Saara Lång Pirjo Knif

TURVALLINEN KOTIKUNTA TERVE MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia 2007-2011 STRATEGIAN PÄIVITYS Saara Lång Pirjo Knif

TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia 2007-2011 STRATEGIAN PÄIVITYS Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1. STRATEGIAN ENSIMMÄINEN VUOSI..4 2. NYKYTILA- PÄIHDEAVAININDIKAATTORIT KESKI-POHJANMAAN KUNNISSA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN.5 2.1 Päihdetilastotietopaketti..5 2.2. Käytetyt indikaattorit...6 3. STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN.7 3.1 Ylikunnalliset toimintamallit ja niiden toteutuminen strategia-aikana 8 3.2 Paikalliset toimintamallit ja niihin tehdyt päivityslisäykset 9 3.3 Tulosten toteutuminen päivitysaikana saatavana olevan indikaattoritiedon näkökulmasta...9 4. TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN VUODELLE 2009 10 4.1 Toimenpidelisäys 11 4.2 Tavoitteiden juurruttamissuunnitelma 11 4.3 Seuranta.. 11 5. JOHTOPÄÄTÖKSET.12 LIITTEET LÄHTEET 2

JOHDANTO Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian 2007-2011 TERVE KOTIKUNTA TUR- VALLINEN MAAKUNTA! 1 tavoitteena on päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Työikäisen väestön yleisin kuolinsyy ovat alkoholisairaudet. Ne ohittavat naisten kohdalla rintasyöpä - ja miesten kohdalla sydän- ja sepelvaltimosairauksiin kuolleisuuden. Alkoholin kulutuksen kasvu ja siihen liittyvät haitat, kuten katu- ja lähisuhdeväkivalta, lastensuojelun lisääntynyt tarve, raittijuopumukset, päihdesairaudet, työstä poissaolot ja ennen aikaiset kuolemat suhteutettuna kiristyvään kuntatalouteen, luovat pohjaa strategian toteuttamisen tarpeelle. Humalahakuinen päihteidenkäyttö, jossa ovat mukana PKV - lääkkeiden ja huumeiden käyttö, on sekä terveys- että turvallisuusriski. Strategiassa painottuu laaja väestön hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisen näkökulma, jonka vuoksi strategian laatiminen ja toimeenpano on laajentanut kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, valtionhallinnon, läänin, ja elinkeinoelämän yhteistyötä päihdetyössä. Strategiatyön aloituksessa ennakoitiin valmisteilla oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Tästä lähtökohdasta käsin haluttiin suunnitella mahdollisimman laaja, koko maakuntaa koskeva toimenpideohjelma. Poliittinen sopimus laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta saatiin kesäkuussa 2006. Lakiehdotuksessa määriteltiin mm. perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalihuollon perustehtävistä huolehtivien kuntien tai yhteistoiminta-alueiden asukaslukumääräksi 20.000. Palvelurakenneuudistuksen myötä alueelle on syntymässä kaksi kuntaliitosta. Kokkolan kaupunkiin liittyvät Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat ja Himangan kunta liittyy Pohjois- Pohjanmaan maakunnassa olevaan Kalajoen kaupunkiin. Tämän lisäksi Keski-Pohjanmaan maakuntaan syntyy Jyta- toiminta-alue, jonka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat ovat yhteistyössä laatineet ehkäisevään päihdetyöhön ja päihteiden saatavuuteen liittyvät toimintamallit, sekä suunnitelleet päihdepalveluiden uudelleen järjestämistä. Tuloksena on syntymässä suunnitelma, jonka tavoitteena on saada perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa kiinteässä yhteydessä oleva Keski-Pohjanmaan maakunnallinen selviämis-, katkaisu-, avohoito ja laitoskuntoutusyksikkö. Yksikköön on myös tarkoitus saada psykiatrinen osaaminen kaksoisdiagnoosipotilaan hoidossa, sekä perussosiaalityön ja mahdollisesti työhallinnon/ Kelan osaaminen/ palveluita. Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen hoitokokonaisuus, joka voi palvella kokonaisvaltaisesti asiakasta. Yksikön yhteydessä toimisivat myös Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus ja alueen päihde- ja mielenterveyshankkeet. Poliittista tahtotilaa yksikön rakentamiseen ollaan hakemassa kevään aikana. Keski-Pohjanmaalla 5.6 Strategian seurantatyöryhmä 3

