SIPOONLAHDEN KOULUN LAAJENTAMINEN JA MUUTOSTYÖT 30.09.2016 Neiti Miilin tie 6, 01150 Söderkulla Kuva 1 Kilpailuehdotuksen "Tandem" havainnekuva Sipoonlahden kampusalueesta
Tiivistelmä 1 TIIVISTELMÄ Sipoonlahden koulu on Etelä-Sipoossa sijaitseva vuosiluokkien 1. 9. yhtenäiskoulu. Koulussa järjestetään myös esiopetusta ja siihen liittyvää täydentävää päivähoitoa sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä kerhotoimintaa kaikkien vuosiluokkien oppilaille. Sipoonlahden koulu valmistui vuonna 2009. Nyt suunnitteilla olevalla Sipoonlahden koulun laajennuksella vastataan Söderkullan kasvun myötä lisääntyvään oppilasmäärään ja koulutilojen tarpeeseen. Jatkossa Sipoonlahden koulua käyvät nykyinen Sipoonlahden koulu käsittäen myös Söderkullan Opintien yksikön ja koulun ympärille, sen välittömään läheisyyteen, rakentuvien uusien asuinalueiden asukkaiden lapset. Laajentamisen tavoitteena on rakentaa viihtyisä, hyvin toimiva, modernia pedagogiikkaa tukeva, arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä kustannustehokas koulu, joka joustaa myös tulevaisuuden tarpeisiin. Samassa yhteydessä nykyisen koulun tiloja muutetaan siten, että nykyinen ja uusi osa muodostavat pedagogisesti yhtenäisen ja tilankäytöllisesti tehokkaan kokonaisuuden. Sipoon kunnan uusi opetussuunnitelma osaltaan asettaa vaatimuksia myös koulutilojen uudistumiselle. Tarvitaan erilaisiin oppimistilanteisiin mukautuvia ja muunneltavia tiloja, joissa on paikkoja työskentelylle erikokoisissa ryhmissä, pareittain ja itsenäisesti. Koulun laajennuksen ja muutosten myötä tiloista tulee monikäyttöisiä, muuntuvia ja turvallisia, jotka myös tukevat vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Suunnitteluratkaisuilla mahdollistetaan tilojen soveltuvuus useiden eri toimintojen käyttöön sekä tarvittaessa tilojen muuttaminen helposti ja vähin kustannuksin. Sipoonlahden kampusalue käsittää alueen, jolla tulevat sijaitsemaan Sipoonlahden yhtenäiskoulu ja esikoulu, nykyiset Neiti Miilintien ja Mäntymäen päiväkodit sekä näihin liittyvä urheilulaakso. Urheilulaakson elimellisenä osana ovat myös nykyiset Söderkullan urheilukentät. Lisäksi alueelle on mahdollista sijoittaa uusi päiväkoti ja Söderkulla skola. Sipoonlahden koulun laajentaminen ja kampusalue voidaan tehdä useammassa vaiheessa tarpeen mukaan. Tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia ovat opetustilojen laajentaminen ja nykyisen koulun muutostyöt, uuden liikuntasalin toteuttaminen sekä Söderkulla skolan toteuttaminen. Tällä hankesuunnitelmalla on valmisteltu nykyisen Sipoonlahden koulun eteläpuoleisen laajennuksen, nykyisen koulun muutostyöt ja muutostöiden yhteydessä tehtävät uudet rakennusosat, yhteensä 12 368 bm2 sekä piha-alueet ja tilojen kalustus. Muista laajennuksen ja kampusalueen osista tehdään omat hankesuunnitelmansa ja päätöksensä erikseen. Sipoonlahden koulun laajennus ja muutostöiden jälkeen koulun tilat palvelevat enimmillään noin 1150 perusopetuksen lasta ja noin 150 esiopetuksen lasta. Henkilökunnan määräksi arvioidaan enimmillään 135 henkilöä. Rakentaminen toteutetaan siten, että ensin rakennetaan laajennus, jonka rakentamisen aikana koulutyö jatkuu nykyisen koulun tiloissa. Laajennuksen valmistuttua koulutyö siirtyy laajennuksen tiloihin ja nykyisen koulun muutostyöt alkavat. Muutostöiden aikana tarvitaan Opintien tilojen ja laajennuksen lisäksi väistötiloja. Muutostöiden valmistuttua siirtyvät myös Opintien yksikön toiminnot uusiin Sipoonlahden koulun tiloihin ja väistötiloista luovutaan. Hankkeen yhteydessä uusitaan koulun pihat ja pysäköintijärjestelyt. Lisäksi tämän hankkeen yhteydessä on tehty ehdotussuunnitelmat ja kustannusarvio liikuntasalilaajennuksesta, jonka toteuttamisesta päätetään myöhemmin erikseen. Hankkeen yhteydessä on esitetty myös tilanvaraukset ja alustavat kustannusarviot ruotsinkieliselle koululle (1.500 brm²) Sipoonlahden koulun luoteispuolelle ja urheilukentän yhteyteen sijoittuville huoltorakennuksille (450 brm²). Lisäksi on esitetty tilanvaraus uudelle kahdeksanryhmäiselle päiväkodille Miilin päiväkodin kaakkoispuolelle. Hankkeen yhteydessä tehtiin vaikutusten arviointi, jossa katsottiin hankkeen toteutumisen vaikutuksia lapsen kannalta. Arvioinnin johtopäätösten mukaan yhtenäiskoulu voi vähentää kiusaamista ja avoin oppimisympäristö voi yhdistää pienen koulun identiteetin monipuoliseen ja mahdollistavaan suuren koulun volyymiin. Tällöin avoin oppimisympäristö on solujen sikermä, jossa lapsi on keskiössä ja keskeinen toimija. Hankkeen tavoitteellinen koko on 12 368 brm², josta laajennuksen ja nykyiseen rakennukseen tulevien uusien rakennusosien osuus on 5 301 brm². Tavoitehinta-arvio 24,594 M (ALV 0%), josta ensikertaisen kalustamisen osuus on 1,95 M (ALV 0%). Rakennustyön on tarkoitus alkaa tammikuussa 2018 ja olla valmis toukokuussa 2020. Laajennus otetaan käyttöön elokuussa 2019 ja koko rakennus elokuussa 2020. NYKYINEN KOULU LAAJENNUS
Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ 2 2 HANKESUUNNITELMAN LAADINTA 5 2.1 Hankkeen osapuolet 5 2.1.1 Ohjausryhmä 5 2.1.2 Hankesuunnittelun projektiorganisaatio 5 3 HANKESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 6 3.1 Asukkaiden ja oppilaiden määrä kasvaa Söderkullassa 6 3.2 Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma 7 3.3 Uusi opetussuunnitelma, yhtenäiskoulu ja opetustilat 7 3.4 Sipoonlahden koulun laajennuksen arkkitehtikilpailu ja suunnittelijan valinta 7 3.5 Sipoonlahden koulun laajentaminen toteuttaa Söderkullan kampusaluetta 7 4 HANKKEEN TILATARPEIDEN MÄÄRITTELY 8 4.1 Oppilaiden tilatarve 8 4.1.1 Ryhmäkokoon perustuva tilatarve 9 4.1.2 Tuntijakoon perustuva tilatarve 9 4.1.2.1 Liikunnan opetustilojen tarve 9 4.1.3 Sipoonlahden koulun aamu- ja iltapäivätoiminta 10 4.1.4 Oppimistilojen kokonaistarve 10 4.2 Henkilökunnan tilatarpeet 10 4.3 Muiden käyttäjäryhmien tilantarpeet 10 4.3.1 Kansalaisopisto 10 4.3.2 Kulttuuritoiminta 10 4.3.3 Nuorisotyö 10 4.3.4 Liikuntapalvelut 10 4.3.5 Muu kuntalaiskäyttö 11 4.4 n laajuus/tilaohjelma 11 4.4.1 Myöhemmin toteutettavat ja erikseen päätettävät vaiheet 11 4.5 Pedagoginen tarve 11 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 12 5.1 Lapsivaikutukset 12 5.2 Organisaatiovaikutukset 12 6 RATKAISU 13 6.1 Sipoonlahden koulun kampuksen vaiheittainen toteutus 13 6.1.1 Opetustilojen laajuus 13 6.1.2 Liikuntatilojen laajuus 13 6.1.3 Nykyisten urheilukenttien täydennys rakentaminen 14 6.1.4 Myöhemmät mahdolliset kampuksen rakentamisvaiheet 14 6.1.5 Ehdotettava toteutuksen laajuus 14 6.2 Alueellinen ja kaupunkikuvallinen ratkaisu 15 6.2.1 Koulun laajennus 15 6.2.2 Koulun pihoista ja lähiliikuntapaikoista muodostuu liikuntalaakso 16 6.2.3 Liikennejärjestelyt 16 6.2.4 Pysäköinti 16 6.2.4.1 Autopaikat 16 6.2.4.2 Polkupyörä-, mopoauto- ja mopopaikat 17
