Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Osallisuudesta potkua palveluiden kehittämiseen Päihdepäivät 2017, Sali Arkki klo

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Hyvillä käytännöillä lisää osallisuutta

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

Osallisuudesta voimaa - Sokra, Sosiaalisen osallisuuden edistämisen valtakunnallinen koordinaatiohanke

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Osallisuus ESR hankkeissa kokeilevasta kulttuurista uutta puhtia?

Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke Sokra

Mielenterveys- ja päihdeopetuksen kehittämisen foorumi

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Osallisuudesta voimaa - Sokra, Sosiaalisen osallisuuden edistämisen valtakunnallinen koordinaatiohanke

SOKRA valtakunnallinen koordinaatiohanke Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen mitä se on ja miten sitä lisätään? Tytti Tuulos

Hakuinfo klo ja

Hyvinvointia osallisuudesta

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak

Mitä on osallisuus? Osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan työ Suomessa Tanja Hirschovits-Gerz

Sokra, Sosiaalisen osallisuuden edistämisen valtakunnallinen koordinaatiohanke kuntajohtajien tukena

THL. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA

thl.fi, sh, YTT

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

ESR TL 5 hankkeiden tukipäivä Keski- Suomessa Verkottumista, osallisuuden palasia ja hankearvioinnin tukea

Diakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa?

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Osallisuus käsitteenä

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Sosiaalisen osallisuuden ESR-teema Keski- Suomessa

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Hankerahoituksesta potkua. Arttelissa

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä.

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Euroopan sosiaalirahastosta rahoitusta kotoutuvien osallisuuden edistämiseen kohti työelämää

Etunimi Sukunimi Markus Seppelin. Neuvotteleva virkamies

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke, Sokra

Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö

Osallisuuden seuranta ja mittaaminen

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS Tanja Raappana

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

Kansalaisuuden kynnykset

Turpakäräjät

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

Sosiaalinen kuntoutus rikosseuraamuksissa

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen POSKEn seminaari

Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ILMOITTAUTUMISLOMAKKEESSA KYSYTTYÄ, Tanja Hirschovits-Gerz, aluekoordinaattori, Sokra-koordinaatio, THL

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Nuoret ja pärjäämisen edellytykset

Osallisuus uhattuna: kuinka lisätä heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia? Oulu

Etelä-Suomen sekä Keski- ja Länsi-Suomen hankepäivä ESR TL 5

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

SOTE- ja maakuntauudistus

RUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä

Köyhyyden monet kasvot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

I. Miten osallisuus näkyy tulevaisuuden palvelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa? II. Miten osallisuuden vaikutuksia voi arvottaa?

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

OSALLISUUS TOIMINNAN LÄHTÖKOHTANA

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Yhtenäinen työ- ja toimintakyvyn arviointi

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

Sosiaalinen kuntoutus: erityistoimenpiteistä osallisuuden tiloihin. Lehtori, VTT Ari Nieminen, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)

Välityömarkkinoiden työllisyyspolitiikan malli

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi

Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko

SOSIAALINEN KUNTOUTUS JA NUORISOTAKUU

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö Ari Nieminen (Diak), Helka Raivio (THL) & Jaana Eubanks (Vantaa)

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Transkriptio:

Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat Dosentti Sakari Kainulainen, Sokra/Diakonia-amk Soskun teematyö 25.10.2016 Jyväskylä

Osallisuus Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. -Sokra-hanke- 2 Etunimi Sukunimi 26.10.2016

Demokr as- atia- Koulut us- Osallisuus?- Palvelu - Asiak?- 1) Työelämäosallisuus Osallisuuden muodot Työnhakutaidot, työ- ja toimintakyvyn lisääminen, työpajat, palkkatuki, työkokeilut, työvalmennus, kuntouttava työ 2) Demokratiaosallisuus 3) Koulutusosallisuus Vuorovaikutus yhteiskuntaryhmien kanssa, sukupolvet ylittävä toiminta, yhdenvertaisuus, sosiaalinen koheesio, omaehtoinen vaikuttaminen, yhteisötoiminta, lähidemokratia, kohtaamien / kuulluksi tuleminen / kuuluminen, avoimet tilat, luonto, kansalaistaidot, kansalaislähtöisyys Valta on vastuun edellytys ihmisen toimijuuden vahvistuminen Kulttuurikasvatus, vapaa sivistys, kurssitoiminta, opinnot, joustava perusopetus 4) Palveluosallisuus 5) Asiakasosallisuus yksi luukku, matala kynnys / lähetteetön paikka, räätälöinti, poluttaminen, palveluohjaus, ohjaus ja neuvonta, kuntouttava työ, sosiaalinen / ammatillinen / hoidollinen / toiminnallinen / opinnollinen / rakenteellinen kuntoutus, etäkuntoutus, työntekijän siirtäminen, luonto, hoitoliikunta, kohtaaminen, kuulluksi tuleminen Vertaisohjaajuus, ryhmät, kokemusasiantuntijuus, asiakasraati, kehittäjäasiakkaat 3 Sokra, Tanja Hirschovits-Gerz, R.Lääperi, H.Puromäki, A-M Isola 21.10.2016

Edellytykset Ihmisen ominaisuudet Alueiden elinvoimaisuus Perheet ja suvut Yhteiskunta ja sen rakenteet Politiikat: aluepolitiikka, perhepolitiikka Integraatiotoimet: sotepalvelut, järjestöt, vertaiset, yhteisö/osallisuus 4 Etunimi Sukunimi 26.10.2016

Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. -STM- 5 Etunimi Sukunimi 26.10.2016

Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. -Sokra-hanke- Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä. -STM- 6 Etunimi Sukunimi 26.10.2016

Asiakasosallisuus? Lähde: Peter Beresford

Huono-osaisuus? Etunimi Sukunimi 26.10.2016

Eriarvoisuus ja huono-osaisuus Eriarvoisuus mitä se on? - (valinta)mahdollisuuksien eroa (Amartyan Sen, Julian Le Grand) - asioiden tai ihmisten erilaista arvoa Moraalinen /normatiivinen painotus Ei ole yhteisesti hyväksyttyä määritelmää; onko kyse abstraktista jakaumasta vai todellisista eroista ihmisten arjessa? Markus Jäntti 2001: http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12001/kak12001jantti.pdf

Huono-osaisuuden vähentäminen edellyttää osallisuuden lisääntymistä Marginaalista pois pääsy vaatii Luottamusta Tekemistä Vuorovaikutusta muiden kanssa Yhdessä tekemistä Haastavampaa tekemistä Työtä Elintapojen muutosta

http://www.feantsaresearch.org/img/pdf/feantsa_2009statsreview_en.pdf

Ongelmat syntyvät jo lapsena 120% 120% 100% 100% 80% 80% 60% 60% 40% 40% 20% 20% 0% ei psyk dg 1. psyk dg alle 18v psyk dg 1. kerran 18-25v 0% ei tuomiota 1. tuomio alle 18v ei pitkäaik ttt/kouluttamattomuutta 25v 1. tuomio 18-21v ei pitkäaik ttt ja kouluttamattomuutta 25-vuotiaana pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25v pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25-vuotiaana

Pitkittyneen työttömyyden ja kouluttamattomuuden taustalta löytyy usein perheen ongelmia lapsuudessa ja nuoruudessa 90% 80% 70% 60% muut 1987 syntyneet 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa 50% 40% 30% 20% 10% 0% vanhemmilla vain perusasteen koulutus vanhemmilla toimeentulotukea vanhemmilla psykiatrinen sairaus Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016

Työttömyys ja kouluttamattomuus kertoo huono-osaisuuden kasautumisesta TALOUDELLINEN Päihdediagnoosi, 18 % Toimeentulotukea, 61 % Muu psykiatrinen diagnoosi, 30 % Ei toimeentulotukea, 10 % Pitkäaikaisesti toimeentulotukea, 29 % Rikostuomio alle 21-v, 41 % 1987 syntyneet, 300pv työttömyyttä 25-28-vuotiaana, ei jatkotutkintoa (3,7% ikäluokasta, 2186 hlöä) Ei psykiatrista diagnoosia, 52 % Ei rikostuomiota alle 21-v, 59 % INHIMILLINEN SOSIAALINEN Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa

Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Toiminta- ja työkyvyttömät (74), Eniten yksin asuvia aikuisia (52%), Pääsyynä on keskimääräistä useammin kimmoisuuden puute (34%), psyykkiset ongelmat (32%) ja pitkäaikaissairaudet (24%), Elämäntilanteessa korostuu vetäytyminen ja eristäytyminen muiden seurasta. Sinnittelijät (24), Yksin asuvia aikuisia (54%), keskimääräistä enemmän lapsiperheitä (21%) ja pariskuntia (17%), Selkeänä pääsyynä on ylivelkaantuminen (71%) ja elämänhallinnan ongelmat (29%). Elämäntilanne on syntynyt keskimääräistä useammin jonkin äkillisen kriisin seurauksena, mistä on seurannut ongelmia taloudessa ja toimintakyvyssä. Osaansa tyytyneet (23), Eniten yksin asuvia (54%), keskimääräistä enemmän pariskuntia (22%) ja yksinhuoltajia (13%), Pääsyynä on asioihin tarttumattomuus ja tekemättömyys (100%). Elämäntilanne rakentuu tukien varassa arjen pyörittämiseen ja osin motivaatio-ongelmiin. Opitusti avuttomat (18), Keskimääräistä vähemmän yksin asuvia (38%) mutta keskimääräistä enemmän aikuistuvia nuoria (28%) ja lapsiperheitä (22%), Pääsyynä on ylisukupolvinen huono-osaisuus (61%) tai syrjäytymisen prosessi (39%). Elämäntilanteeseen vaikuttaa eniten se, että elämänhallintataidot ovat vajavaiset ja motivaatio tilanteen korjaamiseen on heikko. Päihderiippuvaiset (14), kaikkein eniten yksin asuvia (64%) mutta keskimääräistä enemmän pariskuntia (21%), Pääsyynä on hallitsematon päihteiden käyttö (100%).

%

Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat Tulevaisuudenusko Psyykkiset kyvyt ja taidot Motivaatio, adaptaatio Taidot, terveys Koulutus(ala) Joustavuus Liikkuvuus Työmarkkinat Sosiaaliturva Sosiaaliset taidot (käyttäytyminen) Perhe ja muut merkittävät (sos. tuki) Sosiaaliset verkostot Pelokkaat, epävarmat Vähälahjaiset Vähään tyytyvät Sairaat, Oppimisvaikeuksia omaavat Joustamattomat, musta-valkoiset Jämähtäneet, uutta pelkäävät Työmarkkinoiden syrjimät Sosiaaliturvaan juuttuneet Epäsosiaaliset Yksin elävät (yksinäiset) Erakoituneet 18 Virtuaaliset verkostot Etunimi Sukunimi 26.10.2016 Digisyrjäytyneet

Kiitos! Sokra - Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta koordinaatiohanke www.thl.fi/sokra sakari.kainulainen@diak.fi p. 040 8696018