Yrityksen kasvu mielessä? Jokisen veljesten leipäpuu sivu 12. Yrittäjät ja kaupunki etsivät yhteistä säveltä sivu 8

Syyskuu l 4/2010 Yrittäjät ja kaupunki etsivät yhteistä säveltä sivu 8 Ydinosaaminen vei laman yli sivu 10 IT_HameYritt_254x30_CONV 23.1.2009 08:11 Page 1 Jokisen veljesten leipäpuu sivu 12 Hauholaisen Salmisen Puutyön toimitusjohtaja Ville Salminen sanoo yrityksen selvinneen lamasta hyvin erikoisosaamisella, ovien ja kiinteiden ikkunoiden valmistuksella. HYVINVOINTIPALVELU TERTTU puh. 040-566 0039 terttu.miettinen@saunalahti.fi UNETTOMUUTTA? ESIINTYMISJÄNNITYSTÄ? TUPAKASTA VIEROTUSTA, MYÖS YRITYKSILLE? STRESSIÄ TAI UUPUMUSTA? MUITA ELÄMÄÄ HAITTAAVIA TEKIJÖITÄ? Luottamuksellista ja asiantuntevaa apua syvärentoutuksen avulla. Käyntejä yleensä 3-5 käyntiä. Ensitapaamisella asiakkaan perusteellinen haastattelu. Lisäksi jokaiseen tapaamiseen kuuluu opetus itserentoutukseen. Laita ammattilainen asialle. Varamiespalvelu on Suomen suurin rekrytoija. Meiltä löydät tänäänkin useita oman alansa ammattilaisia. Hämeenlinna, Hallituskatu 2, puh. (03) 633 2000 www.varamiespalvelu.fi Yrityksen kasvu mielessä? Näille miehille ja naisille kannattaa soittaa silloin heti. Hämeenlinnan VANHA PANIMO Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki Osmo Kivensalo Myyntipäällikkö 03 6149 248 050 5119 026 osmo.kivensalo@ op.fi Pohjola Vakuutus Marko Malmberg Yhteyspäällikkö 010 2531 992 040 0218 209 marko.malmberg@ pohjola.fi Yhteistyössä Olli Kari Toimitusjohtaja 050 5930 797 olli.kari@ uusyrityskeskus.fi Sirpa Leppäkoski Rahoitusjohtaja, pankkilakimies. 03 6149 277 050 4305 325 sirpa.leppakoski@op.fi Eija Salmivainio Rahoituspäällikkö 020 4602 213 040 5563 431 eija.salmivainio@ finnvera.fi Minnaliisa Vehkala Rahoitusjohtaja 03 6149 218 050 4307 308 minnaliisa.vehkala@ op.fi Juha Keskiö Rahoitusjohtaja, 03 6149 273 050 3456 840 juha.keskio@ op.fi Mika Lehtiö Yhteyspäällikkö 010 2531 973 044 0212 572 mika.lehtio@ pohjola.fi Pekka Jalava Toimitusjohtaja 03 6241 5201 040 824 2104 pekka.jalava@ innopark.fi Seppo Kariniemi Rahoitusjohtaja 03 6149 214 045 7732 1045 seppo.kariniemi@ op.fi Risto Salminen Pankinjohtaja 03 6149 222 050 5177 001 risto.salminen@ op.fi Timo Nurmi Myyntipäällikkö 010 2530 601 040 7261 139 timo.nurmi@ pohjola.fi Hannele Heikkinen Projektipäällikkö 050 339 2549 hannele.heikkinen@ ely-keskus.fi SINUN EI TARVITSE OLLA AIVAN UNIIKKI, TÄYSIN AINUTLAATUINEN, PÖYRISTYTTÄVÄN PERSOONALLINEN, KOKONAAN ERILAINEN, IHAN IHMEELLINEN, KIEHTOVAN OUTO TAI ERITTÄIN ERIKOINEN. (Mutta ei se haittaakaan.) UUSI KOTISI ON. Esimerkkejä asunnoista: Tyyppi Koko m 2 Mh. Vh. 2h+k+s 62,5 126 483 225 723 3h+k 92,0 161 654 288 491 5h+k+s 127,0 254 319 453 861 Katso lisää: www.vanhapanimo.com NYT MYYNNISSÄ. KANNATTAA VARATA HETI. Lemminkäinen Talo Oy, Pääkaupunkiseutu Uudenmaankatu 32-34, 05800 Hyvinkää Puh. 020 715 8000 www.lemminkainen.fi SATO-Asuntomyynti, Marja Korvenoja Satakunnankatu 18 B, 33210 Tampere Puh. 020 134 4464, 040 500 9717 www.sato.fi

2 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Olli Kari Maaseutu kutsuu uusia asukkaita ja yrittäjiä AN-Tarkastus Oy Maaseutu kutsuu uusia asukkaita ja yrittäjiä sekä tarjoaa uusia yrittämisen mahdollisuuksia ja luonnonläheisen toimintaympäristön. Maaseudulta löytyy edullisia toimitiloja, raaka-aineita ja ennen kaikkea miellyttävä asuinympäristö yrittäjille ja heidän työntekijöilleen. Maaseutu on kehittynyt ja vahvistuu entisestään monipuolisen yritystoiminnan sijaintipaikkana. Maaseutu voi tarjota ratkaisuja työvoima- ja tuotanto-ongelmiin. Yleisesti maaseutuyrittäjyyden on ajateltu sopivan parhaiten varhaiskeski-ikään ja keski-ikään. Nuorille yrittäjyys voi kuitenkin tarjota polun työelämään. Nuorilla aikuisilla on selvästi ikääntyneitä enemmän haluja kasvattaa omaa yritystoimintaansa. Hämeen uusyrityskeskuksen seuratessa puolivuosittain maaseutuyrittäjyyden kasvua, olemme havainneet nuorten yrittäjien useimmiten alkaneen yritystoimintansa hyvin pienestä, joten heidän toiminnassaan on myös kasvun varaa. Yrittäjiksi siirrytään tyypillisesti palkkatyöstä. Nuorilla on hyvin vähän kokemusta työelämästä ennen yrittäjiksi ryhtymistä. Lähes joka kymmenes lähtee yrittäjäksi suoraan opiskeluista. Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvarayksiköt mahdollistavat alueellamme suoran siirtymisen yrittäjäksi opiskelujen päätyttyä. Tämä on maaseudullemme suuri voimavara, jota pitäisi vielä enemmän hyödyntää. Maaseudun yritystoiminnan yhtenä ikävänä erityispiirteenä ovat pitkät välimatkat asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luo. Alkavien yrittäjien mielestä maaseutuyrittäjyyttä voidaan hyvinkin edistää parantamalla maaseudun infraa, tieverkostoa sekä tietoliikenneyhteyksiä. (2000-luvulla yrityskanta on kasvanut Hämeenlinnan seutukunnan alueella eniten rakentamisessa, kiinteistöja liike-elämän palvelualoilla, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä henkilökohtaisia palveluja tuottavilla toimialoilla, aloilla, jotka kaikki soveltuvat mitä parhaiten maaseutuyrittäjyyteen. ) Väestön ikääntyminen tarjoaa työtilaisuuksia niin maaseudun yrittäjille kuin maatilojen yhteydessä toimiville palveluyrityksille. Syksyn ohjelmatarjonta tapahtumakalenterissa verkatehdas.fi VERKATEHDAS LOUNGE Hämeenlinnan konttori Hallituskatu 26 puh. 010 546 0028 Yrityksille, yhdistyksille ja muille ryhmille kehitetty uusi palvelu, johon sisältyy konsertin lisäksi illallinen omassa tilassa, joka on ryhmäsi käytössä koko illan sekä oma tarjoilija. Verkatehdas Lounge on täydellinen ratkaisu vaikkapa asiakastilaisuuksien tai vuosikokouksien järjestämiseen. Ryhmän minimikoko 10 henkilöä. Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: (03) 621 6611 tai info@verkatehdas.fi Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Paasikiventie 2, 13200 Hämeenlinna

Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 3 Maaseudun menestyjät nostetaan esiin Hämeen alueella ensimmäistä kertaa järjestetyn Vuoden Nuori Maaseutuyrittäjä-kilpailun ensimmäinen voittaja hattulalainen Riina Palmu pääsee vielä osallistumaan valtakunnalliseen kilpailuun, joka ratkeaa myöhemmin syksyllä. Kilpailu on nyt alueellamme uutta, sanoo Hämeen Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Olli Kari. Maaseudun menestyjiä esiin nostavan kilpailun tarkoitus on löytää alle 40-vuotiaiden maaseutuyrittäjien 2010-luvun osaaminen ja tuoda menestystarinat yleisön tietoisuuteen. Valtakunnallisen kilpailun, teemalla Kasvu ja koulutus, järjestää Suomen Nuorkauppakamarit ry. Hämeenlinnassa Hämeenlinnan Seudun Nuorkauppakamarin yhteistyökumppaneina on Hämeen uusyrityskeskuksen lisäksi MTK Häme. Uusia yrityksiä Vaikka Suomen uusyrityskeskusten maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020 käynnistyi tämän vuoden alussa, on Hämeen uusyrityskeskuksen pakeilla käynyt jo liki 200 maaseudun yrittämisestä kiinnostunutta. Olli Karin mukaan uusia yrityksiä on syntynyt 54 ja työpaikkoja syntynyt 98. Yrittäjistä alle 30-vuotiaita on 16 kappaletta. Peräti 40 % on sijoittunut Janakkalaan ja 28% Hattulaan. Palvelut kärjessä Noin 60 % yrittäjistä on paneutunut yritys- ja henkilökohtaisiin palveluihin. Seuraavina tulevat majoitusja ravintolapalvelut sekä metalli, puutyö ja tietotekniikka. Hännän huippuna ovat tekstiilit ja käsityötuotteet. Olli Kari sanoo, että kilpailu herättää varmasti kiinnostusta, sillä maaseutu on täynnä mahdollisuuksia. Tästä tehdään perinne, varsinkin kun se sopii hyvin uusyrityskeskusten maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelmaan 2020. Konkreettisia toimia Vuosille 2010-2012 toteutettavaksi laaditussa ohjelmassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä maaseudun yrittäjyyden kehittämiseksi. Siinä kuvataan yrittäjyyden toimintaympäristöä maaseudulla sekä luodaan kasvualakohtaisia visioita vuoteen 2020 saakka. Ohjelma vertailee yrittäjyyden olosuhteita erilaisilla maaseutualueilla sekä tarkastelee naisyrittäjyyttä, maahanmuuttajien merkitystä, nuorten asenteita yrittäjyyteen sekä suomalaisten yrittäjäaktiivisuutta. Se arvioi myös tietoliikenteen merkitystä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia maaseudun yritystoimintaan. Olli Kari uskoo, että kilpailu herättää kiinnostusta. Riina Palmu valittiin Hämeen alueen Vuoden nuoreksi maaseutuyrittäjäksi Vuoden nuoreksi maaseutuyrittäjäksi ensimmäisenä Hämeen alueelta on valittu, hattulalainen Riina Palmu. Hänestä tuntuu mukavalta, että yrittäjyyttä arvostetaan. Hän on automaattisesti mukana myös jaettaessa valtakunnallista titteliä. Maaseutuyrittäjyys pitäisi saada uudelleen nousuun, sillä se antaa lukuisia mahdollisuuksia. Ei tarvitse olla traktoria ja lehmiä, jotta on maaseutuyrittäjä. Maaseudulla voi tehdä paljon monimuotoisempaakin yritystoimintaa, sanoo Palmu. Hän uskoo maaseudulla olevan paljon hiljaista tietotaitoa, jota ei osata ottaa käyttöön. Yhtenä syynä tähän hän pitää uusia säädöksiä, joita suomalainen virkamiehistö tulkitsee liian mustavalkoisesti. Virkamiehet eivät uskalla käyttää harkinnanvaraista päätäntävaltaansa myöntäessään erilaisia lupia. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää mm elintarvikeja rakennusvalvontaa. Näiltä alueilta löytyy esimerkkejä siitä, kuinka valtiovalta toisella kädellä kannustaa ja toisella kädellä kurittaa yrittäjiä. Tuumasta toimeen tarttuminen on monelle liian iso kynnys, kun tietää edessä olevan paljon paperitöitä ja säädösten opiskelua! Arctic Milk tekee juustoja Riina Palmu perusti vuoden alussa yhtiökumppaninsa, Vuoden maaseutuyrittäjä Riina Palmu keskittää illat perheelleen, johon kuuluvat tytärten lisäksi Petteri-poika ja koiranpentu Romeo. juustomestari Juha Lundströmin kanssa yrityksen Arctic Milk.(pohjoinen maito) Valmistamme kaikkia maitotuotteita, mutta enimmäkseen kuitenkin juustoja. Tuotteet tehdään pääasiassa Suomen alkuperäisten karjarotujen: Länsi-Suomen ja Itä-Suomen (kyyttö) karjojen sekä Lapin lehmien maidosta. Lapinlehmä ja kyyttö ovat uhanalaisia karjarotuja. Molempia on vain 450 yksilöä jäljellä (laskettuna lisääntyvinä naaraina). Niiden maito juoksettuu eri tavalla kuin muiden karjarotujen. Juustoa saa enemmän. Arctic Milk rynnistää markkinoille marraskuun loppupuolella. Yrityksen juustot ovat saaneet kypsyä rauhassa, minimissään kolme kuukautta. Tuotantovalikoimasta löytyy home- ja valkohomejuustoja, maustettuja kermajuustoja, cheddaria ja kittijuustoja. Kevyttuotteita valikoimissa ei ole. Toki tuomme markkinoille myös perinteisillä menetelmillä valmistettuja muna- ja leipäjuustoja. Yksittäisiin tapahtumiin, kuten messuille, valmistamme oman voin, jäätelön, ranskankerman ja smetanan. Meillä tulee olemaan myös välitystuotteita. Arctic Milkin toimitilat Keski-Suomessa mahdollistavat isotkin valmistuserät. Juustojen myynti keskittyy tiettyihin paikkoihin. Yrittäjyys tuttua Riina Palmulle yrittäjyys on tuttua vuosien varrelta. Hänellä on lastensuojelulaitokset Hattulassa ja Porissa. Niitä vetävät omat vastuuhenkilöt. Niin ikään Palmu perusti aikoinaan Etelä-Hämeen eläinhoitolan, jonka myi sittemmin työntekijälleen. Hänen perustaessaan kurssi- ja koulutuskeskuksen kävi niin, että sen opetuksen osti Ahlmanin koulun säätiö. Niinpä Palmu opiskeli Hämeen ammattikorkeakoululla opettajankoulutuksen ja käy nyt Tampereella opettamassa eläinhoitajiksi valmistuville pieneläinten hoitoa ja asiakaspalvelua. Hän on kouluttautunut monipuolisesti eläinpuolelle, jopa lomittajaksi ja tallimestariksikin. Yrittäjyyteen hän on valmistautunut suorittamalla sekä yrittäjän ammattitutkinnon että yrittäjän erikoisammattitutkinnon. Kolmen alaikäisen lapsen äitinä Riina Palmu on jättänyt omat harrastuksensa vähiin. Enää ei ole jäljellä kuin rakennuslautakunta ja Hattulan yrittäjien hallitus, nauraa Palmu.