Sisällysluettelo 6.3 Tilalliset ja toiminnalliset ratkaisut 17 6.3.1 Opetustilat 17 6.3.2 Muut oppilaiden tilat 17 6.3.3 Työ ja hallintotilat 17 6.3.4 Oppilashuolto 18 6.3.5 Keittiö- ja ruokailutilat 18 6.3.6 Henkilökunnan sosiaali- ja WC-tilat 18 6.3.7 Muiden käyttäjäryhmien tilat 18 6.3.8 Huolto- ja tekniset tilat 18 6.4 Pedagogiset ratkaisut 18 6.4.1 Pedagoginen suunnitelma ja oppimisympäristöt 18 6.4.1.1 Oppikylät ja keskusalue 19 6.4.1.2 Kotipesä 19 6.4.1.3 Erityisen tuen oppilaat 19 6.4.2 Pihat oppimisympäristöinä 19 6.4.2.1 Oppimispihat 20 6.5 Tekniset ratkaisut 20 6.5.1 Terveellisyys ja turvallisuus 20 6.5.2 Rakennetekniikka ja rakenneratkaisut 20 6.5.3 Talotekniikka 21 6.5.3.1 Ilmanvaihto 21 6.5.3.2 Lämmitys ja jäähdytys 21 6.5.3.3 Vesi ja viemäri 21 6.5.3.4 Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmät 21 6.6 Rakentamisen vaiheistus ja tarvittavat tilapäisjärjestelyt 22 6.6.1 Rakentamisen toteuttaminen 22 6.6.1.1 Tilapäisjärjestelyt laajennuksen 22 rakentamisen aikana 22 6.6.1.2 Tilapäisjärjestelyt nykyisen koulun 22 muutostöiden aikana 22 7 KUSTANNUKSET 23 7.1 Investointikustannukset 23 7.1.1 Ensimmäisen vaiheen laajennus- ja muutostöiden investointikustannukset 23 7.1.2 Avustukset 23 7.1.3 Muiden vaiheiden investointikustannukset 23 8 SISÄINEN VUOKRA 24 8.1 Sivistystoimen maksamat vuokrat nykyisistä tiloista 24 8.2 Sipoonlahden koulun uusi vuokra laajentamisen 1. vaiheen jälkeen 24 8.3 Yhteenveto 24 9 AIKATAULU 24 10 LIITTEET 25
2 HANKESUUNNITELMAN LAADINTA Suurissa tilahankkeissa päätetään ennen tilojen yksityiskohtaisen suunnittelun aloittamista tilatarpeiden määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä hankkeen tavoitehinnasta. Nämä asiat tulevat päätetyiksi hankesuunnitelmassa, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy. Hyväksyessään hankesuunnitelman on valtuusto päättänyt hankkeen toteuttamisesta hankesuunnitelmassa esitetyillä tilaohjelmalla ja muilla suunnitelmilla sekä tavoitehinnalla. Sipoonlahden koulun laajentamisen ja muutostöiden hankesuunnitelma jakautuu seuraaviin osakokonaisuuksiin: Hankkeen tarve, vaikutusten arviointi ja hankkeen ratkaisu laadullisine, määrällisine ja hinnallisine tavoitteineen. 2.1 Hankkeen osapuolet on laadittu yhteistyössä Sipoon kunnan virkamiesten ja arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen suunnittelijaryhmän kesken. Hankkeen osapuolet on esitelty tarkemmin liitteessä 1, Hankkeen osapuolet. Heikki Vestman ja Tapio Virtanen. Asiantuntijoina ja esittelijöinä ovat toimineet virkamiehet. 2.1.2 Hankesuunnittelun projektiorganisaatio Hankeorganisaatio on muodostunut kahdesta ryhmästä, hankesuunnitteluryhmästä ja sen alaisesta pedagogisesta ryhmästä. Hankesuunnitteluryhmän tehtävänä on koordinoida hankesuunnitelman sisällön tuotanto ja vastata siitä. Pedagogisen ryhmän tehtävänä on ollut tuottaa tarvittava pedagoginen lähtöaineisto pedagogisen suunnitelman ja sen mukaisen ehdotussuunnitelman laatimiseen. Projektiryhmä on muodostaneet Sipoon kunnan edustajat ja työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy alikonsultteineen. Pedagogisen ryhmän toimintaan on osallistunut edellä mainittujen lisäksi useita Sipoonlahden koulun opettajia sekä muiden käyttäjäryhmien edustajia. Lisäksi hankkeen eri vaiheissa on kuultu mm. kansalaisopiston, liikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden, kulttuurin ja vapaa-ajan, ruokapalvelun, kiinteistönhuollon ja siivouspalveluiden henkilöstöä. 2.1.1 Ohjausryhmä n valmistelua on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluu kunnanhallituksen valitsemina jäseninä Rauno Haapaniemi, Clara Lindqvist, Kicka Lindroos, Bob Myrberg, Maarit Rope, Kuva 2 Näkymä vanhan koulun auditorioportailta kohti laajennusta 5
3 HANKESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Sipoonlahden koulun laajennuksen hankesuunnitelman laadintaan nyt esitettävällä tavalla on ryhdytty, koska: Sipoon asukasmäärä kasvaa edelleen Söderkullassa ja Nikkilässä Väestökasvu edellyttää Söderkullan nykyisten koulutilojen märän lisäämistä nykyisestä, koska olemassa olevat koulut ovat täyttymässä n laatiminen on hyväksytty kunnan vuosien 2015 ja 2016 talousarvioissa ja taloussuunnitelmissa ja sen toteuttaminen ehdotettu vuoden 2017 talousarvioon ja 2017-2018 taloussuunnitelmaan Sipoossa tavoitellaan yhtenäiskoulua 1-9 luokkien oppilaille ja esikoululle. Lisäksi lähtökohtana on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka korostavat perusopetusta opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa oppilas on yhteisön osana aktiivinen toimija ja oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden Sipoonlahden koulun laajennuksen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voittaja on valittu Sipoonlahden koulun laajentaminen toteuttaa kampusalueen valmistumista 3.1 Asukkaiden ja oppilaiden määrä kasvaa Söderkullassa Sipoonlahden alueen ennakoitu väestökasvu aiheuttaa paineita päiväkoti- ja koulutilojen riittävyydelle. Väestökasvun toteutuessa alueen nykyiset koulutilat eivät 2020-luvulle siirryttäessä enää riitä kasvavalle lapsimäärälle. Samalla tulee huolehtia modernien ja terveellisten oppimisympäristöjen toteuttamisesta. Keväällä 2015 Sivistys-osasto on laatinut palveluverkkoselvityksen yhteistyössä kunnan muiden osastojen kanssa. Sivistysvaliokunnan ja koulutusjaostojen puheenjohtajat olivat selvityksen ohjausryhmässä. Sivistysvaliokunta ja koulutusjaostot ovat hyväksyneet palveluverkkosuunnitelman ja esittäneet sen mukaisia hankkeita osaksi kunnan investointisuunnitelmaa. Palveluverkkoselvityksen käsittely kunnanhallituksessa on kesken. Kuva 3 n suunnittelualue on merkitty punaisella katkoviivalla, hankesuunnitelmaan kuuluvat laajennukset on merkitty tummansinisellä varjostuksella. NYKYINEN PÄIVÄKOTI NYKYINEN KOULU LAAJENNUS 6
3.2 Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma Talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä on hyväksytty kunnan tulevien vuosien investointiohjelma. Ohjelma on ohjeellinen taloussuunnitelmavuosien osalta. Vuosien 2015 ja 2016 talousarvioissa on päätetty hankkeen Sipoonlahden koulun laajentaminen hankesuunnitelman laatiminen ja esitetty taloussuunnitelmavuosille alustava rahoitus. Hyväksyttävänä olevassa vuoden 2017 talousarviossa ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmassa on varattu rahoitus hankkeen toteuttamiseksi. Tämä hankesuunnitelma täydentää ja tarkentaa investointiohjelman yhteydessä käytettävissä olevia tietoja. 3.3 Uusi opetussuunnitelma, yhtenäiskoulu ja opetustilat Syksystä 2016 lähtien Sipoon koulut noudattavat uutta opetussuunnitelmaa, jonka oppimiskäsitys korostaa oppilaan aktiivista roolia. Oppiminen perustuu vuorovaikutukseen, on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen, eri näkökulmista ja keinoin tapahtuvaan opiskelu- ja oppimisprosessiin. Opetussuunnitelma korostaa ehyen oppimispolun rakentamista sekä opetuksen järjestämisessä että oppimisympäristöjen toteuttamisessa. Sipoonlahden yhtenäiskoulu e-9 mahdollistaa eri ikäisten lasten vuorovaikutuksen uudella ja innostavalla tavalla. Sivistystoimen tavoitteena on uutta opetussuunnitelmaa tukevien tilojen ja yhtenäiskoulujen muodostaminen Sipooseen. 