1. STRATEGIAN ENSIMMÄINEN VUOSI Keski-Pohjanmaan maakunnallisen päihdestrategian 2007-2011 TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! ensimmäinen strategiavuosi on takanapäin ja päivitys on tehty. Päivittämiseen valmistautuminen alkoi syksyllä 2007 ja päivitys valmistui keväällä. Strategian tavoitteeksi on asetettu päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Strategian tarpeen taustalla on edelleen kasvava alkoholin kulutus ja siihen liittyvät haitat, kuten katu- ja lähisuhdeväkivalta, lastensuojelun lisääntynyt tarve, rattijuopumukset, päihdesairaudet, työpoissaolot ja ennenaikaiset kuolemat suhteutettuna kiristyvään kuntatalouteen. Humalahakuinen päihteidenkäyttö, jossa olivat mukana PKV- lääkkeiden ja huumeiden käyttö, nähtiin sekä terveys- että turvallisuusriskinä. Päihdeongelma on laaja-alaisesti koskettava: se koskettaa suoraan useita eri ihmisryhmiä ja myös välillisesti lukuisia. Näin ollen sen vaikutukset näkyvät ulottuvat ihmisten arjen toimintoihin ja yhteisöihin. Strategiaprosessin yhtenä tarkoituksena on ollut laajentaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, valtionhallinnon, läänin, ja elinkeinoelämän yhteistyötä päihdetyössä. Päivittämisen yhteydessä arvioidaan, miten strategian tavoitteet ovat lähteneet kehittymään, arvioidaan toiminnan onnistumista ja kohdentamista sekä tarkennetaan seuraavan lähijakson tavoitteita ja toimintaa. Strategian toteuttamisen osalta nimettiin Keski-Pohjanmaan kuntiin strategian yhdyshenkilöt, jotka kokosivat omissa kunnissaan strategiatyöryhmät. Hankkeen paikallisten toimintamallien juurruttaminen on pääosiltaan tässä vaiheessa jäänyt strategiatyöryhmien tehtäväksi. Strategialla ei ole ollut yhtä vastuuhenkilöä tai tahoa, joka olisi vastannut kaikkien toimintamallien juurruttamisesta. Organisatoriset päivittäiset toiminnat, jotka johtavat strategian toteutumiseen, on kirjoitettuna paikallisten toimintamallien osalta osittain strategian sisään. Pohjanmaa-hanke on omalta osaltaan ratkaisevalla tavalla tukenut strategiatyöryhmien toimintaa ja koonnut päihdestrategian kumppanuussopimuksessa määritellyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Erillisiin toimeenpanomalleihin ei strategian toteuttamisessa ole suunnitelmallisesti varauduttu. Toimeenpano ja seuranta on sen valmistumisen jälkeen tapahtunut Keski- Pohjanmaan kunnissa, perustyön resursseilla. Pohjanmaa-hankkeen kautta on vuoden kuluessa tullut mm. erilaista päihdetyön kenttään liittyvää koulutusta ja tiedotusta ja hanke on aktiivisesti pitänyt strategiasuunnitelmia esillä. Voidaan todeta, että päihdestrategiaan sisältyvien tavoitteiden eteenpäin vieminen ja juurruttaminen on pitkälle ollut organisaatioissa olevan sisäisen motivoitumisen varassa. Organisaatioissa toimivat ovat ottaneet päihdetyön ehkäisevän näkökulman osaksi ammatillista toimintaansa, mikä on ollut yksi keskeinen tavoite Keski-Pohjanmaan päihdestrategiassa. Strategisten tavoitteiden laajuus ja yhtenäisyys muiden strategiassa olevien toimintojen kautta on näyttänyt tukevan strategiprosessin etenemistä ylikunnallisten mallien osalta. Päihdestrategian ensimmäinen vuosi arvioineen näyttää suuntaa tulevaan ja tarkentaa strategian sisältöä v. -11 osalta. 4

2. NYKYTILA PÄIHDEAVAININDIKAATTORIT KESKI-POHJANMAAN KUNNISSA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Päivittämistyöhön valmistautuminen alkoi syksyllä 2007. Päivitystyön tekeminen on osaltaan vahvistavan strategiassa olevien toimenpiteiden toteutumista. Strategiaan sisältyy keskeistä päihdetilastotietoa Keski-Pohjanmaan alueelta. Strategian päivitystyöryhmälle järjestettiin indikaattorikoulutus yhdessä Stakesin kanssa tarkoituksena oppia paremmin hyödyntämään Sotkanet:iin 2 koottuja mm. päihdetyön tilastoja (joita oli päätetty käyttää apuna strategian toteutumisen seurannassa). Tilastollisen päivitysmateriaalin kokoamisen aloittivat SONet Botnian kehittämissuunnittelija yhdessä Pohjanmaa-hankkeen kehittämissuunnittelijan kanssa. Viimeksi mainitun siirtyessä Pohjanmaa-hankkeesta Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskukseen kehittämiskoordinaattoriksi päivitystehtävä siirtyi hänen mukanaan luontevasti uuteen organisaatioon. Varsinainen päivitystyö aloitettiin yhteydenotoilla strategiayhdyshenkilöihin ja sosiaali- ja perusturvajohtajiin, sekä järjestämällä strategiayhdyshenkilöille yhteisen päivittämistapaamisen tammikuussa. Tämän jälkeen strategiayhdyshenkilöt kokosivat oman alueensa strategiatyöryhmät ja päivittivät nykytilannetta kuvaavat tiedot. Strategiatyöryhmät laativat vuodelle paikalliseen toimintamalliin tarkennetut tavoitteet. 2.1. Päihdetilastotietopaketti Päihdetilastotietopaketti 3 oli koottu vuodenvaihteen jälkeen siten, että se oli käytössä 15.1. kuntien päihdetyön yhdyshenkilöille järjestetyssä kokouksessa. Saatettiin kuitenkin todeta, että kaikkien indikaattoreiden osalta ei heti vuoden vaihteen jälkeen ole vielä saatavilla uusimpia tietoja vaan tiedot tulevat yleensä pienellä viiveellä. Toisaalta todettiin myös, että kaikki se muu toiminta, mikä liittyy kunnissa tehtävään päihdetyöhön, osana päihdestrategian toteuttamista, voi unohtua, mikäli päivityskokouksen ajankohta siirtyy myöhemmälle kevääseen. Näin ollen päätettiin myös jatkossa järjestää päivityskokoukset mahdollisimman pian seuraavan vuoden alussa. Yhteisen tilastopaketin kokoaminen todettiin kokouksessa informatiiviseksi: se tarjoaa mahdollisuuden tietojen vertailuun ja hyvän keskustelupohjan eri ilmiöiden tarkastelulle ja selittämiselle. Päihdetilastot edellyttävät useimmiten laajempaa näkökulmaa; esimerkiksi alkoholin myyntiluvut ovat yhteydessä siihen, miten myynti on maakunnan alueella järjestetty. Tilastotietopaketin kokoaminen sovittiin jatkossakin toteutettavan yhteistyössä Pohjanmaan maakunnallisen päihdetyön kehittämiskeskuksen ja SONet Botnian kanssa. Tilastotietoa kootaan jatkossa samoista indikaattoreista/asioista kuin nyt. Tilastollisen tiedon tulkinnassa tarvitaan pitempiä ajanjaksoja, yhden vuoden vaihteluista ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kuitenkin ne saattavat näyttää kehityksen suuntaa. Hiljainen tieto, asiakaskontakteissa kerääntyvä tieto, joka ei vielä näy tilastoissa sekä poikkihallinnollinen ja yli sektorien rajojen ulottuva asioiden seuraaminen ovat tilastollisen tiedon ohella oleellista, jotta pystytään muodostamaan mahdollisimman realistinen, monipuolinen ja ajantasainen kuva päihteiden käyttöön liittyvästä kentästä. 5

