1 // HARMAA TALOUS VALVONTATILASTOJA 213 HARMAAN TALOUDEN SELVITYSYKSIKKÖ
2 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 3 // SISÄLLYSLUETTELO 5 // VEROHALLINNON TILASTOJA 5 // Harmaan talouden selvitysyksikkö 7 // Verotarkastukset 9 // Perusvalvonta ja perintä 11 // Verohallinnon rikosilmoitukset 16 // Rikosilmoitusten seuraamukset 19 // VALVONTAVIRANOMAISTEN TILASTOJA 19 // Konkurssiasiamiehen toimisto 22 // Aluehallintovirasto Tilaajavastuu 25 // Aluehallintovirasto Työsuojelu, ulkomaalaiset työntekijät 29 // Työttömyysvakuutusrahasto Työttömyysvakuutusmaksujen valvonta 31 // Eläketurvakeskus Työeläkevakuuttamisen valvonta 33 // Valvira Alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin valvonta 35 // RIKOSTORJUNTAVIRANOMAISTEN TILASTOJA 35 // Poliisi 38 // Tulli 43 // ULOSOTON ERIKOISPERINTÄ, KONKURSSIT JA MAKSUHÄIRIÖT 43 // Erikoisperintä osana ulosottoa 45 // Konkurssit 213 46 // Maksuhäiriöt 213 47 // Liite: Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisuja
4 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 // VEROHALLINNON TILASTOJA
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 5 // VEROHALLINNON TILASTOJA HARMAAN TALOUDEN SELVITYSYKSIKKÖ Harmaan talouden selvitysyksikön kolmas toimintavuosi on nyt takanapäin. Yksikön toimintaa säätelevä laki (127/21) tuli voimaan 1.1.211. Selvitysyksikön laissa säädettynä tehtävänä on edistää ja tukea harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Tiedon tuottamistehtävä luo selvitysyksikölle velvollisuuden aktiivisesti tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta. Tämän tehtävän tueksi selvitysyksikkö laatii selvityksiä harmaan talouden eri osa-alueista. Vuonna 213 selvitysyksikössä valmistui 63 tiedon tuottamistehtävää. Vuoden 213 aikana on julkaistu mm. vartioimisalaa, liikunta-alaa, pikalainayrityksiä, liiketoimintakieltoa, kassalaitteita ja tulonsalauksia, aikapankkeja, siivouspalvelualaa, julkisia hankintoja, valmisteverotusta, rahanpesutietojen luovuttamista ja käyttöä ja romukauppaa koskevat selvitykset. Selvitysyksikön toisena laissa säädettynä tehtävänä on laatia viranomaisten pyynnöstä velvoitteidenhoitoselvityksiä. Tätä tehtävää koskevat säännökset tulivat voimaan 1.7.211. Velvoitteidenhoitoselvitysten avulla yksikkö tarjoaa viranomaisille keskitetysti ja tehokkaasti tietoa organisaatioiden ja niihin kytkeytyvien henkilöiden toiminnasta samoin kuin organisaatioiden veroihin ja muihin julkisoikeudellisiin maksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamisesta, taloudesta sekä kytkennöistä.
6 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 Vuoden 213 aikana Harmaan talouden selvitysyksikkö laati eri viranomaisten pyynnöstä noin 33 velvoitteidenhoitoselvitystä. Esimerkiksi Ulosotto, Poliisi, Tulli, Tekes ja Eläketurvakeskus käyttävät palvelua toiminnassaan. Nämä viranomaiset ovatkin Harmaan talouden selvitysyksikön suurimpia asiakasryhmiä. Velvoitteidenhoitoselvityspyynnöt ovat lisääntyneet koko toiminnan ajan. Yksikkö on kuitenkin pystynyt vastaamaan pääosaan pyynnöistä alle vuorokauden kuluessa. Selvitysyksikön vuoden 213 toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Uudet toimivaltuudet on otettu tehokkaasti käyttöön, ja toiminnalla on pystytty tukemaan sekä strategista päätöksentekoa, hallitusohjelman hankkeiden toteutumista että valvontaviranomaisten operatiivista toimintaa. Vuonna 214 selvitysyksikön toimintaa kehitetään edelleen sekä tiedontuottamisen että velvoitteidenhoitoselvitysten saralla. Selvitysyksikkö julkaisi vuonna 213 Harmaan talous ja Harmaan talouden valvontatilastoja -vuosijulkaisut. Vuoden 213 aikana julkaistiin 12 asiantuntijakirjoitusta Verohallinnon verkkosivuilla. Tämä palvelu tarjoaa lukijalle tiivistetyssä muodossa yhteenvedon yksikön julkaisemista, joskus hyvinkin laajoista, selvityksistä. Nyt käsillä oleva Harmaa talous valvontatilastoja 213 -julkaisu jatkaa aikaisempien vuosien linjaa esittämällä julkisen tilastopaketin eri viranomaisten harmaan talouden valvontaa sivuavista tilastoista. Tilastoista voi seurata mm. Verohallinnon verotarkastustoiminnan tuloksia sekä verorikosasioiden määriä ja seuraamuksia, työsuojeluhallinnon tilaajavastuulain ja ulkomaalaisvalvonnan tilastoja, Työttömyysvakuutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen sosiaalivakuuttamisen valvonnan tilastoja, konkurssiasiamiehen toimiston tilastoja, alkoholivalvonnan tilastoja ja rikostorjuntaviranomaisten toimintaan liittyviä tilastotietoja. Myös ulosoton erikoisperinnästä, konkurssien kehityksestä ja yritysten maksuhäiriöistä on laadittu tilastokoosteet.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 7 VEROTARKASTUKSET Verotarkastustoimintaa seurataan keräämällä tiedot mm. suoritettujen verotarkastusten lukumääristä ja verotarkastusten perusteella maksuunpannuista veroista sekä verotarkastusten perusteella tehdyistä rikosilmoituksista. Erikseen seurataan harmaan talouden toimijoihin kohdistuneita tarkastuksia ja näihin käytettyä työaikaa. VEROTARKASTUSTEN LUKUMÄÄRÄ Valmistuneita verotarkastuksia seurataan vuosittain. Verotarkastusten lukumäärällä tarkoitetaan ko. tilastovuoden aikana valmistuneita eli lopullisia, tarkastushallinnon tietojärjestelmään hyväksytyksi merkittyjä verotarkastuskertomuksia. Valmistumispäivä on kertomuksen hyväksymismerkinnän päivämäärä. 3 6 3 5 3 4 3 3 3 2 3 1 3 2 9 3497 VEROTARKASTUSTEN LUKUMÄÄRÄ 3553 3427 3151 29 21 211 212 213 3362 Verotarkastusten lisäksi tehdään myös muita valvontatoimenpiteitä. Näitä ovat valvontakäynnit ja vertailutietotarkastukset. Valvontakäyntejä tehdään etenkin verotusyksiköissä ja vertailutietotarkastuksia verotarkastusyksiköissä. Kaikki valvontatoimenpiteet vuosina 211 213: VALVONTATOIMENPITEIDEN LUKUMÄÄRÄ 211 212 213 Verotarkastukset 3 427 3 151 3 362 Valvontakäynnit 687 538 491 Vertailutietotarkastukset 425 267 444 Yhteensä 4 539 3 956 4 297 Verotarkastusten määrän vaihtelut johtuvat pitkälti tilastointitapojen ja toimintatapojen muutoksista, jonka takia vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Tilaston mukaan tarkastusten määrä näyttää vaihtelevan runsaasta kolmesta tuhannesta tarkastuksesta vajaaseen neljään tuhanteen tarkastukseen vuositasolla. Vuonna 212 tehtiin hieman vähemmän tarkastuksia kuin edellisinä vuosina, mutta lukumäärä palautui ylöspäin vuonna 213. Verohallinnossa on viime vuosina luovuttu verotoimistojen tarkastustoiminnasta ja keskitetty tarkastusta verotarkastusyksiköihin. Toimintatapa on muuttunut samalla siten, että on siirrytty enemmän verolajikohtaisista tarkastuksista kohteen mukaiseen kokonaistarkastukseen. Käytännössä tämä on tarkoittanut yhtä tarkastusta aiempien 1 3 verolajikohtaisen tarkastuksen sijaan.