3.4 Sipoonlahden koulun laajennuksen arkkitehtikilpailu ja suunnittelijan valinta Suunnittelijoiden valinta tapahtui arkkitehtikutsukilpailun avulla. Kilpailu järjestettiin talvella 2015-2016 yhteistyössä Sipoon kunnan ja Suomen arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa. Oy alikonsultteineen. Suunnittelusopimus kilpailun voittajan kanssa solmittiin kesäkuussa 2016. 3.5 Sipoonlahden koulun laajentaminen toteuttaa Söderkullan kampusaluetta Sipoonlahden koulun kampusalue on suunniteltu käsittävän alueen, jossa sijaitsevat Sipoonlahden yhtenäiskoulu luokat 1-9 ja esikoulu ja siihen liittyvä urheilulaakso. Urheilulaakson elimellisenä osana ovat myös nykyiset Söderkullan urheilukentät. Kampusalueella sijaitsee lisäksi nykyiset Neiti Miilintien ja Mäntymäen päiväkodit. Lisäksi alueelle on mahdollista sijoittaa yksi uusi kahdeksansarjainen päiväkoti ja Söderkulla skola. Uudet koulutilat on Sipoossa tarkoituksenmukaista toteuttaa pääsääntöisesti olemassa olevien tilojen yhteyteen pyrkien yhtenäiskouluihin ja monipuolisiin oppilaita ja asukkaita palveleviin kampusalueisiin. Nykyinen Sipoonlahden koulu on valmis ja se on ollut käytössä joitakin vuosia. Sen suunnittelun ja sijoituksen yhteydessä on mahdollistettu se, että koulua voidaan laajentaa tällä tontilla myöhemmin. Tarkoituksenmukaista onkin laajentamalla vahvistaa nykyisen Sipoonlahden koulun toimintaa yhtenäiskouluna ja sivistyskeskuksena sekä osana Söderkullan kampusaluetta. Söderkullan kampusalue toimii Sipoonlahden koulun nykyisten oppilaiden ja uusien, kampusalueen ympärille rakennettavien kaava-alueiden asukkaiden lasten esiopetuksen paikkana ja lähikouluina sekä ala- että yläkoulujen oppilaille. Tämän laajennushankkeen toteuttaminen edellyttää alueen asemakaavan muuttamisen, joka valmistellaan tämän hankesuunnitelman ja jatkosuunnittelun pohjalta. Asemakaavan muutostyö on vireillä ja tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn viimeistään kesällä 2017. Sipoon kunta omistaa hankesuunnitelman alaiset maa-alueet ja niihin rajautuvat maa-alueet. Arkkitehtikilpailun kriteereinä olivat: 1. Kampusalueen toiminnallinen ja arkkitehtoninen kokonaisuus 2. Sipoonlahden koulun toiminnalliset ja tilasuunnittelun pedagogiset ratkaisut 3. Sipoonlahden koulun vaiheittaisen laajentamisen rakentamis- ja käyttökustannukset 4. Sipoonlahden koulun vaiheistuksen toteutettavuus ja tilojen muunneltavuus 5. Sipoonlahden koulun sisätilojen arkkitehtuuri ja viihtyisyys sekä ulkoarkkitehtuuri Palkintolautakunta valitsi yksimielisesti voittajaksi ehdotuksen Tandem, jonka tekijöinä oli työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä 7
4 HANKKEEN TILATARPEIDEN MÄÄRITTELY Sipoonlahden yhtenäiskoulun hankkeen laajuus määräytyy sen mukaan mille oppilasmäärälle ja mille luokkatasolle henkilökuntineen tilat suunnitellaan. Lisäksi tilojen määrää voi lisätä muiden käyttäjäryhmien tilatarpeet. Hankkeen laatutasoon vaikuttaa tässä hankkeessa erityisesti se, että uusi oppimiskäsitys oppilaasta aktiivisena toimijana tulee parhaiten esille monipuolisesti mutta tarkoituksenmukaisesti varustelluissa sisä- ja ulkotiloissa. 4.1 Oppilaiden tilatarve Söderkullan alueen asukasmäärän ennustetaan kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 400 asukasta vuodessa, kun uusia alueita rakennetaan ja otetaan käyttöön. Tällä hetkellä Söderkullassa on toteutuksessa seuraavat kaava-alueet: Pähkinälehto, Pähkinälehdon laajennus ja Kalliomäki. Rakenteilla oleville alueille sijoittuu noin 2 500 asukasta. Vastaavasti lapsiluvun ennustetaan kasvavan vuosittain 60 lapsella tarkoittaen ikäluokkaa kohden noin 6-7 lapsen lisäystä. Nykyisin (elokuu 2016) Söderkullan koulujen oppilasmäärät (sisältäen esiopetuksen) ovat Opintiellä (e-2lk) 203, Miilintiellä (3-9lk) 450 ja Söderkulla skolassa 140. Henkilökuntaa on Opintiellä 27, Miilintiellä 56 ja Söderkulla skolassa 15. Henkilökunnan määriin ei sisälly ostopalveluna hankitun siivouksen henkilökunta Kasvuennusteen toteutuessa Söderkullan alueen koulutilojen on arvioitu riittävän vuoteen 2019 asti. Etelä-Sipoon alueella tarvitaan lisää koulutilaa. Uusi koulutila on tarkoituksenmukaista sijoittaa laajennuksena Sipoonlahden koulun yhteyteen ja näin mahdollistaa yhtenäiskoulun syntyminen, kun samassa rakennuksessa toimisivat luokat e-9. Samalla ratkaisu vahvistaa Sipoonlahden koulun roolia Etelä-Sipoon sivistyskeskuksena. Uuden koulun valmistuessa vuonna 2020 Sipoonlahden yhtenäiskoulussa ennustetaan olevan lähes 900 lasta perus- ja esiopetuksessa. Uuden koulutilan suuruus on tarkoituksenmukaista mitoittaa kuusisarjaiseksi yhtenäiskouluksi esiopetuksineen, jolloin tiloja Sipoonlahden laajennetussa ja muutetussa koulussa tulee olemaan yhteensä noin 1300 lapselle, joista noin 150 on esiopetuksessa ja noin 1150 perusopetuksessa. Kuva 4 Sipoonlahden koulukampuksen alue rajautuu Kalliomäen ja Pähkinälehdon uusiin asuinalueisiin 8
4.1.1 Ryhmäkokoon perustuva tilatarve Koulun tilatarvetta arvioitaessa käytetään ryhmän kokona 20 oppilasta. Käytännössä 1300 lapsen sijoittuminen koulun tiloihin edellyttää yhteensä 60 opetusryhmän tilaa luokka-asteilla e-9. Tällöin ryhmäkoko on keskimäärin 21-22 lasta vaihdellen ikäluokan suuruuden mukaan. 4.1.2 Tuntijakoon perustuva tilatarve Yläkoulun aineopetustilojen tilatarve on laskettu Sipoon kunnan opetussuunnitelman tuntijakoon perustuen kuuden rinnakkaisen opetusryhmän mukaan huomioiden pienemmät ryhmäkoot tietyissä oppiaineissa. Aineopetuksesta vain biologia, fysiikka, kemia, musiikki, kuvataide, käsityö, kotitalous ja liikunta tarvitsevat erikoisvarustelua ko. aineen opiskelua varten. Muita aineita voidaan opiskella lähes missä vain vapaassa oppimistilassa. Erityisvarusteltujen tilojen osalta mitoitustarpeena on sovellettu Opetushallituksen oppiainekohtaisia ohjeita. Yleisvarusteltujen oppimistilojen mitoitustarpeeksi on arvioitu keskimäärin n. 2,5m²/ oppilas. Taito- ja taideaineisiin on huomioitu lisäksi alakoulun tarpeet ja yläkoulun valinnaisten aineiden arvioitu tarve, jotka pääsääntöisesti kaksinkertaistavat tilatarpeen näissä aineryhmissä. Alakoulun tilantarpeessa on huomioitu, että etenkin e-2 luokkien käsityön ja kuvaamataidon opetus ja kaikkien alakoulun ikäluokkien luonnontieteen opetus voidaan suurelta osin järjestää vesipisteellisissä yleisopetustiloissa. 