Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila
Johdanto Tarkoitus on vahvistaa työpaikalla henkilöstön työkyvyn edistämistä sekä työkyvyttömyyden ehkäisemistä läpi työurien Ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60% korvaus työpaikoille, jotka ovat sopineen yhdessä tth:n kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla. Toimintatapa, jota käyttämällä voidaan havaita työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, puututaan systemaattisesti niihin, ettei työyhteisön / yksilön työhyvinvointi vaarannu. Työkykykoordinaattori 2012 2
Taustaa Turun kaupungin valtuuston strateginen linja-päätös Henkilöstöohjelmassa 2010-2013 asiantuntevan ja työssään viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan henkilöstön jaksamista, osaamista ja osallistumista oman työn kehittämiseen Turun työkykyjohtamisen tilannekartoitus 2009-2010 Sirius-hanke 2010-2011 => havaittiin puutteita työkyvyn tukemiseen ja työssä jaksamiseen liittyvissä toimintatavoissa ja käytössä olevien toimintamallien noudattamisessa Kj Randellin asettamispäätös (7.7.11) Työkyvyn hallintamallin kehittämishankkeelle luodaan malli koko kaupungille Työkykykoordinaattori VP-S 3
Toimintamalli - Hyväksytty kaupungin yhteistyötoimikunnassa ja johtavassa työsuojelutoimikunnassa toukokuussa 2012 - Hyväksytty kaupunginhallituksen hallintojaostossa 11.6.2012 käytteenotettavaksi menettelytapaohjeeksi Turun kaupungilla Jalkauttaminen - Esimiehille- ja henkilöstölle koulutusta - Puheeksiottamisen taito- valmennus esimiehille pienryhmissä - Johtoryhmissä, työpaikkakokouksissa asian esittely Työkykykoordinaattori VP-S 4
Työkyvyn hallintamalli - tavoitteet - Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistäminen Tukea esimiehien suunnitelmallista työkykyjohtamista (konkreettinen työkykyjohtamisen työväline) Tukea työntekijöiden työkykyä varhaisessa vaiheessa Parantaa työntekijöiden työssä jatkamista = työuria Varmistaa henkilöstön oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu Selventää työpaikan ja työterveyshuollon väliset vastuut ja velvollisuudet Vähentää sairauspoissaolo- ja eläkekustannuksia Työkykykoordinaattori VP-S 5
Työkyvyn hallintamalli - hyödyt - Työntekijälle: oikeus saada tukea työkyvylleen, tehokkain tuki tapahtuu työpaikalla. Varmistaa tasapuolisen kohtelun. Esimiehelle: konkreettinen ohjemalli työntekijöiden työkyvyn muutosten varhaiseen tunnistamiseen. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Työnantajalle: sairauspoissaoloille ja ennen aikaisille eläköitymisille tarvitaan vaihtoehtoja => nopea reagointi hälytysmerkkeihin Työkykykoordinaattori VP-S 6
Työkyvyn hallintamalli - hyödyt - Työsuojelulle: työkyvyn varhaiseen tukeen liittyvät toimintaperiaatteet ovat työsuojelun yhteistoiminnan keskeistä sisältöä Työterveyshuollolle: selkeyttää vastuut ja rajat työkykyasioiden selvittelyssä (työntekijä, esimies ja tth). Yhteistyö paranee työpaikkojen kanssa. Työkykykoordinaattori VP-S 7
Työkyvyn hallintamallin kokonaisuus Tunnuslukujen, työyhteisön Sairaus- toiminnan ja poissaolo- ilmapiirin seuranta, seuranta, kehityskeskustelut Varhaisen tukemisen lomakkeet, työhön paluun tuki-lomake Varhaisen tukemisen lomake tai työhön paluun tuki-lomake Työkykyongelman havaitseminen työpaikalla tai tieto pitkästä sairauslomasta Puheeksiotto: esimies-alaiskeskustelu tai sairauslomaajan yhteydenpitoneuvottelu Yhdessä Seuranta- tai Seuranta, sovittujen sairaus- tuke- toimenlomaltminenpiteiden paluu- arviointi toteuttaminen keskustelu Toteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita Työkykyongelman luonteen selvittäminen, Pitkään sairauslomaan liittyvät asiat Ratkaisuvaihtoehtojen hahmotus, jatkosta sopiminen ja kirjaaminen Työkyky vastaa työtä Työkyky EI vastaa työtä Työhön liittyvät ongelmat Työyhteisöön liittyvät ongelmat Elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat Terveydentilaan liittyvät ongelmat Yhteydenotto työterveyshuoltoon Työkykykoordinaattori VP-S 8
Toimintamallin lomakkeet 1) Työntekijän valmistautumislomake - tukee keskusteluun valmistautumista - mahdollisuus kirjata itselle tärkeät asiat muistiin (työntekijän näkemys esille) - voidaan käyttää kehityskeskustelun osana (1x v) - osa-alueet: terveys ja voimavarat, työ ja työolot, työyhteisön toimivuus, ammatillinen osaaminen 2) Työhyvinvoinnin tukikeskustelu -lomake - toimii muistiona - sisältää suunnittelun, toteutuksen ja loppuarvioinnin - lähetetään omalle työterveyshoitajalle tiedoksi työntekijän luvalla, jos työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon 3) Työhönpaluun tuki -lomake - kirjataan jo poissaolon alkaessa työntekijän kanssa yhteisesti sovittu yhteydenpitomenettely poissaolon ajaksi - informoidaan esim. sairausloman loppupuolelle sijoittuvasta työhön paluun keskustelusta - toimii muistiona, tarvittaessa lähetetään kopio omalle tth:lle tiedoksi työntekijän luvalla (tiivis yhteistyö tth:n kanssa) Työkykykoordinaattori VP-S 9
