Tämäkö me ollaan menettämässä? Keuruu 18.4.2012 Kalle Laitinen
Maankäyttö- ja rakennuslaki Sova-laki Sea-direktiivi Yva-direktiivi Millaisista suunnitelmista ja ohjelmista tarvitaan ympäristöarviointi? Ympäristöarviointi on aina tehtävä sellaisista suunnitelmista ja ohjelmista ja niiden muista kuin vähäisistä muutoksista, jotka ovat viranomaisten valmistelemia, perustuvat lakiin, asetukseen tai hallinnolliseen määräykseen, luovat puitteita hankkeiden lupa- tai hyväksymispäätöksille.
Vaikutusten arvioinnin sisältö ja arvioitavat vaikutukset kaavoituksessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.
Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan Hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin
Ymmärrettävä Kiintoaines (orgaanista- ja epäorgaanista ainetta) Partikkelimainen humus Liukoinen humus H A J O A M I N E N TOM Orgaaninen aine POM Partikkelimainen orgaaninen aine POM + DOM Partikkelimainen orgaaninen aine + liuennut orgaaninen aine = HUMUS DOM Liuennut orgaaninen aine CO 2 +H 2 O + Mineraalisuoloja Selluloosa Helmiselluloosa Lingniini ym.
Humuksen vaikutukset vesiympäristössä ovat joko suoria tai välillisiä vaikutuksia Suoria vaikutuksia Osa humuksesta sedimentoituu ja muuttaa totaalisesti pohjaeliöstön elinympäristöä Muuttaa veden väriä ja valaistusolosuhteita Humus on hajotessaan hyvin voimakkaasti happea kuluttava
Pääjärvi 27.3.2012
Välillisiä vaikutuksia Humus pidättää ja luovuttaa metalleja Humus sisältää ravinteita Humus liikuttaa ravinteita esim. rautaa, joka prosessoituessaan aiheuttaa pohjasedimenttiin sitoutuneen fosforin vapautumista veteen Humukseen liittyy myös oleellisena osana (orgaaninen) typpi. Typpi hajotessaan on hyvin voimakkaasti happea kuluttava. Humushiukkaset ovat kasvualustana leville Humuksen lisääntyminen lisää oleellisesti riskiä haitallisten organohalogeenisten yhdisteiden muodostumisesta, koska lähes kaikkiin Suomen vesistöihin tulee esimerkiksi jätevesien mukana halogeenikuormitusta
Tyypillisen humushapon rakenne (Stevenson 1982). Humushappo ei ole tietty yksittäinen happo, vaan erilaisten fenoli- ja karboksyyliryhmiä sisältävien happojen monimutkainen seos.
Humushapon käyttäytyminen - kuljettaminen P - N
SAARIJÄRVEN REITIN FOSFORIKUORMA kg/p/d 140 120 100 80 60 40 20 0 Kyyjärvi Pääjärvi Karankajär vi Kalmarinjä rvi Mahlunjärv i Saarijärvi P- Lumperoin en I- Lumperoin en Summasjä rvi Lannevesi Sallittava 3,67 10,59 4,59 15,7 17,6 19 0,5 0,5 31,3 6,3 Vaarallinen 8,05 24,84 10,52 24,8 35,9 39,6 2 1,9 54,8 14 Havaittu 52,05 92,35 63,7 56,9 138,7 92,2 3,2 1 80 15,9
Turvetuotannon vesiensuojelu / kosteikko Lähtevä vesi Virtaama Kok N Kok P CODMn Rauta Kiintoaine l/s mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l Min 0,86 2,3 0,07 60 1,9 1,1 Max 130 5,0 0,37 180 2,4 5,0 Vesimäärä 0,86 l/s = 74 m3/vrk Vesimäärä 130 l/s = 11 232 m3/vrk
Taulukko 1. Saarijärven reitin turvetuotantoalueilta vesienkäsittelyn jälkeen otettujen vesinäytteiden (n=59) vedenlaatuarvoja kesällä 2009. Ka. mg/l Sameus FNU ph-arvo Väri mg Pl/l COD mg/l Kok N µg/l Kok P µg/l kaikki 59 54,4 52,3 6,4 368 44,4 1792 114 min 0,3 0,9 4,2 70 9,3 340 21 max 1500 1320 7 1000 97 6200 910 Väri mg/pt/l COD mn Niukkah. < 15 < 4 Vähäh. 20-40 4-10 Keskih. 40-80 10-20 Runsash. > 80 > 20 Veden väriluku 6,6 mg/pt/l sisältää 1 mg/humusta/l 1000 : 6,6 = 151
Humushapon käyttäytyminen - sitominen + + - + Fe 3+ + Hg Fe 3+ + + Al 3+
Humushapon käyttäytyminen - hajoaminen
Kasvualusta
Humus KHO: 4.9.1986/3305 ratkaisussa todettiin, että turvetuotantoalueelta päästettävät kuivatusvedet pilaavat vesistöjä, koska ne kuljettavat mukanaan maaperästä irtautuneita aineita. Toimintaan tarvittiin siten myös jätevesien johtamiseen tarvittava lupa. Myöhemmin KHO:1992-A-94 tarkensi pilaamisen perusteluita, KHO katsoi, että vaikka alueelta laskettava vesi on luonnon suovettä, on siinä oleva maa- ja humusaine niin runsasta, että vettä on pidettävä sellaisena vieraana aineena, jota ilmenee haitallisissa määrin.
