Työkyvyn hallinta työhyvinvoinnin tukena. Strateginen HR/ Vuokko Puljujärvi

Transkriptio

1 Työkyvyn hallinta työhyvinvoinnin tukena Strateginen HR/ Vuokko Puljujärvi

2 Strateginen työhyvinvoinnin perusta Lähde: Keva

3 Yhteistyötahot Lähde: Keva

4 Työhyvinvointi syntyy 1. Työssä työtä tekemällä, jossa toteutuu ihmisen perustarpeet 2. Yksilön ja yhteisön kokemuksena 3. Yhdessä vuorovaikutteisesti luomalla 4. Pohjautumalla - Johtamiseen - Osaamiseen - Työn hallintaan - Osallisuuteen 5. Yhdessä määritellyn/ ymmärretyn tavoitteen suuntaan 6. Nostaa innostusta ja yhteisöllisyyttä

5 Työhyvinvointiin vaikuttavat Sosiaaliset suhteet - Työyhteisö - Työilmapiiri -Vuorovaikutus -Ihmissuhteet Yksilö -Persoonallisuus -Psyykkinen/ fyysinen - Eämäntilanne - Ajattelutavat Muutos -tunteet - Toteuttamisen tavat - Tekemisen tavat Työ - Olosuhteet -Määrä -organisointi - Luonne -Kuormitustekijät Organisaatio - Rakenne - Käytännöt - Kulttuuri Esimiestyö -Toimintatavat/ johtamistyyli - Laatu

6 Toimintakyky Kertoo henkilön selviytymisestä päivittäisen elämän vaatimuksista Sairaus/ sairauden oireet Turhautuminen ja tyytymättömyys olosuhteisiin Vaje osaamisessa Puutteellinen tehtävien organisointi Vaatimusten ja voimavarojen epäsuhta Haastava elämäntilanne Päihdeongelma tms. riippuvuus 6

7 Työkyky Kertoo kuinka työntekijän toimintakyky riittää työn vaatimuksiin Työntekijän toimintakyky ja motivaatio Työn vaatimukset ja työssä olevat voimavaratekijät Vaihtelee ja kehittyy eri suuntiin koko työelämän ajan Työkyvyttömyydestä työkykyisyyteen 7

8 Yksilön hyvinvointi Terveellinen ravinto Nautinnollinen liikunta sos ver kos to Henkinen hyvinvointi Uni ja lepo

9 Energia on kyky tehdä työtä, tärkeämpi kuin ajankäyttö Pariporina tehtävä Mitkä asiat antavat energiaa? - käsityöt, ristikot - liikunta, golf - perhe (lapset ja lapsenlapset) - vapaa-aika; ulkoilu, harrastukset - KäTy = kämppä tyhjänä Oma aika - koirat - positiivinen palaute/ asiakaspalaute Mitkä vievät energiaa? - huono johtajuus - yksin työskentely - huono työilmapiiri - työn vaativuus mitoitus - some- riippuvuus - muiden murheet - vuorotyö - negatiiviset ihmiset - jatkuva muutos

10 Resilienssi Tarkoittaa yksilön tai ryhmän kykyä selvitä vaikeuksista, liittyy hyvään stressinsieto- ja ongelman ratkaisukykyyn sekä avun hakemiseen. Se on myönteistä pärjäämistä elämässä siitäkin huolimatta, että ihminen kohtaa vastoinkäymisiä. Puhutaan myös kyvystä ponnahtaa takaisin vastoinkäymisistä. Osa ihmisen luontaista sopeutumiskykyä ja jo syntyessään ihmisellä on taitoa olemassa Auttaa kokemaan elämän merkityksellisyyttä

11 Tunteilla on keskeinen rooli resilienssissä. Emotionaalinen resilienssi on kykyä sopeutua takaiskuihin ja stressaaviin tapahtumiin säätelemällä tunteitaan positiivisella ja hyödyllisellä tavalla. Oleellista on myös ottaa vastuu omista tunnereaktioistaan. Tietoisuus omista tunteistaan auttaa ihmistä olemaan resilientimpi haastavissa tilanteissa. Tunnesäätelyn kannalta on oleellista päättää ajatella positiivisesti. Ihminen voi valita, ruokkiiko positiivisia vai negatiivisia ajatuksia ja tunteita. Emotionaalinen tasapaino ei kuitenkaan ole sitä, että ihminen olisi iloinen ja onnellinen koko ajan- tunneäly ja tunteiden säätely. Yksi oleellisimmista tekijöistä on kyky päästää irti menneestä ja painolastista, jota ihminen kantaa mukanaan. Jos ei vapaudu menneestä ei voi olla vapaa kohtaamaan tulevaisuutta.