Mahdolliset hälytysmerkit Yksilö Osaaminen Työyhteisö Työympäristö muuttunut käytös jaksamisongelmat lisääntyneet poissaolot toistuva myöhästely toistuvat unohdukset, virheet keskittymiskyvyn puute osaamisen muuttuminen epäasiallinen kohtelu ristiriitatilanteet/ kuppikunnat vuorovaikutuksen muutokset/ puutteet epäsiisteys ja järjestys välinpitämättömyys työvälineistä ja työturvallisuudesta tapaturmat työaikojen noudattamattomuus toistuvat pidentyneet työpäivät sairaana työskentely eristäytyminen päihteet asiakaspalautteen muuttuminen kielteiseksi jatkuva motivaation puuttuminen koulutuskielteisyys liialliset osaamisvaatimukset yhteistyössä tapahtuneet muutokset epäoikeudenmukainen työmäärä välinpitämättömyys yhteisistä asioista työrauhan puuttuminen muutokset työoloissa muutokset työn sisällössä epäsiisteys työn liiallinen haasteellisuus Työkykykoordinaattori VP-S 10
Työntekijäkohtainen sairauspoissaoloseuranta Seurannan tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Hälytysrajat Omailmoitusten määrä 3 poissaolokertaa 1-3 päivää, 6 kuukauden aikana 5 poissaolokertaa tai yli 20 päivää, 12 kuukauden aikana yli 30 päivän yhtäjaksoinen poissaolo tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin yhteensä kuukauden ajan. Esimies ilmoittaa työterveyshoitajalle. Työhön paluun tuen suunnittelu 90 päivää yhtäjaksoisesti tai 2 vuoden aikana. Työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon Kelalle. Seuranta toteutetaan esimiestyönä: ESS raportit 1 x kk Työkykykoordinaattori VP-S 11
Tilanteen kartoittaminen ja toimenpidesuunnitelma Työjärjestelyt Ergonomia Paremmat työvälineet/apuvälineet Työaikajärjestelyt Lomien jaksotus Työkierto Ammatillinen lisäkoulutus Koulutus, valmennus, perehdytys Työnohjaus, mentorointi Työterveyshuollon tutkimukset, hoito, kuntoutukseen ohjaus Työyhteisöselvitykset ja jatkotoimet Työn ulkopuolisen elämän toimenpiteet, omaehtoinen toiminta Jotain muuta, mitä? Työkykykoordinaattori VP-S 12
Varhaisella tuella on vaikutusta Organisaatiossa, jossa oli käytössä varhaisen tuen malli: työkyvyn ylläpitämiseen liittyvä yksilöllisen tuen tarve tunnistettiin paremmin työkykyyn vaikuttavat tekijät otettiin yleisemmin puheeksi ja niihin tehtiin korjaavia toimenpiteitä esimiesten kyky huomioida työkykyasiat laaja-alaisesti parantui sekä kyky tukea työntekijöitä monipuolistui varhaisten tukitoimien saatavuus työkyvyn ylläpitämiseksi parani Turja, Kaleva, Kivistö & Seitsamo. 2012. Työkyvyn varhainen tuki. TTL. Työkykykoordinaattori VP-S 13
Puheeksiottaminen Vastuullista vuorovaikutusta, kun jokin asia työyhteisössä tai jollakin työyhteisön jäsenellä uhkaa muuttua huonommaksi Esimies puuttuu asioihin ja ongelmiin jämäkästi ja varhaisessa vaiheessa, ystävällisesti ja määrätietoisesti Ongelman laatu selvitetään aina ensin esimiehen ja työntekijän välisessä keskustelussa. Molemmat valmistautuvat keskusteluun! Sovittu ja suunniteltu tilanne (aika ja paikka). Esimiehen ja työntekijän oppiminen keskustellen ratkaisemaan työhön liittyviä asioita enemmän yhdessä => työkyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen sekä ennaltaehkäiseminen työyhteisön näkökulmasta Työkykykoordinaattori VP-S 14
Tehostettu tuki Kun työyksikön omat toimenpiteet eivät riitä työssä jaksamisen ja jatkamisen tukena tai aikaisemmin tehdyt toimenpiteet eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin, tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja Käynnistyy yhteisellä tilannearviolla esim. esimies, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ja yksilö itse. Esimies toimii vastuuhenkilönä. Yksilö voi ottaa mukaan henkilöstön edustajan Keinoja voivat olla mm. hoitotoimenpiteet, ammatillinen kuntoutus, osa-aikaeläke tai organisaation omat toimenpiteet Työkykykoordinaattori VP-S 15
Työhön paluun tuki Paluun tuki-toimintamalli koostuu useammasta suunnitellusta tapahtumasta: Tarvittaessa työntekijä ja esimies voivat yhdessä tai erikseen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon yhteisen työterveysneuvottelun järjestämiseksi. Työkykykoordinaattori VP-S 16
Työhön paluun tuki Toimintamalli auttaa esimiestä ja työntekijää varmistamaan onnistunut, turvallinen ja oikea-aikainen pitkän poissaolon jälkeen Poissaololla tarkoitetaan pitkää (yli 30 päivää) poissaoloa omasta työstä SL tai virka- tai työloma Pohditaan tarpeelliset tukitoimet esim. koulutus, perehdytys, kevennetty työ, muutokset työtehtävissä Keskustelu käydään ennen työhön paluuta Sovitaan seuranta kuukauden päähän työhön paluusta Työkykykoordinaattori VP-S 17
Hyvä työkyky ei turvaa vain työssä jatkamista vaan sillä on suuri vaikutus pitkälle eläkevuosiin! KIITOS, TYÖNILOA KUNNON TYÖPAIKOILLE! Työkykykoordinaattori VP-S 18