Lanta ja hyvät käytänteet

Samankaltaiset tiedostot
HYDRO-POHJANMAA

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

HYDRO-POHJANMAA

Maatalous ja ympäristö

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Ympäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia. Fredrik von Limburg Stirum

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Yleistä maaseutuohjelmasta

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

LANNAN VASTAANOTTOHALUKKUUS KASVINVILJELYTILOILLA ETELÄ- JA POHJOIS-POHJANMAALLA

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Tuettu rakentaminen kaudella

Lannan ravinteiden hyödyntäminen

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi

Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Investointituet ja maaseutuohjelma kestävän kehityksen tukena

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

ProAgria Maitovalmennus

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät

VYR kylvöalaennuste 2016

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

VESIVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA. Ismo Puurunen

Luottamushenkilökoulutus Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Yksilöllistä mutta yhdenvertaista! Laadukasta nuorten tieto- ja neuvontatyötä Pohjanmaiden alueella

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

Miten olemme hyötyneet Pohjois- Savossa hyötyneet Eu-tuista ja mitä niillä on saatu aikaan?

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Ravinteet puhtaasti kiertoon

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ympäristö ja viljelyn talous

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Ympäristötuki ja LFA

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön

Maatalouden biokaasulaitos

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella

Vesistövaikutusten arviointi

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013:

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaseminaari

Transkriptio:

Hydro-Pohjanmaa-hankkeen loppuseminaari Oulussa 18.11.2014 Lanta ja hyvät käytänteet Sarita Ventelä

Esityksen sisältö Kasvinviljelytilojen lannan vastaanottohalukkuus Lannan käsittely & hyvät käytänteet Lantaurakoinnin - Hyvät käytänteet ja haasteet Lantalogistiikan kehittämistarve Uudisraivioselvitys

Lannan vastaanottohalukkuus Haastateltavana yhteensä 30 kasvinviljelytilaa, joista 57% otti lantaa vastaan Suurin osa tiloista, jotka eivät ottaneet lantaa vastaan, olisivat halunneet vastaanottaa lantaa. Suurimmat syyt miksi lantaa ei oteta vastaan: Kylvöjen viivästyminen Maan tiivistymisongelma Apulannan käytön helppous

Lannan käytön plussat ja miinukset Hyvät Huonot kustannussäästöt maan rakenteen ja ravinnetalouden kohentuminen työlästä, ravinnesuhteiden tasapainotus hankalaa epätasainen tuleentuminen urakoitsija hoitaa levitystyön ajallisuusongelmat ravinteiden kierrätys maan tiivistyminen, rikkakasvit

Lannan vastaanottohalukkuuteen vaikuttavat tekijät kasvinviljelytiloilla

Lannan käyttöön vaikuttavat tekijät Lannoitemarkkinat Kotieläintilat Lannan käyttö kasvinviljelytiloilla Tukipolitiikka Urakointipalvelut

Lannan käsittelyn hyvät käytänteet Tekniikka Käsittely Logistiikka Separointi Ilmastus ja kompostointi Eriytetty kuljetus Letkulevitys Biokaasutus Etäsäiliöt Erikoislevittimet Entsyymit Ravinteiden vaihto

Lannan separointia

Ajettavat levittimet

Välisäiliöt

Slurrykat

Biokaasu

Entsyymit

Lanta & hyvät käytänteet Yhteistyökuviot, Naapurisuhteet Kosteikot, Kerääjäkasvit Neuvonta, koulutus, tiedotus

Lantaurakoinnin haasteita Urakoinnin kustannukset, rahoitus ja kannattavuus (hinnoittelu vs. kohtuuttomat investoinnit) Levitysajankohta ja -olosuhteet Työvoimakysymykset (työntekijöiltä vaaditaan ammattitaitoa, motivaatiota ja sosiaalisia taitoja) Ympäristösäädökset Liikenneajo (paripyörien haasteellisuus) Lietteen koostumus (vettä ei kannata kuljettaa) Logistiikan kehittäminen - yksilöllä kohtalaisen vähän vaikutusmahdollisuuksia Maatalouden toimintaympäristön muutokset

Urakoinnin hyviä käytänteitä Nykyaikainen ja tehokas levityskalusto (leveät renkaat, paripyörät, alhaiset rengaspaineet, eri linjassa kulkevat pyörät jne.) Ammattitaitoiset urakoitsijat Innovatiiviset käsittelymenetelmät Etälantalat ja kuivalannan patterointi Erilaiset yhteistyökuviot Kaluston vuokraaminen Kustannuslaskenta ja jatkuva kehitystyö Asenteet

Urakointipalvelujen hyödyntäminen Ammattitaitoista urakointipalvelua käyttämällä kotieläintilat voivat saada käyttöönsä tehokasta ja ympäristön kannalta parasta tekniikkaa. Tuotannon kustannustehokkuus lisääntyy, kun keskitytään omaan ydinosaamiseen ja tuotannon kannalta tärkeimpiin prosesseihin kuten eläinten hoitoon ja ruokintaan.

Lantalogistiikan kehittämistarpeen tulos Lantalogistiikkaa kehittämällä saadaan lanta jaettua laajemmalle alueelle. Erilaisilla lannankäsittelyn ratkaisuilla on mahdollista saada lannan ravinteet juuri sinne missä niitä tarvitaan Logistiikan ja käsittelymenetelmien kehittämiseen tarvitaan tukea; niin taloudellista kuin ohjauksellista yksittäiset yrittäjät eivät sitä yksinään pysty tekemään.

Paikkatieto Tutkimus Tukipolitiikka Mitä vielä tarvitaan? Logistiikan kehittämistä Lannan käytön suunnittelua Tiedon ja ymmärryksen lisäämistä Yhteistyömallien kehittämistä Vaikuttavuuden arviointia; Avainlukuja ja indikaattoreita Markkinointia Lantafoorumi Investointi- ja kehittämistukea Vastaanotto- ja kuljetustukea Neuvontaa ja ohjausta Resurssien lisäämistä Tuotteistamista Biokaasun mahdollistaminen

Uudisraiviot Etelä- ja Pohjois- Pohjanmaalla Selvityksessä haastateltiin yhteensä 30 viljelijää. Raivausten syyt: 1) peltokuvioiden parantaminen 2) Lisäalan tarve tilakeskuksen läheltä 3) Tilan elinkykyisyyden säilyttäminen Tulos: Tilusjärjestelyjen avulla mahdollista vähentää raivaustarvetta

Kiitos! Sarita Ventelä,projektipäällikkö Hydro-Pohjanmaa SeAMK Oy, Elintarvike ja maatalous Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki puh. 040 680 7110 sarita.ventela@seamk.fi www.seamk.fi/hydro-pohjanmaa 12.12.2008 21