Tilastotietopakettia työstetään kunnissa osana päihdestrategiaa siten, että yhteyshenkilöt kutsuvat koolle päihdetyöryhmän, jossa käsitellään valmista matriisia ja tilastotietoja (päivitetyt tiedot Sotkanetistä ym.). Kokoukseen kutsutaan kunnan sosiaali- /perusturvajohtaja seurantaryhmän edustajana. Tilastotiedoissa on käytetty johdonmukaisesti vertailutietona Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sekä koko maan tietoja. Tilastotietopaketti on saatavissa Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen nettisivuilta www.pomke.fi 2.2. Käytetyt indikaattorit: - Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100%:n alkoholina, litraa asukasta kohti - Tosi humalassa kerran kuukaudessa, % 8. ja 9.-luokan oppilaista - Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa, % lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet - Työttömät, % työvoimasta - Nuorisotyöttömät, % 15 24 vuotiaasta työvoimasta - Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % - Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä - Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta - Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta, yhteensä - Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta - Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta - Päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat / 1000 asukasta - Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas, yhteensä - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta - Alkoholi- ja huumekuolleisuus 15-34 vuotiailla 15 34 vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä - Alkoholikuolleisuus 35 64 vuotiailla / 100 000 vastaavanikäisiä - Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta - Kuolleet kuolemansyyn mukaan - Otoksia poliisin tilastoista - Muuta yleistä liittyen päihdehaittojen kasvuun Suomessa 6

3. STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteet: Päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korvaavassa vaiheessa: humalahakuisen päihteidenkäytön väheneminen lähisuhde- ja katuväkivallan väheneminen tartuntatautien ja päihde-ehtoisten sairauksien väheneminen päihde-ehtoisen rikollisuuden väheneminen lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen väheneminen vanhemmuuden lisääntyminen nuorten päihteettömän vapaa-ajan ja ongelmanratkaisutaitojen lisääntyminen selviämis- ja katkaisuhoidon kehittäminen uusimuotoisten asumispalvelujen kehittäminen maakunnassa Tavoitteena päihdepalvelujen kehittämisessä oli turvata väestön terveys, vähentää lastensuojelun tarvetta ja järkeistää jo olemassa olevia toimintatapoja ja resursseja kustannusten säästämiseksi. Toimenpiteet: Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen traumatisoitumisen ehkäisy vanhemmuuden tukeminen varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön päihdehaittojen ehkäisemiseksi alueellisen erityisnuorisotyön kehittäminen järjestöjen vastuuttaminen siitä, että erilaiset tilaisuudet ja urheilutapahtumat, joissa on lapsia ja nuoria mukana, ovat päihteettömiä AUDIT- lomakkeen laajamittainen käyttö neuvolasta alkaen Nuoren suojaavat tekijät toimintamallin ottaminen koulun opetus- suunnitelmaan erilaisten työvälineiden (esim Huolen vyöhykkeistö) käyttöönotto toimijoiden avuksi (päivähoito, koulu) ongelmien havaitsemiseksi mahdollisimman varhain sekä toimintamallit kriisitilanteita varten (päivähoito, koulu) Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikon ohjelman järjestäminen alkoholin myynnin ja välittämisen valvonta, alkoholin anniskelupaikkojen aukioloaikojen lyhentäminen (Vastuullinen alkoholinmyynti-koulutus) PKV-lääkkeiden saatavuuteen ja käyttöön, sekä reseptien väärennysyrityksiin laadittu toimintamalli (koulutus, Lääkefoorum) poliittinen päätöksenteko mm. riittävä henkilöstömäärä ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollistamiseksi sekä huolehtiminen siitä, että nuorille ja lapsiperheille kaupungin/kunnan järjestämät tai taloudellisesti tukemat tilaisuudet ovat päihteettömiä moniammatillinen yhteistyö 7