4.1.2.1 Liikunnan opetustilojen tarve Koulu tarvitsee päiväkäytössä liikuntatilaa suunnitelmien mukaiselle mitoitusoppilasmäärälle perusopetukseen noin 140 viikkotuntia ja lisäksi esiopetuksen ja aamu-ja iltapäivätoiminnan tarpeisiin noin 30 viikkotuntia. Söderkulla skolan toteutuminen Sipoonlahden kampusalueelle 150 oppilaspaikan mitoituksella lisää liikuntatilojen tarvetta noin 20 viikkotunnilla. Tarpeen määrityksessä on huomioitava, että osa opetussuunnitelman mukaisesta liikunnanopetuksesta toteutetaan ulkona kaikkina vuodenaikoina, eli kaikki liikuntatilan tarve ei ole liikuntasalin tarvetta. Nykyisissä saleissa (Opintie mukaan luettuna) on kapasiteettia klo 8-15 välillä 105 tuntia, kun Sipoonlahden koulun sali on jaettuna kahteen lohkoon. Opintien sali ei ole jaettavissa. Tämän lisäksi Sipoonlahden koulun nykyisen salin näyttämö voidaan muutostöiden yhteydessä ottaa liikuntakäyttöön palvelemaan erityisesti varhaiskasvatusta ja esikoulua. Nykyiset liikuntatilat, ulkoliikuntapaikat huomioiden, riittävät koulun opetussuunnitelman mukaiseen käyttöön niin kauan kuin Opintien sali on käytössä. Kun Sipoonlahden koulun laajennusja muutostyöt valmistuvat, on tavoitteena säilyttää Opintien salin käyttömahdollisuus siihen asti, kun uusi liikuntasali Sipoonlahden koulun yhteyteen on valmistunut. Opintien alueen uudessa kaavoituksessa määritellään alueen toteuttamisen aikataulu. Uuden liikuntasalin tulee kooltaan kattaa poistuvaa Opintien salia ja Sipoonlahden koulun tarvitsemaa lisätilaa siten, että käytet- Kuva 5 Näkymä laajennuksen sydämestä korkean aulan ääreltä 9
tävissä olisi yhteensä viisi vähintään 300m2 liikuntasalilohkoa. 4.1.3 Sipoonlahden koulun aamu- ja iltapäivätoiminta Koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta on Sipoossa kunnan järjestämä palvelu, johon osallistuu merkittävä osa koulujen oppilaista. Koska oppilaat eivät ole samaan aikaan opetuksessa ja aamu- / iltapäivätoiminnassa, toiminta ei tarvitse erillistä tilaa. 4.1.4 Oppimistilojen kokonaistarve Oppimistilojen kokonaistarve on arvioitu siten, että kymmenen vuosiluokkaa, joissa kussakin on kuusi rinnakkaista opetusryhmää, tarvitsee samanaikaisesti 60 koko ryhmälle mitoitettua oppimistilaa, jotka voivat muodostua myös useammasta jaettujen pienryhmien tilasta tai harvemmasta yhdistettyjen suurempien ryhmien tilasta. Jotta tilojen käyttö olisi lukujärjestysteknisesti mahdollista on arvioitu, että tilojen keskimääräinen käyttöaste saa olla enintään 75%. Tällöin kokonaistarve on laskennallisesti yhteensä 80 opetusryhmän vaatima oppimistilojen määrä. 4.2 Henkilökunnan tilatarpeet Nykyisistä kouluista yhdistyvä henkilömäärä on tämän hetken oppilasmääriin suhteutettuna noin 80, kun huomioidaan päällekkäisten toimintojen (kuten keittiö) loppuminen. Koulun lapsimäärän kasvaessa 1300 lapseen arvioidaan henkilökunnan määrän nousevan 135 henkilöön. Henkilökunnan määrän kasvu aiheuttaa lisätilan tarvetta henkilökunnan työ-, tauko-, ja sosiaalitiloille. Suuren koulun toiminnan organisointi edellyttää riittävää hallintohenkilöstöä ja toimivia ja tarkoituksenmukaisesti mitoitettuja hallintotiloja neuvottelutiloineen. Myös oppilashuollon henkilöstön ja tilojen tarve kasvaa oppilasmäärän kasvaessa. 4.3 Muiden käyttäjäryhmien tilantarpeet 4.3.1 Kansalaisopisto Sipoon kansalaisopisto järjestää vuodessa nykyisin noin 11.000 tuntia, joista noin 6.500 tuntia Söderkullassa. Väestömäärän kasvaessa on tarve lisätä kokonaistuntimäärää. Kansalaisopiston esittämä arvio tulevasta opetuksen määrästä Sipoonlahden koululla vastaa kolmen opetustilan tilantarvetta aamuja iltapäivisin ja kuuden opetustilan tarvetta iltaisin. Näihin tarpeisiin ei sisälly liikuntatarjonta. Kansalaisopiston päivällä tapahtuva liikuntatarjonta on koko ajan kysytympää. Kansalaisopistolle ei tällä hetkellä ole päiväsaikaan osoitettavissa kunnallista liikuntatilaa mistä johtuen kansalaisopisto ostaa palvelut muilta toimijoilta. Koulun tilat soveltuvat hyvin kansalaisopiston käyttöön opiston toiminnan painopisteen ollessa iltaisin. Opiston erityinen tarve liittyy lukittaviin säilytystiloihin, joita tarvitaan liikuntatilojen, kuvataiteen ja kädentaidon opetustilojen läheisyyteen. Koulun tilat soveltuvat hyvin kansalaisopiston käyttöön opiston toiminnan painopisteen ollessa iltaisin. Opiston erityinen tarve liittyy lukittaviin säilytystiloihin, joita tarvitaan liikuntatilojen, kuvataiteen ja kädentaidon opetustilojen läheisyyteen. 4.3.2 Kulttuuritoiminta Koulun tiloissa annetaan taiteen perusopetusta ja toiminnan halutaan jatkuvan. Taidesisältöjä pyritään lisäämään koulun aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Erillisiä taidetapahtumia järjestetään koululla yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Luovaa ilmaisua voidaan harjoitta myös ulkotilassa erilaisissa ympäristöissä. Taideopetuksen tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi tarvitaan toimintaa varten lukittavia säilytystiloja esim. kaappeja soittimille ja oppilastöille. Myös koulun lukitusjärjestelmän tulee tukea erilaisten tilaisuuksien joustavaa toteuttamista. 4.3.3 Nuorisotyö Etelä-Sipoon nuorisotila Pleissi sijaitsee hyvällä paikalla Söderkullan keskustassa. Tilat ovat kuitenkin toiminnan luonteeseen nähden pienet, tila koostuu useasta pienestä huoneesta, eikä isompien ryhmien kokoontumiseen tai toimintaan ole edellytyksiä. Nuorisopalvelut toteaa, että vakituisen nuorisotalotoiminnan aloittaminen on heidän toiveensa. Nuorisotalon tulee olla kokonaan koulun tiloista erillinen tila, johon on oma sisäänkäynti ja tilat myös nuorisopalvelujen henkilökuntaa varten. 4.3.4 Liikuntapalvelut Sipoonlahden koulun nykyinen sali ja Söderkullan koulukeskuksen (Opintie) sali (kumpikin n. 600m²) ovat nykyisin joka ilta n. klo 17-21 (osin 16-22) sekä viikonloppuisin urheiluseurojen käytössä. Vuoroille on jo nykyisin kysyntää enemmän kuin niitä voidaan tarjota. Koulutilojen ohella Etelä-Sipoossa ainoa merkittävä sisäliikuntatila on koulukampuksen etäpuolella oleva Ingman-areena, joka on salibandyhalli ja palvelee lähinnä seuran omaa käyttöä. Hallissa on kaksi harjoituskenttää ja yksi katsomolla varustettu kilpakenttä, joiden käyttöaste on arki-iltaisin ja viikonloppuisin lähes 100%. Tulevaisuudessa sisäliikuntatilojen tarve kasvaa, kun olemassa oleva seuratoiminta saa väkiluvun kasvun myötä lisää harrastajia. Etenkin nuorten urheilutoimintaan on Etelä-Sipoon alueella tarvetta riittävän isolle salille, jossa voidaan pelata paikallis- ja aluetason pelejä yleisimmissä sisäpalloilulajeissa. Myöhemmin rakennettavan uuden liikuntasalin mitoitustarve on pituussuunnassa täysimittainen salibandykenttä turva-alueineen 10