8 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 MAKSUUNPANTUJEN VEROJEN MÄÄRÄ Tarkastusten perusteella tehtyjen maksuunpanojen euromääriä seurataan maksuunpanon eräpäivän mukaan. Tiedot saadaan vuosittain Verohallinnon maksuunpanotiedoista. Tietyn vuoden maksuunpanot koskevat siten tarkastuskertomuksia, jotka ovat valmistuneet saman tai edellisen vuoden aikana, joten niitä ei voi tilastoissa suoraan kohdistaa juuri tietyille kertomuksille. Niinä vuosina, kun yritystoiminta on ollut monilla tappiollista, tulee maksuunpanoja vähemmän. Tappiollinen toiminta vähentää maksuunpanoja, koska verotettavaa tulosta ei synny. Tällöin määrätään vain veronkorotus. Maksuunpantujen verojen lisäksi verotarkastustoiminnalla on muitakin tuloksia kuten avoimeen verokauteen kohdistuvia lisäyksiä, aiheettomien palautusten estämistä, ohjausta ja epäterveen toiminnan katkaisemista. HARMAAN TALOUDEN TARKASTUKSET Myös harmaan talouden verotarkastuskertomusten sisältämiä maksuunpanoesityksiä seurataan vuositasolla. MAKSUUNPANOESITYKSET HARMAA TALOUS MILJ. 8 7 68 69 7 66 6 57 61 5 4 3 2 6 VEROTARKASTUS, MAKSUUNPANOT MILJ. 1 28 29 21 211 212 213 5 4 3 2 1 3 288 291 28 29 21 211 212 213 Eniten maksuunpanoja tehdään välittömän verotuksen perusteella, vuonna 213 noin 428 miljoonan euron arvosta. Välillisen verotuksen perusteella tehtiin 54 miljoonan ja ennakkoperinnän perusteella 27 miljoonan euron maksuunpanot. 311 21 59 Vuosittain on tehty 7 8 ns. harmaan talouden verotarkastusta, joissa on paljastunut puuttuvia tuloja, mustia palkkoja ja kuittikauppaa. Vuonna 21 tarkastusten määrä kuitenkin putosi yli kymmenyksen edellisen vuoden luvusta ja on pysynyt suunnilleen tällä tasolla. Harmaan talouden tarkastuksiin ja torjuntaan käytettiin vuonna 213 34,1 prosenttia Verotarkastusyksikön tarkastusresurssista. Toteuma ylitti Valtiovarainministeriön kanssa sovitun tavoitetason 3 prosenttia. Harmaan talouden tarkastukset ovat raskaita ja niiden verokertymä on heikko. Verotarkastusyksikön vuoden 214 tavoite on 6 harmaan talouden tarkastusta. Vuonna 214 verotarkastuksessa siirretään painopistettä harmaata taloutta ehkäiseviin ja asiakkaita ohjaaviin toimintatapoihin.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 9 85 8 75 7 65 6 55 5 HARMAAN TALOUDEN TARKASTUKSET 82 719 732 725 688 29 21 211 212 213 PERUSVALVONTA JA PERINTÄ Verohallinnon valvonnan vaikuttavuutta kuvaavat tuloverotukseen tehtävät muutokset ja perinnän toimenpiteet. Näiden lisäksi valvonnan vaikuttavuutta lisäävät verotarkastukset ja Verohallinnon rikosasioiden käsittely oikeusistuimissa. Niin sanotussa perusvalvonnassa verovelvollisten verotettaviin tuloihin tehtiin lisäyksiä vuonna 213 yhteensä lähes 1,4 miljardia euroa ja vähennyksiä 156 miljoonaa euroa. Lisäyksiä tuloihin tehtiin yhteensä yli 11 kappaletta ja vähennyksiä yhteensä yli 12 kappaletta. Lisäykset tarkoittavat veroiksi laskettuna noin 375 miljoonaa euroa. Harmaan talouden tarkastusten määrä on viimeisinä vuosina pysynyt melko tasaisena. Myös paljastetun harmaan talouden määrä on pysynyt muutoin melko samanlaisena, mutta tarkastuksissa havaittujen vääränsisältöisten tositteiden lukumäärät ovat kasvaneet selvästi. Vääränsisältöisten tositteiden arvo oli vuoden 213 tarkastuksissa selvästi edellisvuosia korkeampi. HARMAAN TALOUDEN TARKASTUKSET Verohallinnon perinnän toimenpiteillä on kertynyt veroja ja maksuja vuonna 213 noin 1,6 miljardia euroa. Tähän summaan sisältyy ulosoton kautta kerätyt 319 miljoonaa euroa. Tehokkain perinnän instrumentti oli maksumuistutus, jonka avulla kerättiin 322 miljoonaa euroa. Verovelkojen kokonaismäärä vuonna 213 oli 3,9 miljardia euroa, johon sisältyy verotilin alijäämää 2 miljoonaa euroa. Verojäämistä 2,7 miljardia oli yritys- ja yhteisöasiakkaiden verovelkaa. 29 21 211 212 213 Tarkastetuista harmaita yrityksiä 82 719 732 725 688 Paljastettu harmaa talous milj. - mustia palkkoja 51 47 42 48 51 - puuttuvaa myyntiä 52 51 65 55 64 - peiteltyä osinkoa yhtiöille 11 13 14 7 8 - peiteltyä osinkoa osakkaille 37 32 29 28 27 Maksuunpanoesitykset veroa milj. - ennakkoperintä 19 17 13 17 17 - arvonlisävero 2 24 15 14 2 - välittömät verot 3 29 29 26 29 Vääränsisältöisiä tositteita kirjanpidossa - tositteiden lukumäärä 6 522 3 687 7 2 5 92 11 486 - tositteiden arvo milj. 38 64 5 4 81
1 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 11 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET 1 Verohallinnon rikosilmoituksia tilastoidaan sekä rikosilmoitusten lukumäärän että myös rikosilmoitusten sisältämien rikosnimikkeiden lukumäärän perusteella. Yksi rikosilmoitus sisältää keskimäärin noin kaksi rikosnimikettä. Rikosilmoitusmäärät sisältävät sekä Verohallinnon varsinaisesti poliisille ilmoittamat rikokset että ilmoitukset, joissa Verohallinto on ollut asianomistajana. Verohallinnon rikosilmoitukset sekä niiden sisältämien rikosnimikkeiden määrä laskivat selvästi vuonna 21. Vuosina 211 213 määrät ovat olleet noususuunnassa. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET 1 4 1 2 1 8 6 4 79 1 283 582 1 26 688 1 13 666 1 163 548 966 588 1 11 393 671 418 71 47 789 527 852 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Ilmoitusten määrä Lainkohdat yhteensä 1 Lähde: Verohallinnon informaatiojärjestelmä
12 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 Vuositasolla kirjattujen ilmoitusmäärien vaihteluun on olemassa useitakin luonnollisia syitä. Syytä tavallista jyrkempään ilmoitusten määrän laskuun tai nousuun voi usein etsiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksista tai koko yhteiskunnan tasolla tapahtuneista taloudellisista tms. muutoksista. Kyse voi olla myös organisaation tai henkilöstön muutoksista. Keskeisimpänä Verohallinnon rikosilmoitusten määrään vaikuttavana asiana ovat Verohallinnon tekemien verotarkastuksien lukumäärät ja niiden jatkotoimenpiteet rikosilmoitusharkinnassa. Esimerkiksi rikosilmoitus veropetoksesta edellyttää käytännössä lähes aina verotarkastuksen suorittamista. Jos verotarkastusten lukumäärässä tapahtuu muutoksia, se heijastuu myös rikosilmoitusten määriin. Viimeaikaisista Verohallinnon toimintaan vaikuttaneista oikeuskäytännön muutoksista tärkeimpiä ovat niin sanottuihin ne bis in idem, eli kaksoisrangaistavuustapauksiin liittyvät linjanvedot korkeimmassa oikeudessa (KKO). Oikeustapauksissa on KKO:n ratkaisuperustelujen mukaan