Päihdepalveluiden järjestäminen ja kehittäminen resurssointi ja kehittämispanokset (koulutus- ja kehittämistyö, palveluiden järjestäminen, henkilöstömäärä, järjestö- ja elinkeinoyhteistyö) koulutukset (mini-interventio, motivoiva haastattelu, huolen puheeksiottaminen ja verkostodialogi, päihteiden käytön tunnistaminen, vanhemmuutta tukeva koulutus), riittävä henkilökuntamäärä palveluiden tason ja henkilökunnan jaksamisen turvaamiseksi yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kuten kolmannen sektorin, seurakuntien, elinkeinoelämän ja eri viranomaisten kesken yhteisten pelisääntöjen luomiseksi Perustetaan maakunnallinen katkaisuhoito ja selviämisasema Kokkolaan. Palvelut ostetaan ostopalveluina kolmannelta sektorilta tai yrittäjältä. Tässä yhteydessä luodaan tuotteistamisen idean pohjalta oma maakunnallinen malli, jolla palvelut taataan koko alueelle. Psykososiaalisten (perheneuvola, A-klinikka) ja psykiatristen palvelujen tulee olla läheisessä yhteydessä ja yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa moniongelmaisten päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheiden kohdalla. Tästä syystä selvitetään avohuollon päihdeyksikön ja perheneuvolan kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteena on tukea lastensuojelutyötä ja kehittää sekä päihdetyötä että avohuollon sosiaalityön, psykiatrian tulosalueen, avohuollon päihdeyksikön ja perheneuvolan yhteistyötä. Haetaan sosiaali ja terveysministeriöltä rahoitusta Päihdetyön kehittämiskeskusta varten. Kehittämiskeskuksen tehtävät ovat eriteltyinä liitetiedostossa( liite 1). 3.1 Ylikunnalliset toimintamallit ja niiden toteutuminen strategian aikana Ylikunnallisuus toimintamalleissa on päihdestrategian suhteellisen lyhyenä ajanjaksona saanut aivan toisenlaisen tilauksen kuin mitä oli asianlaita päihdestrategiasta päätettäessä. Tässä mielessä voidaan todeta, että päihdestrategia on ollut hyvin ajanmukainen. Se vastaa niin kuntaliitosten ja palvelurakenneuudistuksen kuin Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman -11 tavoitteisiin. Se tukee maakunnan kuntien käytännön tason toimintaa osallistumalla ja tukemalla yhteisten tavoitteiden hahmottamiseen ja toteuttamiseen. Päihdetyön osalta pitkään valmisteltu yhteistyö maakunnassa on vahva pohja strategiasta nousevien tavoitteiden yhteisesti toteuttamiselle. + Yhdessä Valtakunnallisen mini-interventioprojektin ja Pohjanmaa-hankkeen kanssa maakunnan alueelle koulutettiin 26 mini-interventiokouluttajaa, jotka kouluttivat omat organisaationsa mini-intervention käyttöön. + Vastuullinen alkoholinmyynti- koulutus toteutettiin yhdessä Länsi-Suomen lääninhallituksen, Pohjanmaa-hankkeen, Alkoholiohjelman, Nykterhetsförbundetin, kihlakunnan poliisilaitoksen ja City-Kokkolan kanssa. Koulutuksen vuonna 2007 sai 44 alkoholiluvan omaavaa yritystä/ 125 osallistujaa. + PKV-lääkkeiden väärinkäyttöön järjestettiin kaksi koulusta toinen psykiatrian tulosalueen lääkäreille ja toinen lääkkeitä väärinkäyttävää asiakasta kohtaaville yksiköille. Lääkefoorum kokoontui vuonna 2007 kolme kertaa. Lääkkeiden väärinkäytön ja 8

reseptien väärentämisen ehkäisemiseksi laadittiin toimintamalli ja toimitettiin apteekeille. Toimintamalli sai runsaasti julkisuutta sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. + Nuoren suojaavat tekijät toimintamalli otettiin Kokkolan yläkoulujen opetussuunnitelman hyvinvointiosaan + Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikko toteutettiin yhdessä Yle - Keski-Pohjanmaan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa + Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus sai sosiaali- ja terveysministeriöltä rahoituksen toiminnalleen. Toiminta käynnistyi maaliskuussa. Ensimmäisenä strategiavuonna toteutumatta jäi Keski-Pohjanmaan ala- ja yläkouluihin suunniteltu henkilöstöresurssointi, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. 3.2 Paikalliset toimintamallit ja niihin tehdyt päivityslisäykset Paikalliset strategiatyöryhmät kokoontuivat päivittämään paikallisia toimintamallejaan laadittujen matriisien pohjalta. Strategiayhdyshenkilöissä oli tapahtunut vaihdoksia ja strategiaan paneutuminen vaati Paras - hankkeen ohella oman lisänsä ja työpanoksensa. Paikalliset toimintamallit liitetiedostona (liite 2). Paikalliset työryhmät ovat eri kunnissa keskittyneet oman kunnan tarpeisiin ja etsineet toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ennaltaehkäisevän päihdetyön haasteisiin. Keskusteluissa on ollut esillä mm. kunnassa käytössä olevien toimintatapojen muokkaaminen/ muuttaminen, kuten kouluissa tehtävä ennaltaehkäisevä päihdetyö tai varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön työpaikoilla. Yhdyshenkilöiden päivityskokouksessa käytiin läpi strategiaryhmien toimintaa. Samalla huomattiin, että kuntien kokeiluissa hyviksi havaittuja malleja voidaan päihdestrategiaan sisältyvänä välittää Keski-Pohjanmaan kunnille. Tätä hyvien käytäntöjen välittämistä on syytä tehdä systemaattisesti osana päihdestrategian toteutusta ja yhteistyössä Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. Paikalliset strategiaryhmät tarvitsevat tukea toiminnalleen samoin kuin kuntien yhdyshenkilöt, jotta innostusta päihdetyön kehittämiseen pitkäjänteisesti jaksetaan pitää yllä. Kunnan yhdyshenkilöt toivovat säännöllistä ja aktiivista tiedottamista aiheeseen liittyen. 3.3 Tulosten toteutuminen päivitysaikana saatavana olevan indikaattoritiedon näkökulmasta Kuten aikaisemmin todettiin, päivityksen ajankohdaksi valittuna aikana ei kaikki indikaattoritieto ole vielä saatavilla päivitettynä edellisen vuoden (v. 2007) osalta). Ts. täysin reaaliaikaista tietoa ei valtakunnallisista tilastojärjestelmistä ole saatavilla. Kuitenkin voidaan todeta, että alkoholinmyynti 100%:na alkoholina/ litraa asukasta kohden nousi seuranta-aikana (vuosi 2007) Keski-Pohjanmaalla 6,8 litrasta 6,9 litraan. Nousu Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla oli kaksi kymmenystä suurempaa kun Keski-Pohjanmaalla. 4 9