ja leveyssuunnassa poikittainen lentopallokenttä syöttöalueineen, jolloin salin vapaiden mittojen tulisi olla vähintään 42m x 24m. Näillä mitoilla salissa voidaan pelata kaikkia muitakin yleisesti harrastettuja sisäpallopelejä. Vapaan korkeuden tulisi olla vähintään seitsemän metriä, jotta sali soveltuu mm. lentopallon ja sulkapallon pelaamiseen. 4.3.5 Muu kuntalaiskäyttö Söderkullan koulujen tiloja käyttävät nykyisin vain satunnaisesti muut yhdistykset ja järjestöt (kuten vanhempainyhdistys), mutta yleisenä tavoitteena on, että tilat olisivat mahdollisimman laajasti kuntalaisten käytettävissä myös sähköisen varausjärjestelmän kautta. 4.4 n laajuus/tilaohjelma Hankkeen tilaohjelma on yhteenveto niistä tilatarpeista, jotka hankkeessa toteutetaan. Toteutettavat tilat ja niiden laajuus on eritelty liitteessä 4, Tilaohjelma. Tilaohjelmaan perustuva hankkeen kokonaislaajuus Nykyinen koulu 7 067 brm² Laajennus eteläpuolelle 4 227 brm² Laajennukset nykyisen koulun muutostöiden yhteydessä 1 074 brm² 1. vaiheen laajuus yhteensä 12 368 brm² 4.4.1 Myöhemmin toteutettavat ja erikseen päätettävät vaiheet: Alustavat laajuusarviot Kenttien, liikunnan ja huollon tilat Uusi liikuntasali Söderkulla skola Uusi päiväkoti 4.5 Pedagoginen tarve n. 450 brm² n. 1 930 brm² n. 1 500 brm² n. 1 780 brm² Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää koulun uudistumista työtapojen, toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen osalta. Oppiminen nähdään yksilöllisenä tapahtumana, mutta osana yhteisön vuorovaikutusta. Koulun tulee tukea molempien kehittymistä, joka osaltaan asettaa vaatimuksia opetuksen järjestämiselle ja opiskelu- ja oppimisympäristöille. Opetussuunnitelman perusteet korostavat yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuria. Opetus ja oppilaan kasvun ja hyvinvoinnin tuen tulee muodostaa ehyt kokonaisuus lapsen parhaaksi. Oppimisympäristöjen tulee olla pedagogisesti monipuolisia ja joustavia ja vastata eri ikäkauden ja oppiaineen erityistarpeisiin. Avoin oppimisympäristö mahdollistaa uuden opetussuunnitelman toteuttamisen mahdollistamalla avoimien ja inspiroivien muunneltavien opiskelutilojen suunnittelun ja toteuttamisen opiskeltavan aiheen ja työskentelyn tarpeisiin. Avoimissa oppimisympäristöissä tilojen akustiikka, valaistus ja kalustus ovat aiempaa suuremmassa merkityksessä. ssa käsitellään tavanomaista tarkemmin ao. asioita ja esitetään tämän takia näille asioille riittävä rahavaraus. tyypilliset alaluokat yhteinen turvallinen tila alaluokilla tyypilliset keskiluokat yhteinen tila + omat sopet keskiluokilla tyypilliset yläluokat erilaisten oppitilojen verkosto yläluokilla Kuva 6 Vasemmalla puolella perinteisen luokkaympäristön ohjaama oppimistapahtuma. Oikealla puolella uusien avoimien ja muuntautuvien oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia erilaisiin oppimistapahtumiin. 11
5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnin tehtävänä oli laatia lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointi asiantuntija-arviona. Tehtävä toteutettiin tarkastelemalla keskeisiä tutkimuksia tämän hetken pedagogisista muutoksista ja haastattelemalla muutamia tulevan Sipoonlahden koulun kokoisten koulujen rehtoreita. Talousanalyysi toteutettiin kunnan toimittamien taloustietojen pohjalta. Vaikutusten arviointi on kokonaisuudessaan tämän hankesuunnitelman liitteenä, ks. LIITE 2 Alle on koottu vaikutusten arvioinnin keskeiset johtopäätökset. 5.1 Lapsivaikutukset Yhtenäiskoulussa lapsen kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin tuelle voidaan luoda saumattomat nivelvaiheet. Lapsen erityistarpeisiin voidaan vastata koko hänen oppivelvollisuutensa ajan tuttujen ja turvallisten aikuisten toimesta. Sipoonlahden koulun suunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota linjakkaan yhtenäisen perusopetuksen tilojen toteuttamiseen mm. suunnittelemalla tilat monitoimisiksi ja muunneltaviksi. Tutkimusten perusteella kouluja ei voida ilman tarkempaa analyysia asettaa ns. paremmuusjärjestykseen koulun koon perusteella. Koulun koon kasvun noin 600 oppilaaseen on havaittu korreloivan positiivisesti koulumenestykseen. Ei ole kuitenkaan näyttöä, että tämän jälkeen koulun koko alkaisi vaikuttaa oppilaan koulumenestykseen negatiivisesti. Koulun koon kasvusta tytöt hyötyvät poikia enemmän. Oppimisen rinnalla lapsen hyvinvointi koulussa on tärkeää. Sipoonlahden koulun tilajärjestelyissä yhdistetään pienen koulun identiteetti monipuoliseen ja mahdollistavaan suuren koulun volyymiin (organisointi, koulu ja oppimispihat). Suuressa koulussa erilaisuutta siedetään paremmin. Kokemusten mukaan isot oppilaat eivät kiusaa pieniä oppilaita, vaan kiusaaminen tapahtuu yleisemmin oman ikäistensä kesken. Siksi kyläkoulumaisilla oppimissoluilla luodaan pienen kyläkoulun identiteettiä ja eliminoidaan häiriökäyttäytymistä. 5.2 Organisaatiovaikutukset Suuressa koulussa hallinnon, suunnittelun ja organisoinnin merkitys korostuvat. Aikuisten kyky yhteisöllisen toimintakulttuurin luomisessa on keskeistä, johon heillä suuressa työyhteisössä on monipuolisten yhteistyömahdollisuuksien ja työnjaon kehittämisen kautta hyvät edellytykset. Astejaon madaltaminen mahdollistaa eri-ikäisten lasten opettamisen ja lisää oppilastuntemusta. Tällöin oppilaan yksiöllisiin tarpeisiin vastaaminen helpottuu ja lasten hyvinvointi koulussa kasvaa. Opettajien osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen mahdollistaa myös tuntiresurssin tehokkaan käytön. Sipoonlahden koulun tilaratkaisut edistävät opettajien monipuolista toimintaa yhdessä. Tilajärjestelyt eivät enää mahdollista, että yksittäinen opettaja työskentelisi yksin omassa suljetussa luokkahuoneessaan. Koko koulun toimintakulttuurin ja työtapojen muutos on erittäin merkittävä ja tarkemman hankesuunnittelun ajan koko koulun henkilöstön on hyvä kouluttautua ja valmistautua uudenlaisen pedagogisen toimintakulttuurin suunnitteluun rakennuksen suunnittelun kanssa samanaikaisesti. 12
6 RATKAISU 6.1 Sipoonlahden koulun kampuksen vaiheittainen toteutus Sipoonlahden koulun kampusalue on suunniteltu käsittävän alueen, jossa sijaitsevat Sipoonlahden yhtenäiskoulu luokat 1-9 ja esikoulu ja siihen liittyvä urheilulaakso. Urheilulaakson elimellisenä osana ovat myös nykyiset Söderkullan urheilukentät. Kampusalueella sijaitsee lisäksi nykyiset Neiti Miilintien ja Mäntymäen päiväkodit. Lisäksi alueelle on mahdollista sijoittaa yksi uusi kahdeksansarjainen päiväkoti ja Söderkulla skola. Sipoonlahden koulun laajentaminen oli jaettu arkkitehtikilpailussa opetustilojen osalta kahteen laajennusvaiheiseen. Myös liikuntasalin laajentaminen oli oma vaiheensa. Lisäksi kampusalueelle mahdollisesti toteutettavat Söderkulla skola ja uusi kahdeksan ryhmäinen päiväkoti olivat omia vaiheitaan. Söderkullan koulukeskuksen rakennuksen kunto osoittautui huonoksi ja se korjataan kesällä ja syksyllä 2016 kuntoon. Rakennus on kuitenkin elinkaarensa loppupuolella ja siitä on tarkoituksenmukaista luopua heti kun on mahdollista eli Sipoonlahden koulun laajennuksen valmistuttua. Aiemmin koulukeskuksen käyttöä oli suunniteltu jatkettavan vuoteen 2024-2025. Ko. tontille on mahdollista kaavoittaa esim. Söderkullan keskustarakentamista. Tontin alustava myyntiarvio tonttina on 5-10 milj. euroa. 