12 Haastavat tilanteet voidaan jakaa esimerkiksi kehityskriiseihin, elämänkriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Kehityskriisit tarkoittavat normaaliin elämänkaareen kuuluvia kehitysvaiheita, kuten murrosikä, itsenäistyminen, oman perheen perustaminen, lapsen saaminen tai eläkkeelle jääminen. Kehityskriiseille on ominaista, että niihin on jollain tapaa voinut valmistautua. Elämänkriiseillä tarkoitetaan taas sellaisia elämän suuria muutoksia, kuten avioero, työttömyys tai sairastuminen. Traumaattiset kriisit puolestaan ovat äkillisiä tapahtumia, joihin ei voi etukäteen valmistua. Esimerkkejä traumaattisista kriiseistä ovat läheisen äkillinen kuolema tai väkivallan kohteeksi joutuminen.

13 TTL 2018

14 Tunteet Vahvistavat tunteet - Ilo - Onnellisuus - Luottamus - Rakkaus Haastavat tunteet - Ahdistus - Kateus - Pelko - Suru - Syyllisyys - Viha

15 Välittäminen on hyvää johtamista Aktiivinen aikainen välittäminen on osa terveyttä ja työhyvinvointia edistävää työtapaa Välittämistä on kaikki, mitä työnantaja tarjoaa ja järjestää henkilöstölleen työhyvinvoinnin ylläpitoon, parantamiseen, työkykyriskien välttämiseen sekä työkyvyn alenemisen ehkäisemiseksi. Työturvallisuuslain huolehtimisvelvoite (8 ) Varhainen välittäminen: Yhteisesti sovittu tapa tukea työntekijän työssä selviytymistä ja vahvistaa koko työyhteisön hyvinvointia työssä 15

16 Esimiehen työhyvinvoinnin edistämisen keinot 1. Työnkuvasta ja tehtävistä päättäminen 2. Työoloihin vaikuttaminen 3. Vuorovaikutus- ja johtamistyylit Sosiaalinen, emotionaalinen, konkreettinen tuki/ apu työlle 4. Työpaikkakulttuurin tietoinen kehittäminen 5. Suhtautuminen luo rakenteita

17 Työhyvinvointia tukevat organisaation rakenteet 1. Työkyvyn hallintamalli Varhainen tuki, tehostettu tuki sekä työhön paluun tuki Työn tuunaus/ muokattu työ 2. Toimiva työterveysyhteistyö 3. Työsuojelutoiminta 4. Ikäjohtaminen 5. Perheystävälliset käytänteet 6. Työaikapankki

18 Arvioi työyhteisön tilaa säännöllisesti Säännöllinen arviointi ja toimivan työyhteisön vahvistaminen tukee tervettä toimintaa

19 Työhön liittyvä vastuullisuus Oman työn hoitaminen aikataulujen mukaisesti Auttaminen ja neuvominen muita kohtaan Jakaa ja välittää työtä koskevaa tietoa Ottaa puheeksi työssä havaitsemiaan epäkohtia tai ongelmia Neuvottelee työtä koskevista asioista Kehittää omaa ammattitaitoaan Antaa rakentavaa ja korjaavaa palautetta Tunnistaa omaa reagointia palautteista

20 Hyvin toimivien ihmissuhteiden kulmakivet Yhteinen päämäärä ja tavoite Selkeä työn- ja vastuunjako TAHTO ponnistella päämäärän ja tavoitteiden saavuttamiseksi Toimiva tiedonkulku eri suuntiin Foorumit asioiden käsittelyyn LUOTTAMUS yhteisten asioiden hoitamiseen Palaute ja arviointi Esimiestyön oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus

21 Työkyvyn hallinnan vaiheet Varhainen tuki * Korvaava työtulossa Tehostettu tuki * Koulutus, kuntoutus, osaaikaratkaisut, Uds Työhön paluun tuki *yhteydenpito ja seuranta *Korvaava työ? Työterveys yhteistyö