Nuorten kohdalla Kouluterveyskyselyn 2007 mukaan tupakoinnissa, humalajuomisessa ja laittomien huumeiden kokeilussa ei tapahtunut juuri muutoksia edellisvuosiin verrattuna. 5 Poliisin rekisteröimät rattijuopumusrikokset, henkeen- ja terveyteen kohdistuneet rikokset tai niiden yritykset, huumausainerikokset, sekä poliisin tekemät lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyivät seuranta-aikana, kun taas perheväkivaltailmoituksen määrä laski Kaustisen kihlakunnassa 23:sta 18:sta ja Kokkolan kihlakunnassa 69:stä 51:een. 6 Hepatiitti C-virustartuntojen määrä lisääntyi seuranta-aikana neljästä seitsemään, kun taas uusia HIV-tartuntoja ei ollut yhtään. 7 Asunnottomien yksinäisten määrä tuhatta asukasta kohden laski 0,3.sta 0,2:een. Päihdehuollon asumispalveluissa olleiden asiakkaiden määrä 1000 asukasta kohden laski 0,6:sta 0,5:een. Avopalveluissa asiakkaina olleet 1000 asukasta kohden lukumäärä nousi 6,2:sta 6,5:een ja vastaava luku laitoskuntoutuksissa olleista 0,5:stä 0,8:aan. Työttömien osuus työvoimasta puolestaan laski 9,2 %:sta 7,7 %:iin. 4. TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN VUODELLE 2009 Strategian visioksi tarkentui Keski-Pohjanmaan liiton sosiaalipoliittisen neuvottelukunnan kehittämiskeskukselle laatima visio: Yhdessä parasta kohti - pohjalaisen terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ihmisen elämänkaaren ajan. Visio vastaa strategian tavoitteita ja ajattelua, joka on ollut strategiatyön taustalla. Kokonaistavoitteena strategiassa on päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa, sekä laadukkaiden päihdepalveluiden saaminen/ pitäminen ja edelleen kehittäminen alueella. Päihdepalveluissa seurantajakson aikana kehittämistyön erityiskohteena on selviämis-, katkaisu- ja avohoito, sekä laitoskuntoutusyksikön saaminen maakuntaan, sekä Pohjanmaan maakunnallisen päihdetyön kehittämiskeskustoiminnan rahoituksen turvaaminen seuraavalle työ- ja toimintajaksolle. Välitavoitteet 1. Luodaan rakenteet ja turvataan resurssit ennaltaehkäisevälle päihdetyölle 2. Tiivistetään sosiaali- ja terveydenhuollon, kunnan eri hallintokuntien, valtionhallinnon ja kolmannen sektorin yhteistyötä päihdeasiakkuuksissa 3. Jokivarsikuntien alueella kehitetään erityisesti aikuisten avohoitoa 4. Laaditaan alueellinen täydennyskoulutussuunnitelma päihdeosaamisen lisäämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 5. Kehitetään paikallista tilastointia reaaliaikaisen indikaattoritiedon saamiseksi päätöksenteon tueksi 10

4.1 Toimenpidelisäykset 1. Tilastoinnin kehittäminen - päihde-ehtoisten lastensuojeluilmoitusten ja toimenpiteiden kirjaaminen kuntien tietojärjestelmään - Audit - lomakkeen täyttö ja mini-intervention suorittaminen kirjataan tilastopohjaan terveydenhuollossa - tilastoidaan päihdeongelmasta johtuva pitkäaikaistyöttömyys 2. Laaditaan täydennyskoulutussuunnitelma päihdeosaamisen lisäämiseksi sosiaalija terveydenhuollossa 3. Järjestetään ennaltaehkäisevään työhön liittyvää koulutusta strategian tavoitteiden suuntaisesti 4. Asiakkaisiin ja väestöön kohdistuva faktapohjaisen tiedon jakaminen päihteistä 4.2 Tavoitteiden juurruttamissuunnitelma Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus koordinoi strategian tavoitteiden toteutumista ja paikallisten ja alueellisten toimintamallien juurtumista koulutusten ja yhteistyötapaamisten/-verkostojen avulla. Strategian yhdyshenkilöt jatkavat työtä työryhmien vetämisessä tavoitteiden saavuttamiseksi. 4.3 Seuranta Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus ja Sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnia koordinoivat strategian päivittämisen vuosittain. Tilastoinnin kehittämisessä ensimmäinen askel toisena strategiavuonna on päihde-ehtoisten lastensuojeluilmoitusten ja toimenpiteiden kirjaaminen kuntien tietojärjestelmään, sekä niiden vuosittainen seuranta. Toinen asia on sosiaali- ja terveydenhuollon aloille koulutettavien opetusohjelmien sisällön vahvistaminen päihdetyön osalta sekä päihdetyön täydennyskoulutuksen järjestäminen alalla jo toimiville. Kuntien hyvien toimintamallien siirtäminen ja välittäminen eteenpäin on osa strategien toteuttamista. Strategian seurantatyöryhmä jatkaa työtään ja raportoi siitä kunnalliseen päätöksentekoon. Strategian seurantaan kuuluu myös aktiivinen tilanteen kehityksen seuranta ja sen pohjalta reagoiminen mahdollisiin uusiin/muuttuviin haasteisiin, joita ei päihdestrategian laadintavaiheessa osattu vielä ennakoida. Strategia vaatii aina toteuttamisessa tarkennusta. Vuoden 2009 päivitystyö aloitetaan syksyllä. 11