4 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Itsepoimijat arvossaan Kankaisten tilalla Kankaisten tilalla on tietoisesti suuntauduttu marjojen itsepoimintaan. Maaseutuyrittäjät Pirkko ja Mika Kämäri haluavat tarjota asiakkailleen mahdollisuuden erilaisen kesäpäivän viettoon. Kyllähän me voisimme myydä marjat tukkuun, mutta meistä on mielekkäämpää myydä ne suoraan asiakkaille. Itsepoimijat keräävät 80 % marjoistamme, sanoo tilan isäntä Mika Kämäri. Kankaisten tilan marjojen itsepoiminnasta on haluttu tehdä kiintoisa tapahtuma. Marjaan lähtö voi olla elämysretki pienillekin lapsille, sillä pelloille matkataan mansikkajunalla. Talon pihassa on ihan oikea pomppulinna. Kanatarhassa voi ihastella kanojen elämää ja laitumella voi rapsutella lampaita. Pihapiiristä löytyy myös vanhoja koneita ihmeteltäväksi. Kämärin mukaan itsepoimijat pääsevät parhaille lohkoille. Kävijöitä saattaa parhaina päivinä piipahtaa tilan pelloilla jopa 1500. Poimiessaan he voivat ihailla tilan hyvin hoidettuja marja- ja viljapeltoja. Peltojenhoito on kunnia-asia. Haluamme myös antaa selkeät kasvot toiminnallemme. Myös perheen lapset auttavat monissa töissä. Vakioasiakkaat näkevät mieluusti perheemme täällä työn touhussa ja monista on tullut hyviä kavereita. Suurin motiivi tehdä tätä työtä on nähdä ihmisten nauttivan olostaan tilallamme, kiteyttää Pirkko Kämäri. Monenlaisia marjoja Kämärit viljelevät tilallaan mansikan lisäksi vadelmaa, herukkaa sekä vehnää, kauraa ja rypsiä. Tärkein ja tuottoisin on mansikka, jonka satotasoon on panostettu. Satomäärä onkin noussut. Siihen on Mika Kämärin mukaan monta syytä. Pinta-alat eivät ole tärkeitä, vaan se millaisessa kasvukunnossa pellot ovat. Mansikanviljely on kaikin puolin kehittynyt viime vuosina. Ensinnäkin viljelymenetelmät ovat muuttuneet. Toisekseen taimityypit ovat erilaisia ja uusia lajikkeita on kehitetty. Mansikkaa myös istutetaan entistä tiheämpään. Suurin sadonlisäys on saatu kastelemalla. Jokaisella marjasaralla on tihkukasteluputket tihein välein, joten ainakaan kuivat kesät eivät aiheuta katoa. Viljeleminen on tavattoman mielenkiintoista. Monet asiat olemme oppineet kantapään kautta. Kaikki kesät ovat erilaisia ja kasvit reagoivat erilaisiin vuosiin eri tavalla. Tänä vuonna mansikka oli kaksi viikkoa etuajassa, kun sen sijaan herukka ihan normaaliin aikaan. Vadelmallakin oli hyvä vuosi. Ihana kahvila Kaikilla on vastuu työhyvinvoinnista Yksilön kuunteleminen ja kaikkien vastuu työhyvinvoinnista on tärkeintä yrityspäättäjien mielestä Tapiolan teettämän työhyvinvointikyselyn mukaan. Myös oikeudenmukainen kohtelu ja vastuualueen selkeys, työn mielekkyys ja hyvä johtaminen koetaan hyviksi. Oma osuus työhyvinvoinnista huolehtimisesta sai kyselyn mukaan keskiarvon 3,5 asteikolla 1-5 mitattuna. Yhteiskunta saa arvosanan 3,9, kun tarkastellaan sen työssä jaksamiseen tekemää panostusta. 67 % vastaajista arvioi oman työhyvinvointinsa hyväksi tai erinomaiseksi, kun luku viime vuonna oli 77 %. Työn merkityksellisyys, arvostus ja kehittymismahdollisuudet koettiin useimmiten hyviksi. Sen sijaan työn hallinnantunteen osalta arviot vaihtelivat jonkin verran. Pirkko ja Mika Kämäri tilan kahvila-puodissa, josta saa mukaansa mm. marja- ja lihatuotteita, juustoja, jogurtteja, mehuja ja viljatuotteita.. Kun Kankaisten öljykasvit muutti uuteen tuotantolaitokseen Janakkalaan, Kämärit saivat haaveilemaansa lisätilaa ja perustivat kahvila-puodin tyhjentyneeseen tilaan. Ihana kahvila on nyt neljä kesää palvellut asiakkaita. Keittiössä leivotaan päivittäin kahvilassa tarjottavat leivonnaiset sekä pullaa ja piirakoita myös kotiin vietäväksi. Kahvilasta saa myös tuorepaahtoista kahvia, joka on toimitettu suoraan tuusulalaiselta paahtimolta paahtamista seuraavana päivänä. Oli mukava päästä kehittämään marjojen itsepoimijoiden palveluja ja tarjota puodin ja kahvilan palveluja myös muille. Vaikka suurin tulomme tulee marjoista, on puodille ja kahvilalle ollut vuosi vuodelta kasvava kysyntä. Pirkko Kämäri hankkii myymälän tuotteet useilta pieniltä kotimaisilta tuottajilta. Hän toivoisi mieluusti saavansa vaikkapa vihanneksia ja juureksia myös Hämeenlinnan seudun pienyrityksiltä. Talvisaikaan kahvilatilaa vuokrataan juhlakäyttöön. Pirkko ja Mika Kämäri paahtavat töitä huhtikuulta lokakuun loppuun, jolloin on saatu pellot muokattua. Päivät venyvät usein lähes ympäripyöreiksi. Syksyllä tehdään vasta tärkeät paperityöt ja suunnitelmat seuraavalle kesälle ja huolletaan maatalouskoneet. Joululta ehtii jo lomaillakin! Vanhimmat päättäjät kokevat eniten stressiä Eniten stressiä kokevat vanhimmat vastaajat sekä suurten yritysten päättäjät. Liikunnan harrastaminen on vähäisempää alle kouluikäisten lasten vanhemmilla. Toisaalta heillä on enemmän aikaa viettää vapaa-aikaa läheistensä kanssa. Elämäntilanteeseen tai terveyteensä ovat enemmän tyytyväisiä parisuhteessa olevat kuin nuoret ja lapsettomat. Yli puolet vastaajista kertoi harkinneensa silloin tällöin uutta uraa. Sen sijaan yllättävän moni, 32 % vastasi, ettei ole koskaan harkinnut alanvaihtoa. Monet haaveilevat koulutusja opetustehtävistä ja konsultoinnista. Monella on toive pois ihmisten johtamisesta ja vastuusta. Eläkkeelle jäämisen lisäksi kiinnostivat asiantuntijatyö, yrittäjyys sekä maa- ja metsätalous. Työn mielekkyyttä vähentävät kiire ja suuri työmäärä, taloudellinen tilanne, epävarmuus markkinoilla sekä kiristynyt tilanne. Taantumasta johtuvat irtisanomisiin ja lomautuksiin liittyvät toimet koetaan hyvin haasteellisiksi. Osassa yrityksiä on rekrytointiongelmia, hankaluutena motivoituneen ja osaavan henkilöstön saanti. Suurin osa kokee, että taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden epävarmuus heikentävät henkilöstön hyvinvointia. Osassa yrityksiä tilanne on saanut porukan puhaltamaan yhteen hiileen ja osalla ei ole ollut vielä mitään negatiivisia vaikutuksia. Vuosittainen työhyvinvointikysely auttaa osaltaan Tapiolaa kehittämään omia työhyvinvointiin liittyviä palvelutuotteita yrittäjille ja yritysjohtajille. MAHDOLLISUUKSIEN INNOPARK Tiloja yrityksellesi innovatiivisessa ympäristössä Teknologiakeskus Innoparkin tehokkaat tilaratkaisut ja monipuoliset palvelut on suunniteltu tukemaan sinne sijoittuvien yritysten liiketoimintaa. Innoparkissa pienikin yritys saa pääkonttoritason puitteet. Yritysten taustatukena on Teknologiakeskus Innopark Oy. Vapaita tiloja erilaisiin tarpeisiin! Visamäessä modernia ja joustavaa toimistotilaa Moreenin teollisuusalueella tehokkaita toimistotiloja Koulutus- ja kokouskeskus Innotawastissa Lammilla viihtyisää toimisto- ja majoitustilaa Säästä rahaa ja luontoa! Laadukas etäneuvotteluratkaisu nyt käytettävissänne sekä Visämäessä että Moreenissa. Kysy lisätietoja! Parhaat ajat varataan nyt! Kysy InnoTawastin uudistuneita ja monipuolisia pikkujoulupaketteja! Tartu tilaisuuteen ja ota paikkasi menestyjien joukossa. Pia Sipilä, palvelupäällikkö 040 869 6460, pia.sipila@innopark.fi Marko Uusitalo, palvelupäällikkö 040 846 2356, marko.uusitalo@innopark.fi Toimitilapalvelut Liiketoimintaosaaminen Kehittämisohjelmat ja -projektit

Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 5 KEHKEN UUDET hankkeet ja ihmiset ESITTELYSSÄ Rengossa oli ensimmäinen kyläkaavoitukseen liittyvä tilaisuus 9. syyskuuta. Osallistujat pääsivät rajaamaan Rengon kartalta alueen, joka heidän mielestään tarvitsisi eniten kehittämistä. Seutua kehitetään muun muassa kyläkaavoituksen avulla Hämeenlinnan seudulle on saatu ensimmäinen kansainvälinen matkailuhanke. Kyläkaava-arkkitehti on aloittanut työnsä. Puuverkkoa kehitetään taas. Uusi yritysasiamies Marianne Dahlgren aloitti työnsä Hauho-Lammi-Tuulos-alueella elokuussa.yritysharava kattaa jo 3 000 seudun yritystä. Kyläkaava-arkkitehti Satu Huuhka toivoo kyläläisten olevan aktiivisesti mukana kylien kaavoituksessa. Matkailuhanke InFacToa luotsaa Tiina Saarinen. Jukka Numminen kehittää Puuverkkoa. Marianne Dahlgren on Kehken uusi yritysasiamies. MATKAILUHANKE INFACTO eli International Food and Activity Tourism - projekti on saanut alkunsa tarpeista, jotka tulivat esiin keväällä 2009 matkailuyrityksille ja toimijoille tehdyssä kyselyssä. Tavoitteena on kansainvälisten matkailutuotteiden kehittäminen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Hanke mahdollistaa mm. erilaiset koulutustilaisuudet, seminaarit, opintomatkat, verkostoitumisen, tuotekehityksen ja yhteismarkkinoinnin. Budjetti on noin miljoona euroa. Hanketta luotsaa projektipäällikkö Tiina Saarinen. Matkailuyritykset pääsevät projektiin mukaan heti kun aikataulut ja suunnitelmat saadaan valmiiksi. Osallistuminen hankkeeseen on yrityksille maksutonta. Hämeenlinnan seutu on saanut kansallisestikin katsottuna ainutlaatuisen tilaisuuden kehittää kyliään. Kyläkaavaarkkitehti Satu Huuhka aloitti työnsä elokuun alussa. Hän vastaa seitsemän kylän maankäytön suunnittelusta Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan yhteisessä kyläkaavoitushankkeessa. Menettely on valtakunnallisestikin uusi, joten saan olla mukana luomassa uutta toimintatapaa ja kaavan muotoa, joka voi olla eri kylissä erilainen. Tavoitteena on tukea asumista, yrittämistä, palveluiden säilymistä ja paikallisuutta maaseudulla tässä muuttuvassa maailmassa, Satu Huuhka summaa. Huuhkan tehtävänä on alkuun kartoittaa ja taustoittaa kylien tilanne hankkimalla pohjatietoja ja vierailemalla kylissä. Hän toivoo, että asukkaat, yrittäjät ja maanomistajat ottaisivat häneen aktiivisesti yhteyttä toiveissaan ja osallistuisivat hankkeen tilaisuuksiin. Puuverkko on toiminut aiemmin kymmenen puualan yrityksen Puusta tuotteeksi -verkostona. Nyt toimintaa halutaan kehittää entisestään ja yritykset ovat perustaneet keväällä 2010 Hämeen Puuverkko Oy:n. Työtä koordinoi Kehittämiskeskus Oy Hämeen palveluksessa työskentelevä Jukka Numminen. Hänen tehtävänään on mm. yritysten toiminnan kehittäminen, uusien kontaktien hakeminen ja ylläpito. Mukana Puuverkossa on pieniä puualan yrityksiä ja tarkoituksena on hyödyntää verkoston synergiaa tuotekehityksessä sekä myynnissä ja markkinoinnissa. Yritykset osallistuvat yhdessä Mäntyharjun Loma-asuntomessuille 2011. Mukana projektissa on myös mm. Hämeen ammattikorkeakoulun Muotoilun koulutusohjelma. Puuverkko tekee yhteistyötä myös Suomen Yrittäjäopiston kanssa, joka on räätälöinyt mukana oleville yrityksille koulutusohjelman. Lisäksi Kehittämiskeskus Oy Hämeen palveluksessa on aloittanut tänä syksynä yritysasiamies Marianne Dahlgren. Hänen toimii yritysasiamies Timo Kärkkäisen työparina, toimintaalueenaan Hauho Lammi Tuulos. Yritysharava, jolla kartoitetaan seudun yritysten tarpeita, on iskenyt jo noin 3 000 yritykseen. Soittajina toimivat Marjo Lindroos, Ritva Rask ja Keijo Piilola. Yrityksistä noin 13 prosentissa haravointi johtaa toimenpiteisiin, jotka koskevat useimmiten työvoima-, koulutus- tai toimitila-asioita. Teksti ja kuva Jenni Mankonen Satu Huuhka Jukka Numminen Tiina Saarinen Marianne Dahlgren WWW.KEHITTAMISKESKUS.FI PALVELUITA YRITTÄJILLE: YRITYSREKISTERI YRITYSPÖRSSI TOIMITILAT JA YRITYSTONTIT SEUDUN KOKOUSPAIKAT AJANKOHTAISIA TAPAHTUMIA YRITTÄJILLE 16.9. klo 8.30-11.00, Rahoitus- ja tukihakuklinikka, Wetterhoffin auditorio 21.-23.9. Alihankinta 2010 messut, Tampere,Pirkkahalli 22.9. klo 18 20, Kyläkaava-arkkitehti Hauho, Hauhotalo 28.9. klo 18 20, Kyläkaava-arkkitehti Lammi, Vääpelintalo, Mainiemi 7.10. 18.10. 25.10. 26.10. klo 18 20, Kyläkaava-arkkitehti, Tuulos, klo 18 20, Kyläkaava-arkkitehti Kalvola klo 18 20, Kyläkaava-arkkitehti Janakkala Omistajanvaihdosklinikka,Kehittämiskeskus Oy Häme Lisää ajankohtaista: www.kehittamiskeskus.fi > Messut ja tapahtumat > Kehke-uutiskirje 27.10. klo 8.30, Ympäristöliiketoiminta aamukahvit, Tapani Hellsten, Wetterhoffin auditorio 2.11. klo 18 20, Kyläkaava-arkkitehti Hattula, Kouvalan maamiesseuratalo 17.11. Luovan ja hyvinvointitoimialaryhmien yhteinen tapaaminen 25.11. klo 8.30, Yrittäjien aamukahvi Tapani Hellsten, Hauho, Hauhotalo Tilaa aina ajankohtainen sähköinen uutiskirjeemme www.kehittämiskeskus.fi (tilauslinkki etusivulla) OTA YHTEYTTÄ Kehittämiskeskus Oy Häme Raatihuoneenkatu 17 A 5 krs. 13100 Hämeenlinna Puh. (03) 6211 Fax (03) 621 2366 asiakaspalvelu@kehittamiskeskus.fi www.kehittamiskeskus.fi > Henkilökunta Uusi osoitteemme 1.11.2010 lukien Talaskuja 3, 13200 Hämeenlinna. Seudun kehittäjä vuodesta 2000 yritysneuvonta rahoitusneuvonta pääomarahasto kehittämisprojektit yrittäjätilaisuudet yritysyhteistyö yritystontit sijoittumispalvelut omistajanvaihdokset matkailuneuvonta