Veden kulku Luonnontilainen suo Suon vesipitoisuus 80 95 % Aktiivinen veden kierto 10-30 cm suon pintakerroksesta Sadanta -haihdunta - valunta - imeytyminen
Veden kulku Käsitelty suo Poistetaan satoja vuosia vanhaa vettä 8000 9500 m3/ha/syvyysmetri Sadanta 700 mm/v - haihdunta - valunta - imeytyminen Humusyhdisteet ovat soiden ja turvemaiden hapettomien kerrostumien säilömää epätäydellisesti hajonnutta orgaanista-ainetta
Taulukko 2. Keräimiin laskeutuneen aineen määrä ja ominaisuuksien keskiarvot koko keräysjaksolla sekä aineiden kertymä vuorokautta kohti. Kertymä on laskettu osajaksojen pituuksilla painotettuna keskiarvona. Karankajärvi Pääjärvi Saarijärvi Jakson pituus vrk 493 494 425 Laskeutuvan aineen ominaisuudet Lask.aine mm 47 48 44 Kuiva-aine g 15.3 34.0 14.8 Kuiva-aine % 4.1 9.3 4.6 Hehkutushäviö % 23.0 18.4 25.3 KokN (Kjeld.) % kuiva-aineesta 0.84 0.62 0.98 KokP % kuiva-aineesta 0.17 0.15 0.23 BOD 7 mg O 2 /g ka. 135 118 202 Kertymä Lask. aineet mm/vrk 0.09 0.10 0.10 Kuiva-aine g/m 2 /vrk 4.6 10.1 5.1 Hehk.häv. g/m 2 /vrk 0.95 1.32 1.05 KokN (Kjeld.) mg/m 2 /vrk 37.0 54.3 41.5 KokP mg/m 2 /vrk 7.7 15.3 10.6 BOD 7 g/m 2 /vrk 0.52 0.79 0.83
KOKONAISKIINTOAINEEN JA HIUKKASMUODOSSA OLEVAN ORGAANISEN AINEEN SUHTEITA Nykykäytännön mukaan AHV, HAO ja KHO ovat määränneet turvetuotannon ympäristöluvissa kiintoaineen puhdistusprosentiksi 50 (kiintoaineen painona jostakin määrästä). Orgaanisesta aineesta tai humuksesta ei edelleenkään mainita sanallakaan. Asetettu reduktio on helposti saavutettavissa. Hiukkasmuodossa olevan orgaanisen aineen osuus kokonaiskiintoaineesta painoprosentteina on luokkaa 4-5 prosenttia. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 kg/m3 hiekan kuivapaino 1600 turpeen kuivapaino 70 Vertailukuvana turpeen kuiva-aine, joka on n. 70 kg/suo m3 ja hiekan kuiva-aine joka on n, 1600 kg m3. Ylä kuva. Jos verrataan hiekan ja orgaanisen aineen tilavuuksia, niin yhtä hiekkakuutiota vastaa 23 turvekuutiota. Päästessään veteen kuivaturve ns. turpoaa moninkertaiseksi. Ala kuva. 25 20 15 10 5 0 1 hiekka 1 turve 23