6.1.1 Opetustilojen laajuus Sipoonlahden koulun laajennuksen valmistuessa vuoden 2020 kesällä koulun koko on lähes 900 lasta joista 800 on perusopetuksessa olevia oppilaita. Lisäksi Söderkulla skola haluaa siirtyä Sipoonlahden koulun tiloihin. Jotta kaikki oppilaat mahtuvat Sipoonlahden yhtenäiskoulun rakennukseen tulee molemmat opetustilojen laajennukset toteuttaa heti ensimmäisessä vaiheessa. 6.1.2 Liikuntatilojen laajuus Nykyisin ja koulun laajennuksen valmistuttua Sipoonlahden koulun käytössä ovat Neiti Miilintien yksikön liikuntasali ja Söderkullan koulukeskuksen liikuntasali Opintiellä, joista kumpikin on kooltaan n. 600 m2, ja joista Miilintien yksikön sali on jaettavissa kahteen lohkoon. Koko laajuudessaan Sipoonlahden koulu tarvitsee yhteensä viiteen n. 300 m2 lohkoon jaettavat liikuntasalit, joten Opintien salin poistuttua käytöstä nykyisen liikuntasalin lisäksi tulee toteuttaa uusi kolmeen osaan jaettava n. 1000 m2 liikuntasali. Tämän kokoinen sali palvelee myös urheiluseuratoiminnan ja kansalaisopiston tarpeita, päiväkäytössä rajallisesti ja iltaisin laajasti ja monipuolisesti. Kansalaisopiston, urheiluseurojen ja koulun yhteistyöllä ja yhteiskäytöllä salien käyttöastetta voidaan nostaa ja toimintaa monipuolistaa. Koulu voi hankkia tilapäisesti muuta liikuntatilaa ulkopuolisilta toimijoilta, kuten Ingman-areenalta. Liikunnan opetuksesta osa voidaan toteuttaa ulkona kaikkina vuodeaikoina, mutta opetussuun- Kuva 7 Kampusalueen havainnepiirustus kaikkien ajateltujen rakennusvaiheiden valmistuttua 13
nitelman mukainen opetus edellyttää myös oppilasmäärään suhteutettuna riittäviä sisäliikuntatiloja. Lisäksi Opintien liikuntasali pidetään käytössä niin pitkään kuin se alueen maankäytön kannalta on mahdollista. Liikuntasalilaajennus on ehdotettu sijoitettavaksi rakennuksen pohjoispuolelle nykyisen liikuntasalin yhteyteen, jotta mahdollistetaan salien ja pukuhuonetilojen rinnakkaiskäyttö. Uusi sali on ehdotussuunnitelmissa ajateltu pääasiassa vain harjoitusliikuntakäyttöön, eikä sinne ole suunniteltu katsomoratkaisuja tai kiinteää näyttämöä. Salin ilmanvaihtokonehuone ja uloskäytävät on kuitenkin mitoitettu mahdollistamaan salin käytön myös enintään 600 henkilön kokoontumistilana, ja salin suunniteltu mitoitus ja varustus mahdollistaa sen toimimisen myös ottelukäytössä. Liikuntasalilaajennus on ajateltu toteuttaa erillisenä hankkeena myöhemmässä vaiheessa ajoittuen mahdollisuuksien mukaan Opintien salin käytöstä poistamisen ajankohtaan. Koulun kasvavan henkilöstömäärän edellyttämät uudet väestönsuojat on ehdotettu rakennettavaksi liikuntasalilaajennuksen yhteydessä, jolle haetaan viiden vuoden siirtymäaikaa. 6.1.3 Nykyisten urheilukenttien täydennysrakentaminen Koulun laajennuksen yhteydessä erillisenä projektina rakennetaan urheilukentän yhteyteen kaksi rakennusta, pukuhuonerakennus (~75 brm2) ja huoltorakennus (~375 brm2). Pukuhuonerakennus rakennetaan suuremman kentän pohjoispuolella olevan uudehkon pukuhuonerakennuksen laajennukseksi korvaamaan urheilukentän itälaidalla olevaa huonokuntoista pukuhuonerakennusta, joka puretaan. Huoltorakennukseen sijoitetaan tarpeelliset varastotilat kentän välineistölle ja kalustolle. Lisäksi kampusalueen tarvitsemat kiinteistönhuollon tilat sijoitetaan kentän huoltorakennuksen yhteyteen, jolloin tilojen ja kaluston yhteiskäyttö on luontevaa. Huoltorakennus on ehdotettu sijoitettavaksi suuremman kentän pohjoispuolelle pukuhuonerakennuksen läheisyyteen. Rakennustoimenpiteiden yhteydessä kentän lämmitys varustetaan automatiikalla, joka huolehtii lämmityksen tarpeenmukaisesta säädöstä vallitsevan ja ennustetun säätilan mukaan. 6.1.4 Myöhemmät mahdolliset kampuksen rakentamisvaiheet Söderkulla skolalle on suunnitelmassa esitetty varaus koulun luoteispuolella, jossa se on mahdollista liittää luontevaksi osaksi koulun toiminnallista ja arkkitehtonista kokonaisuutta. Uusi kahdeksanryhmäinen päiväkoti on sijoitettu erilleen koulurakennuksesta Miilin päiväkodin kaakkoispuolelle. Tällä sijainnilla ulkoalueiden rakentamisen vaiheistus on toteutettavissa johdonmukaisesti ja päiväkotien välille on tarvittaessa mahdollista järjestää sisäyhteys tai katettu ulkoyhteys. 6.1.5 Ehdotettava toteutuksen laajuus Tämän hankesuunnitelman mukaisesti toteutettavaksi ehdotettava laajuus käsittää Sipoonlahden koulun eteläpuolen laajennuksen ja nykyisen koulun muutostyöt kalusteineen sekä koulun piha-alueet. Muutostöiden kokonaisuuteen sisältyy myös muutostöiden yhteydessä tehtävät täydennysosat. Ehdotettava laajuus mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisen toiminnan kasvavalle oppilasmäärälle yhteisissä koulutiloissa. Koulutilojen yhdistäminen mahdollistaa luopumisen Söderkullan koulukeskuksen tiloista ja vapautuvan koulutontin maankäytön kehittämisen. Ehdotuksen mukainen koulurakennus muodostaa rakennusteknisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen ja kokonaistaloudellisesti edullisen sekä energiatehokkaan kokonaisuuden, joka on myöhemmin laajennettavissa. 14
6.2 Alueellinen ja kaupunkikuvallinen ratkaisu Sipoonlahden koulun uusi kampusalue liittyy osaksi Söderkullan keskustaa ja jatkaa kylän tiiviimmin rakennettua vyöhykettä itään päin kohti uutta Pähkinälehdon asuinaluetta. Kampus ja sen osaksi rakentuva liikuntalaakso luovat helppokulkuisen kohtaamispaikan söderkullalaisille. Suunnitelmassa on painotettu koulukampuksen helppoa saavutettavuutta ja turvallisia reittejä kaikille liikkumismuodoille. Kampusalueelle johtaa useita kevyen liikenteen reittejä Söderkullan keskustasta ja ympäröiviltä asuinalueilta. Ajoneuvoliikenne ohjataan pois kampuksen ydinalueelta, jolloin kevyt liikenne ei risteä ajoneuvoliikenteen kanssa kampuksen sisällä. Koululaisten käyttämät linja-autot pysähtyvät korotetulla tieosuudella koulun pihan etelälaidalla, jolloin reitti bussilta koululle on turvallinen. Autolla saatto onnistuu bussien jättöpaikan molemmilta puolilta, joissa kääntöpaikkojen yhteyteen on järjestetty saattopysäköinti. Pienimpien oppilaiden saattopysäköinti on järjestetty lähemmäs oppilaiden sisäänkäyntejä ja liikuntaesteisten saatto on järjestetty aivan koulun sisäänkäynnin yhteyteen. Kaikki laajennuksen sisäänkäynnit toteutetaan esteettöminä. Koulun keittiölle rakennetaan uusi huoltoreitti Miilin päiväkodin pohjoispuolelta, jolloin se on mahdollisimman eriytetty kaikesta saattoliikenteestä ja pihoista. Asemapiirros on liitteessä 5 6.2.1 Koulun laajennus Sipoonlahden koulun laajennukset on sijoitettu nykyisen koulun yhteyteen, jotta syntyy maisemallisesti ja toiminnallisesti saumaton kampus. Nykyinen koulurakennus toimii kampuksen sydämenä, jota laajennukset täydentävät. Laajennusosat madaltavat koulun mittakaavaa, jakavat koulun visuaalisesti kylämäiseksi useamman rakennusosan kokonaisuudeksi ja avaavat sisäänkäyntiä kohti eteläistä saapumissuuntaa. Uudet kaksikerroksiset koulusiivet ovat arkkitehtuuriltaan rauhallisen leikkisiä. Laajennusosat on verhoiltu eri värisillä tiilillä ja ne hahmottuvat maantasossa omina rakennuksinaan. Toisen kerroksen sillat liittävät laajennusosat nykyisen koulurakennuksen päätyihin ja rajaavat sisäpihoja jättäen samalla avoimen huoltoyhteyden pihoille. Nuoremmat oppilaat saapuvat kouluun omista sisäänkäynneistään sisäpihoilta, ja heille koulu näyttäytyy oman oppikylän kautta avautuvana laajempana yhteisönä. Ikkunoiden rytmistä on saatu leikkisä laajan avoimen sisätilan ansiosta. Vesikatto on pidetty mahdollisimman matalana ja rauhallisena vastapainoksi nykyisen koulutalon IV-torneille. Tämä on saavutettu sijoittamalla IV-konehuone laajennuksen kellariin ja viemällä raitisilman sisäänotto ja jäteilman ulospuhallus vesikatolle nykyisen koulun IV-tornin kyljessä. Kuva 8 Kampusalueen havainnepiirustus hankesuunnitelman mukaisen rakennusvaiheen valmistuttua 15
Kuva 9 Kilpailuehdotuksen havainnekuva uusista koulusiivistä 6.2.2 Koulun pihoista ja lähiliikuntapaikoista muodostuu liikuntalaakso Liikuntalaaksosta tulee laaja ja monipuolinen lähiliikuntapaikkojen ja pihojen kokonaisuus yhdessä uuden liikuntasalin kanssa. Nykyiset toimivat kentät säilytetään, ja niiden teemaa jatketaan avointa laaksomaisemaa pitkin kohti itää. Suuri urheilukenttä on edelleen ympärivuotinen ja lämmitetty. Pienempää kenttää laajennetaan ja se voidaan jäädyttää talvisin. Uudet kentät on sijoitettu helminauhamaisesti uuden Kampuskadun varteen siten, että niiden vierelle pääsee ajamaan, ja niitä voidaan tarpeen mukaan käyttää myös pysäköintiin esimerkiksi suurissa tapahtumissa. Pysäköintialueet ja liikuntapaikat sijaitsevat avoimessa maisemassa vuorotellen, jolloin pysäköinti ei hallitse aluetta, ja jokaiselle toiminnolle löytyy läheltä pysäköintipaikka. Koulun uusi sisääntulo muodostaa urbaanin torialueen, joka johtaa bussipysäkiltä ja pysäköintialueilta pääsisäänkäynnille. Torialueelle suunnitellaan skeitattavia rakenteita ja skeittaamista suosivia sileitä pinnoitteita. Torialuetta reunustavat erilaiset pienpelikentät. Koulun pohjoispuolen metsässä on frisbeegolf-rata, jonka rakentamisen alle jäävät maalit sijoitetaan uudelleen. Ulkokuntosalivälineiden sijoittamista esim. koulun pohjoispuolella kiertelevän ulkoilureitin varteen osaksi lähiliikuntapaikkakokonaisuutta tutkitaan jatkosuunnittelussa. Tämän hankkeen yhteydessä toteutetaan pihat, pysäköintialueet ja hankealueelle sijoittuvia lähiliikuntapaikkoja. 6.2.3 Liikennejärjestelyt Suunnitelmissa on esitetty uusi itä-länsisuuntainen katu Taasjärventien ja Graniittitien risteyksestä kohti Söderkullan keskustaa. Katu esiintyy suunnitelmissa ja tässä selostuksessa työnimellä Kampuskatu. Ensi vaiheessa se rakennetaan salibandyareenan länsipuolisen pysäköintialueen tasalle. Myöhempi linjaus kohti Söderkullan keskustaa ratkaistaan alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Linja-autojen tasauspysäkki ja siihen liittyvä liityntäpysäköinti on suunniteltu siirrettäväksi salibandyareenan itäpuolelle, uuden kadun ja seurakuntakiinteistön väliin jäävälle vyöhykkeelle. Katujärjestelyt ja linja-autopysäkki liityntäpysäköinteineen eivät sisälly tämän hankesuunnitelman laajuuteen, mutta ne on tarpeen suunnitella ja toteuttaa tämän hankkeen aikataulun mukaan. 6.2.4 Pysäköinti Pysäköintiä on jaoteltu pieniin yksiköihin, jolloin pysäköinti ei hallitse maisemaa ja se on helppo vaiheistaa. Osa pysäköintialueista on rajattu kasvillisuudella, jotta se rytmittyy osaksi pelikenttien laaksoa. Rakentamisen vaiheistuksen mukaan osa pysäköintialueista voi toimia ensin urheilukäytössä, ja sitä voidaan ottaa käyttöön joustavasti tarpeen mukaan. Pienempiä urheilukenttiä voidaan myöhemminkin tarpeen mukaan käyttää pysäköintiin esimerkiksi tapahtumissa, sillä ne on sijoitettu ajoyhteydellä Kampuskadun varteen. Uuden päiväkodin pysäköinti voidaan niin ikään toteuttaa vaiheittain Taasjärventien varteen. Mäntymäen päiväkodin pysäköintijärjestelyt pysyvät ennallaan. 6.2.4.1 Autopaikat Ehdotussuunnitelmissa pysäköintipaikkoja on varattu yhteensä 209 kappaletta, jotka jakaantuvat seuraavasti: Rakennusvaihe 1 - Sipoonlahden koulu 130 ap. - Miilin pk (nykyinen) 14 ap. + 8 jättöpaikkaa 16
Myöhemmät rakennusvaiheet Suunnitelmassa on jätetty riittävät tilanvaraukset, joiden puitteissa myöhempien rakennusvaiheiden autopaikkatarpeet voidaan ratkaista. 6.2.4.2 Polkupyörä-, mopoauto- ja mopopaikat Polkupyörä- ja mopopaikkoja varataan seuraavasti: - polkupyöräpaikat 350 kpl - mopoautopaikat 35 kpl - mopopaikat 45 kpl 6.3 Tilalliset ja toiminnalliset ratkaisut Nykyinen koulurakennus on kolmikerroksinen ja muodostuu kolmesta, korkeaan keskusaulaan liittyvästä siipiosasta. Laajennus täydentää nykyistä koulua kahdella kaksikerroksisella siivellä. Lisäksi nykyisen aulan sisään ja sen pohjoispäädyn syvennykseen tehdään uusien välipohjien päälle tiloja, joilla tyhjää sisätilaa otetaan hyötykäyttöön. Näiden ohella uutta tilaa rakennetaan keittiön jakelulinjastoja sekä teknisen käsityön opetustiloja varten. Sipoonlahden koulun keskuksena on nykyistä aulaa täydentäen rakennettava ruokasali. Se sitoo kokonaisuuden osat tilallisesti ja toiminnallisesti yhteen, sekä helpottaa orientaatiota koulussa. Siipiosiin sijoittuu pääasiassa opetustiloja. Nykyisen koulun siipiosien tilajako muutetaan siten, että niihin sijoittuvat yleiset opetustilat noudattavat vastaavaa toiminnallista rakennetta kuin laajennuksen yleiset opetustilat. Samalla nykyisen rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitseva asunto muutetaan osaksi koulun tiloja. Muutos lisää koko koulurakennuksen tilojen käytön joustavuutta. Nykyisen rakennuksen laajennus ja nykyinen rakennus korjattuna on esteetön. Tilat suunnitellaan liikuntaesteisille soveltuviksi, eri pinnoilla käytetään riittäviä kontrastieroja ja huomiomerkintöjä orientoitumisen helpottamiseksi ja kokoontumistilat varustetaan induktiosilmukoilla. Rakennuksen ehdotussuunnitelmat ovat liitteessä 5. 6.3.1 Opetustilat Opetustilat (kirjastoa ja liikuntatiloja lukuun ottamatta) on käsitelty pedagogisen ratkaisun yhteydessä (kohta 6.4) ja Pedagogisessa suunnitelmassa (Liite 3). Liikuntatilat ja näyttämö Nykyinen liikuntasali pukuhuoneineen ja varastotiloineen jää pääosin ennalleen. Näyttämön varustusta täydennetään mm. tanssipeilein niin, että sitä voidaan käyttää mm. tanssin opetustilana koulun ja muiden käyttäjäryhmien tarpeisiin, sekä pienempänä liikuntatilana mm. esi- ja alkuopetuksen käytössä. Saliin avautuvaan näyttämöaukkoon asennetaan ääntä eristävä laskosseinä tai vastaava. Kirjasto Nykyisen kirjaston tilat tarvitaan C-siiven ensimmäisen kerroksen oppikylän opetustilaksi. Kirjasto siirtyy entisen ATK-luokan paikalle, jota avataan aulaan poistamalla aulan ja luokan väliset WC-tilat. Kirjaston toiminta levittäytyy myös aulan puolelle ja nivoutuu yhteen viereisen pihan kanssa. 