6 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Linnaseutu jakaa tukea maaseutuyrittäjyyteen Monet yritysryhmien ja yhteisöjen kehityshankkeet sekä yksityiset yrityshankkeet ovat saaneet tukea Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistykseltä, Linnaseutu ry:ltä sen vuonna 2007 alkaneella ohjelmakaudella. Nimenomaan elinkeinojen tukeminen on ollut kahden vuoden päästä päättyvän ohjelmakauden vahvana toimintalinjana. Linnaseutu ry:n toiminnanjohtaja Jussi Pakari kertoo, että yhdistys toteuttaa samaa ohjelmaa kuin Ely-keskus. Ero on siinä, että päätökset tekee paikallistuntemusta omaava yhdistyksen 16-jäseninen hallitus. Pakari esittelee hallitukselle hankkeet katsottuaan, että ne ovat teknisesti mahdollisia toteuttaa. Kaikista hankkeista keskustellaan myös Ely-keskuksen kanssa. Ely-keskuskin toimii erilaisten hankkeiden rahoittajana virkamiespäätöksin Voimme rahoittaa Hämeenlinnan (ei keskikaupunki), Hattulan ja Janakkalan yrityksiä ja yhteisöjä vaikkapa kaikkia hyödyntävissä hankkeissa. Sellaisia ovat mm. uimarannat, yhteiset venevalkamat, ranta-alueen kehittäminen tai Hämeenlinnan kyläkaava-arkkitehdin palkkaaminen. Jussi Pakari kehottaa tukiasioista kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. Keskustelemalla voidaan selvittää, onko tukea mahdollista saada. Yrityshankkeet vielä vähissä Jussi Pakari myöntää, etteivät yritykset vielä laajalti tiedä, että Linnaseudulta saa tukea. Ohjelmakauden 2007-2013 rahoituskehys on 3,5 miljoonaa euroa, josta on tämän vuoden kiintiötä jäljellä vielä 350 000 euroa. Jollei kaikkea käytetä, rahat siirtyvät ensi vuodelle, jolloin tulee lisäksi käyttöön 400 000 euron määräraha. Tähän mennessä yrityshankkeisiin on mennyt 23 %. Mitä Linnaseudun Linnan Liiteri sitten tukee? Pakari kertoo, että rahaa myönnetään maksimissaan kymmenen henkilöä työllistäville mikroyrityksille. Yritys voi ostaa ulkopuolista asiantuntijaapua vaikkapa nettisivujen tekoon ja saattaa saada siihen tukea Linnaseudulta. Yksityishenkilö voi selvityttää suunnittelemansa yrityksen toimintaedellytykset, teettää esimerkiksi markkinatutkimuksen ennen yritystoiminnan aloittamista tai hakea tukea kone- ja laitehankintoihin tai toimitilojen rakentamiseen, selvittää Jussi Pakari. Käynnistystukea voidaan antaa mm. yhden ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen jatkuvaan työsuhteeseen. Yritysryhmän kehittämishankkeissa pitää olla mukana vähintään kolme yritystä ja tuki voi nousta jopa 75 prosenttiin. Tällaista tukea voivat hyödyntää saman alan yritykset tai joku ketju vaikkapa ryhmän kehittämiseen tai yhteisen tuoteperheen laatimiseen. Tuet perustuvat kahteen valtioneuvoston asetukseen yritysten tukemiseksi tai hankkeisiin. Jälkimmäisen alle sijoittuvat elinkeinolliset hankkeet, joista esimerkkinä vaikkapa mikroyritysten toimintojen kehittäminen. Näin vaikkapa Hauhon yrittäjät voisivat hakea tukea yrittäjyyden edistämiseen ja järjestää massaluentoja, joihin on pääsy kaikilla seudun yrittäjillä. Myös koulutukseen tukea voisi hakea. www.linnaseutu.fi Matti Honkajuuri tekee töitä vakuutus- ja finanssiasioiden parissa Matti Honkajuuri pähkäili vuosia sitten, mitä hänestä tulee isona. Hänellä oli takanaan 30 vuotta yrittäjänä ja teki mieli kokeilla jotain erilaista, jotain uutta. Työn urheiluvälineiden- ja vaatteiden parissa hän oli jo päättänyt lopettaa, kun netistä löytyi Tapiolan ilmoitus. Siinä etsittiin yrittäjänä toimivaa vakuutusmyyjää. Siitä se lähti liikkeelle! Jo kauppiaana olin huomannut, että vakuutusasioiden pitää olla kunnossa. Niiden kanssa oli tullut myös tutuksi. Tapiola ei ylenkatsonut ikääkään (55), jonka olen tässä työssä huomannut tuovan vakuuttavuutta ja elämänkokemusta, kommentoi Honkajuuri toukokuussa 2009 alkanutta uutta työuraansa. Kentällä kulkiessaan hän on todennut, että kontaktipintaa löytyy. Jokainenhan tuntee apinan. Se helpottaa asiointia. Matti Honkajuuri pitää merkittävänä etuna sitä, että Tapiola kouluttaa yrittäjäpohjaisina työskentelevät vakuutusedustajansa. Hänkin oli aloittaessaan kuukauden ajan jatkuvassa koulutuksessa, viisi päivää viikossa, sen jälkeen koulutus jatkui yhdessä yhteyspäällikön kanssa. Eihän pystymetsästä tietenkään voi lähteä mihinkään hommaan. Kuuden kuukauden aikana käytiin läpi vakuutusjärjestelmät, tuotteet, toimintamallit ja tutustuttiin muutenkin taloon. Lisäksi sain henkilökohtaista koulutusta Hämeenlinnan toimistolla ja tutustuin Tapiolan ideologiaan vakuutuksenottajan kannalta. Alan luonteesta johtuen koulutusta Tapiolassa annetaan jatkuvasti. Yrittäjänä päämiehen katon alla voi toimia omaan tahtiin asiakkaiden aikataulujen mukaan. Honkajuurikin saattaa tehdä neljänä päivänä viikossa töitä kellon ympäri, mutta voi sitten pitää lyhyemmän perjantain ja vapaat viikonloput. Lähikontakti asiakkaisiin Auktorisoituna vakuutusedustajana Matti Honkajuuri kiertää paljon kentällä. Ensimmäinen kontakti asiakkaaseen otetaan aina nokitusten. Silloin käydään läpi tärkeät asiat henkilötiedoista alkaen ja tutustutaan nykytilanteeseen sekä tarpeisiin. Kysymyksessä ovat tällöin henki-, yritys-, kotitalous-, eläke- ja tapaturmavakuutukset, säästösijoitukset tai pankkiasiat. Lakisääteiset vakuutukset kuuluvat myös mukaan. Vakuutusedustajan tehtävänä on kartoittaa, miettiä asiaa ja tarjota asiakkaalle ehdotus erilaisine vaihtoehtoineen. Kokonaisratkaisu on paras vaihtoehto, sillä silloin käydään läpi asiakkaan kokonaisturva. Näin asiakas saa vakuutuksensa mahdollisimman edullisesti ja ratkaisu on hyvä myös Tapiolalle ja myyjälle, eli kaikki hyötyvät, sanoo paikallisjohtaja Heikki Lindroth. Hän painottaa, että kun yrittäjä voi hyvin, niin myös Tapiola voi hyvin. Matti Honkajuuri on iloinen siitä, että hän voi kaikenlaisissa vakuutusongelmissa tukeutua yhtiöryhmän tukeen. Avun saa heti, kun sitä kiperissä pulmissa tarvitsee. Yhteyspäällikkö Timo Kangas, vakuutusedustaja Matti Honkajuuri ja paikallisjohtaja Heikki Lindroth ovat yhtä mieltä siitä, että asiakkaan on helpompi hoitaa kaikki vakuutusasiansa yhden yhtiön kanssa. Ryytimaa avasi Kauppakeskus Tavastila ja samalla koko Hämeenlinna sai ensimmäisen luomuruokakaupan. Mulperipuu-liikkeestä tuttu luomu-ideologia laajeni elintarvikkeisiin. Liikkeestä löytyy mm. kyytön maitoa, juustoja, jäätelöä ja paikallista leipää. Kaikki on luomua. - Ryytimaa keskittyy luomuruokaan ja lähitilat ovat ensisijaisia tavarantoimittajiamme. Täyden palvelun elintarvikeliikkeestä saa kaiken, mitä ruuan laittoon tarvitsee, myös tuoretuotteita, kertoo Arja Weeraratne, Ryytimaan toinen kauppias. Arjan lisäksi kauppiaana toimii Nina Varga ja yrityksen hallituksen jäsenenä taustajoukoissa on Annika Korpela. Luomukauppiaat Arja Weeraratne ja Nina Varga. Vanajanlinnantie 159, 13270 Hämeenlinna email: posti@maki-uuro.fi www.maki-uuro.fi P. 0400 208 048 maankaivuut kuormaukset siirrot multa- ja soralajikkeet täytemaat talonpohjat viemärit vesijohdot koneurakointi maanrakennus viherhoito

Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 7 Mika Partanen ei tyydy hiljaiseloon Ravintoloitsija Mika Partasen puheita kuunnellessa alkaa hengästyttää. Kuinka mies ehtii tehdä kaikkea sitä, mistä kertoo? Varmaankin kysymys on hyvästä ajanhallinnasta ja siitä, että hänen 11 vuotta omistamassaan Olutravintola Birgerissä on luotettava ja osaava henkilökunta. Täyden palvelun tilitoimistot palveluksessanne kirjanpito, palkanlaskenta, laskutus ja yritysten perustamiset ym. Kirjanpitopalveluja Tili- ja isännöintitoimisto Ruusukallio Puhelin 050 432 2875 KP Kirjanpitopalvelu Kirsti Penttinen Puhelin 040 841 8351 Sähkömestarintie 4 13130 Hämeenlinna Fax 03 6170615 Partanen on saanut vuosien mittaan Birgeristä menestyvän paikan, jonne tullaan mieluusti. Hän sanoo jo alun perin päätarkoituksena olleen saada asiakkaat sisään ja viihtymään. Hyvä fiilis on a ja o. Monelle on elämäntapa, että pistäytyy tuttuun paikkaan oluelle tai kahdelle, pelaamaan bridgeä, kuuntelemaan jazzia tai muuten valtavirrasta poikkeavaa musiikkia, luettelee Partanen. Birger tunnetaan siistinä paikkana, jossa kukaan ei räyhää. Partanen on panostanut tietysti myös hyvään henkilökuntaan ja palvelun laatuun. Palvelu onkin noteerattu hyväksi järjestetyissä palvelututkimuksissa. Ensimmäiset seitsemän vuotta mies teki kuukaudessa parisensataa tuntia töitä, mutta ottaa nyt kevyemmin. Kyllä sitä on uskottava, että omalle jaksamisellekin on annettava arvoa. Toisaalta luonteeni vaatii, että minulla pitäisi olla aina joku projekti päällä. En tyydy hiljaiseloon, siinä taantuu. Niinpä Birgerissä on toteutettu kaikenlaista tapahtumaa, teatteria, taidenäyttelyitä, elävää musiikkia, perjantaiparlamentteja ja sen sellaista. Monista asiakkaista on tullut ystäviä. Heidän kanssaan, pienellä porukalla on Mika Partanen järjesti kuluneena kesänä kolmannen Birger Päijänne Racen, purjehduskilpailun, jossa veneiden miehistöt koostuvat olutravintolan asiakkaista. Birgerin golf-mestaruuskisoja on pidetty jo 12 vuotta. Tiskillä hopeinen kiertopalkinto, joka on valmistettu nimenomaan Birgerin purjehduskisaa varten. tehty työn ulkopuolella mm. melonta- ja eräretkiä. Kolme vuotta sitten Partanen otti hoitaakseen torin pylväikössä ravintola Birgitan, joka on avoinna vain kesän hyvillä säillä alkaen klo 14. Ilta-aurinkoon tähdätään laadukkailla tuotteilla ja hyvällä palvelulla, korostaa Mika Partanen. Ajatuksissa Birger Outdoors Hiljaiseloa miehen elämässä ei todellakaan ole ollut. Hän on mm. suorittanut yrittäjän ammattitutkinnon Johtamistaidon opistossa työnsä ohella ja osallistunut uinnissa Masters SM-kisoihin, ilman mainittavaa menestystä. Koko elämänsä urheilun eri lajeja harrastanut Mika hakeutui suorittamaan Vuokatin urheiluopistoon alppihiihtopainotteista liikunnan ammattitutkintoa. Opintoja on jäljellä vielä vuosi, tähtäimessä kansainvälinen hiihdonopettajan pätevyys. Partanen on jo ehtinyt toimia viime talvena Pälkäneen Sappeella hiihdonopettajana. Oheislajeina Vuokatissa ovat golf, eräretket, maastopyöräily, kiipeily ja melonta sekä muut elämyslajit. Ajatuksena Partasella onkin ollut perustaa Birger Outdoors elämyspalvelut, jolla voisi työllistää itsensä ja muutaman muun raittiissa ulkoilmassa. Listaan pitää vielä kirjata se, että ravintoloitsija on ollut mukana kesänmittaan Suomen Purjehdusliiton kouluttajaohjelmassa sekä koulutettavana että aloittelevien purjehtijoiden kouluttajana. Aika hektistä on ollut viime marraskuusta alkaen! Onhan tämä mukavaa vaihtelua 30 ravintolatyövuoden ja yli 11 yrittäjävuoden jälkeen! Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 5/2010 ilmestyy 17.11.2010 HÄME 10 OY Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Puhelin 010 345 7930 Kurjat kuppilat Olen pyrkinyt vieroittamaan itseäni televisiosta ja avaamaan aparaatin vain, kun tiedän etukäteen mitä sieltä aion katsoa. Liiketoiminnan harjoittajana suosikkiohjelmakseni on kasvanut Gordon Ramseyn isännöimä Kurjat kuppilat. Sarjankin myötä mainetta niittänyt julkkiskokki menee kussakin jaksossa yhteen ongelmissa rypevään ravintolaan, pistää aggressiiviseen tyyliin epäkohdat järjestykseen ja taas luottokortit luistavat tarjoilijoiden maksupäätteissä. Jakson aikana kyynelehditään kasvukivuista ja lopussa helpotuksesta. Mukavasti draamaa ja onnellisia loppuja. Olen vähän huono uskomaan tositv:n tosiasiallisuuteen, enkä tiedä kuinka käsikirjoitettu sarja tämäkin mahtaa olla. Lienee selkeää, että ravintolat sarjassa, sikäli kun se ei nyt sattumalta olisi tyystin fiktiivinen, nousevat jaloilleen ainakin osittain maailmankuulun kokin tuoman suuren huomioarvon takia. Kikat eri ravintoloissa toistavat edellisiä: ruokalista suppeaksi, ongelmahenkilöt ruotuun tai ulos ja laatua tarjontaan. Viimeistelyksi hieman ruutia markkinointiin. Näihin tekijöihin sarjan suositeltavuus yrittäjien katsottavaksi kulminoituukin. Samat yrityksen toiminnan rampauttavat tekijät ovat rinnastettavissa oikeastaan mihin tahansa liiketoiminnan lajiin. Oleelliseen keskittyminen, tarjottavan tuotteen ominaisuuksien vastaavuus kysyntään ja toimivat yrityksen sisäiset toimintamallit motivoituneen henkilöstön toteuttamana ovat ne tekijät, joilla voidaan tehdä tervettä liiketoimintaa alalla kuin alalla, mikäli markkina vain on olemassa. Tässä nämä vielä lyhyesti: Ruokalista suppeaksi. Moni yritys kompastelee kannattavuutensa pilalle pyrkiessään liian laajaan tarjontaan, kun myyntikate tulee klassisen 80/20-jaon mukaisesti viidenneksestä tuote- tai palveluvalikoimaa. Eikä loputtoman runsas valikoima useimmiten edes paranna ostokokemusta - asiakas voi kokea olonsa tuskastuneeksi rinnakkaisten vaihtoehtojen ilotulituksessa. Henkilöstö ja sisäiset prosessit. Nämä liittyvät kiinteästi toisiinsa, vaikka ovatkin luonnollisesti aivan eri asioita. Ihmiset toteuttavat prosessit joka tapauksessa ja vakiintuneet toimintamallit ovat perusedellytys paitsi kasvulle, myös jokapäiväiselle toiminnalle. Joku on väärässä paikassa, jos esimies rähjää alaisensa viikoittain kyyneliin tai kokki ilmoittaa keittiömestarille ettei häntä kiinnosta muu kuin päästä nopeasti röökille, samalla kun kokille koitetaan näyttää kuinka selvitä mahdollisimman sujuvasti stressaavasta kiiretilanteesta. Jonkun on lakattava myrkyttämästä työpaikan tunnelmaa tai pistettävä takkinsa naulaan. Nopeasti. Laatua. Jaksoissa toistuu korjauskohteena aterioiden valmistaminen pakaste-eineksistä, vaikka lähikulmilta saisi takuutuoreet raaka-aineet. Näiden valintojen taustalla on poikkeuksetta asiakkaiden aliarviointi. Oletetaan etteivät asiakkaat mitään huomaa kuitenkaan. Lisävaikuttumia ovat halu päästä helpolla tai oletetut kustannussäästöt. Laiskuus liiketoiminnassa ja asiakkaiden menettäminen ovat harvemmin menestyksen rakennusaineita, vaikka jotain olisikin onnistuttu hetkellisesti säästämään. Laadun laskeminen on useimmissa tapauksissa helppo rinnastaa klassikkovertaukseen pakkasella housuihin laskemisesta. Gordon Ramsey on ristiriitainen hahmo, jonka esittämää johtamistyyliä tai varsinkaan ilmaisutapaa ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua aina tahdikkaaksi. Räpätessä roiskuu ja liiketoiminnan lainalaisuuksia sarja kuvaa kuitenkin upeasti, olkoot sarja käsikirjoitettu tai ei. Kurjien kuppiloiden uudet jaksot MTV3-kanavalla 19.11. alkaen. Suosittelen lämpimästi jokaiselle, joka on jollain tapaa tekemisissä yritystoiminnan kanssa.

8 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Hankintastrategioiden parissa Hämeenlinnan Yrittäjien hallitus jatkoi kesäkuussa Kalvolan Lepaanrannassa hankintastrategiapohdintojaan vahvistuksenaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka, lautakuntien puheenjohtajat Timo Saviniemi ja Pasi Vesala, Jussi Oksa Seutukeskus Oy Häme, Juha Haukka Hämeen Yrittäjät, puheenjohtajat Heikki Helén Lammin ja Raija Örn Kalvolan Yrittäjistä. Teemana oli hiljattain valmistunut luonnos Hämeenlinnan kaupungin palvelu- ja hankintastrategiaksi. Tilaajatuottaja -toimintatapaa on nyt harjoiteltu vajaat kaksi vuotta. Ensi askeleet ovat olleet osin hapuilevia, mutta yrittäjät haluavat omalta osaltaan kehittää yhteistä asiaa. Hallituksen huolena oli sen ymmärtäminen, että julkinen hankintatoimi on vielä opettelua puolin ja toisin. Osaamista tarvitaan koko palveluketjun hahmottamiseen, markkinoiden luomiseen ja ohjaamiseen. Tavoitteenahan on tuottaa joko kunnan omia palveluja tai hankkia palveluja useilta tuottajilta kunta mukaan lukien. Hankintoja voi tehdä mm. suorahankintoina, kilpailuttamalla tai tarjoamalla vaihtoehdoksi palveluseteliä. Jos kilpailutukseen päädytään, on pystyttävä yhdessä vaikuttamaan tarjouspyynnön sisältöön ja kokoon. Hyvää hankintaosaamista on rakentaa tarjouspyyntö yhdessä myyjien kanssa, säilyttäen tietenkin objektivisuus ja riippumattomuus. Tavaranmyyjiä ja palvelutuottajia eli yrittäjiä tarvitaan, koska he tuntevat lähes poikkeuksetta tuotteet ja palvelun paremmin kuin ostajat. Avoin valmistelu on ainoa tie hyvään lopputulokseen myös veronmaksajan kannalta. Vuoropuhelua ei ole syytä välttää, vaan päinvastoin, toivoo hallitus. Luovuus kaukana Korostunut juridiikka on johtanut siihen, että luovuus on kaukana julkisista hankinnoista. Prosessissa korostetaan tasapäistämistä mm. määrittämällä tuote etukäteen tiukasti. Valituksia hankintapäätöksistä pelätään, koska ne hidastavat hankintoja. Tuntuu siltä, että mennään sieltä, mistä helpommalla pääsee. Yrittäjien pyrkimyksenä ovat sopivan kokoiset hankinnat. Tällöin voidaan ottaa huomioon myös pienehköt yritykset joustavine resursseineen ja uusine ajatuksineen, vaikka se lisääkin valmistelua ja viranomaistyötä Palveluseteli Yhtenä palvelujen hankintamuotona käsiteltiin palveluseteliä. Palveluseteli vaatii toimivat markkinat, joka ylittää kuntarajat. Palveluseteleillä voi leikata kysyntähuippuja ja purkaa esim. terveys-/ hoivapalvelujen jonoja. Palvelusetelin hyvänä puolena voidaan pitää myös sitä, että se kehittää markkinoita kuluttajan omien valintojen mukaan. Oleellista on palvelusetelin arvo, jotta kaikki tulotasostaan riippumatta voivat hankkia setelillä kyseistä palvelua. Lisää avoimuutta Lisää avoimuutta toivottiin, että kaikista hankinnoista löytyi tietoa kaupungin sähköiseltä ilmoitustaululta ja hankintapäätöspöytäkirjat olisivat kaikkien nähtävillä. Yrittäjät seuraavat myös huolestuneina kaupungin liikelaitosten muuttamista kaupungin yhtiöiksi avoimille markkinoille, vaikka se samalla ehkä avaisinkin kunnan markkinoita yksityisille. Puheenvuoroissa kyseenalaistettiin, onko kaupungin yhtiöillä avoimet taseet ja yhtäläiset velvoitteet kuin yksityisillä yrityksillä ja kuinka hyvin ne tuntevat kaikki omat kustannuksensa hinnoittelun pohjaksi, mm. omat palkka-, rahoitus- ja tietohallintakustannukset. Hankintaklinikka Hämeenlinnan Yrittäjien on tavoite järjestää marraskuussa yleisen palveluja ja hankintaa koskeva seminaari. Sinne pyritään saamaan mukaan niin tilaajia kuin kaupungin omat tuottajiakin sekä asiakkaita. Tämä voisi johtaa hankintaklinikkatoiminnan käynnistymiseen klusterikohtaisesti. Tavoitteena on rakentaa avointa kumppanuutta kaikkien tilaajien ja tuottajien kanssa. Yhteistä säveltä etsimässä Hämeenlinnan kaupungin kuntapäättäjien yrittäjyyden iltakoulussa elokuun lopulla etsittiin yhteistä säveltä yrittäjien, virka- ja luottamusmiesten välille. Yhteyden muodostumisen ja vahvistumisen odotettiin kehittyvän uusiksi käytännöksi. Tulossa on seurantatilaisuus, toimialakohtaisia kaupungin ja yrittäjien yhteisiä aamukahvitilaisuuksia ja myös klusteriperusteista yhteistyötä. Mukana useiden tahojen järjestämässä iltakoulussa oli niin yrittäjiä, luottamusmiehiä kuin virkamiehiäkin. Varsinainen suoritusporras kuitenkin puuttui. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo muistutti, että nyt palvellaan laajentunutta aluetta, johon liitosten jälkeen on tullut paljon uusia asioitakin. Palvelurakenne on vasta muotoutumassa Hänen mukaansa olemme nyt hierarkkisessa, budjettiin ja määrärahoihin perustuvassa ohjauksessa ja siirtymässä pikkuhiljaa markkinaperusteiseen ohjaukseen. Ohjausta voisi tukea elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan uusi asemointi esimerkiksi suoraan kaupungin johtoryhmän alaisuuteen. Tällä hetkellä kaupungin koko elinkeinopoliittinen ohjaus yrittäjiin päin kulkee vain Kehittämiskeskus Oy:n kautta. Monituottajamalli Virkamieskunnan pitäisi kehittää markkinoita ja luoda monituottajamalli. Sisäisestä tilaaja-tuottajamallista, näennäismarkkinoista, pitäisi päästä eroon ja kehittää aidot, tilaajan ja usean tuottajan väliset toimivat ja jatkossakin vahvasti kehittyvät markkinat. Palveluiden tarve kasvaa jatkossakin voimakkaasti, ja nyt peräti 65 % bruttokansantuotteesta tulee palvelutaloudesta. Pariltakin taholta esitettiin perustettavaksi hankintaklinikoita, joissa tulisi olla sekä tilaajan, tuottajan, luottamusmiesten, elinkeinoelämän ja asiakkaiden edustus. Klinikat tarjoaisivat hyvän keskustelufoorumin hankintaosaamisen ja palvelujen tuottamistapojen kehittämiseen. Jotta turhaa byrokratiaa voitaisiin vähentää, pitäisi saada suoritusporraskin jalkautumaan yhteispalavereihin. Niin ikään strategiat olisi syytä jalkauttaa toimintatavoiksi niin, että syntyisi uusi toimintakulttuuri. Klustereittain saadaan toimialakohtaista syvätietoa paremmin kuin isoissa yleisissä tilaisuuksissa. Uusia naamoja kaivataan Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, kaupunginvaltuutetut Päivi Veikkola ja Marjatta Rahkio, Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitusjohtaja Heikki Hietanen ja Herkkumaan toimitusjohtaja Atte Rekola pistivät viisaat päät yhteen. Yhteisissä palavereissa tahtoo käydä aina samoja naamoja, niinpä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki toivoikin uusia ihmisiä ja uusia ideoita mukaan. Kohtaaminen ja yhteistyö yrittäjien ja luottamusmiesten kesken ei ole ongelma, sillä me nykyiset tunnemme toisemme. Palaverin antia yhteen vetänyt Kiemunki muistutti, ettei ulkoistaminen ole nopea prosessi. Hän ei näe ongelmaa päätöksenteossa, vaan siinä, miten ne toteutuvat. Törmäyskohtia voi olla yrittäjien-viranomaisten ja toisaalta asukkaiden-yrittäjien erilaisissa odotuksissa esimerkiksi päätöksenteon nopeudessa. On syytä ymmärtää eri osapuolten näkökohdat ja odotukset! Kummat ovat paremmat yksityiset vai julkiset palvelut? Timo Saviniemi Aivan aluksi on pakko provosoida otsikon kysymyksellä. Toivottavasti otsikko herättää ja hakee vastauksia, sillä yksinkertaistaminen ei tälläkään kertaan johda yhteen vastaukseen. Yrittäjänä olen tietenkin sitä mieltä, että yksityinen sektori on tässä suhteessa kilpailukykyisempi. Kaupunginvaltuutettuna ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajana olen sitä mieltä, että julkiset palvelut on meillä hoidettu resursseihin nähden hyvin. En kuitenkaan voi ajatella näitä asioita ainoastaan tällä tavalla, mutta on hyvä viimeistään tässä vaiheessa herättää lukijat katsomaan kokonaisuutta. Tosiasia on kuitenkin se, että tarvitsemme sekä hyviä ja tehokkaita yksityisiä palveluita, että hyviä ja tehokkaita julkisia palveluita. Mikään monopoli ei johda hyvään lopputulokseen; ei yksityinen eikä julkinen. Aito kilpailu ja avoin toimintojen vertailu on ainoa keino varmistaa, että palvelut kehittyvät ja hintaja laatusuhde on oikea. Työnjako onkin sitten jo paljon vaikeampi kysymys. Lähtökohta on ilman muuta se, että julkisia palveluita tarvitaan, jotta yksityiset palvelut voivat myös kehittyä. Ilman toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää taikka vesihuoltoa ei voida varmistaa, että yksityinen yritystoiminta voi toimia. Jos julkiset palvelut tunkeutuvat yksityisen yritystoiminnan kentälle, olisimme aivan väärällä tiellä. Silloin kävisi niin, että julkisilla varoilla supistaisimme yksityisen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä, joka voisi johtaa mm. palvelujen alihinnoitteluun ilman konkurssiriskiä ja verotulojen vähenemiseen. Tarvitsemme sekä julkisia että yksityisiä palveluita, mutta pidetään kiinni työnjaosta. Palvelu- ja hankintastrategia Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kesäkuussa hyväksymä palvelu- ja hankintastrategia kuulostaa nimenä vaikealta, mutta asiallisesti se on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden päätöksistä koko seutukunnalla. Päätöksessä otetaan kantaa moniin tärkeisiin kysymyksiin. Yksittäiset kysymykset ovat moninaiset, mutta linja on hyvä lähtökohtana on yksityisten palveluiden lisääminen sekä niiden toimintaedellytysten ja markkinoiden kehittäminen. Tarkkaan seurattava asia liittyy kunnallisten toimintojen yhtiöittämiseen ja näiden yhtiöiden siirtymiseen avoimille markkinoille, toivottavasti avoimin tasein ja tasapuolisin kilpailuedellytyksin. Hankintaosaamista lisättävä Julkisiin palveluihin liittyvän hankintaosaamisen lisääminen on äärimmäisen tärkeää. Pahimmassa tapauksessa pelkkä kilpailuttaminen sulkee pois pienyrittäjät ja monikansalliset yhtiöt valtaavat markkinat. Hyvää hankintaosaamista on markkinoiden tunteminen ja niiden kehittäminen oikein mitoitetuilla hankinnoilla. Tarjousten oikeanlaisella rajaamisella mahdollistetaan paikallisten yritysten mukanaolo. Tässä vaiheessa myös yrittäjien on syytä katsoa peiliin ja miettiä omaa tarjousosaamistaan. Jos omat rahkeet tai volyymit eivät riitä tarjouspyyntöön vastaamiseen, kannattaa kilauttaa kaverille. Hyvä, kilpailukykyinen ja riittävän laaja tarjous voidaankin silloin saada tehtyä vaikkapa kolmen yrittäjän yhteisvoimin. Apua saa varmasti myös yrittäjäjärjestöiltä ja kanssayrittäjiltä. Yhdessä enemmän Ikäluokkien muutos tarkoittaa vääjäämättä myös palvelujen kysynnän lisääntymistä. Vuosi 2010 on ensimmäinen vuosi, jolloin eläkkeelle siirtyvä ikäluokka on työelämään tulevaa ikäluokkaa suurempi. Tästä eteenpäin vauhti kiihtyy. Käytännössä onkin siis aivan turha puhua siitä, ovatko yksityiset palvelut julkisia palveluita paremmat tai päinvastoin. Me tulemme tarvitsemaan molempia, eli meidän on pakko siirtyä monipalvelutuotantoon. Juuri nyt on oikea hetki lähteä toteuttamaan mainitsemaani palvelu- ja hankintastrategiaa - yhdessä ja yhteistyössä. Timo Saviniemi Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu Yhdyskuntalautakunnan pj.

Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 9 Uudet jäsenet 3D Aste/ korujen suunnittelu ja 3D sisällön tuotanto, Niko- Janne Salmi, Door Master Oy, Kaius Karja, Eeva Maria Räsänen Oy, Eeva Räsänen, Fabidog Oy/ Koira- ja eläintarvikkeet, Satu Myyryläinen, Ficar Oy, Miko Vatanen, Finnoman, Jouni Koivisto, Green Form Oy, Petri Vainio, Halogeeni, Henri Ilanen, Hansa Interior Oy, Jan Wittfooth, HL-concept, Helena Lehkonen, Hälläholvi Oy, Urpo Nurmiranta, Hämeen Kone ja Rakenne T:mi, Lasse Orkola, Hämeen LVIS-Laitehuolto Oy, Petteri Vikeväkorva, Hämeen Rakennusmittaus, Martti Lehtonen, Hänen Hienoutensa T:mi, Tuija Aaltonen, Jaana Vikman Tmi, Jaana Vikman, Kahvila Vinkalo Oy, Jarmo Taipalinen, M-P. Tuomilehto, Matti-Pekka Tuomilehto, Nuera Trading, Jouni Kovamäki, P3-Tuotanto, Ilkka Peltoniemi, Rakennus ja Mallityö Lahdenperä, Hannu Lahdenperä, Rakennus Oy Lemi & Vättö, Antti Lemi, Rakennusliike Teemu Veikkola Oy, Teemu Veikkola, Rakennuspalvelu ARSA Tmi, Arto Saarimäki, Sakura Kielitoimisto, Susanna Tillander, T:mi J. E Hannula, Jukka Hannula, Terhi Lehtimäki Tmi, Terhi Lehtimäki, Timantti Tero/ Timanttiporaus- ja sahaus, Tero Ijäs, TMI Jarkko Tyni, Jarkko Tyni, Tmi Tabitan Hius Ateljé, Tabita Kotkavaara, Tomi s companion, Tomi Hyppänen, TT-investment Oy, Tomi Tulisalmi, Urheiluhieroja Jenni Peltonen / Linnamedin Kauppa, Jenni Peltonen, Visua4, Hanna Väinölä, Von Jyllenberg Oy, Janita Hirvihuhta, W-Solutions/ Myynnin ja markkinoinnin johtaminen, Jani Leino. Tervetuloa syyskokoukseen Hämeenlinnan Yrittäjät ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 23.11.2010 klo 19 Handelsbankenin tiloissa, osoite Kasarmikatu 3, Hämeenlinna. Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen 10 mukaiset asiat. Ilmoittaudu sähköpostilla infi@hmlyrittajat.fi Yrittäjäjuhla Raatihuoneella Hämeenlinnan Yrittäjien vuosi huipentuu yrittäjäjuhlaan, joka tänä vuonna pidetään Hämeenlinnan raatihuoneella perjantaina 5.11.2010 klo 18 alkaen. Juhlassa palkitaan vuoden yrittäjä, nuori yrittäjä, uusi yrittäjä sekä vuoden aikuisopiskelija. Tiedossa on hyvää ruokaa, seuraa ja viihdettä. Ilmoittaudu jo nyt sähköpostilla info@hmlyrittajat.fi Anssi Nykopp Yrittäjä omalla alallaan Jos joku, niin ravintola- ja kahvilayrittäjä Anssi Nykopp on haka omalla alallaan. Niin kuin hän sanookin: Tää on mun juttu. Mies on kulkenut pitkän ja monipuolisen elämäntaipaleen siitä, kun hän nuorena aloitti Hotelli-ravintola Mesikämmenen kesähommissa keittiöapulaisena. Naisporukat mukaan hillittömän hauskaan Unelma Cuppiin! Naisporukoita toivotaan runsain määrin Hämeenlinnassa lokakuun 30. päivänä toteutettavaan hillittömän hauskaan Unelma Cuppiin. Tapahtuma on naisten harrastejalkapalloturnaus, johon toivotaan porukoita yrityksistä, työyhteisöistä ja oppilaitoksista sekä kaveriporukoista. HJS:n toiminnanjohtaja Petri Puronaho kertoo, että Hämeenlinnassa järjestettävä turnaus on laatuaan ensimmäinen sisähallissa järjestettävä. Unelma Cuppi on järjestetty ulkotapahtumana pitkin kesää jättimenestyksellä. Saimme liitolta luvan kokeilla turnausta sisähallissa varsinaisen Finnair Stadiumilla 4.9.järjestettävän päätapahtuman jälkeen, kiittelee Puronaho. Urheilutoimenjohtaja Ari Seppälä kokee tulevan Unel- Anssi Nykopista ei aina oikein ota selvää, mitä hän milloinkin suunnittelee tai toteuttaa. Tottahan toki tulevista suunnitelmista pitää vaieta, kun mikään ei ole vielä lyöty lukkoon. Nyt hän kuitenkin paljastaa, ettei mitään uutta kahvilaa ole tulossa ainakaan ensi talven aikana. Mutta sitten, mene ja tiedä. Olen ollut tosi onnekas, kun hommia on aina tarjottu eikä ole tarvinnut olla työtä etsimässä. Joskus on tullut toimeen huonommin, joskus taas paremmin. Yrittäjän vapaudesta en niin tiedä, mutta nautin monipuolisista hommista ja siitä, että saa tehdä töitä itselleen. Muualtakin on luottamusta osoitettu! Miehelle on kertynyt ravintola- ja viihdealalta vuosien mittaan kokemusta jos jonkinlaista. Jo silloin, kun Nykopp kävi Hämeenlinnassa ammattikoulun keittäjälinjaa ja Suomen Joutsenen laivakokkikoulua hän teki Mesikämmenessä kaikenlaisia hommia. Alokasaika Parolassa kului niin ikään keittiössä. Yrittäjäksi nuorukainen ryhtyi 1985, kun hän osti Kahvila Hilpin. Sitten seurasi lastenvaatekauppa, Aulangon leirintäalueen ja Rantakasinon keittiöhommat sekä Kolmilammen tanssilava kesäisin. Pidin välivuoden ja ahersin kolmen lapsen koti-isänä. Elomessujen messuravintolastakin Nykopp on tuttu. Uudella vuosituhannella alkoi taas tapahtua: Café Soppa Innoparkkiin, Café Pannu ja Café Linna Kauppakeskus Linnaan, sitten HPK:n palkkalistoille jäähallin ravintolaa pyörittämään, unohtamatta teatteriravintolaa vanhassa kaupunginteatterissa. Anssi Nykoppilta ei touhu eivätkä ideat lopu. Viime kesä kului Aulangon tornikahvilaa ja Joutsenlammen jäätelökioskia pyörittäessä. Ravintoloita käyntiin Viime aikoina Nykopp on avannut asiakkaalle kolme ravintolaa Innoparkiin ja Moreeniin. Niissä kaikki ruoka tehdään itse. Ravintoloissa näkyy kädenjälkeni sekä sisustuksessa, toimintatavoissa että henkilöstön koulutuksessa. Ehditkö harrastaa? Ehdin. Pelaan lentopalloa ja lätkää hyvien kaveriporukoiden kanssa. Muuten olen kotihiiri. ma Cupin Säästöpankki Areenalla antavan oivan tilaisuuden näyttää naisporukoille, että jalkapalloa voi pelata ympäri vuoden. Haluamme antaa yli 18-vuotiaille naisille tilaisuuden kokeilla, millaista jalkapallo on. Niillekin, jotka eivät koskaan ole pelanneet jalkapalloa. Osallistumiskynnys on pyritty saamaan mahdollisimman matalaksi soveltamalla mm. jalkapallon sääntöjä aloittelijalle sopivimmiksi. Niinpä 6-8 hengen joukkueet jaetaan kahteen eri sarjaan pelitaustan mukaan. A-Cupissa pelaavat naiset, jotka eivät ole pelanneet jalkapalloa aikaisemmin. B-cuppiin ovat tervetulleita kaikki naiset aikaisemmasta pelitaustasta riippumatta. Tavoitteena on, että kaikki joukkueet pukeutuisivat karnevaaliasuihin. Syytäkin olisi, sillä hauskimmat peliasut palkitaan, kuten myös innokkaimmat kannatusjoukot ja parhaat tsemppaajat. Pelillisistäkin ansioista saa palkinnon. Hämeenlinnan turnaus on cupin viimeinen. Sen järjestelyt hoitaa HJS yhdessä Ilometri Oy:n kanssa Muut seitsemän turnausta järjestettiin kesän aikana eri paikkakunnilla. Ilmoittautua voi 10.10 mennessä. Ne, jotka rakennuslupia ovat vanhan Hämeenlinnan alueelta hakeneet, ovat haroneet hiuksiaan. Luvan saaminen kestää. Pienetkin asiat vievät tolkuttoman ajan. Uskon enemmän hakijoiden lausumiin, kuin rakennusvalvonnan tilastoihin. Tätä ei voi selittää enää sairastumisilla ja vuorotteluvapailla. Jonkun kaupungin sisältä on lyötävä nyrkki pöytään. Toimintakulttuuri on laitettava kokonaan uusiksi ja resursseja on lisättävä. Piste.fi. Raatihuone peruskorjattiin äskettäin. Lohrmanin makasiinissa ovat Raatihuoneen alkuperäiset kattokruunut. Eivät kuulemma kelvanneet suunnitteluarkkitehdeille. Menee uuteen arvioon saneerauksen suunnittelijoiden kommentit siitä, että he hakivat raatihuoneelle alkuperäistä ilmettä. Taloyhtiö mieli ulkopinnoitteensa maalaamista uudella Reskalla. Se on maalaamaton betoni. Kaupunki kielsi ulkomaalauksen. Kuulemma kävelykadun uusittuun pintaan oli haettu juuri tuon rakennuksen betonin heijastusta. Kaupunkikuva tärveltyy. Helsingissä on paljon väkeä, jotka miettivät muuttoa pois kaupungista. Tilastojen valossa meistä ei ole hyvää mielikuvaa. Yleensä paikka tuntuu kaukaiselta, kun siellä ei ole käynyt. Täällä on tarjota cityä, järvimaisemaa ja pitkään asuttua maaseutua. Infra on kunnossa. Historiaa ja kulttuuria on. Tämä on lähellä. Olisiko kaupungin aika ryhtyä markkinoimaan Hämeenlinnaa pääkaupunkiseudulla? Talonomistaja joutuu kyselemään kaupungilta lupaa, jos haluaa kaataa puun tontiltaan. Nyt tiedetään, että moinen lupamenettely on voimassa ehkä vain Hämeenlinnassa. Tässä on pikku vinkki lisätöistä muiden kaupungin virkamiehille, jos sattuu lomautusuhka vaivaamaan. Seutukeskus Oy Häme rakennettiin kahdeksan kunnan hankintaorganisaatioksi. Sille on tullut ajan kuluessa hankintaosaamista. Kuntaliitoksen ja tilaaja-tuottajamalliin siirtymisen myötä eri aloille on tullut omat hankintaosastonsa. Uudet tilaajat tekevät nyt samat virheet, joita teki alkava Seutukeskus. Osaamista on, mutta sitä ei osata käyttää hyväksi. Seutukeskuksessa mm. tiedetään kysyä alan yrittäjiltä, mitä on tarjolla. Tuli kesällä ajettua Italian teitä. Sikäläinen tapa on merkitä kaikki info tien viereen pikku präntillä. Kaivattu tieto on alimmassa tienviitassa juuri risteyksen kohdalla. Ei meidän pidä silti röyhistellä rintaamme. Ovat rakentaneet runsaasti kiertoliittymiä. Samalla ruuhkat ovat muisto. Minusta tuntuu, että meillä autoilijat pannaan ihan piruuttaan jonottamaan. Kerkeää lukemaan tienviittoja. Helsingin Sanomia myöten oltiin huolestuneita Viipurintien maakunta-arkiston julkisivun puolesta. Uusi viereen tullut pelätty toimistorakennus on hieno. Pelkästään ornamenttikuviolla briljeeraava perinteinen laatikkorakennus sopii vaatimattomuudessaan kuitenkin hyvin kokonaisuuteen. Helsingin Energia suunnittelee maalämmön kieltämistä Helsingin kaukolämpöalueella. Saas nähdä, onko kunnallispoliittisin päätöksin mahdollista estää kilpailu yhden lämmöntuottajan hyväksi. Onneksi kaukolämpöyhtiö ei täällä ole kaupungin omistuksessa. Ei tule houkutusta suojata rahavirtojen kulkua kuningas Kaarle Kustaan taskuun. Tuli uusi parkkitalo ja kohta on tulossa lisää. Hallinnointi hoidetaan parkkiyhtiön kautta. Nyt on aika pohtia, voidaanko pysäköintimittareiden sijoittelun suunnittelu ja niistä kertyvät rahat ohjata samalle taholle. Niin voidaan ensimmäisen kerran saada yhteisö, joka päätoimenaan kokonaisvaltaisesti miettii kaupungin pysäköintiä. Minulla on sellainen kutina, että kaupungin yhteisöveron kertymä on vuoden loppuun mennessä kasvanut ainakin yli 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Ensi vuodelle onkin sitten loistavat näkymät. Hyviä uutisia ei niin nopeasti levitellä kuntalaisten tietoon kuin huonoja.