ollut kysymys siitä, estääkö luonnolliselle henkilölle (myös esim. toiminimi, avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai verotusyhtymän osakas) määrätty lopullinen veronkorotus häntä vastaan syytteen nostamisen ja tutkimisen veropetosasiassa. KKO:n viime vuosina antamissaan ratkaisuissa oikeusohje koskee kohtuullisen kokoista osaa Verohallinnon veropetosasioissa aikaisemmin tekemistä rikosilmoituksista. Verohallinnon KKO:n ratkaisujen jälkeen antaman ohjeistuksen mukaan silloin jos asiassa on määrätty veronkorotus, joka on tullut lopulliseksi, ei rikosilmoitusta samasta asiasta tule tehdä. Veronkorotus on ohjeen mukaan lopullinen silloin, kun siihen ei voida hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin. KKO:n kesän 213 linjanmuutoksen (KKO 213:59) myötä Verohallinto joutui edelleen muutamaan ohjeistustaan. KKO katsoi, että veropetossyytteen tutkimiselle on este jo sen jälkeen kun verotusmenettelyssä on käytetty veronkorotusta koskevaa päätösvaltaa. Eduskunta on hyväksynyt lain erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta 781/213. Laki tuli voimaan 1.12.213. Uusien voimassaolevien säännösten mukaan Verohallinto voi jättää veronkorotusta koskevan päätöksen tekemättä, jos asiassa on syytä harkita rikosilmoituksen tekemistä. Korotus voidaan määrätä erillisellä päätöksellä, jos rikosilmoitusta ei ole tehty vuoden kuluessa tai tehty rikosilmoitus ei johda oikeuskäsittelyyn. Määrätty veronkorotus estäisi pääsääntöisesti rikosilmoituksen tekemisen. Ne bis in idem on vaikuttanut sekä suoraan tehtyjen ilmoitusten määriin että toissijaisesti siten, että se on työllistänyt Verohallinnon henkilökuntaa erilaisten asiaan liittyvien ohjeiden, lausumien, valitusten ym. muodossa. Yhtenä ilmoitusmäärien vaihteluita selittävänä asiana voidaan mainita myös se, että tiettyjen hankkeiden yhteydessä saatetaan tehdä poikkeuksellisen paljon rikosilmoituksia. Nämä heijastuvat seuraavien vuosien tilastoissa ilmoitusmäärien laskuna silloin, kun nämä ilmoitukset etenevät rikosprosessissa loppulausunnoille, oikeudenkäynteihin jne., jolloin niillä on huomattava asianvalvojia työllistävä vaikutus.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 13 RIKOSILMOITUSTEN RIKOSLAJIT Valtaosa Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista kohdistuu veropetoksiin. Verorikkomuksista tehdyt rikosilmoitukset ovat tasaisesti vähentyneet. Verohallinnon kirjanpitorikoksesta tekemät rikosilmoitukset liittyvät pääsääntöisesti veropetoksiin. Vaikka rikosilmoitusten kokonaismäärät ovat viime vuosina jonkin verran vaihdelleet, ovat veropetoksista tehdyt rikosilmoitukset pysyneet kutakuinkin samalla tasolla. Vuosina 21 ja 211 veropetosten lukumääräinen osuus väheni, mutta niiden prosentuaalinen osuus Verohallinnon ilmoittamista rikoksista pysyi edelleen korkeana. Vuosina 212 213 veropetoksista tehtyjen ilmoitusten määrä on taas jonkin verran noussut. Seuraavassa kuviossa on pyritty selventämään eri rikosnimikkeiden prosentuaalisia osuuksia Verohallinnon rikosilmoituksissa. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET % 6 5 4 3 Viime vuosina kirjanpitorikoksista tehdyt ilmoitukset ovat vielä olleet lukumäärällisesti pienempiä kuin 2-luvun alkuvuosina, vaikka hienoista nousua vuoden 21 jälkeen onkin tapahtunut. Verohallinto ei ole kirjanpitorikoksen asianomistaja, mutta sillä on oikeus tehdä epäillyn kirjanpitorikoksen havaitessaan siitä ilmoitus esitutkintaviranomaiselle. Verohallinnon rikosasioiden painopiste on edelleen vahvasti veropetoksissa, kirjanpitorikoksissa ja velallisen epärehellisyysrikoksissa. 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Veropetokset Verorikkomus Kirjanpitorikokset Muut rikokset Velallisen epärehellisyydet 1 4 1 2 1 8 6 4 2 84 297 95 29 93 144 75 241 RIKOSILMOITUSTEN RIKOSLAJIT LKM 133 226 93 218 15 146 18 25 37 97 82 214 35 114 93 24 23 5 75 156 3 75 11 147 22 42 129 165 31 42 158 179 Veropetosten prosentuaalinen osuus on noussut selvästi 2-luvun puolenvälin jälkeen ja veropetokset edustavatkin valtaosaa Verohallinnon ilmoituksiin sisältyvistä rikosnimikkeistä. Niiden osuus oli vuonna 213 hieman yli puolet kaikista rikosnimikkeistä. Veropetosten yhteydessä ilmenee usein myös kirjanpitorikoksia, jotka muodostivat 21 prosenttia ilmoitetuista nimikkeistä. Veropetosten ja kirjanpitorikosten yhteenlaskettu osuus vuonna 213 on 72,9 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 75,5 prosenttia. Kun edellisiin lisätään vielä ilmoitetut velallisen epärehellisyydet (18,5 %), muodostavat nämä yhdessä valtaosan Verohallinnon ilmoitusten nimikkeistä, miltei 92 prosenttia. 53 467 46 554 535 565 367 357 431 443 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Muut rikokset Velallisen epärehellisyydet Verorikkomus Kirjanpitorikokset Veropetokset
14 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 Veropetoksiin liittyvissä rikosilmoituksissa pidempiaikainen trendi on ollut ennakkoperinnän veropetosten pysyminen suhteellisen samana ja arvonlisäveropetosten osuuden hienoinen kasvu. Vuonna 212 ennakkoperinnän veropetosten osuus nousi selvästi, mutta palasi vuonna 213 takaisin normaalille tasolleen. Vuoden 212 jyrkän laskun jälkeen arvonlisäveropetosten osuus nousi sen sijaan korkeimmaksi koko tarkastelujaksolla. Vuonna 213 arvonlisäveropetosten osuus rikosilmoituksissa ylitti tuloveropetosten osuuden. Tuloveropetosten (yhteisöjen tulovero ja henkilöiden tuloverotus) suhteellinen osuus on vuosittaisista heilahteluista huolimatta pysynyt vahvana. Selvät vaihtelut eri veropetoslajeja sisältävien ilmoitusten määrissä voivat johtua muun muassa verotarkastusten painopisteiden muutoksista, joinakin vuosina toteutetuista erityishankkeista tai tarkastustoiminnassa havaituista uusista ilmiöistä. 6 VEROPETOKSET VEROLAJEITTAIN %-OSUUDET 5 4 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Veropetokset tulovero Veropetokset alv Veropetokset enn. perintä