JOHTOPÄÄTÖKSET TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia 2007-2011 laadittiin tilanteessa, jossa kunta- ja palvelurakenneuudistus oli laitettu alkuun. Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa kuntakierroksen raportin pohjalta näytti siltä, että keskeiset kehittämisen osaalueet ovat vanhemmuuden tukeminen, lasten/ nuorten mielenterveysongelmiin ja päihteidenkäyttöön vaikuttaminen, sekä selviämisaseman/ katkaisuhoidon ja avohuollon palveluiden, sekä kevyiden asumispalveluiden kehittäminen alueella. TERVE KOTIKUNTA- TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan päihdestrategia 2007-2011 on osa väestön hyvinvoinnin ja alueen kehittämistä. Maakunnallinen päihdestrategia on valmistellut päihdetyön maaperää kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Siihen on keskeisesti sisältynyt myös paikallisen alkoholipolitiikan kehittäminen. Toteutuksessa korostetaan nykyisten resurssien hyödyntämistä voimistetaan kumppanuutta kunnallishallinnon, valtionhallinnon, kolmannen sektorin, seurakunnan, elinkeinoelämän sekä koulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Taloudelliset panokset ovat suhteellisen pienet. Ne kohdistuvat etupäässä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, humalahakuisen päihteidenkäytön vähentämiseen ja päihdepalvelujen kehittämiseen koko maakunnan alueella. Päihdehaittojen vähentämisessä haluttaan turvata lapsen terveys ja hyvinvointi kaikissa ikävaiheissa, sekä vähentää liiallisen päihteidenkäytön aiheuttamaa turvattomuutta perheissä, pienentää alkoholijuomien pitkäaikaisesta runsaasta käytöstä aiheutuvia terveysriskejä ja vähentää onnettomuus- ja tapaturmariskejä sekä päihteidenkäyttöön liittyvää väkivaltaa. Paikallisissa toimintamalleissa korostuu vahvasti elämänkaariajattelu, johon liittyy huoli ikääntyvän väestön päihdetottumuksista ja niiden muutoksista. Strategiaan haluttiin alusta alkaen liittää suunnitelmallinen seuranta indikaattoreiden avulla. Indikaattoritiedon käyttö antaa strategiatyöskentelyyn painavuutta kuvaamalla konkreettisesti ja objektiivisesti päihteiden käyttöön liittyvää yhteiskunnallista vaikutusta ja laaja-alaisuutta. Se myös ohjaa tehtävää työtä päihdehaittojen vähentämiseksi varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Tavoitteena on sen avulla strategiatyöskentelyn jatkuessa myös pystyä kuvaamaan tämän työn vaikuttavuutta. Vuosittaisen seurannan avulla strategia tulee elämään ja kehittymään elinkaarensa ajan. Alun perin strategiatyön alkaessa päihdeongelma näyttäytyi monimutkaisena ja laajaalaisena vyyhtenä, jonka purkaminen vaikutti hankalalta. Esimerkiksi moniammatillinen yhteistyö yli kuntarajojen koettiin tärkeänä. Ennaltaehkäisevää työtä ja päihdeosaamista haluttiin lisätä sekä kehittää rakennetta, jonka avulla päihdepalveluita tuotetaan. Viimeksi mainittuun liittyy keskeisesti1.3. toimintansa aloittanut Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. 12

LIITETIEDOSTO 1 TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia 2007-2011/ Kehittämiskeskuksen tehtävät: koordinoi olemassa olevia kuntien ja valtionhallinnon resursseja päihdetyön käyttöön parantaa päihdetyön osaamista perustason sosiaali- ja terveydenhuollossa kehittää alueellisia keveitä asumis- ja avohuollon palveluita, sekä matalan kynnyksen palveluita päihtyneiden ja huono-osaisimpien asiakkaiden tarpeisiin kehittää paikallista sosiaali- ja terveystoimen tilastointia kuntien kehittämistyön tarpeisiin toimii yhteistyössä Chydenius-instituutin, sosiaalialan osaamiskeskusten ja ammattikorkeakoulujen kanssa ja alueella toimivien hankkeiden (esim. mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeet kuten Pohjanmaa-hanke) kanssa tuo päihdetyön näkökulmaa mielenterveystyön kehittämiseen (kaksoisdiagnoosiasiakas/-potilas) koordinoi, kouluttaa ja tukee alueella tehtävää ehkäisevää päihdetyötä myy ostopalveluina asiantuntemusta Länsi-Suomen läänissä olevien kolmen pohjalaismaakunnan alueella esim. organisoimalla ja koordinoimalla työssään päihdeasiakkaita tai heidän perheitään kohtaavien uusien työntekijöiden perehdyttämiskoulutusta ja uusien työmenetelmien käyttöönottoa toimii läheisessä ja suorassa yhteydessä asiakastyöhön tukemalla päihdehuollon näyttöön perustuvien ja hyväksi havaittujen psykososiaalisten toimintamallien käyttöönotto ja tuloksellisuuden seurantaa. 1 TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA! Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia 2007-2011 on luettavissa Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen nettisivustossa osoitteessa www.pompke.fi 2 www.stakes.fi 3 Päihdetietotilastopaketti on luettavissa Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen sivuilta nettiosoitteesta www.pompke.fi 4 SOTKAnet WWW.stakes,.fi 5 Pitkänen, Sinkkonen, Jokela, Markkula, Luopa, Pietikäinen: Koulutterveys 2007: Kokkolan kuntaraportti 6 Kokkolan ja Kaustisen kihlakuntien tilastot 7 Lähde: Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto 13

Keski-Pohjanmaan päihdestrategia/ päivitys / Halsuan, Kaustisen, Ullavan ja Vetelin matriisit Neuvola Päivähoito Sosiaalitoimi/ lastensuojelu KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ Ammattitaito, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden/perheen tukeminen, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö Ammattitaito, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden tukeminen, moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Ammattitaito, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden tukeminen, syrjäytymisen ehkäisy, päihdestrategiaan sitoutuminen TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, myös lapsen kannalta saada vanhemmat ymmärtämään mitä on lapsuus/vanhemmuus, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Seurantatyöryhmä yhä perustamatta Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, lapsen suojaaminen traumatisoitumiselta, tiimityöskentely, yhteiset säännöt, arjen turvaaminen, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, arjen turvaaminen, lapsen/nuoren syrjäytymisen ehkäisy, strategian eläminen käytännössä, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Automaattinen puheeksiottaminen, varhainen vuorovaikutus/ haastattelu, hyvinvointikaavake, täsmällinen kirjaus, tiedon jakaminen vanhemmille esim. ryhmät/esitteet. Huoli-lomake ja AUDIT Huoli-lomakkeen ja AUDIT:n käyttöä yhä lisättävä, mini-interventio käyttöön tarvittaessa Huoli-lomake, perheen kanssa keskustelu, tarvittaessa ls -ilmoituksen tekeminen, tuki hoitajalle, AUDIT, motivoiva haastattelu, Miniinterventio, Huoli-lomake, läheisneuvonpito, verkostodialogi, lapsen/nuoren/perheen kuuleminen, lastensuojelun tukitoimet, huostaanotto ja sijoitus tarvittaessa, yhdessä Neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, TK Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Vanhempien päihteidenkäytön vuoksi erityispäivähoidossa olevien lasten lukumäärä. Päivähoidonjohtaja/ohjaaja, päivähoidon työntekijät Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Päihde-ehtoisten tilastotietojen käyttö, strategian seuranta; kunnat yhdessä, sosiaalitoimi Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 14

Koulu Moniammatillinen yhteistyö, varhainen puuttuminen, vanhemmuuden tukeminen, päihdestrategiaan sitoutuminen Uuden lastensuojelulain omaksuminen ja ottaminen käytäntöön. Uusi laki lisää sosiaalitoimen työmäärää ja haasteena on muodollisesti pätevien työntekijöiden puute Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, vanhempien kasvatustehtävän tukeminen, lapsen hyvinvointi, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Koulukuraattoritoiminnan lisääminen kunnissa; kokemuksen mukaan kuraattoripalveluja ei ole tarpeeksi tekemisen opettaminen perheille, aikuisten ohjaus Monilta osin toimenpiteitä on toteutettu tavoitteiden mukaisesti, moniammatillinen työryhmä perustettava lastensuojeluasioita varten Huoli-lomake, lapsen/nuoren kuuntelu, kuraattorin työ tärkeää, oppilashuolto, tietoiskut ja terveystieto, kyselylomakkeet Avohoidon toimenpiteitä tehty monilta osin, kouluterveydenhuolto lisäyksenä Kouluterveyskysely, koulukiusaamiskysely, kartoitus vaivaavista ajankohtaisista asioista Oppilashuoltoryhmä, koulujen rehtorit, opettajat, koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat yhteistyössä Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Vapaa-aikatoimi Moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Nuorten päihteiden käyttöön puuttuminen, toimenpidesapluuna -> yhteiset säännöt ja ohjeet nuorten kanssa toimijoille, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Yhteistyö eri Osallistuvuus nuorteniltoihin viranomaisten, Nuoriso-ohjaaja, yhdistykset yhdistysten ja esim. 4H vanhempien kanssa, Seuranta vuosittain valistus, henkilöstön strategian koulutus, seurantatyöryhmässä ennaltaehkäisevä työ, kotiintuloajat, missä lapset kulkevat iltaisin, Huolilomake 15

Toimenpidesapluuna ei toimi käytännössä, vanhempainneuvosto olisi perustettava Paljon enemmän pitäisi tehdä, kun vain olisi aikaa, yhteistyö yhdessä sekä vanhempien että nuorten kanssa välillä vaikeaa Työterveys Ammattitaito, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö, varhainen puuttuminen sekä työyhteisön siihen sitoutuminen, hoitoonohjaus Riittävän varhainen päihteidenkäytön AUDIT, Mini-interventio, tunnistaminen: työpaikoilla, työkyvyssä, hoitoonohjaus työturvallisuudessa. Työnantajan/työyhteisön/työsuojeluvaltuutettuje n tiedon lisääminen -> asenne muutos -> ei tilanteen pahenemista mahdollistavaa suojelemista. Yhteistyö, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Asenteissa parantamisen varaa (varsinkin työnantajilla); asenteen muuttuminen myönteisempään suuntaan tavoitteeksi, Masennuksen tunnistaminen päihteiden käytön ohella ja hoitoonohjaus tarvittaessa AUDIT:n ja miniintervention käyttö selvästi lisääntynyt Hoitoonohjauksen määrät Työantaja, työsuojeluhenkilöstö, työterveyshuollon henkilöstö, päihdetyöntekijä Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Perusterveydenhuolto Ammattitaito, varhainen puuttuminen, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö Suurkuluttajan/ongelmakäytön tunnistaminen ja suurkulutuksen väheneminen, muutoksen vaihemallin tunnistaminen ja hoitoonohjaus, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Motivoiva haastattelu, Mini-interventio, hoitoonohjaus Diabeteshoitaja ottanut alkoholinkäytön puheeksi potilaiden kanssa työskennellessään aikaisempaa useammin Lääkärit, johtava hoitaja Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 16