10 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Ydinosaaminen suojeli Salmisen Puutyön lamalta Etupäässä kiinteitä ikkunoita maatilarakentamiseen sekä teollisuusrakentamiseen erikoistunut Salmisen Puutyö Oy Hauholla ei joutunut laman kouriin. Toimitusjohtaja Ville Salminen sanoo, että taantuman ollessa pahimmillaan yrityksellä oli töitä, koska EU-tuista riippuvainen maatilarakentaminen toteutti viivästyneitä projektejaan. Nyt kun tuet ovat vähissä, yritys on keskittynyt teollisuusrakentamiseen. Ville Salminen sanoo navettapuolen pelastaneen yrityksen pahimmalta lamalta. Muiden osa-alueiden hiipuessa maatilojen ikkuna- ja ovitoimituksilla päästiin lähes normaaliin tilanteeseen. Tälle vuodelle ei ole myönnetty maatilarakentamiseen tukia paljoakaan, joten nyt pelastuksemme näyttäisi olevan teollisuus- ja yksityisrakentaminen. Salminen sanoo parin vuoden takaisen nousukauden tuoneen melkoisesti Baltiasta, Puolasta ja Venäjältä työvoimaa. Tullessaan he tuovat omien yhteistyökumppaneiden kanssa myös rakennustarvikkeita. Tuonti söi meidän markkinoitamme, kun ulkomaiset urakoitsijat toivat muovi-ikkunoita Ville Salminen pitää arvossa takana näkyvää, ansiokasta henkilökuntaansa. ja muuta rakennusmateriaalia tullessaan. Toivottavasti nyt on heidän paluumuuttonsa aika. Salmisen Puutyö on edennyt omaa elämäänsä taantuman ajan, kuten muutkin vakavaraiset pienet yritykset. Joillakin pitkä-aikaisilla asiakkailla on ollut maksuvaikeuksia, mutta niistäkin on selvitty. Ei tässä ole akuuttia ongelmaa ja luottotappiotkin ovat olleet pienet. Alalla on vilkkainta, kun muualla rakennetaan. Niinpä ikkunoiden valmistus keskittyy toukokuusta joulukuuhun. Salmisen mukaan hiljaisinta on helmimaaliskuussa, jolloin toteutetaan mm. mökkiläisten toiveita. Yrityksen palveluksessa on kuusi työntekijää Salmisen lisäksi. Mahdollisuus investoida Lama antoi vakavaraisille yrityksille mahdollisuuden investoida. Taantuman suoma mahdollisuus pistivät Ville Salmisenkin hankkimaan yritykselle tärkeitä koneita ja laitteita. Tuomiset valmistavat vain tilaustöitä E&E Tuomisen puusepänliike sekä monet muutkin pienyritykset pelastuivat ensimmäisen laman kynsistä ennakkoon saaduilla tilauksilla. Erkki Tuominen sanoo, että nykyisen taantuman aikana Aulangon opastuskierrokset: Historiasta rakkauteen, elokuvaan ja luontoon tilaukset ovat vähentyneet. enimmäkseen on ollut tarjolla korjaustöitä. Erkki ja Eila Tuomista ovat työllistäneet mukavasti mm. Hämeenlinnassa pääterveysaseman ja Riihimäellä sairaalan lääke- ja potilaskaappien uusimiset. Meille ei taantuma tuonut pahoja ongelmia, sillä meillä ei ole vierasta työvoimaa. Teemme vaimon kanssa kaksin töitä 50 vuotta sitten perustamassani yrityksessä kaksin. Hän on tehnyt systemaattista kehitystyötä yrityksessään vähentäen näin riskejä ja tehostaen tuotantoa. Yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos kaksi vuotta sitten, kun isä-taisto jäi eläkkeelle. Vetovastuu lankesi tehtaalla lapsesta saakka pyörineelle pojalle, joka silloin päätti nelivuotisen opiskelunsa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Ville Salminen valmistui sieltä yksityisyrittäjäksi takanaan mm. puolen vuoden Business College -jakso Australiassa. Eino Tuominen myöntää, ettei kulunut vuosi ole ollut erityisen suotuisa puusepänliikkeelle. Tilaustöitä tekevät Tuomiset ovat kuitenkin tyytyväisiä, kun lama ei kuitenkaan ole pahemmin hetkauttanutkaan. KOrjaamO Tuotanto- ja varastotilat! Puh. 020 711 8480 Luo uusi tunnelma,toteuta unelma. Palvelumme sinulle, joka haluat entistäkin parempaa Toteutamme laadukkaasti vaativimmankin unelman. Meiltä kosteiden ja muiden tilojen laatoitusratkaisut lattiasta kattoon, LVI ja sähkötöistä alkaen. Tarvittaessa autamme erikoistuotteiden hankinnassa. Uudis- Kylpyhuonerakentaminen saneeraukset kylpyhuoneet LVI-työt keittiölaatoitukset sähkötyöt huonetilalaatoitukset vesieristykset terassilaatoitukset laatoitukset erikoistyöt tuotehankinnat SEPPO SOININEN KY Kaurialankatu 21, Hml Puh. 6537638 Avoinna arkisin 9-13/14-18 Määräaikaishuollot / korjaukset Katsastustarkastukset OBD-mittaukset / vikakoodien luku Bensiinimoottorien päästömittaukset Ne sopivat hyvin myös teollisuuskäyttöön ja myymälätiloiksi. 15x24m lämmin halli asennustaito.com - sähkötyökalut - käsityökalut - nostotarvikkeet - Esab hitsauspuikot ja -langat - Harris polttoleikkaustarvikkeet TEMEKO OY Kantolankatu 11, Hämeenlinna puh: 03-644 800, fax: 03-6125 504 Avoinna ma-pe 7.00-16.30 Soita kysy lisää tai laita meille postia! Kaislapolku 3, 13300 Hämeenlinna puh. 03-619 7149, 0400-801 444, fax. 03-619 7182 e-mail: heikki.hakio@laatta-asennus.fi w w w.laat ta-asennus.fi Hämeen helmestä, Aulangon alueesta löytyy aiheita ja tarinoita ammennettavaksi roppakaupalla. Aulangolle tehdään vuosittain paljon opastettuja kävelyja bussiretkiä, joiden aikana halukkaat voivat tutustua erilaisiin teemoihin, jollei yleisselostus riitä. Peräti 25 vuotta Hämeenlinnan seudulla opastaneella Seppo Saarisella on sana hallussaan, kun hän vetää rakkaus- ja hemmotteluteeman mukaisen opastuksen, kertoo, miten elokuvat liittyvät Aulankoon, mitä kaikkea luonnosta löytyy ja ennen kaikkea, mikä on Hugo Standertskjöldin rooli Aulangon luojana. Saarinen sanoo, että elokuvateemaa vielä hieman haetaan. Hän kaivaa Suomen kansan filmografiasta tarkkaa tietoa, missä elokuvien kohtauksia kuvattiin. Esimerkiksi Soita minulle Helena kuvattiin hotellin aulassa ja Totuus on armoton -elokuvassa Metsäkylän kartano toimi käräjäsalina. Sekin on kivaa, että karhuluolan portaita kirmaisivat aikoinaan Pekka ja Pätkä. Kaikki ihmiset muistavat Karhuluolan portaat lapsuudestaan! Saarisella on yksityiskohtien selvittämisessä vielä työtä, sillä Aulanko on mainittu kaikkiaan yli 30 elokuvan kuvauspaikkana. Elokuvaopastuksista ovat yleensä kiinnostuneita yhdistykset ja liikelaitokset. Sokerina pohjalla näyttelijäosuuskunta Koitoksen näyttelijät elävöittävät kerrontaa kajauttamalla lauluja eri Aulankoelokuvista. Tarinoita pitää olla paljon. Hugon peruuntunut naimakauppa puolalaisen kreivittären kanssa, sotilassairaala hotellissa ja monet historialliset tapahtumat panevat yleisön kuuntelemaan niin hiljaa, että nuppineulankin putoaminen kuuluisi, nauraa Seppo Saarinen. Luonto esitellään vuodenajan mukaan Kanta-Hämeen oppaisiin kuuluva Seppo Saarinen vetää opastuksia myös yksityisesti, sillä vuosien saatossa hänelle on muodostunut oma asiakaskunta. Opastaessaan hän ei tarvitse avukseen papereita, sillä kaikki on muistissa. - Kun bussi lähtee Wetterhoffilta, niin levy alkaa pyöriä. Seppo Saarinen on tehnyt perusteellista työtä ja luovuttanut Kanta-Hämeen oppaiden haltuun kokoamansa esityksen Aulangon puista, pensaista, kasveista, linnuista, hyönteisistä ja lammista. Opastukset toteutetaan aina vuodenajan mukaan alkaen kevään heräävästä vehreydestä kukkivaan maisemaan ja lopulta ruskaan ja hedelmällä oleviin kasveihin. Luonto-opastuksissa on otettava huomioon myös värien muuttuminen pitkin kasvukautta. Aulangolta on löytynyt peräti 901 perhoslajia. Etenkin mittariperhosten määrä on suuri. Saarinen ei unohda esitellä isokukintoista jänönsalaattia eikä alppikelloa. ei hän myöskään jätä kertomatta, että Joutsenlammen teko maksoi Hugo-herralle vuonna 1885 70 000 markkaa. Sitä teki 150 jalkamiestä ja 150 hevosmiestä. Kuopasta syntynyt maa-aines on nyt ihailtavanamme ah, niin upeina tekosaarina. Hugolla oli niin paljon rahaa, ettei Suomen Pankki huolinut sitä säilytettäväksi. Olisikohan pitänyt sen osan sukanvarressa, joka ei ollut kiinni maaomaisuudessa, nauraa Saarinen. Oli teema mikä tahansa, niin Hugon osuus Aulankoon selvitetään aina. Sähkösuunnittelu ja -urakointi Lampun vaihdosta laajempiin kokonaisuuksiin Kylmälaitehuollot Ilmalämpöpumput, asennukset ja huollot Antenni- ja satelliittiasennukset Suurkeittiö- ja kiinteistöpesulalaitteet sekä huollot Murtohälytysjärjestelmät Käy tutustumassa verkkokaupassamme www.tuhkasaari.fi/verkkokauppa puh. 010 425 9400 yritys@tuhkasaari.fi www.tuhkasaari.fi HÄMEENLINNA, Turuntie 24 FORSSA, Kartanonkatu 4

Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 11 Nyt on aika ajatella korkosuojausta Korkotason romahdettua yritys- ja henkilöasiakkaat ovat voineet nauttia pienentyneistä lainan korkokustannuksista. Korkojen laskun seurauksena myös suojausten kustannukset ovat tulleet alas. Nykyinen markkinatilanne tarjoaa asiakkaille hyvän mahdollisuuden suojautua nousevilta koroilta, painottaa rahoitusjohtaja Seppo Kariniemi Hämeenlinnan Seudun Osuuspankista. Taantuman pohjilta ollaan nousemassa voimakkaan elvytyksen voimalla ja orastavan talouskasvun merkkejä on nähtävissä. Euroalueella EKP (Euroopan keskuspankki) on pitänyt ohjauskoron 1.00 % tasolla toukokuusta 2009 lähtien ja tarjonnut finanssikriisin ajan likviditeettiä pankeille poikkeuksellisten rahamarkkinaoperaatioiden kautta. Euribor alhaisimmillaan Rahoitusasiantuntija Satu Nurmi ja rahoitusjohtaja Seppo Kariniemi tutkivat korkokaton hintakehitystä, joka on ollut matalimmillaan vuosina 2005 ja 2010, ja korkeimmillaan 2008. Runsas likviditeetti on painanut lyhyet Euribor -korot euroalueen historian alhaisimmalle tasolle, reilusti alle EKP:n ohjauskoron tason. Viime kuukausien aikana EKP on kuitenkin järjestelmällisesti vähentänyt likviditeetin määrää rahamarkkinoilla, mikä on puolestaan ajanut Euribor -korot nousuun. EKP nostanee ohjauskorkoa ensi kesänä sillä edellytyksellä, että talous kasvaa, uskoo Kariniemi. Myös korkosuojaukset ovat historiallisesti tarkasteltuna edullisia. Lainojen korkokustannusten suojaamiseen löytyy kaksi hyvää perusvaihtoehtoa: korkokatto ja korkoputki. Korkokatossa lainaan sovitaan maksimikorko, joka ei ylity, vaikka Euribor -korkoon sidottu lainan viitekorko olisikin kattoa korkeammalla tasolla. Jos korkotaso puolestaan laskee, asiakas hyötyy täysimääräisesti korkotason laskusta. Korkokattoa voidaan ajatella vaikkapa vakuutuksena korkojen nousua vastaan. Miksi suojautua? Seppo Kariniemen mukaan korkoriskiltä kannattaa suojautua etenkin mittavassa investoinnissa, jolloin velan määrä on suuri ja lainaaika pitkä. Korkosuojauksen avulla myös investoinnin korkokustannukset ovat ennakoitavissa ja etukäteen laskettavissa eikä ikäviä yllätyksiä pääse syntymään. Alhaisella korkotasolla on ollut talouskasvua elvyttävä vaikutus, joka on näkynyt muun muassa asuntomarkkinoilla. Yritysten investointipäätöksiin alhaisella korkotasolla ei ole niin suurta merkitystä, sillä esimerkiksi tuotantotiloja ja koneinvestointeja tehdään tulevien vuosien tarpeeseen. Mutta historiallisen alhaisesta korkotasosta kannattaa nauttia pidempäänkin ja suojata laina koronnousulta, neuvoo Kariniemi. Korkoputki koostuu korkokatosta sekä korkolattiasta. Asiakkaan lainaan sovitaan viitekorolle maksimi- ja minimitasot, joiden välillä asiakkaan maksama korko liikkuu. Jos viitekorko on korkokattoa korkeammalla, asiakas maksaa sovittua kattotasoa. Mikäli viitekorko on puolestaan korkolattian alapuolella, asiakas maksaa sovittua lattiatasoa. Korkoputki on yrittäjälle hyvä tapa suojautua koronnousulta, sillä Korkoputkesta ei aiheudu tekohetkellä suojauskustannusta ja maksimikorko on tiedossa koko lainaajan. Korkoputken maksimija minimikorko räätälöidään kunkin yrittäjän tarpeiden mukaan, lisää Kariniemi. hämeenlinna kantola Erikokoisia tilaratkaisuja 10 750 m 2 turenki Kerroksissa olevia harraste-/ varastotiloja Puh. 040 5117 936 markku.soininen@tiloja.fi KATINALAN LIHAKAUPPA Wanhanajan palveleva lihakauppa Lihanleikkaamo, makkaratehdas, palvaamo MA PE 9 18, LA 9 14 Kauksaarentie 2 4, KATINALA P. 672 3444 www.katinalanlihakauppa.fi Yrityskaupat Hämeessä www.fondayp.fi Fonda Yrityspalvelut Yritysvälittäjä Arto Kaukonen Aulangontie 18, 13210 Hämeenlinna Puhelin 0500 482 332 WÜRTH -tuotteet KULMALA -tikkaat TESTO -naulaimet HITACHI -sähkötyökalut BOSCH -sähkötyökalut Ilman yrittäjää ei ole yritystäkään. Uuden Yrittäjän Omaturvan avulla suojaat yrityksesi ja samalla toimeentulosi sekä perheesi tilanteissa, joissa joudut yllättäen sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. Lisätietoja osoitteesta tapiola.fi/omaturva Hämeenlinnan-toimisto, 03 468 6215. Hämeenlinna-Prisma, 03 570 9850. Janakkala-Turenki, 03 6881 470. Tuulosen kauppakeskus, 03 653 7200. Jos olet alle 45-vuotias yrittäjäjärjestön jäsen, kysy lisää jäsen eduista. Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola. Pienet teot ja suuret unelmat... Turku asentaa bussiliikenteelle etuoikeudet valoristeyksissä. Perusteina ovat mahdollisuus aikataulujen noudattamiseen ja liikenneturvallisuuden lisäys. Meillä Hämeenlinnassakin tunnin reitillä on keskimäärin 100 risteystä, 20 valoristeystä ja 0-8 hidastetöyssyä. Ruotsissa asfaltoitiin reittejä ja asennettiin busseille etuoikeudet valoristeyksiin jo pari vuosikymmentä sitten. Muuttamalla linjastot ratikoiden tavoin esteettömiksi, kasvoi matkustus kokeilukaupungissa parina ensimmäisenä vuotena kymmenkunta prosenttia kumpanakin. Liikenteen toimivuus parani ja jopa autoilijat olivat tyytyväisiä päästessään bussin vanavedessä pysähtymättä. Säästöä ja sujuvuutta syntyy Turussakin. Unelmani oli saada meille maamme ensimmäinen esteettömästi toimiva, ajanmukainen liikenneverkko. Toiveenani oli periaatepäätös valo-oikeuksista risteyksissä ja asfaltoinnista vuosikorjausten yhteydessä. Johonkin se toive kaatui. Olisiko ollut suuri vahinko toimia suunnitelmallisemmin eikä odottaa ruuhkautumisen ongelmia. Toimivuus voi syntyä viisaudesta tai pakosta kuten Turussa. Keskustasuunnitelmassa kerrottiin Luukkaanlahden rantabulevardista, Hämeensaaren kanavista ja parkkitaloista. Sähköbussia esitettiin hoitamaan mahdollisesti parkkihintaan sisältyviä kuljetuksia vajaalle kilometrille parkkitalojen ja keskustan välille. Linja-autoaseman sijainniksi esitettiin rautatieasemaa tai parkkitaloa. Edellisen kerran bussiasemaa siirrettiin maan alle ja pintaan pysäköintiä ja liikehuoneita. Miksei päinvastoin? Busseja lähtee linja-autoasemalta arkisin 530 ja matkustajamäärät vaihtelevat eri vuodenaikoina. Lääninhallituksen mukaan Matti Vekka nykyisiäkään vuoroja ei voida ylläpitää supistuvilla määrärahoilla. Matkustajat lähialueilta haluavat päästä keskustaan ja junalaiset jäävät pois rautatieasemalla, joko linja-autoasemalle mennessä tai suoralla jatkolla sieltä. Pikavuorot poikkeavat Hämeenlinnassa bussiaseman keskeisen, hyvän sijainnin ja rahdin vuoksi. Muutoin useimmat vuorot pysähtyisivät moottoritien rampilla kuten Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Helsingissä perittäviin maanalaisiin laiturivuokriin ei niilläkään ole varaa eikä aikaa välipaikkakunnilla. Kaupunkiuutisissa oli tuore kuva vuosia sitten poistetusta bussista, jonka ollessa risteyksessä valo oli vaihtunut punaiseksi. Kirjoitukset bussien kaasuttamisesta keltaisella pitävät suurelta osin paikkansa. Keltainen valo palaa kolme sekuntia ja jarrutusaika jarruviiveen ja kauhusekunnin jälkeen jää kahdeksi. Bussin pysäyttäminen siinä ajassa on hankalaa ja vaarallista. Seisojat ja osa istuvista päätyisi lattialle. Liikenneturvallisuuden nimissä? Jos valo yllättää, kuljettaja vilkaisee peiliin ja jarruttaa sopivasti. Vapaassa risteyksessä pieni kiihdytys voi olla sujuvin vaihtoehto. Yhtään liikennevahinkoa en muista busseillemme tapahtuneen keltaisiin ajaen, joskin valojen säätö voisi olla harkinnanarvoinen asia. Tulevaisuuden suunnitelmat ja nykytoimintojen kehittäminen ovat positiivisia asioita. Suuret, vuosikymmenten päähän sijoittuvat unelmat voidaan ottaa sopivasti huomioon, mutta voisiko tämän päivän tehtävät tehdä jo tänään? Esimerkiksi sujuva ja palveleva joukkoliikenne Hämeenlinnassa vuosikorjausten yhteydessä. Tilaa ja sujuvuutta myös muulle liikenteelle.

12 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Metallin kierrätys Jokisen veljesten leipäpuuna Hämeen Teräsmyynti on kierrättänyt terästä jo vuosikymmeniä ennen kuin kierrätyksestä edes puhuttiin. Yrittäjien, Riku, Harri ja Yrjö Jokisen mukaan yrityksen ykkösasia on kierrättää kaikkea, mikä metalliin vivahtaakin. Isä aloitti sodan jälkeen kiertävänä kauppiaana, joka myi keräämänsä materiaalin Hämeensaaressa toimivalle romukauppiaalle. Kun kauppias velkaantui pahasti Martti Jokiselle, niin tämä ehdotti kauppoja. Näin syntyi Hämeensaaren Romukeskus vuonna 1953. Kun pojat sukupolvenvaihdoksen jälkeen tulivat omistajiksi, 1986 muuttui nimi Hämeen Teräsmyynniksi. Yrityksellä on ollut toimitilat Kaurialassa vuosikymmenet. Viisi vuotta sitten ostettiin viereinen tontti ja käsittelytila tuplaantui. Nyt tontti käsittää 4000 neliömetriä ja sisätiloissa säilytettävälle teräkselle saatiin halli. Ostetaan ja otetaan vastaan Kierrätys on meidän leipäpuumme ja on ollut itsestään selvää alusta pitäen. Me kierrätämme kaikkea metallia, rautaa, kuparia, messinkiä, alumiinia, ruostumatonta terästä ja kaapeleita. Ostamme ja otamme vastaan kaikkia metalleja, korostaa Riku Jokinen. Teollisuuden ja yritysten Riku, Harri ja Yrjö Jokinen ovat kasvaneet kierrättämään metallia. tuottamille isommille erille Hämeen Teräsmyynti tarjoaa vaihtolavapalvelua. Yksityiset voivat viedä terästavaransa suoraan lajiteltavaksi. Isommat erät voimme myös noutaa.määrällisesti eniten meitä ylijäämineen työllistävät metalli- ja konepajateollisuus. Yksityiset voisivat muistaa meitä enemmänkin, toivovat veljekset. Mitä sitten yksityinen ihminen voisi Hämeen Teräsmyyntiin toimittaa? No, sehän voisi olla vaikka vanha polkupyörä, hajalle mennyt pesukone tai ruohonleikkuri unohtamatta metallisia kippoja ja kannuja. Ainoastaan kylmälaitteita ja elektroniikkaa emme ota vastaan, sanovat Jokiset. Metallijätettä syntyy myös rakentamisesta ja maatalouden konekannasta. Kun metalliromu saapuu Hämeen Teräsmyyntiin, se lajitellaan ja käsitellään. Siinä ratkeaa, mihin terästehtaaseen tai valimoon mikin romulaatu menee, sillä kukin sulattamo tarvitsee erityyppistä tavaraa. Suuria metalliromun käyttäjiä Suomessa ovat esim. Rautaruukki, Outokumpu ja Ovako OY. Osa romusta laivataan ulkomaille alan yrittäjien tukkuliikkeen Romukeskus Oy:n kautta. Romu on haluttua tavaraa esimerkiksi Kiinassa, jossa rakennetaan paljon. Jokisen veljekset korostavat, että kaikki heidän kauttaan kulkeva metallijäte menee kierrätykseen. Romun kierrättäminen on hyvin ympäristöystävällistä, energiaa kuluu puolta vähemmän kuin malmista valmistettaessa. Myynnissä myös uutta Uuden hallinsa ansiosta Hämeen Teräsmyynti on voinut laajentaa valikoimaansa uuden teräksen myyjänä. Asiakkaat ovat yrityksiä tai yksityisiä rakentajia, joilla on mistä valita :kankiterästä, putkia, levyä, akseleita, palkkeja, kylmämuokattuja profiileja, alumiinia tai ruostumatonta terästä. Uusi tavara ostetaan tukkuliikkeistä ja kuljetetaan asiakkaalle tarvittaessa. Jos haluaa rakentaa vaikka tikapuut metallista, niin meiltä löytyy tarvittava teräs! Teräs myös esikäsitellään eli leikataan ja sahataan määrämittaan asiakkaan toivomuksesta. Yrittäjäveljeksillä on kuljetuskalustona täysperävaunullinen rekka, kaksi kuorma-autoa ja trukkia sekä lisäksi vielä materiaalin käsittelykone. Yritys työllistää Jokisten lisäksi yhden henkilön. UUSI AURIS HSD TÄYSHYBRIDI Olen uusi Prius. Täyshybridi. KIERRÄTTÄÄ ENERGIAA AUTOMAATTI VAKIONA KULUTUS PÄÄSTÖT TEHO Se käyttää ihan omaa energiaa. Auris HSD on teiden vallankumous: auto kahdella moottorilla Bensiinimoottori ja sähkömoottori kierrättävät hukkaenergian, joten voit nauttia 136 hv:n tehosta, 3,8 l/100 km kulutuksesta, portaattomasta automaatista ja äänettömästä ajosta, ilman mitään sen kummempaa. Tervetuloa koeajolle nyt meille. Mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 22.980, arvioitu autovero 3.997,81, arvioitu kokonaishinta 26.977,81. EU-yhdistetty kulutus 3,8-4,0 l/100 km, CO2-päästöt 89-93 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km. Bonus jopa 5% Lue lisää www.nelipyora.fi KIERRÄTTÄÄ ENERGIAA Parolantie 65, HÄMEENLINNA puh. 03-656 31 www.nelipyora.fi AUTOMAATTI VAKIONA KULUTUS PÄÄSTÖT TEHO Pysy mukana. Olen kyky varastoida energiaa jarrutuksesta, alamäestä ja aurinkopaneelilla suoraan auringon valosta. Olen 1200 kilometrin tankkausväli, 3,9 litraa bensiiniä sadalla kilometrillä, mahdollisuus ajaa sähkön varassa ilman ulkopuolista latausta. Olen ennennäkemättömän pienet hiilidioksidipäästöt. Olen uudenlainen ajonautinto. Koeaja Prius nyt meillä. Mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 27.200, arvioitu autovero 4.740,54, arvioitu kokonaishinta 31.940,54. EU-yhdistetty kulutus 3,9 l/100 km, CO2-päästöt 89 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km. Automyynti ma-pe 9-18 ja la 10-14 Huolto ja Varaosat ma-pe 8-17

Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 13 Hämeenlinnan Perintäkeskus Oy Taksikuljetus Leppäkoski puh. (03) 626 2140 fax (03) 626 2111 Raatihuoneenkatu 8 13100 Hämeenlinna SOITA JA TOTEA ETUMME Jos alhainen korkotaso miellyttää, siitä kannattaa pitää kiinni Ottamalla yrityslainaasi Korkokaton asetat ylärajan viitekoron nousulle ja pääset varmuudella nauttimaan matalista koroista vielä jatkossakin. Sen lisäksi, että saat rajattua korkojen nousuriskin, varaat samalla yrityksellesi mahdollisuuden hyötyä täysimääräisesti, mikäli korot yhä jatkavat laskuaan. Kysy lisää ja huolehdi vähemmän. Lisätietoja saat Nordean Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma pe klo 8 18, konttorista tai osoitteesta nordea.fi. Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Kun on aihetta juhlaan... Meiltä herkulliset tarjottavat ja osaava palvelu haluamaanne paikkaan tai Tulinummeen. Varaathan ajoissa pikkujoulut ja tulevat juhlat! Tilausravintola Tulinummi Tied. ja varaukset: p. 03-6527 420 050-5011257, 040-5889145 www.rengonpitopalvelu.fi Tilausajot 16- ja 50-paikkaisilla busseilla 050 505 7800 timonbussilla@gmail.com www.taksikuljetusleppakoski.fi TAKSIT, TILATAKSIT, INVATAKSIT ALV:T MUUTTUNEET - ONKO KUITTI KUNNOSSA! Palvelemme ohjelmoinnissa, ota yhteyttä. KASSAPÄÄTTEET MAKSUPÄÄTTEET KASSA JA TOIMISTOHUOLTO KY Kasarmikatu 15 13100 Hämeenlinna 03-6822 890 kassajatoimistohuolto@pp.armas.fi 03-6756 206 Raatihuoneenkatu 17 Hämeenlinna nordea.fi