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 15 Törkeiden veropetosten osuus Verohallinnon veropetoksista tehdyissä rikosilmoituksissa on selvästi ohittanut tavallisesta veropetoksesta tehdyt rikosilmoitukset. Trendi on jatkunut ja voimistunut läpi koko 2-luvun. Vuonna 213 Verohallinnon kirjaamista, veropetoksia koskevista ilmoituksista yli 82 % koski törkeitä veropetoksia. Yhtenä perusteluna törkeän tekomuodon yleistymiselle Verohallinnon rikosilmoituksissa voidaan pitää Verohallinnon valvontatoiminnan keskittymistä entistä vakavampaan verorikollisuuteen. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 VEROPETOS JA TÖRKEÄ VEROPETOS %-OSUUDET 45 4 35 3 25 2 15 1 5 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET, VEROPETOS, TEKOMUODOT 21 32 145 322 138 322 174 38 135 4 153 412 92 275 67 29 88 343 79 364 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Veropetos Törkeä veropetos 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Törkeä veropetos Veropetos Verrattuna edellisten vuosien Verohallinnon velallisen epärehellisyydestä tehtyihin ilmoituksiin, ovat kokonaismäärät, ja erityisesti törkeiden velallisten epärehellisyyksien lukumäärät, nousseet selvästi. Sellaisten törkeiden velallisen epärehellisyysrikosten, joissa Verohallinto on asianomistajana, määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Viime vuosina törkeiden rikosten osuudet ovat kuviossa esitetyn tilastointikauden korkeimpia. Verohallinnon tilastoimat velallisen epärehellisyysrikokset ovat tyypillisesti sellaisia, joissa Verohallinto on asianomistajana ja varsinaisen rikosilmoituksen tekijä on jokin muu taho, esimerkiksi pesänhoitaja. 14 VELALLISEN EPÄREHELLISYYS TEKOMUODOT 12 115 1 92 8 6 4 57 38 45 3 44 49 57 51 32 5 37 56 55 37 64 37 43 2 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Velallinen epärehellisyys Törkeä velallinen epärehellisyys
16 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET Oheinen kuvio osoittaa kaikissa rikostuomioistuimissa lainvoimaisesti päätettyjen juttujen (joista Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen taikka joissa se on ollut asianomistajana) määrän vastaajakohtaisesti kunakin vuonna. Tuomioiden määrä korreloi muutaman vuoden viiveellä tehtyjen rikosilmoitusten määrään. Tuomioiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuosina 24 28, joka ainakin osittain selittyy vuosien 23 ja 24 suuremmilla rikosilmoitusmäärillä. Erityisesti hovioikeuksissa tuomittujen juttujen määrä on noussut vuonna 28. Vuonna 21 luvuissa nähtiin selvä pudotus. Vuonna 211 tuomiot lisääntyivät jonkin verran vain laskeakseen taas vuosina 212 ja 213. Vuoden 213 luku on alin koko kymmenen vuoden seurantajaksolla. Seuraavassa esitetty kaavio osoittaa rikosoikeudellisia seuraamuslajeja jutuissa, joissa Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen, taikka joissa Verohallinto on ollut asianomistajana ja jotka on lainvoimaisesti päätetty. Taulukosta eivät ilmene tuomiot, jotka ovat joiltain osin auki valitusasteissa. Sakkorangaistus on yleisin seuraamus verorikkomuksesta ja ehdollinen vankeustuomio veropetoksesta. Vuosina 28 213 tuomittujen sakkorangaistusten määrä on laskenut huomattavasti, seuraillen verorikkomuksista tehtyjen ilmoitusten määrän selkeää laskua vuoden 24 jälkeen. Vuonna 213 sakkojen osuus tuomioista on ollut pienin koko tarkastelujaksolla. Vankeusrangaistusten määrä oli nousujohteinen vuoteen 29 asti, jonka jälkeen myös vankeusrangaistusten määrä on lähtenyt loivaan laskuun. 6 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 53 Vuonna 213 Verohallinnon rikosilmoituksista seuranneissa tuomioissa vankeusrangaistusten osuus oli runsas 86 prosenttia ja sakkorangaistusten vajaa 14 prosenttia. 5 429 468 455 426 4 3 285 373 3 315 284 3 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 2 1 27 32 27 37 77 59 28 46 51 57 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 25 2 15 121 145 136 21 154 195 239 247 173 214 179 157 Tuomioita vastaajakoht. Syyte hylätty 1 94 11 9 5 53 35 53 29 25 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Sakkoa Vankeutta
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 17 Ehdottomien vankeusrangaistusten määrä on jatkuvasti ollut suhteellisen pieni. 25 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 2 193 213 213 179 186 15 128 155 154 144 1 98 5 3 17 8 16 26 34 18 28 25 13 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Vankeutta Ehdollista vankeutta 12 VANKEUSRANGAISTUKSET %-OSUUDET 1 97 88,3 96 91,8 89,1 86,2 89,6 86,9 86 91,7 8 6 4 2 11,7 8,2 1,9 13,8 1,4 13,1 14 8,3 3 4 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Vankeutta Ehdollista vankeutta
18 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 // VALVONTAVIRANOMAISTEN TILASTOJA
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 19 // VALVONTAVIRANOMAISTEN TILASTOJA KONKURSSIASIAMIEHEN TOIMISTO Pekka Pulkamo, Konkurssiasiamiehen toimisto Konkurssiasiamiehen toimisto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen erityisviranomainen. Konkurssiasiamiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyt toimivat niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tehokkaasti, taloudellisesti ja joutuisasti. Konkurssihakemusten ja konkurssiin asetettujen velallisten määrä on pysynyt vuodesta 29 yli 3 prosenttia aiempaa korkeammalla tasolla. Vuonna 213 konkurssiin asetettujen määrä nousi yli seitsemän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Konkurssiasiamiehen toimiston valvonnassa on noin 3 8 vireillä olevaa konkurssimenettelyä, joista yli 4 konkurssia jatkuu valtion varoin julkisselvityksenä. Talousrikostorjunta muodostaa merkittävän osan konkurssiasiamiehen toiminnasta. Velallisen tilien ja toiminnan tarkastaminen ja julkisselvitykseen siirtyminen ovat osoittautuneet toimiviksi tavoiksi selvittää konkursseihin liittyviä taloudellisia väärinkäytöksiä ja muita epäselvyyksiä. Konkurssiasiamies tekee myös aktiivista yhteistyötä muiden talousrikos- ja harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Osana talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa toteutettiin 1.3.213 voimaan tullut konkurssilain uudistus, jonka mukaan pesänhoitajan tulee tehdä konkurssipesän selvityksessä ilmenneistä rikosepäilyistä tarvittaessa ilmoitus poliisille. Konkurssiasiamiehen apuna toimiva konkurssiasiain neuvottelukunta vahvisti 4.6.213 asiaa koskevan suosituksen. Konkurssiasiamies on jäsenenä sisäasiainministeriön talousrikostorjunnan johtoryhmässä, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen eri viranomaisten suunnitelmia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa sekä seurata ja raportoida säännöllisesti ministerityöryhmälle torjuntaohjelman etenemisestä ja mahdollisesti tarvittavista uusista toimenpideehdotuksista.