6.3.2 Muut oppilaiden tilat Kaikkien sisäänkäyntien yhteydessä on lokerikot ulkojalkineiden säilytykseen. Koulussa toteutetaan sukkakouluperiaatetta eli sisätiloissa kuljetaan ilman ulkojalkineita ja kaikki kengät jätetään maantasokerrokseen. Oppikylien sisäänkäyntien yhteydessä on lisäksi märkäeteiset, joissa on huuhtelu- ja kuivatustilaa likaantuneille ja märille ulkovaatteille ja asusteille. Päällysvaatteiden säilytystilat on sijoitettu oppikyliin kerroksittain sisäänkäyntien ja porrashuoneiden välittömään läheisyyteen. Pienimmille oppilaille ensimmäisessä kerroksessa on suunniteltu avonaulakot hattulokerikolla ja ylempiin kerroksiin isommille oppilaille ovelliset vaatekaapit. Kaikille oppilaille järjestetään lukittava säilytyskaluste henkilökohtaisille tavaroille mm. digitaalisten opiskeluvälineiden säilytykseen. Se voi olla naulakkokalusteen tai kotipesäkalusteen yhteydessä tai molemmissa. Kenkäeteisiin ja naulakkokalusteiden yhteyteen tai läheisyyteen kalustetaan säilytystilaa myös pienille urheilu- ja harrastusvälineille kuten luistimille ja kypärille. Isommille välineille, kuten skeitti- ja potkulaudoille, mailoille ja suksille rakennetaan koulun sisäänkäyntien ja erillisenä hankkeena toteutettavan kentän huoltorakennuksen yhteyteen. Oppilaskahvio on sijoitettu ensimmäisen kerroksen aulaan nykyisen kirjaston kohdalle. Oppilaskunnan käytössä on yksi laajennuksen keskusaulan pienryhmätiloista. Tilaa voidaan käyttää myös opetustilana. Oppilaiden WC-tilat sijoittuvat pääasiassa oppikyliin, joissa jokaisessa yksi vessoista on suunniteltu liikuntaesteisille soveltuvaksi. Lisäksi oppilaiden WC-tiloja on mm. liikuntasalin pukuhuoneiden ja teknisen käsityön sekä oppilashuollon tilojen yhteydessä. WC-tiloja on vähintään 1kpl / 15 oppilasta. Osa niistä toteutuu vasta liikuntasalilaajennuksen yhteydessä. 6.3.3 Työ ja hallintotilat Hallintotilat on suunniteltu nykyisen koulun aulaan kolmannen kerroksen tasolle tehtävään laajennukseen monitilatoimistona, jossa erillisten henkilötyöhuoneiden sijaan on avointa työympäristöä ja sen ohella eri kokoisia ja eri asteisesti suljettuja tiloja neuvotteluita, asiakastapaamisia ja hiljaista työskentelyä varten. Opettajille on hiljaista työskentelyä varten yhteiset työhuoneet oppikylien keskellä. Lisäksi opettajien käytössä on hallintotilojen 17
työ- ja neuvottelutilat. Myös opetustilat toimivat työtiloina silloin kun niissä ei ole opetusta. 6.3.4 Oppilashuolto Oppilashuollon vastaanottotilat on sijoitettu kolmanteen kerrokseen hallintotilojen läheisyyteen. Tilojen rakenteissa ja ovissa huomioidaan toiminnan vaatima hyvä ääneneristys. 6.3.5 Keittiö- ja ruokailutilat Nykyisen keittiön kapasiteettia kasvatetaan tulevaa oppilasmäärää vastaavaksi. Uudet keittiötilat rakennetaan nykyisten kotitalouden opetustilojen paikalle. Jakelutilaa varten rakennetaan pieni laajennusosa nykyisten A- ja B-siipien väliin. Keittiö on lämmityskeittiö ja se mitoitetaan n. 1500 ruokailijan kapasiteetille. Ruokailu järjestetään porrastaen siten, että ruokasaliin varataan noin 400 paikkaa. 6.3.6 Henkilökunnan sosiaali- ja WC-tilat Henkilökunnan yhteiset puku- ja pesuhuoneet tehdään nykyiseen väestönsuojaan. Siivoushenkilökunnan puku- ja pesuhuoneet säilyvät ennallaan siivouskeskuksen vieressä. Henkilöstökahvio tehdään kolmannen kerroksen monitilatoimiston yhteyteen. Keittiöhenkilökunnalle tulee pieni työ-/taukotila keittiön yhteyteen. WC-tiloja tulee henkilökunnalle keittiöön omansa, opettajille oppikyliin ja kaikelle henkilökunnalle yhteisiä puku- ja pesuhuonetiloihin sekä kolmannen kerroksen työtilojen yhteyteen. 6.3.7 Muiden käyttäjäryhmien tilat Koulun tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi ja yhteiskäyttöisiksi, eikä muille käyttäjäryhmille (kuten kansalaisopisto) ole suunniteltu eikä varattu erillisiä tiloja. Muiden käyttäjäryhmien tarvitsemat varastotilat on sijoitettu pääosin kalusteina opetus- ja liikuntatilojen yhteyteen tai niiden läheisyyteen. 6.3.8 Huolto- ja tekniset tilat Siivoustilat Nykyiset siivoustilat riittävät pääosin myös laajennuksen tarpeisiin. Siivouskeskukselle järjestetään lisää varastotilaa ottamalla viereinen auditorioportaikon alustila käyttöön. Kerroksissa olevat siivoustilat jäävät käyttöön. Siivoustilojen varustus uudistetaan tarvittavilta osin. Jätehuolto Koulun nykyinen jätetila, joka sijaitsee sisätiloissa huoltopihan yhteydessä keittiön huolto-oven läheisyydessä, on mitoitukseltaan epätarkoituksenmukainen ja lämpimyytensä vuoksi ongelmallinen erityisesti biojätteen säilyttämistä aiheutuvien hajuhaittojen kannalta. Jätteiden keräys järjestetään huoltopihan yhteyteen rakennettaviin syväkeräysastioihin. Nykyinen jätetila muutetaan teknisen käsityön tilojen puutavaravarastoksi. Keräysjärjestelmän mitoitus arvioidulle jätemäärälle: - sekajäte 2x5 m 3 (minimitarve 2x3 m 3 ) - biojäte yht. 1 1,5 m 3, jaettu < 800 l osiin, että paino ei nouse liian suureksi - paperi 2,5 3 m 3 - kartonki 5 m 3 - metalli ja lasi, jaettu säiliö 2,5 3 m 3 Metalli, lasi, kartonki ja paperisäiliöt mitoitettu harvemman tyhjennysvälin mahdollistaviksi. Astiat ovat lukittavia. Sähkö- ja elektroniikkajätettä ei kerätä syväkeräysastioihin vaan sisällä olevaan astiaan. Jätekuljetusten reitti koulun pihalla ei risteä oppilaiden päivittäisten kulkureittien eikä saattoliikenteen reittien kanssa. Väestönsuoja Sipoonlahden koulun nykyiset väestönsuojat on mitoitettu henkilömääräperusteisesti nykyisen koulun tarpeisiin. Laajennukset edellyttävät suojatilan lisärakentamisen. Väestönsuojan mitoitusperusteena on rakennuksen keskimääräinen henkilömäärä laskettuna lukuvuoden arkipäivän käyttöajan klo 07-23 mukaan. Väestönsuoja on ehdotussuunnitelmissa sijoitettu liikuntasalilaajennuksen rakennusvaiheeseen ja sen rauhanajan käyttötarkoitus on liikuntasalin puku- ja pesuhuoneet. Väestönsuojan rakentamiselle haetaan tämän hankkeen rakennuslupahakemuksen yhteydessä viiden vuoden lykkäystä. 6.4 Pedagogiset ratkaisut Sipoonlahden koulusta muodostetaan kuuden rinnakkaisluokan yhtenäiskoulu, jossa toimivat perusopetuksen vuosiluokat 1-9 ja esiopetus sekä sitä täydentävä päivähoito ja oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta. 6.4.1 Pedagoginen suunnitelma ja oppimisympäristöt Koulun oppimistilojen pedagogisia ratkaisuja on tarkasteltu ja kehitetty pedagogisessa ryhmässä mm. erilaisten simulaatioharjoitusten avulla. Varsinainen pedagoginen suunnitelma on pidempiaikainen prosessi, jota jatketaan rinnan koulun rakennussuunnittelun kanssa ja edelleen uusien tilojen valmistuttua niistä saatujen kokemusten perusteella. Koulun suunnitelma perustuu moderniin pedagogiikkaan ja tilat suunniteltu ns. avoimiksi oppimisympäristöiksi, joissa tilojen moni- 18