Poliisi Sosiaalitoimi/ sosiaali- ja päihdehuolto Ammattitaito, päihdestrategiaan sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö Ammattitaito, varhainen puuttuminen, moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Yhteistyön tiivistäminen päihdeasiakkuuksissa eri viranomaisten kesken, toistuvien rattijuopumusten määrän vähentäminen, lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön puuttuminen sekä riskivanhempien tunnistaminen ja tukeminen sekä ohjaus avun hankkimiseen, säännösten vastaisen alkoholimyynnin minimointi, avun tarjoaminen asiakkaalle hädän hetkellä, yhteistyö, tiedonantaminen -> lapsen etu!, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Tavoitteita toteutunut monilta osin, yhteistyötä eri viranomaisten välillä yhä lisättävä Päihteidenkäytön tunnistaminen, varhainen puuttuminen, arjen turvaaminen, ennaltaehkäisy, riittävien palveluiden järjestäminen, strategian seurantatyöryhmän perustaminen Yhteistyö eri viranomaisten kesken kihlakunnan alueella, yhteiset koulutustilaisuuden ja valvontaiskut, alkoholin myynnin ja välittämisen valvonta, sosiaalipäivystys, näkyvillä oleminen (vanhempainillat, koulut, näkyvä partiointi jne.), lastensuojeluilmoitus, verkostoituminen ja verkostopalaverit Lastensuojeluilmoituksia on tehty enemmän uuden lastensuojelulain myötä, osallistuttu aina pyydettyihin tilaisuuksiin (esim. koulujen vanhempainillat, tietoiskut oppilaille ym.), jos se vain suinkin on ollut mahdollista AUDIT, motivoiva haastattelu, Miniinterventio, läheisneuvonpito, verkostodialogi, hoitoonohjaus, päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta, päihdetyöntekijän palvelut, henkilökunnan koulutus Toistuvien rattijuopumusten määrä, teemavalvonnan määrä ja sen aiheuttamat suoritteet, huume- ja alkoholirikosten määrä, poliisien tekemien lastensuojeluilmoitusten määrä Komisario/poliisipäällikkö Tilastot Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä Päihde-ehtoisten tilastotietojen käyttö, strategian seuranta; kunnat yhdessä Sosiaalitoimi, kolmas sektori esim. seurakunta Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 17

Kotipalvelu ja kotisairaanhoito (lisäys ) Ammattitaito, varhainen puuttuminen, moniammatillinen yhteistyö, päihdestrategiaan sitoutuminen Päihdeasiakkaan tunnistaminen, alkoholinkäytön puheeksiottaminen, alkoholinja lääkkeiden sekäkäytön väheneminen Vielä enemmän pitäisi käyttää AUDIT:a, motivoivaa haastattelua ja miniinterventiota työvälineinä, päivätoimintakeskukselle ei saatu rahoitusta, joten hanke toistaiseksi jäissä, kuntouttavaa työtoimintaa ei ole kovin paljon järjestetty, koska päihteidenkäyttäjät eivät yleensä ole siihen oikein motivoituneita Uuden asiakkaan kohdalla tulohaastattelun yhteydessä selvitys asiakkaan päihdetottumuksista, AUDIT-kysely ja tarvittaessa miniinterventio, hoitosuunnitelma, päihteettömyyteen/kohtuukäyttöön tukeminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen aktivointi, ohjeet tukitoimista, hoitoonohjauksesta ja varhaisesta puuttumisesta, tarkoituksen mukaiset tukipalvelut, moniammatillinen yhteistyö Vanhustyönohjaajat, kotisairaanhoidon vastuuhenkilöt Seuranta vuosittain strategian seurantatyöryhmässä 18

Keski-Pohjanmaan päihdestrategia//päivitys /Himangan matriisi/ Päivitys Nuoriso- ja Vapaaaikatoimi Päivityslisäy s KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ Ammattitaito Moniammatillinen yhteistyö Varhainen puuttuminen Järjestöyhteistyö TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHLÖT, AIKATAULU Nuorten päihteiden käytön vähentäminen Nuorten vastuuttaminen Terveen identiteetin tukeminen Päihteettömien nuorisotilaisuuksien järjestäminen Vertaisryhmätoiminta Nuorisovaltuusto Erilaisia päihteettömiä liikuntatapahtumia kaiken ikäisille Päihdekyselyt 7.luokkalaisille syksyisin Päihdekyselystä saatujen tulosten tiedottaminen vanhemmille Vastuuhenkilö: Liikunta- ja raittiussihteeri Sosiaalityö Ammattitaito Varhainen puuttuminen Verkostotyö Päihteidenkäytön tunnistaminen ja varhainen hoitoonohjaus Vanhemmuuden tukeminen Päihdehuollossa käytettävissä olevien resurssien oikea kohdentaminen Mini-intervention käyttöönotto aktivointisuunnitelmie n yhteydessä, henkilötutkinnassa, ja jos asiakkuus on pitkäaikaista Huolilomake Perhetyö Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet Harlekiini hankkeeseen osallistuminen. Perhetyön hankkeessa esille Mini-interventiosta saatujen tuloksien seuranta Lastensuojelun tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten lukumäärä Päihteidenkäytön seurauksena tulleiden lastensuojeluilmoituksien määrä Valtakunnallisten päihdemittarien seuranta Vastuuhenkilö: Perusturvajohtaja 19

tulleet uudet toimintamuodot. Terveyskesk us / Neuvola Työterveyshuolto Ammattitaito Varhainen puuttuminen Moniammatillinen yhteistyö Ammattitaito Varhainen puuttuminen Päihteidenkäyttäjien ja suurkuluttajien tunnistaminen Vanhemmuuden tukeminen Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Tarkoituksenmukainen hoitoonohjaus Tulevassa kaupungissa olemassa jo päihdehoitajan palvelut Suurkuluttajan tunnistaminen Hoitoonohjaus AUDIT Perheinterventio Asiantuntijaluennot, tiedottaminen Perhetyö Koulun mielialakysely, kyselyyn lisätään alkoholikohta Vavu-haastattelut Perheväkivaltakysely Perheväkivallan toimintaohjelma Päihdehoitajan työpanos AUDIT Mini-interventio AUDIT-merkinnät potilastietojärjestelmässä Mini-interventiolla saatujen tuloksien seuranta Vastuuhenkilö: Tk- lääkärit Työterveyshuollossa olevien riskiasiakkaiden määrän seuranta ja jatkotoimenpiteiden toteutuminen Vastuuhenkilö: Työterveyshoitaja 20