2 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 ERITYISTARKASTUKSET Konkurssiasiamies voi määrätä tehtäväksi velallisen toiminnasta erityistarkastuksen, jonka laatii auktorisoitu tilintarkastaja. Konkurssiasiamiehen teettämillä erityistarkastuksilla pyritään selvittämään velallisen toiminnassa tapahtuneita väärinkäytöksiä ja mahdollisia takaisinsaantiperusteita. ERITYISTARKASTUKSET KPL 14 12 1 17 115 132 112 Tarkastuksen kustannukset maksetaan valtion varoista. Kustannukset peritään takaisin konkurssipesältä valtiolle jos tarkastuksen perusteella on onnistuttu kerryttämään konkurssipesään varoja. Koska erityistarkastukset teetetään varattomissa konkurssipesissä, on takaisinperintä mahdollista vain niissä tilanteissa, joissa konkurssipesä onnistuu kerryttämään pesään varoja tarkastushavaintoihin perustuvissa oikeudenkäynneissä. Yleensä varoja kertyy joko takaisinsaantina tai rikosperusteisena vahingonkorvauksena. Tarkastuskustannukset ja takaisinperintä ovat kehittyneet seuraavasti. 8 72 6 TARKASTUSKUSTANNUKSET JA TAKAISINPERINTÄ 1 4 2 6 7 1 1 12 9 8 7 694 769 29 21 211 212 213 Velalliset Konkurssipesät 6 5 4 429 476 535 3 2 1 117 12 72 96 112 29 21 211 212 213 Kustannukset Takaisinperintä
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 21 JULKISSELVITYKSET Konkurssiasiamiehen hakemuksesta tuomioistuin voi päättää, että konkurssissa siirrytään julkisselvitykseen jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden taikka velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi. Käytännössä julkisselvitykseen siirrytään useimmiten konkurssissa, jossa on syytä epäillä velallisen syyllistyneen vakavaan talousrikokseen. ALOITETUT JULKISSELVITYKSET 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 91 92 81 81 65 29 21 211 212 213 Julkisselvitystä voidaan pitää yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavana toimintana, sillä päättyneistä julkisselvityspesistä valtiolle perityt kustannukset ja velkojille maksetut jako-osuudet ylittävät valtion varoista maksettujen julkisselvityskustannusten määrän. JULKISSELVITYSTEN KUSTANNUKSET JA TUOTOT 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 118 65 329 333 57 236 334 7 687 258 43 413 418 65 786 29 21 211 212 213 Bruttokulut Peritty valtiolle Jaettu velkojille
22 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 ALUEHALLINTOVIRASTO TILAAJAVASTUU Mikko Vanninen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Aluehallintoviraston tilaajavastuutiimin tehtävänä on valvoa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/26) koko Suomen alueella. Tilaajavastuutiimi (tuolloin 12 tarkastajaa) aloitti toimintansa 1.6.27. Tilaajavastuulain valvonnan tavoitteena on torjua yrityksille harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittavaikutuksia. Tiimiin rekrytoitiin vuonna 213 yhteensä kahdeksan uutta tarkastajaa, jotka aloittivat työnsä maaliskuussa 213. Vuodelle 213 valvonnan määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 1 6 tarkastuksen tekeminen. Vuoden 213 valvontahankkeita olivat rakennusala, teknologiateollisuus, logistiikka, palvelualat sekä muut -hanke, jossa tehtiin tarkastuksia mm. julkishallinnon sekä maa- ja metsätalouden kohteisiin. Tilaajavastuutarkastajat tekevät tarpeen mukaan tarkastuksia yhteistyössä toimiala- ja ulkomaalaistarkastajien kanssa. Tämä kirjoitus on tehty 31.1.214 voimassa olevien tietojen perusteella, jolloin keskeneräisiä tarkastusprosesseja on ollut useita kymmeniä. Tarkastusprosessi lasketaan tässä yhteydessä keskeneräiseksi, jos tarkastus on vielä kesken, tarkastuskertomus on tekemättä ja toimittamatta tarkastuskohteelle tai mikäli kuulemis- tai laiminlyöntimaksun määräämisprosessi on kesken. Monet raportissa esitetyt luvut tulevat vielä muuttumaan, kun kaikki tarkastusprosessit saadaan päätettyä. Vuoden 213 tilaajavastuuvalvonta määriteltiin kohdistumaan niihin yrityksiin ja julkisyhteisöihin, jotka käyttävät alihankintaa tai vuokratyövoimaa. Valvontakohteiden valinnassa hyödynnettiin erityisesti sidosryhmiltä, toimialatiimeiltä ja asiakasaloitteisesta valvonnasta saatua sekä tiimin omaa kokemusperäistä tietoa. Lisäksi tilaajavastuutiimi on vuonna 213 pyrkinyt tarkastamaan rakennustyömailla havaittuja alihankintaketjuja entistä kattavammin ja valvontatyössä on kiinnitetty erityistä huomiota työn tuntihintaan sekä aliurakoinnin kokonaishintaan.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 23 TARKASTUSTEN KOKONAISMÄÄRÄ HANKKEITTAIN Tilaajavastuulain mukaisia tarkastuksia tehtiin vuonna 213 yhteensä 1 631. Selvästi suurin hankkeista oli rakennusalan hanke. Kaikista tehdyistä tarkastuksista noin 64 prosenttia oli rakennusalalle kohdistuvia tarkastuksia. Rakennusalan hankkeessa toteutuneet tarkastukset ylittivät reilusti suunnitellun määrän (459 tarkastusta). Laiminlyöntimaksupäätöksiä on määrätty raportin kirjoittamishetkeen mennessä 151 tilaajalle yhdestä tai useammasta sopimuksesta. Osuus on 9,3 prosenttia kaikista vuonna 213 tehdyistä tarkastuksista. Laiminlyöntimaksujen yhteismäärä on tähän mennessä 489 3 euroa. Keskeneräisiä prosesseja on edelleen useita, joten tiedot tulevat muuttumaan alkuvuoden 214 aikana. Rakennusala Teknologiateollisuus TARKASTUKSET HANKKEITTAIN 213 248 994 VALVONTATULOKSET Tilaajavastuutiimi tarkasti vuonna 213 yhteensä 4 96 sopimusta (7.3.214 tiedossa oleva tilanne). Selvitysvelvollisuuden noudattamisessa havaittiin puutteita 54 prosentissa sopimuksia. Palvelualat 179 Logistiikka Muut 124 86 2 4 6 8 1 Ne tarkastukset, joissa on havaittu puutteita, johtavat aina yhden tai useamman toimintaohjeen antamiseen tilaajalle. Suurimmassa osassa näistä tapauksissa tarkastuskohdetta on ohjeistettu hankkimaan selvitykset jatkossa ennen sopimuksen tekemistä ja että selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Tilaajavastuutiimi valvoo tilaajavastuulakia koko Suomen alueella. Valvonnan vaikuttavuuden ja valvontakohteiden tasapuolisen kohtelun takia on tärkeää, että tilaajavastuutarkastuksia pyritään tekemään kaikilla viidellä vastuualueella. Eniten tarkastuksia (727) tehtiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Neljän muun toimialueen 2 tarkastusmäärät vaihtelivat noin 17 27 tarkastuksen välillä. LAIMINLYÖNTIMAKSUPÄÄTÖKSET Kuulemisia tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä on raportin kirjoittamiseen mennessä lähetetty yhteensä 283 kappaletta. Samassa kuulemiskirjeessä tilaajaa voitiin kuulla myös useampaan sopimukseen kohdistuneesta laiminlyönnistä. Kuulemisten määrä tulee vielä muuttumaan alkuvuoden 214 aikana, koska kymmeniä prosesseja on kesken. Kaikkiin vuonna 213 tehtyihin tarkastuksiin suhteutettuna 17,4 prosenttia on tähän mennessä johtanut kuulemiskirjeen lähettämiseen. 4 35 3 25 2 15 1 5 PUUTTEET TARKASTETUISSA SOPIMUKSISSA (%) 3,3 3,4 4,8 7,7 34,9 Muut Logistiikka Palvelu Teknologia Rakennusala 2 Länsi- ja Sisä-Suomi (269), Itä-Suomi (244), Lounais-Suomi (188) ja Pohjois-Suomi (168)