14 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Risteily Willin lännen tyyliin Hämeenlinnan Yrittäjien perinteinen eloristeily veti jälleen Hopealinjan Silver Moonin täyteen iloista väkeä. Liikkeellä oltiin pukeutuneena Willin lännen tyyliin. Moni olikin kaivanut kätköistään kunnon stetsonin. Parhaat palkittiin, kuten aina. Laadukkaat tilausajopalvelut ja paikallisliikenne Hämeenlinnassa Vekka Liikenne Oy p 03-622 650 * asiakaspalvelu@vekkaliikenne.fi fax 03-616 5420 * www.vekkaliikenne.fi Laatuvastuullinen bussiyritys-todistus 2003 Reija Vähätiitto punaisissaan. ROMULIFE Parhaiten pukeutuneet Mika Honkavuori ja Säde Sonck saivat palkinnokseen illalliskortit Hämeenlinnan yrittäjien vuosijuhlaan. ROMULIFE ROMUISTA RAHAA! SIIVOAMME PIHASI! NOUDAMME/OSTAMME KAIKKI METALLIROMUT LUSIKASTA SUURIIN METALLIERIIN! MYÖS RENKAAT JA AKUT Tarjoamme myös nostoapua, purku- ja kuljetustöitä, toimialueena koko Suomi. SOITA 044 3366490, pienet erät 0440 523751 www.kierratysmetallilife.fi romulife@gmail.com Kun Risto Pekola nosti Sari Raution ilmaan putosi mieheltä hattu päästä. Hannele Mustiala ja Jarmo Taipalinen, sieltä kuuluisasta Vinkalosta. Jorma Ahosella ja Ritva Laurosella näytti olevan hauskaa. Kiinteistötekniikkaa Kiinteistötekniikkaa ammattitaidolla ammattitaidolla Lämpö Vesi Vesi Lämpö Ilma Ilma Vesi Sähkö Ilma Kylmä Sähkö Tekniset Kylmä kartoitukset Ennakkohuollot Tekniset kartoitukset Akuuttikorjaukset Ennakkohuollot Erikoishuollot Akuuttikorjaukset Erikoishuollot Marjaana Jokinen kirjaa Sami Nisumäen saapuvaksi laivaan. Merja ja Esa Vanhakoski Turengista YIT YIT Kiinteistötekniikka Oy Oy Vankanlähde Vankanlähde 7, Hämeenlinna 7, Hämeenlinna Vaihde Vaihde YIT 020 Kiinteistötekniikka 020 433 433 111 111 Oy www.yit.fi www.yit.fi Vankanlähde 7, Hämeenlinna Vaihde 020 433 111 www.yit.fi Together we can do it. Together we can do it. Together we can do it. Together we can do it. Together we can do it. Together we can do it.

Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 15 Tiirön viihdekulmassa viihtyy keilailun lomassa First Corner Tiiriössä tarjoaa väelle huvia ja hauskaa tekemistä, viihteen ja keilauksen yhdistämisen, 2000-luvun pop-ilmiön mukaisesti. Toimitusjohtaja Kari Tolppa sanoo, etteivät ihmiset enää halua mennä ravintolaan vain juomaan olutta, vaan kaipaavat toimintaa. Niinpä likimain vuosi sitten avattu First Corner osui saumaan ja on saanut kohtuullisen hyvän aseman kaupungissa. Tolppa sanoo, että perheyritys pystyy palvelemaan asiakkaitaan notkeasti ja saa tapahtumista asiakkaan näköisiä. First Corner palvelee kaikenlaisia asiakkaita lapsista eläkeläisiin, pienistä isoihin yrityksiin. Harrastajat ovat iältään 8-80-vuotiaita ja tulevat enimmäkseen 2-4 hengen ryhmissä.. Meillä saa viihtyä aamuyhdeksästä iltaan. Monet porukat tulevatkin ensin pitämään kokousta, keilaavat, ruokailevat, saunovat ja ottavat illan rennosti. Täällä on kokouksen ja hauskanpitoon hyvät välineet! First Cornerin keilahallissa on luvallista kesken keilauksen piipahtaa baarin puolella kahvilla tai drinkillä Keilahallin isot led-taulut mahdollistavat esimerkiksi yrityksen tuotteiden tai tilinpäätöksen esittelyn. Itse asiassa kaikkialla olevat ja aina toimintavalmiina olevat taulut voi panna esittelemään mitä tahansa asiakkaan mielestä tärkeää asiaa. Isoistakin yrityksistä tänne tullaan pienillä porukoilla. Tarjoamme intiimin tilan tärkeisiin neuvotteluihin ja ravintolamme järjestää ruokailut. Keilahallin ravintoloineen voi varata myös yksityistilaisuuteen korvausta vastaan. Syntymäpäiviä ja häitäkin tilassa voi viettää. Talo on varustautunut tuoleilla, joiden irtopäälliset voi vaihtaa tilaisuuden mukaan valkoisiksi, punaisiksi tai mustiksi. Suosittu klubi Viihdekulmaan on perustettu First Corner-club, jossa on jo noin puolentuhatta jäsentä. Klubilaisille on tarjolla omia tarjouksia ja juttuja, omat aikuisille ja omat alaikäisille. Tapahtumaillassa keilarata on vapaassa käytössä ja tarjolla on pientä purtavaa. Joskus on karaokea ja live-esiintymisiä. Jäsenyys on ilmainen. Klubilaiset saavat tarjoukset, mainokset ja lounaslistat sähköpostiinsa. Heillä on oma klubipaitakin. Huippukokki Erkki Rusin vetämä ravintola on saanut paljon kiitosta, sillä miehellä on ruuan maustaminen kantapäässä. First Corner tarjoaa arkipäivinä lounaan. viikonloppuisin voi herkutella salaattiannoksilla ja pastalla. Kokoustaville yritys- ja tapahtumavieraille tilausmenut hintoineen löytyvät netissä. Tarjolla on myös edustava viinivalikoima. Joulumenut ovat vielä erikseen. Koska First Cornerin vieressä on Kari Tolpan omistama Pesukatu, hän otti käyttöön leimakorttijärjestelmän näiden kahden toiminnan välillä. Kun on kerännyt autonpesusta, ruokailusta tai keilamaksusta yhdeksän leimaa, niin kymmenennen saa ilmaiseksi. Se voi olla mikä tahansa näistä kolmesta. Tarjouspyyntöjä tehtäessä otettava paikallinen yrittäjä huomioon Erilaisia hallinnon tukipalveluja tuottavan Seutukeskus Oy Hämeen hankintajohtaja Jussi Oksa on mielessään pohtinut, saako yrittäjä tietoa kuntien hankinnoista ajoissa. Entä tehdäänkö tarjouskilpailu niin, että vain isoilla on mahdollisuus osallistua, vai otetaanko myös pienet yritykset huomioon. Seutukeskus Oy Häme tarjouspyyntöjä laatiessaan kertoo avoimesti, milloin niitä on tulossa. Ne ovat mm. sivuillamme nähtävissä ja yrittäjät voivat antaa kommenttinsa. Paikallinen yrityskenttä pitää ottaa huomioon, vaikka hankintalainsäädäntö asettaakin tiettyjä rajoja toiminnalle. Tässä on varmasti kaikilla julkisyhteisöillä parantamista, niin myös meillä. Erityisestä tämä koskee palveluita sisältäviä hankintoja, toteaa Oksa Seutukeskus tekee hankintoja neljän kokopäiväisen henkilön voimin asiakkainaan mm. kaikki seudun kunnat ja oppilaitokset. Vuonna 2004 perustetulla hankintatoimella on vakioitu standardiprosessi. Osaamme hankintaprosessin, mutta emme pysty tekemään kaikkea yksin. Niinpä jokaisessa tuoteryhmässä on asiakkaiden asiantuntijat arvioimassa tarjouspyyntöjen Hankintajohtaja Jussi Oksa sanoo, että kohtuukokoinen alueellinen hankintayksikkö on paikallisten etu. tuotteistusta. Jussi Oksa sanoo, että Seutukeskus Oy Hämeen yhteishankintavolyymi on hyvän kokoinen. Tietty laajuus työn tuottavuuden johdosta tulee saavuttaa, mutta jos yhtiö liittyisi mukaan isompiin ja valtakunnallisiin hankintayksiköihin, niin silloin paikallisilla yrityksillä olisi hyvin vähän mahdollisuuksia pärjätä tarjouskilpailuissa. On hankintoja, joissa tarvitaan palveluja. Ei niitä voi tuoda kaukaa. Paikalliset yritykset ovat etenkin silloin hyvin tarpeen. Se on hyvä niin. Miten asiakkaille voisi olla enemmän avuksi heidän omissa hankinnoissaan? Oksan mukaan sopimustenhallintaan ja seurantaan kiinnitetään liian vähän huomiota. Hankintoihin liittyvää osaamista tarvitaan enemmän. Prosessiin pitäisi saada lisää ammattitaitoa, ei välttämättä volyymiä. Hyödyn saaminen vaatii rahallista panostusta. Case-tapauksia saisi olla enemmän Seutukeskus Oy Häme haluaisi tehdä yksittäisiä kilpailutusprojekteja enemmän. Eli että kaupungin yksittäisetkin hankinnat tulisivat sen kautta systemaattisesti. Oksa sanoo, ettei yhtiö aktiivisesti markkinoi case-tapauksia, vaan keskittyy tällä hetkellä yhteishankintaan. Mutta jos yksittäishankinnat lisääntyisivät, niin seutukeskus tarvittaessa resurssoisi lisää henkilökuntaa. Ilomielin auttaisimme enemmän palveluihin liittyvissä hankinnoissa, mutta tähän kaivataan kokonaisvaltaista linjausta. Se vaatii kaupunkitasoista näkemystä. Nykyisellä mallilla kilpailutusprojektit ovat liian pienimuotoista toimintaa. Asianajotoimisto Evon Lakipalvelu Oy Asianajaja Kimmo Koskentausta Hallituskatu 22, Hml Kalevanpuistotie 2, Lammi Puh. 0500-712 899 TORIKAHVILA LINNA Torilla palvelemme teitä vielä syyskuun ajan, jonka jälkeen tapaat tutut kasvot Cafe Linnassa, Kauppakeskus Linnan lämpimissä ja viihtyisissä sisätiloissa. Torilla palvelemme: ma la 6 17, su 9 17 Cafe linna, KK linna ma pe 8.30 17.30, la 9.30 15.30 HERKULLISET PIKKUJOULUMENUT & JOULULOUNAAT Tawastia Bankin Grillissä tai tunnelmallisessa Holvikellarissa P. 03 633 6368, Raatihuoneenk. 10 www.tawastiabank.fi VARAA YKSITYISET PIKKUJOULUT EMILIA KLUBILLA TAI TILAUS- SAUNAOSASTO PIENEMPIIN PIKKUJOULUIHIN! P. 03 612 2106, Raatihuoneenk. 23 www.hotelliemilia.fi RUNSAS JOULUN SEISOVA PÖYTÄ 34 /hlö Katettuna klo 17 22 19. 20.11., 26. 27.11., 3. 4.12. ja 9. 22.12. (ti la) JOULULOUNAS SEISOVASTA PÖYDÄSTÄ 28 /hlö Katettuna arkisin klo 11 14 9. 23.12. Albertin kellarissa livemusiikkia joka perjantai! P. 03 648 040, Kirkkorinne 2 www.ravintolapiparkakkutalo.fi Myyntipalvelu arkisin klo 9 16 (muina aikoina pöytävaraukset suoraan ravintoloista) p. 03 633 5150 myyntipalvelu@tawastia.fi, www.tawastia.fi Junaile inspiroivat pikkujoulut Ota yhteyttä 040 769 4444 www.turenginasema.fi

16 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Keittiöt, kylpyhuone- ja wc-kalusteet, liukuovet, tasot ja levyt, sahauspalvelu, ovet ja ikkunat... HUIPPUHALVALLA! Kaikki pois hävityshintaan! www.ylijaama.fi Paljon hävityshintaisia poistoeriä, katso tarjoukset netistä! Keksikatu 4 Hämeenlinna puh. 010 820 8800 fax (03) 616 2074 Avoinna ma-pe 9-18, la suljettu Valmennuksesta vauhtia yrittämiseen Hyppää mukaan kehittämään yritystoimintaasi joustavasti ja käytännönläheisesti! Yrityksen kiihdyttäjä 15.9. - ideasta toiminnaksi Valmennuksen aikana - laaditaan iskunkestävä liiketoiminta - luodaan markkinointisuunnitelma - käydään läpi toiminnan edellytyksiä talouden näkökulmasta Yrityksen kehittäjä 16.9. - kehitä ja kehity Valmennuksen aikana - kehitetään jo olemassa olevaa liiketoimintaasi ja vahvistetaan yrittäjäosaamistasi - löydetään uusia toimintamalleja ja uusia ideoita - tehdään kehittämisprojekti ja toteutetaan se Yrityksen kehittäjä -valmennus järjestetään myös Forssassa 12.10. alkaen Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan www.syo.fi osoitteessa Kysymyksiisi vastaa Tiina: tiina.visala@syo.fi tai 050 342 9294. Kokous. Hyvä syy lähteä merelle Yllätä porukkasi järjestämällä suunnittelukokous, viikkopalaveri tai ideariihi merellä. Irrottautuminen arjen rutiineista tekee hyvää. Sujuvat järjestelyt ja edullinen hinta takaavat, että voitte itse keskittyä olennaiseen. Ystävällinen palvelu sisältyy hintaan. Kysy myös pikkujoulupaketteja! Päiväkokous Helsingistä Tallinnaan Viking XPRS:llä Hintaan sisältyy Bistro Buffet ruokajuomineen (viini, olut, virvokkeet, kahvi/tee) meno- tai paluumatkalla, kokoustila 2,5 h, kokouskahvit ja hedelmät. Hytit lisämaksusta. Voimassa väh. 8 hengen ryhmille. Hinta alk. 38 /hlö Varaukset: myyntipalvelu puh. (09) 123 571 kokous@vikingline.fi matkatoimistot www.vikingline.fi/ryhmat Itämeren iloisimmat kokous- ja ryhmämatkat TA L L I N N A M A A R I A N H A M I N A T U K H O L M A