22 Lähde: Keva

23 Työkyvyn hallintamalliesimiestyön tukena Kokonaisvaltainen toimintatapa työntekijöiden työkyvyn varhaisessa tukemisessa Välittäminen on hyvää johtamista, on osa terveyttä ja työhyvinvointia edistävää työtapaa Oikein ajoitetulla ja toteutetulla toimintatavalla tuetaan yksilöä ja yhteisöä, jotta vaikeitakin asioita kyetään käsittelemään ennen kuin niistä syntyy suurempia ongelmia Tavoitteena on kaikkia osapuolia hyödyttävien ratkaisujen löytyminen Esimiehen tehtävä on huolehtia työn tekemisen edellytyksistä, kiinnittää huomioita riskitekijöihin, työkuormitukseen ja työn sujumiseen Tämä on hyvä työväline esimiesbarometri 2013 ja 2015 Oikeuttaa ja velvoittaa esimiesbarometri 2017

24 Puheeksiottaminen Vastuullista vuorovaikutusta, kun jokin asia työyhteisössä tai jollakin työyhteisön jäsenellä uhkaa muuttua huonommaksi, työlähtöinen keskustelu Esimies puuttuu asioihin ja ongelmiin jämäkästi ja varhaisessa vaiheessa, ystävällisesti ja määrätietoisesti Ongelman laatu selvitetään aina ensin esimiehen ja työntekijän välisessä keskustelussa. Molemmat valmistautuvat keskusteluun! Sovittu ja suunniteltu tilanne (aika ja paikka). Esimiehen ja työntekijän oppiminen keskustellen ratkaisemaan työhön liittyviä asioita enemmän yhdessä => työkyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen sekä ennaltaehkäiseminen työyhteisön näkökulmasta

25 Turun Työkyvyn hallintamallin kokonaisuus Tunnuslukujen, Varhaisen Varhaisen työyhteisön Sairaus- tukemisen tukemisen lomake toiminnan ja poissaolo- lomakkeet, tai ilmapiirin seuranta, seuranta, työhön paluun työhön paluun kehityskeskustelut tuki-lomake tuki-lomake Ratkaisu- Puheeksiotto: Yhdessä Seuranta- tai vaihtoehtojen Seuranta, Työkykyongelman esimies-alais- Työkyky- sovittujen sairauslomalta hahmotus, tuke- havaitseminen työpaikalla keskustelu tai ongelman toimen- jatkosta minen, tai tieto pitkästä sairausloma- luonteen piteiden paluukeskustelu sopiminen ja arviointi sairauslomasta ajan yhteydenpito- selvittäminen, toteuttaminen kirjaaminen neuvottelu Pitkään sairauslomaan Toteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta liittyvät asiat ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita Työkyky vastaa työtä Työkyky EI vastaa työtä Työhön liittyvät ongelmat Työyhteisöön liittyvät ongelmat Elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat Terveydentilaan liittyvät ongelmat Yhteydenotto työterveyshuoltoon

26 Toimintamallin lomakkeet Työntekijän valmistautumislomake tukee keskusteluun valmistautumista mahdollisuus kirjata itselle tärkeät asiat muistiin (työntekijän näkemys esille) osa-alueet: terveys ja voimavarat, työ ja työolot, työyhteisön toimivuus, ammatillinen osaaminen voidaan käyttää kehityskeskustelun osana (1x v) Työhyvinvoinnin tukikeskustelu -lomake toimii muistiona sisältää suunnittelun, toteutuksen ja loppuarvioinnin lähetetään omalle työterveyshoitajalle tiedoksi työntekijän luvalla, jos työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon Työhönpaluun tuki -lomake Työhön paluu tulee suunnitella, pohtia tarvittavia tukitoimia, järjestellä asioita ja seurata tilannetta toimii muistiona, tarvittaessa lähetetään kopio omalle tth:lle tiedoksi työntekijän luvalla