24 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 ERITYISET VALVONTAHAVAINNOT Erityisesti logistiikka- ja palvelualanhankkeen valvontahavaintojen perusteella tilaajavastuulain tunnettavuus on edelleen heikkoa erityisesti pienissä yrityksissä. Tilaajavastuulaki tunnetaan usein Tilaajavastuu.fi -palvelun kautta ja siitä, että monet tilaajat ovat tottuneet toimittamaan sopimuskumppaneilleen selvityksiä. Yritykset eivät kuitenkaan ole aina ymmärtäneet pyytää selvityksiä omilta aliurakoitsijoiltaan. Logistiikka- ja palvelualojen hankkeissa havaittiin myös paljon pieniä yhden henkilön yrityksiä, joilla ei ollut työntekijöitä ja jotka rajautuvat tilaajavastuulain 2 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuden ulkopuolelle. VIRANOMAISYHTEISTYÖ JA KEHITTÄMISTOIMINTA Tilaajavastuutarkastajat tekivät vuonna 213 viranomaisyhteistyötä Verohallinnon, Eläketurvakeskuksen, Harmaan talouden selvitysyksikön, Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Ulosottoviraston, Tullin, Sosiaali- ja terveysministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden työsuojelun vastuualueiden kanssa. Eniten yhteistarkastuksia tehtiin Verohallinnon kanssa. Vuonna 213 jatkettiin Verohallinnon ja Eläketurvakeskuksen kanssa valtakunnallisia yhteistarkastuksia ja kehitettiin valvontakäytäntöjä. Yhteistarkastuksia muiden viranomaisten kanssa tehtiin erityisesti rakennusalan hankkeessa, jonka tarkastuksista 167 tehtiin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Teknologiateollisuuden sekä rakennusalan hankkeissa havaittiin, että taloudellisten suhdanteiden vaihtelu on saattanut useissa tapauksissa vähentää tilauskantoja ja alihankinnan käyttöä erityisesti metallialan yrityksissä sekä telakoilla. Metallialan yritykset ovatkin valvontahavaintojen perusteella jossain määrin siirtyneet rakennustyömaille. Rakennusalan hankkeessa havaittiin myös, että rakennusalaan keskittyvien vuokratyöyritysten määrä on lisääntynyt entisestään. Tämä on otettu huomioon vuoden 214 tilaajavastuulain valvontaa kohdennettaessa. Tiimin muut -hankkeessa havaittiin, että alihankinta- ja vuokratyötä käytetään yhä enemmän maa- ja metsätalouden kohteissa sekä turkistarhauksessa ja kalanjalostuksessa. Tilaajavastuutiimi on tästä syystä perustanut vuodelle 214 uuden alkutuotanto -hankkeen. Tilaajavastuutiimi on vuonna 213 aktiivisesti osallistunut tilaajavastuulain kokonaisuudistusta pohtivan työryhmän työhön sekä pyrkinyt työryhmässä tuomaan esiin lain kehittämistarpeita erityisesti tilaajavastuulainvalvonnan näkökulmasta. Työryhmän työskentely on alkanut lokakuussa 212 ja jatkuu edelleen. Tilaajavastuutiimi on myös osallistunut vuonna 213 työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksien kehittämistyöhön yhdessä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Harmaan talouden selvitysyksikön kanssa. Kehittämistyön tavoitteena on ollut kartoittaa sekä työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeudet koko työsuojeluvalvonnan tehtäväkentässä, että erityisesti harmaan talouden torjuntaan liittyvät tiedonsaantitarpeet.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 25 ALUEHALLINTOVIRASTO TYÖSUOJELU, ULKOMAALAISET TYÖNTEKIJÄT Tapio Holopainen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue VALVONTATULOKSET Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella suoritettiin ulkomaalaisvalvontaa sekä vihjetietovalvontana että tiimeissä ja hankkeissa. Käytännössä valvonta on sisällöltään samanlaista riippumatta siitä missä hankkeessa tai tiimissä valvontaa suoritetaan. Valvontaa on pyritty käytännön syistä keskittämään aloille, joissa ulkomaalaisten määrän on huomattu olevan suurta. Tällaisia työpaikkoja löytyy etenkin rakennus-, ravintola-, siivous- ja logistiikka-alan yrityksistä. Kaikilta aloilta löytyi jonkin verran luvattomia työntekijöitä. Eniten luvattomia työntekijöitä suhteessa tarkastusmääriin löytyi siivous- ja ravintola-alalta. Kuten aikaisempina vuosina, Ulti-tiimi teki vuonna 213 yhteistarkastuksia eri viranomaisten kanssa. Yhteistarkastuksia tehtiin Verohallinnon, poliisin, Eläketurvakeskuksen ja alkoholitarkastajien kanssa. Eri viranomaisten kanssa suoritetut yhteistarkastukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi valvoa ongelmallisia työnantajia ja isoja valvontakohteita. Yhteistyötahot ovat olleet tyytyväisiä ulkomaalaistarkastajien valvontatukeen ja yhteistarkastuksilla saatuihin tuloksiin. Yhteistarkastukset eri viranomaisten kanssa jatkuvat vuonna 214. Ulkomaalaisvalvonnan jälkivalvonta on yrityksiin tehtyjä uusintatarkastuksia sekä työnantajan toimittamiin asiakirjoihin perustuvaa valvontaa. Näillä valvotaan, että he ovat noudattaneet saamiaan toimintaohjeita. Työpaikoille tehdyt uusintatarkastukset ovat perusteltuja, koska useat työnantajat huomioivat vain joissain määrin annetut toimintaohjeet, eikä kaikkia tarkastuksella havaittuja puutteita korjata. Jälkivalvontaa vaikeuttaa se, että työnantajien toimittamat tiedot ovat usein puutteellisia tai niitä ei toimiteta lainkaan, jolloin joudutaan turvautumaan hallinnollisiin pakkokeinoihin. Ulkomaalaisvalvonnassa tehokkaana valvonnan menetelmänä on käytetty alihankintayritysten tarkastustuloksista tiedottamista sopimusosapuolille, kuten toimeksiantajille ja työmaan pääurakoitsijoille sekä työnsä ketjuttaneille urakoitsijoille. Menettely on osoittautunut hyväksi keinoksi, koska siten suomalaiset pääurakoitsijat ja toimeksiantajat saavat konkreettista tietoa alihankintaketjun toimijoiden laiminlyönneistä. RAKENNUSALA Vuonna 213 rakennusyrityksiin tehtiin kaiken kaikkiaan 7 tarkastusta. Lisäksi tehtiin 226 rakennustyömaatarkastusta, joista osa tehtiin yhdessä poliisin, Eläketurvakeskuksen ja Verohallinnon kanssa. Suurin osa ulkomaalaisista työntekijöistä rakennusalalla on jonkin toisen EU-maan kansalaisia. Virolaiset ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä. Työnteko-oikeudettomia työntekijöitä kohdattiin rakennusalan tarkastuksissa kaikkiaan 11 henkeä. Rakennustyömaan kulkulupaluettelon paikkansa pitävyyttä on selvitetty työmaatarkastuksilla vertaamalla kulkulupaluetteloa tarkastajan tekemiin havaintoihin henkilötunnistekorteista. Mikäli kulkulupaluettelosta puuttuu osa ulkomaalaisista työntekijöistä, työmaalla saattaa työskennellä henkilöitä, joita ei ole perehdytetty lainkaan työturvallisuuteen. Menettely auttaa myös todentamaan työmaan todellisia urakoitsijoita, työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Työmaaluetteloista saattaa puuttua osa työmaalla työssä olleista tai työssä olevista aliurakoitsijoista, joten työmaan tarkastuskierroksilla saatuja tietoja on voitu hyödyntää tehokkaasti myös tilaajavastuutarkastajien tarkastuskohteiden valinnassa. Kuvallisen tunnistekortin käyttö tuli pakollisiksi kaikilla yhteisillä rakennustyömailla 1.3.213 alkaen. Tarkastajat ottavat työmaatarkastuksilla otannan veronumeroista ja varmistavat, että työntekijät on merkitty veronumerorekisteriin. Tunnistekortti ja veronumeroiden käyttöönotto on otettu hyvin vastaan rakennusalalla ja kokonaan kortittomien ja veronumerottomien työntekijöiden määrä on käynyt vähäiseksi. Yhdessä poliisin kanssa tehdyillä tarkastuksilla työmaan vastuuhenkilöitä on myös sakotettu, jos työmaalla on tavattu kortittomia työntekijöitä. Kortittomista työntekijöistä aiheutuvat suorat sanktiot ovat motivoineet rakennusyrityksiä valvomaan tunnistekorttien käyttöä entistä tarkemmin.
