VÄLIRAPORTOINTI POLIITTINEN JOHTAMINEN

Samankaltaiset tiedostot
VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ

Maakunnan hallintosääntö

Organisoinnin rakenne ja työryhmät Elokuu 2016

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan johtamisjärjestelmä

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Tilannekatsaus

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 3. KOKOUS

Sote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano

Maakunnan hallintosääntö

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen

Väliraportti Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja ratkaisut työryhmä (ml. ensihoito)

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen

Kallion virastotalo, Toinen linja 4 A, 3. krs, nh 1, Helsinki. Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Sote-uudistuksen valmistelu Uudellamaalla 4

Maakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä

Miten Kanta-Hämeessä edetään? Oma Häme Jukka Lindberg Sote-muutosjohtaja

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus

Oma Häme kuntakierros Forssa

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Meidän maakunta Jukka Lindberg Muutosjohtaja Kanta-Hämeen sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo

MAAKUNTASTRATEGIAN PROSESSIKUVAUS

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Vaalien valmistelutoimikunnan jäsenmuutokset: jäsenen ja varajäsenen vaihtuminen

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Oma Häme maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Julkisten palvelujen tulevaisuus

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

PoSoTe Tuotantotyöryhmä. Loppuraportti

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maku- ja sote-uudistuksen projektiohjausryhmä Piia Rekilä ja Jarkko Tonttila

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.

Oma Häme Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen

Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

Oma Häme. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne Kanta-Hämeessä Jukka Lindberg Muutosjohtaja

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Järjestöfoorumi Hämeenlinnassa

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

Maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajien vaali toimikaudeksi Kuntalain 81 :n 4.

Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus

SOTEMAKU-ohjausjärjestelmä ja esivalmisteluvaiheen toimintasuunnitelma

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP. 28 ~9700 htv

POP maakunnan ICT-valmistelu

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Transkriptio:

VÄLIRAPORTOINTI POLIITTINEN JOHTAMINEN 1

TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY Berg Ari Gunnar Leena Heltimoinen Ilpo Holopainen Hanna Härkönen Juha Kemppi Jouni Kopra Jukka Koskenranta Sanna Kuittinen Matti Kylä-Harakka Paula Rantalainen Juha Repo Hannu Röpetti Aimo Sientola Ilpo Vesterinen Marja-Liisa Ylä-Outinen Arja Etelä-Karjalan maakuntahallituksen II. vpj. K-S ELY-keskus Perussuomalaiset Kymen piiri Vihreä Liitto, Kaakkois-Suomen Vihreät ry Sitoutumaton kansalaisliike Myö ry Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallituksen pj. Etelä-Karjalan maakuntahallituksen pj. SDP Sosialidemokraatit, Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry, puheenjohtaja Suomen Keskusta, Karjalan piiri ry Kansallinen Kokoomus, Kaakkois-Suomen Kokoomus ry Kristillisdemokraattien LPR seutu JHL Vasemmistoliitto Suomen Kristillisdemokraatit, Kymen piiri Eksoten hallituksen pj. Sitoutumaton kansalaisliike Myö Kokoukset: 2.6. Järjestäytyminen 19.9. Lakiluonnokseen perehtyminen ja lausunnon valmistelu 14.11. Työpaja ja väliraportin laadinta Puheenjohtajisto on kokoontunut lisäksi sihteeristön kanssa 2 kertaa kokousaineistojen valmistelun tiimoilta. MUUT OSALLISTUJAT Torniainen Ari Virkki Tapio Metsäkallio Kari Wilén-Jäppinen Tiina Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston pj. Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston 1. vpj Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston 2. vpj Etelä-Karjalan maakuntahallituksen 1. vpj Tuimala Aija Viialainen Matti Laihanen Anni Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan liitto, sihteeri 2

JOHTAMISJÄRJESTELMÄ LAKIESITYKSEN MUKAAN JÄRJESTÄMINEN MAAKUNTAVALTUUSTO 59 jäsentä Valitaan vaaleilla MAAKUNTAHALLITUS Jäsenmäärä sovittavissa MUUT TOIMIELIMET Lautakunnat/valiokunnat/jaostot jne. Toimialoittain/ palvelukokonaisuuksittain/ elämänkaaren mukaan VIRANHALTIJARAKENNE Maakuntajohtaja Muut johtavat viranhaltijat VALTA- KUNNAL- LISET PALVELU- KESKUKSET (ict, talous, heha, kiinteistöt) TUOTTAMINEN Maakuntakonserni Palvelulaitos (itsenäinen asema) Oma tuotanto Palvelulaitoksen hallitus Palvelulaitoksen johtaja Muiden vastuualueiden johtajat Konserniyhtiöt Kilpailuilla markkinoilla oleva toiminta N kpl yhtiöitä ja niiden johtoa Yritykset Asuk -kaat 3

JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ORGANISOINNISSA HUOMIOITAVAA / Poliittinen johtaminen / Maakuntavaltuusto / Valta: Muodostetaanko lautakunnat(valiokunnat) valtuutetuista ja varavaltuutetuista? / Miten muut ehdolla olleet pääsevät mukaan toimintaan? / Maakuntahallitus / Olisiko 9-12 henkilöä sopiva koko? / Puheenjohtajien osa/kokopäiväisyys / Valiokunta/lautakuntarakenne / Toimialapohjaisuus (sote, infra elinkeinot, työllisyys jne) / Laajemmat kokonaisuutdet (kasvupalvelut, maankäyttö ja infra jne) / Kuntayhteistyö- vuosittaiset kehityskeskustelut yhdessä / Yhteinen neuvottelukunta kuntien kanssa, erilliset palveluyhteistyön rakenteet / Vastuu palveluista jakaantuu moniin rooleihin / Järjestäjän kokonaisvastuun toteuttaminen vahva yhteistyö yritysten kanssa / Yritysten toimintaedellytysten edistäminen / Kilpailu markkinoilla konserniyhtiöissä / Oman tuotannon palvelulaitos / Selkeä ja toimiva rakenne tavoitteena / asiointi, asiakasohjaus, yritysten yhden luukun palvelut, rakenteiden selkeys, palautekanavat 4

TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYN SISÄLLÖT TOIMEKSIANTO 1.4.2016 Poliittinen johtamisjärjestelmä / Työryhmä luonnostelee palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja poliittisen/luottamushenkilöhallinnon järjestämisen yhden maakunnan mallissa soveltaen seuraavia teemoja: / Maakuntavaalien järjestäminen Johtamisjärjestelmä ja konserniohjaus / Luottamushenkilöorganisaatio / Lakkautettavien kuntayhtymien johtajien asema / Työryhmän jäseninä toimivat puolueiden piirijärjestöjen valitsemat edustajat. Lopputuloksena syntyy: / Kuvaus poliittisesta johtamisjärjestelmästä ja konserniohjauksesta / Kuvaus johtamisrakenteesta ja järjestelmästä maakuntavirastossa TYÖSKENTELY VÄLIRAPORTIN LAATIMISEKSI Työryhmä on alkuvaiheessa käsitellyt lakiesitystä uuden maakunnan luottamushallinnon ja organisoinnin näkökulmasta sekä arvioinut lakiesityksen vaikutuksia Etelä-Karjalassa. 5

KESKEISINTÄ UUDEN HALLINNON TOTEUTTAMISESSA / Tuleva rakenne on selkeä / Vältetään byrokratiaa ja toimitaan asiakaslähtöisesti / Demokraattinen johtaminen huomioidaan rakenteessa / Yhteistyö sidosryhmien kanssa on monimuotoista / Yhteistyöstä eri viranomaisten kanssa on sovittava, jotta asiakasasiointi ja viranomaisvastuut ovat selvät 6

MAAKUNTAESITYKSEN KESKEISIÄ MAHDOLLISUUKSIA JA RISKEJÄ YLEISESTI MAHDOLLISUUDET/ EDUT / Maakunnan yhteisen tahtotilan muodostaminen / Useiden toimialojen ohjaus yhteisiin päämääriin, synergiaan ja integraatioon / Aito kokonaisuuden ohjaus / Palvelujen saatavuus ja selkeys paranee / Asukkaiden tarpeet tulevat paremmin huomioiduiksivalinnanvapaus / Yhtenäiset digitaaliset palvelut / Maakuntahenki (tapahtumat, palkinnot) RISKIT/ HAITAT / Miten asukkaat tietävät, missä päätetään mistäkin? / Pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat / Tietojärjestelmät (tietoturva, yksityisyyden suoja) / Integraation hajoaminen / Hallinnon määrä ja kustannukset vaarassa kasvaa / Lainsäädäntö esteenä asioista sopimiselle ja tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle / Nurkkakuntaisuus ja vastakkainasettelu maakunta - kunnat / Päällekkäisyys ja yhteistyön aukot miten tunnistetaan ja paikataan? / Henkilöstön saatavuus 7

MAAKUNTAHALLINNON MAHDOLLISUUKSIA JOHTAMISEN NÄKÖKULMISTA ERI SIDOSRYHMILLE ASUKASYHTEISTYÖ YRITYSYHTEISTYÖ KUNTAYHTEISTYÖ Asukkaiden edustajat päättävät palveluista Asukkaiden tarpeiden vahvempi huomiointi Uudet yhteistyömuodotsome vahvistuu Järjestöjen aktivointi Maakuntahenki Monta roolia (mahdollistaminen, ohjaus, valvonta, kumppanuus) Palvelujen saatavuus Kustannushyötyjä Palveluviennin edistäminen Oppilaitosyhteistyö Yrittäjäystävällinen digitaalinen palvelualusta Palvelun selkeys kokonaisuutena Uusien osaajien houkuttelu Yhteistyö ja rajapinnat selkeiksi Toimivat tukipalvelut ja kustannussäästöt yhdessä Maakunnallinen hyvinvointityöryhmä on hyvä esimerkki yhteistyöstä Yhteiset kärkihankkeet Investointien houkuttelu Yhtenäiset digitaaliset palvelut 8

MAAKUNTAHALLINNON RISKEJÄ JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA ERI SIDOSRYHMILLE ASUKASYHTEISTYÖ YRITYSYHTEISTYÖ KUNTAYHTEISTYÖ Ehdokkaiden saaminen vaaleihin Jaksaako asukas osallistua aktiivisesti? Selkeät palveluketjut asiakkaalle? Yritysten palaute ja tiedot maakunnille Maakunnalliset lakisääteiset vaikuttamisfoorumit jäävät etäisiksi Kuntalaisten tasapuolinen kuuleminen ei vain äänekkäimmät Tietojärjestelmät ja tiedon kulku yrityksistä maakuntaan Integraation hajoaminen kun monia tarjoajia Hallinnon määrän kasvuyritysyhteistyössä ja valvonnassa Palvelujen saatavuuden turvaaminen reunaalueilla kun palveluilla monia tuottajia Lainsäädännön esteet yhteistyölle Vastakkainasettelu Päällekkäisyys palveluissa Yhteistyön aukottunnistettava Digitaalisen toiminnan aloittaminen kestää 9

MUUTA HUOMIOITAVAA- ERITYISKYSYMYKSIÄ TMS. / Palvelulaitoksen johtaminen eriytyy maakunnasta / Monta järjestäjää- yksi oma tuottaja 10