27 Mahdolliset hälytysmerkit Yksilö Osaaminen Työyhteisö Työympäristö muuttunut käytös jaksamisongelmat Lisääntyneet/ ennustettavat poissaolot toistuva myöhästely työaikojen noudattamattomuus toistuvat pidentyneet työpäivät sairaana työskentely eristäytyminen toistuvat unohdukset, virheet keskittymiskyvyn puute osaamisen muuttuminen asiakaspalautteen muuttuminen kielteiseksi jatkuva motivaation puuttuminen koulutuskielteisyys liialliset osaamisvaatimukset epäasiallinen kohtelu ristiriitatilanteet/ kuppikunnat vuorovaikutuksen muutokset/ puutteet yhteistyössä tapahtuneet muutokset epäoikeudenmukainen työmäärä välinpitämättömyys yhteisistä asioista epäsiisteys ja järjestys välinpitämättömyys työvälineistä ja työturvallisuudesta tapaturmat työrauhan puuttuminen muutokset työoloissa muutokset työn sisällössä päihteet epäsiisteys työn liiallinen haasteellisuus

28 Työntekijäkohtainen sairauspoissaoloseuranta Seurannan tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Hälytysrajat Omailmoitusten määrä 3 poissaolokertaa 1-3 päivää, 6 kuukauden aikana 5 poissaolokertaa tai yli 20 päivää, 12 kuukauden aikana yli 30 päivän yhtäjaksoinen poissaolo tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin yhteensä kuukauden ajan. Esimies ilmoittaa työterveyshoitajalle. Työhön paluun tuen suunnittelu 90 päivää yhtäjaksoisesti tai 2 vuoden aikana. Työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon Kelalle.

29 Työhön paluun tuki- yli 30 päivän jälkeen Paluun tuki-toimintamalli koostuu useammasta suunnitellusta tapahtumasta: Työhön paluun keskustelu käydään ennen työhön paluuta Tarvittaessa työntekijä ja esimies voivat yhdessä tai erikseen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon yhteisen työterveysneuvottelun järjestämiseksi.

30 Tehostettu tuki Kun työyksikön omat toimenpiteet eivät riitä työssä jaksamisen ja jatkamisen tukena tai aikaisemmin tehdyt toimenpiteet eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin, tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja Käynnistyy yhteisellä tilannearviolla esim. esimies, työterveyshuolto, henkilöstöhallinto ja yksilö itse. Esimies toimii vastuuhenkilönä. Yksilö voi ottaa mukaan henkilöstön edustajan Keinoja voivat olla mm. hoitotoimenpiteet, ammatillinen kuntoutus, osa-aikaeläke tai organisaation omat toimenpiteet Työkyvyn tehostettu tuki- uudelleenjärjestelyt työkyvyn muuttuessa (pysyvä työkyvyn heikentyminen)

31 Oikeat toimet, oikeaan aikaan Terveydelliset rajoitteet lisääntyvät, työkyky riski kasvaa Varhaisen tuen keskustelut Työajan lyhennys Työjärjestelyt Työkuvan muuttami nen Muokattu työ/ Korvaava työ Osasairauspvä raha Ammatilli nen kuntoutus Osatkeläke Kuntoutus tuki Työkyvyttö myyseläke

32 Työterveyshuollon tehtävät työntekijän työkyvyn heiketessä Työkyvyn arviointi => Lääketieteelliset tutkimukset ja tarvittavat hoitotoimenpiteet Työterveysneuvottelu => arvio työssä jatkamismahdollisuuksista Lääkinnällisen- ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta

33 Mitä toimia pitkän sairausloman aikana? Tulossa vastuumatriisi työvälineeksi Seuranta yhteydenpito Yhteyden pidosta sopiminen Em ilmoitus tth Varautuminen 90 pvän lausunto Seuranta Tt:n ilmoitusvelvol. em ja tth 90 lausunto Jäljellä oleva työkyky Kevalle lausunto, kunt.siht/uds seuranta Kelan kirje kuntoutustuen hausta Seuranta Tt-neuvottelu S-päiväraha päättyy Kuntoutustuen hakeminen

34 Työterveysneuvottelu Mitkä asiat ovat edistäneet kolmikannan hyvää lopputulemaa?

35 Tärkeitä päiviä 30 arkipäivää esimiehen ilmoitusvelvollisuus TTH:n 60 arkipäivää päivärahaetuuksien hakeminen, kuntoutusarvio. Työntekijän ilmoitusvelvollisuus em:lle ja TTH:n 60 päivän täyttymisestä (Kelan kirje). Työntekijän tulee ilmoittaa, kun on laittanut vireille työkyvyttömyyseläkehakemuksen/ on saanut B- todistuksen hakua tai määräaikaista kuntoutustukea varten 90 arkipäivää työkyvyn arviointi ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista (tth:n lausunto), työntekijä toimittaa lausunnon Kelalle

36 Palkanmaksun oikeellisuus pitkän sairausloman aikana (KVTES luku V) - Kaupungin harkinnanvaraisuus on poistettu vuoden 2015 alusta - Sairausloman ajalta ei makseta palkkaa, kun sairauslomaa on myönnetty jatkuvana/ useammassa erässä yli 12 kk. Yhtäjaksoisuuden keskeyttää väh. 30 päivän yhdenjaksoinen virantoimitus/ työssäolo - Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus- ehdoton oikeus palkalliseen sairauslomaan päättyy, kun palkallista sairauslomaa on myönnetty 180 kalenteripäivää, kalenterivuoden vaihtumisesta riippumatta - Työntekijä on saanut B-todistuksen eläkkeen hakemista/ määräaikaista kuntoutustukea varten, tästä työnantajan tulee tiedon saatuaan välittömästi ilmoittaa Taitoaan palkanmaksun keskeyttämiseksi

37 Korvaavan työn mallitulossa käyttöön Strateginen HR

38 Yleistä Osa työkyvyn hallintamallia, ohimenevän työkyvyn aleneman johdosta => työkyvyn ja terveyden tukeminen Toimii vaihtoehtona yksittäiselle, ohimenevälle sairauslomalle, ehkäisee pitkittyneitä sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä esim. murtumat, leikkauksen jälkeinen työhön paluu, tules-vaiva Kesto päivästä- kahdeksaan viikkoon

39 Edut toimintatavalle 1. Työntekijälle, huomioidaan jäljellä oleva työkyky, työ tukee kuntoutusta ja edistää hyvinvointia, madaltaa työhönpaluun kynnystä 2. Työyhteisölle, kokonaiskuormitus vähenee, työyhteisö pysyy toimivana (esim. kirjallisia töitä, perehdyttämistä/työn opastusta) 3. Työnantajalle, työpanosta on käytössä, sairauspoissaolokustannukset vähenevät

40 Määritelmä Korvaavalla työllä tarkoitetaan, että vaikka työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään omaa työtään, voi hän terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta tehdä tilapäisesti joko omaa työtään kevennetysti/ räätälöidysti tai muuta työkykyään ja osaamistaan vastaavaa työtä. Perustuu työterveyslääkärin lausuntoon korvaavan työn käytön mahdollisuudesta

41 Prosessi 1. Työterveyslääkäri keskustelee työntekijän kanssa ja arvioi korvaavan työn mahdollisuuden tapauskohtaisesti (toimialojen tehtävät, suuntaa antavat sisällöt) 2. Mikäli korvaava työ on mahdollista, työterveyslääkäri kirjoittaa korvaavan työn lomakkeen työ- ja toimintakykyrajoituksin, työkykyisyyden sekä keston näkökulmasta 3. Mikäli lausunnon mukaan korvaava työ on mahdollista, esimies ja työntekijät sopivat tarkemmin korvaavan työn sisällöstä. Jos korvaavaa työtä ei voida hyödyntää sairausloma alkaa tai jatkuu. Korvaavan työn aikana pidetään seurantapalaveri esimiehen kanssa. 4. Työntekijän vastuulla on seurata vointiaan ja olla yhteydessä sekä esimieheen että työterveyshuoltoon, mikäli työ- ja toimintakyky heikkenee korvaavan työn aikana (lomakkeessa)

42 Muita huomioita Työ on tarkoituksenmukaista ja tavanomaista työtehtävää tai osaamista vastaavaa. Työ voi olla perehdyttämistä, koulutusta tai etätyötä. Työstä maksetaan oman työn palkka ja työaika on normaali. Vapaaehtoisuuteen perustuva

43 Korvaava työ voidaan keskeyttää, jos työntekijä sairastuu korvaavan työn jakson aikana Vakuutukset ovat voimassa korvaavan työn aikana Mikäli työkyvyttömyys jatkuu korvaavan työn jälkeen on työterveyslääkärin tehtävä arvio jäljellä olevasta työkyvystä ja paluusta varsinaiseen tehtävään 30/60/90- mallin mukaisesti Asenne vaikuttaa työkyvyn hallinnan eri tavoissa- työnantaja haluaa ottaa työkyvyn keskiöön!

44 Työkyvyn tehostettu tukiuudelleenjärjestelyt

45 Milloin? - Työkyky on heikentynyt terveydellisistä syistä, eikä saada kuntoutuksen avulla palautumaan, jotta henkilö selviäisi omassa työssään - Työntekijän työkyky on pysyvän sairauden, vian tai vamman johdosta heikentynyt eivätkä varhaisen tuen toimenpiteet riitä - Estämään pysyvä työkyvyttömyys ja ennenaikainen eläköityminen

46 Miten? - Esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu ja selvitystyö mahdollisimman varhain - Ongelmalliseksi koetut asiat työssä tai muut työntekoa rajoittavat tekijät - Työntekijän vahvuudet, voimavarat ja osaaminen - Työntekijän/ esimiehen näkemys mahdollisista jatkotoimista Ohjaus työterveyshuoltoon, terveydentilan ja työkyvyn arvioimiseksi Työterveysneuvottelu

47 Alentunut työkyky omaan työhön - Selvitetään työpaikan/ toimialueen omat mahdollisuudet tarjota työkyvylle/ osaamiselle sopivaa työtä => mukautettu/ tuunattu työtehtävä - Yhteistyö esimiestahojen, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa

48 Riittämätön työkyky omaan työhön - Yhteys toimialan uudelleensijoitusyhdyshenkilöön Selvitään toimialan mahdollisuudet tarjota työkyvylle/ osaamiselle sopivaa työtä Kartoitetaan muiden toimialojen mahdollisuudet tarjota työkyvylle/ osaamiselle sopivaa työtä Aktiivinen sisäisten ratkaisujen etsiminen työntekijän työhön palauttamiseksi

49 Työkokeilu Työkokeilun tavoitteena on palauttaa työntekijä terveydelle soveltuvaan työhön Työkokeilun aikana työntekijä on palkattomalla työ- tai virkavapaalla, yleensä 3 kk Ensisijaisesti Kevan rahoituksella tai työyksikön oma/ kaupungin uudelleensijoitusraha. Omaan työhön voi myös palata työkokeilun avulla. Työkokeiluun sisältyy suunnittelu, ohjaus, seuranta/ arviointi ja yhteistyö

50 Muita vaihtoehtoja Kevan avulla Mikäli työhön paluu ei ole terveydellisistä syistä mahdollista ja ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttyvät, ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehdot ovat: Työhönvalmennus, työkokeilun jatkona uuteen ammattiin, oppisopimustyyppinen (ei työsuhteessa kaupunkiin) Keva maksaa kuntoutusrahaa Lisä- tai uudelleen koulutus uuteen ammattiin, Keva maksaa opiskelun ajalta kuntoutusrahaa

51 Ellei mikään auta Täysi työkyvyttömyyseläke Irtisanominen, kun kaikki mahdollinen on tehty, eikä työntekijä ole palautettavissa töihin hoidon, kuntoutuksen ja/tai ammatillisen kuntoutuksen avulla. Edellyttää työsopimus- ja viranhaltijalain mukaisten irtisanomisperusteiden täyttymistä.

52 Tärkeää työkyky- johtamisessa - Esimiehet reagoivat poissaoloihin oikea-aikaisesti ja selvittävät syyt, ottavat tarvittaessa tukea prosessin hoitoon (Uds-yhdyshenkilöt, HR ja TTH) - Lähiesimiehen/ linjajohdon halu työntekijöiden työurien jatkumisesta - Tiedostetaan ennen aikaisen eläköitymisen kustannukset, kaupunki on yksi työnantaja - Työhön paluun tuki pitkien poissaolojen jälkeen - Kuntoutussuunnitelma ja seuranta

53 Yhteistyö ja tukitahot Oma esimies/ linjajohto Toimialan henkilöstö-/ hallintopäällikkö Kollega Työsuojeluvaltuutettu/ luottamusmies Työterveyshuolto Strateginen HR - mm. henkilöstösuunnittelija/ tyhy-päällikkö Uudelleensijoitusyhdyshenkilöt toimialoilla Koulutukset/ valmennukset

54 Kiitos!