26 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 Rakennusalan yritystarkastuksilla suuriksi ongelmiksi ovat edelleen osoittautuneet työaikalain mukaisen työaikakirjanpidon puuttuminen sekä yli- ja sunnuntaitöiden korvaamatta jättäminen. Varsinkin pienissä, usein ulkomaalaisten omistamissa yrityksissä työaikakirjanpito perustuu pitkälti tuntilappuihin ja on sekavaa. LÄHETETYT TYÖNTEKIJÄT Ulkomaalaisiin yrityksiin, joilla on Suomessa lähetettyjä työntekijöitä, tehtiin vuonna 213 yhteensä 21 tarkastusta. Yhtään luvatonta työntekijää ei tarkastuksilla löytynyt. Suuri osa lähetetyistä työntekijöistä työskentelee rakennuksilla tai ulkomaisen vuokratyöfirman palveluksessa. Tarkastustulosten perusteella lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehdot eroavat huomattavasti samanlaista työtä tekevien suomalaisten työntekijöiden työsuhteen ehdoista. Lähetettyjen työntekijöiden palkkaus on ollut työehtosopimuksen mukainen vain muutamassa yrityksessä. Lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa ei myöskään huomioida työehtosopimusten vaativuusryhmäluokittelua. Yleisimmiksi palkkaryhmiksi ovat käytännössä muodostuneet työehtosopimuksen alimmat ryhmät. Ulkomailta lähetetylle työntekijälle ei yleensä makseta päivärahaa eikä majoituskustannuksia ja vain osa matkakuluista korvataan. Lisäksi tarkastuksilla on havaittu, että lähetettyjen työntekijöiden yli- ja sunnuntaityökorvausten maksamisessa on suuria puutteita. Työaikakirjanpito ja vuosilomakirjanpito ovat poikkeuksetta puutteellisia. RAVINTOLA-ALA Vuonna 213 ravintola-alalle tehtiin 197 tarkastusta. Työlupayksiköiltä saatujen ravintola-alan vihjetietojen perusteella voitiin tehokkaasti kohdentaa valvontaa. Ilman työnteko-oikeutta työskenteleviä työntekijöitä löytyi vuonna 213 ravintola-alalta yhdeksän henkeä. Ravintola-alalla suurin osa ulkomaalaisista työntekijöistä on edelleen kolmannen maan kansalaisia, mutta EU-kansalaisten määrä on kasvussa. Tarkastukset tehtiin pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta, jolloin työpaikan todellinen tilanne sekä työntekijöiden määrä saadaan selville luotettavammin kuin ennalta ilmoittamalla. Tarkastuksia tehtiin myös entistä useammin yhdessä poliisin ja alkoholitarkastajien kanssa.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 27 Poliisin kanssa tehtävillä yhteistarkastuksilla työnteko-oikeuden valvonta on tehokkaampaa kuin yksin tehdyillä tarkastuksilla ja mahdolliset sanktiot voidaan hoitaa suoraan ilman erikseen tehtäviä esitutkintailmoituksia. Eri viranomaisten lukuisista tarkastuksista huolimatta alle puolessa (43 %) tarkastetuista ravintoloista oli tarkastuksella saatavilla ulkomaalaislain edellyttämät tiedot ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden perusteista. Yhteistarkastukset toteutettiin tarkastamalla pääasiassa etnisiä ravintoloita työnantajille ennalta ilmoittamatta. Näin toimimalla saatiin kerättyä runsaasti viranomaisille välitettävää vihjetietoa, kuten harmaaseen talouteen liittyvää tietoa. Muutoin havaitut puutteet olivat samanlaisia kuin edellisinä vuosina: palkkauksessa on hyvin usein jätetty huomioimatta erilaiset lisät ja korvaukset, eikä peruspalkka muutenkaan vastaa matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen vähimmäistasoa. Työvuoroluettelojen laadinnassa, työaikakirjanpidossa ja vuosilomakirjanpidossa on selkeitä puutteita. Sen sijaan lakisääteinen tapaturmavakuutus on hyvin monella etnisen ravintolan työnantajalla. LOGISTIIKKA Kuljetusalan tarkastuksia tehtiin kaikkiaan 12 kappaletta. Tarkastuksilla kohdattiin yksi laiton työntekijä. Tarkastushavaintojen perusteella Kymenlaaksossa kolmansista maista tulevaa ulkomaista työvoimaa käytetään kuljetusalalla enemmän kuin Uudellamaalla. Kymenlaaksossa kuljetusalalla työskentelee myös suhteessa enemmän kolmansien maiden kansalaisia. Näitä kolmansien maiden kansalaisia palkkaavat itärajan liikenteeseen myös suomalaiset työnantajat. Uudellamaalla suurin osa ulkomaalaisesta työvoimasta on lähtöisin EU-maista. Suurin ongelma kuljetusalan yrityksissä oli työajan hallinnassa. Työaikakirjanpito saattoi olla pidetty Suomessa ajetun työajan osalta, mutta ulkomailla ajetun työajan osalta puuttua kokonaan. Suomen ajoista suomalaisille kuljettajille saatettiin maksaa työehto-sopimuksen mukaista palkkaa, mutta ulkomaalaisille kuljettajille itärajan liikenteessä palkat maksettiin könttänä. Näissä tapauksissa ulkomaalaisille kuljettajille ei maksettu päivärahoja eikä ylityökorvauksia. KIINTEISTÖ- JA SIIVOUSALA Kiinteistö- ja siivousalalle tehtiin yhteensä 65 tarkastusta. Laittomia työntekijöitä löytyi siivous- ja kiinteistöalalta yhteensä seitsemän henkeä. Kiinteistö- ja siivousalalla työsuhteen vähimmäisehdot olivat kunnossa 47 prosentilla. Alle puolessa kohteista oli siis työaikakirjanpitoa, palkkausta, palkkalaskelmia sekä vuosilomakirjanpitoa koskevat velvoitteet kaikki lain edellyttämällä tasolla. Lähes sama tilanne on ulkomaalaisen työvoiman osalta. Joka toisessa tarkastettavassa kohteessa on ollut sekä työnteko-oikeus että ulkomaalaisten työntekijöiden työntekooikeustietojen säilyttäminen kunnossa. Palkkalaskelmien antamisen osalta ei tarkastuksilla ole juurikaan ilmennyt huomautettavaa (98 prosenttia kunnossa). Työntekijöiden palkka täytti työehto-sopimuksen vähimmäistason 72 prosentissa tapauksista. Peruspalkka oli usein työehtosopimuksen mukainen, mutta lisien ja ylitöiden korvaamisessa oli edelleen puutteita. Ongelmia on ilmennyt lisäksi kuljettajatodistuksissa, jotka myöntää ELY-Keskus. Kuljettajatodistus myönnetään aina suomalaiselle tavaraliikenteen yhteisöluvan haltijalle, joka antaa todistuksen kuljettajan käyttöön ajoneuvoon silloin, kun suoritetaan yhteisöluvanvaraista liikennöintiä. Joissakin tapauksissa suomalainen kuljetusyritys on solminut työsopimuksen kolmannen maan kansalaisen kanssa, jotta suomalainen kuljetusyritys saisi kuljettajalleen kuljettajatodistuksen. Ilmenneissä tapauksissa kuljettajien työnantaja ja todellinen palkanmaksaja on ollut kuitenkin Venäjälle rekisteröitynyt yritys.
28 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS- RAHASTO TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUSMAKSUJEN VALVONTA
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 29 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN VALVONTA Jenna Lempiäinen, Työttömyysvakuutusrahasto Työttömyysvakuutusmaksuvalvonta torjuu osaltaan harmaata taloutta varmistamalla, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen perusteeksi ilmoittamat palkkasummat vastaavat todellisuutta ja että vakuutusmaksut peritään oikeansuuruisina. Valvonnalla puututaan myös työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden laiminlyönteihin. Valvonta kohdistuu kaikkiin työnantajiin ja se toteutetaan vertaamalla työnantajakohtaisia tietoja työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevista palkkasummista Verohallinnosta saataviin vertailupalkkatietoihin. Vertailun perusteella manuaaliseen tarkasteluun valitaan vuosittain noin 3 työnantajaa, joista osa otetaan valvontaan. Valvonnassa hyödynnetään myös esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen, Oikeusrekisterikeskuksen ja viranomaisyhteistyön kautta saatavissa olevia tietoja. Vuoden 214 aikana valvotaan vuoden 212 vakuutustiedot. Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä siirtyi tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahastolle vakuutusvuodesta 213 alkaen. Näin ollen Työttömyysvakuutusrahaston ja tapaturmavakuutuslaitosten valvontayhteistyö päättyy, kun vakuutusvuosi 212 on valvottu. Vuoden 213 vakuutustietoja valvotaan vuoden 214 aikana uusituin valvontamenettelyin keskitetysti rahaston toimesta. Muutos tekee valvonnasta aiempaa joustavampaa ja tehokkaampaa. Jatkossa tiedot vakuutusten palkkasummista ja vakuutusmaksuista saadaan valvontakäyttöön suoraan Työttömyysvakuutusrahaston omista järjestelmistä. Valvonnan päätavoitteina pysyvät myös tulevaisuudessa työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden laiminlyöntien ehkäisy sekä vakuuttamisessa tapahtuneiden puutteiden korjaaminen. VIRANOMAISYHTEISTYÖ VALVONNASSA Työttömyysvakuutusmaksuvalvonta tapahtuu yhteistyössä muiden harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Valvontaan otettavat työnantajat ovat tähän saakka tulleet suurelta osin ilmi rahaston omassa valvontaprosessissa, mutta jonkin verran työnantajia on otettu valvontaan myös viranomaisyhteistyön kautta saatujen impulssien perusteella. Tulevaisuudessa viranomaisyhteistyö on yhä kasvavassa roolissa työttömyysvakuutusmaksuvalvonnassa. Tätä edesauttavat kasvaneet mahdollisuudet viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon, suoraviivaisemmat valvontamenettelyt sekä aiempaa joustavampi valvonta-aineiston käsittely. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUVALVONTA VUONNA 213 Vuoden 213 aikana valvottiin erityisesti vuosien 21 ja 211 vakuutustietoja. Valvontaan otettiin 485 työnantajaa, joista 117 kohdalla valvonta on tähän mennessä todettu aiheettomaksi vakuutuslaitosten kommenttien perusteella. Valvonta on saatu päätökseen työnantajan toimittaman selvityksen myötä 228 tapauksessa. Kesken valvonta oli vielä 14 työnantajan kohdalla. Vuoteen 213 kohdistuvien, helmikuuhun 214 mennessä määrättyjen lisämaksujen ja palautusten nettovaikutus on 1 846 279 euroa. Määrättyjen lisämaksujen yhteissumma on pienentynyt selvästi verrattuna työnantajakohtaisen valvonnan alkuvuosiin 29 21, mikä kertoo valvonnan ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta.
3 HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 VALVONNAN KÄSITTELYVUOSI 29 21 211 212 213 Valvontaan otetut 619 955 883 635 485 työnantajat, lkm Valvonta todettu aiheettomaksi vakuutuslaitosten 241 348 332 23 117 vastausten perusteella Taloudellinen seuraus varmistettu tai työnantajan 378 67 55 395 228 vastaus on selittänyt havaitut epäselvyydet Valvonta kesken 1 1 14 Määrätyt lisämaksut, 5 5 269 6 411 946 3 824 963 1 884 457 2 62 97 Määrätyt palautukset, 1 97 279 72 463 513 316 273 216 628 Valvonnan nettovaikutus, 5 4 172 6 132 874 3 361 45 1 568 184 1 846 279 Työttömyysvakuutusrahasto toimittaa lisäksi Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle vuosittain 2 vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntiepäilyä tutkittavaksi. Vuodelta 213 on helmikuuhun 214 mennessä määrätty laiminlyöntimaksuja 68 tapauksessa yhteensä noin 387 euron arvosta, josta noin 61 prosenttia on saatu perittyä. Vuonna 212 todetuista 83 laiminlyöntitapauksesta määrättiin laiminlyöntimaksua työttömyys- ja tapaturmavakuutuksesta yhteensä 485 432 euroa, josta noin 7 prosenttia saatiin perittyä.
HARMAA TALOUS // VALVONTATILASTOJA 213 31 ELÄKETURVAKESKUS TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN VALVONTA Anu Jarva, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskuksen (ETK) yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on valvoa, että työnantajat täyttävät työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa. ETK valvoo työeläkevakuuttamisvelvollisuuden oikeellisuutta sekä oma-aloitteisesti laajojen verotus- ja vakuutustietoihin perustuvien massavertailuiden perusteella että erilaisten ulkoisten valvontaimpulssien, kuten viranomaisyhteistyön avulla. Oma-aloitteisen valvonnan ja viranomaisilta saatujen valvontatapausten tai -impulssien lisäksi valvontatapauksia tulee selvitettäväksi esimerkiksi työeläkeyhtiöiden selvityspyynnöistä sekä työntekijöille lähetettävien työeläkeotteiden myötä. OMA-ALOITTEINEN VALVONTA Pääsääntöisesti työnantajat hoitavat työeläkevakuuttamisen oikein. Työeläkevakuuttamisen puutteita kuitenkin on ja ne tulevat ilmi mm. laajoihin vero- ja rekisterivertailuihin perustuvien valvontamuotojen avulla. Työeläkevakuuttamisen valvonnassa selvitettyjen työnantajien, vakuuttamattomien työntekijöiden sekä vakuuttamattomien palkkojen määrät olivat vuonna 213 samantasoisia kuin vuonna 212. Vuodesta 28 lähtien ETK:ssa on ollut käytössä valvontasovellus, jossa verrataan Verohallinnolta saatavia työnantajien kausiveroilmoituksiin perustuvia palkkatietoja työnantajien vakuutuskauden kuluessa työeläkeyhtiöille ilmoittamiin ansioihin. Sovelluksella tehtävää valvontaa voidaan kohdentaa työvoimavaltaisille nk. riskitoimialoille. Vuonna 21 ETK:ssa otettiin käyttöön jälkikäteiseen rekisterivertailuun perustuva valvontasovellus. Valvontasovelluksessa verrataan työnantajien vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoittamia palkkatietoja työeläkeyhtiöille ilmoitettuihin ansiotietoihin. ETK saa vuosittain käyttöönsä verohallinnolta noin 22 työnantajan verotiedot. Valvontamuoto kattaa laajasti yksityisen sektorin työnantajat. Valvontasovellusten avulla vakuuttamattomat tai puutteellisesti vakuutetut työsuhteet tulevat yhä useammin esiin ja puutteet saadaan korjattua. Sovellusten käyttöönoton jälkeen työeläkejärjestelmän rekistereistä on korjattu myös vanhoja eläkevakuuttamiseen liittyviä virheitä. Oma-aloitteisilla valvonnoilla on myös työeläkevakuuttamisen laiminlyöntejä ennaltaehkäisevä vaikutus. VALVONTA JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ Vuoden 213 aikana Eläketurvakeskuksen valvonnan viranomaisyhteistyö on ollut tiivistä. Yhteistyön kautta on saatu eri viranomaisilta valvontatietoa, jota on hyödynnetty ETK:n valvonnassa. Esimerkiksi Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä ETK tilasi 2 688 kpl vuonna 213. Erityisesti rakennusalan valvontaan liittyvä yhteistyö eri viranomaisten kanssa on ollut aktiivista. Yhdessä Aluehallintoviraston (AVI) työsuojeluviranomaisten ja Verohallinnon kanssa ETK on valvonut rakennustyömaita valtakunnallisilla yhteistarkastusviikoilla. Yhteistarkastusviikkoja toteutettiin vuonna 213 kolme. Näiden viikkojen aikana ETK:n tarkastajat kävivät 56 työmaalla ja haastattelivat yhdessä muiden tarkastajien kanssa noin tuhatta työntekijää. Työmaakäynneiltä saadun aineiston pohjalta on selvitetty eläkevakuutuksista puuttuneita palkkoja yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. Tarkastukset saivat hyvän vastaanoton monilta työntekijöiltä ja yrittäjiltä, jotka pitivät tarkastuksia hyödyllisinä ja ennaltaehkäisevinä. ETK:n mukanaolo yhteistarkastusviikoilla lisää työeläkevakuuttamisen ja sen valvonnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Epäiltyjen työeläkevakuutusmaksupetostapausten selvittelyssä yhteistyötä tehdään poliisin ja eläkeyhtiöiden kanssa. Impulssi rikostutkintaan on usein verotarkastus, jossa on todettu pimeää palkkaa. Työeläkevakuutusmaksupetostapauksia selvitettiin ETK:ssa 29 kappaletta vuoden 213 aikana, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna.