KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEOSTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA GUGGENHEIM HELSINKI -MUSEOSTA Päivitetty lisäkysymyksin 22.11.2016 INVESTOINTI MUSEORAKENNUKSEEN Mihin perustuvat hankkeen 130 miljoonan euron rakennuskulut? Kuinka luotettavana tätä arviota voi pitää? Helsingin kaupungin arvio 130 miljoonan euron rakennuskuluista sisältää seuraavat kustannukset: o Rakennuttaminen 32 milj. euroa o Rakennusurakat 85 milj. euroa o Suunnitelmamuutosvaraukset 13 milj. euroa o Rakentamiskustannukset on arvioinut Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Hankkeesta on laadittu rakennusosa-arvio pääkaupunkiseudun hintatasoon 6 / 2015 Talonrakennuksen kustannustietokirjan mukaisella menettelyllä. Mitä kuluja rakennusinvestointi kattaa? Arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen suuntaa-antavat rakentamiskustannukset ovat kaupungin kiinteistöviraston arvion mukaan 130 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Tontin esirakentamisesta, satama- ja museotoiminnan yhteensovittamisesta sekä alueen liikennejärjestelyistä aiheutuu lisäksi arviolta 15 18 miljoonan euron kustannus. Kaupunki vastaa kustannuksista, jotka syntyvät siitä, että tontista tehdään rakentamiskelpoinen. Toimintatapa on tavallinen vastaavissa hankkeissa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti: Rakennuttamiskustannukset 32 miljoonaa euroa. o Rakennuttamiskustannukset sisältävät esimerkiksi tilaajakustannukset, erilaiset suunnitelmat ja tutkimukset, rakennuttamisen, valvonnan ja projektin johdon, liittymismaksut sekä muita rakennuttajan kustannuksia. Rakennustekniset työt 85 miljoonaa euroa. o Rakentamiskustannukset sisältävät kiinteistön liittymisen autopaikoitukseen (25 autopaikkaa) ja väestönsuojaan (188 henkilöä). Rakentamiskustannukset eivät sisällä esimerkiksi rakentamisen aikaisia rahoituskuluja tai rakentamisesta johtuvien mahdollisia laiturirakenteiden muutoksia. Suunnitelmien muutosvaraus on 10 % rakentamiskustannuksista. Sillä varaudutaan poikkeuksellisen rakennushankkeen mahdollisiin lisäkustannuksiin. Muutosvarausta on käytetty esimerkiksi Keskustakirjaston hankesuunnitelmassa ja kustannusarviossa. 1

Miten esitys rahoituksesta eroaa aiemmin julkisessa keskustelussa esiintyneestä mallista, jossa valtio olisi ollut mukana rakennusinvestoinnissa? Työryhmän esityksessä rakennusinvestointi esitetään toteutettavaksi siten, että Helsingin kaupungin ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön yhdessä perustaman erillisyhtiön omistama kiinteistöosakeyhtiö vastaisi museon rakentamisesta. Aiemmin valtiolle ehdotettu rahoitusosuus, 50 miljoonaa euroa, on nyt katettu kiinteistöosakeyhtiön ottamalla 35 miljoonan euron lainalla ja 15 miljoonan euron yksityisellä investoinnilla. Miksi erillisyhtiö omistaa kiinteistöosakeyhtiön? Erillisyhtiön perustaminen on normaali käytäntö vastaavissa tilanteissa, joissa kiinteistöosakeyhtiö perustetaan eri toimijoiden kesken. Kaupunki on kiinteistöosakeyhtiössä enemmistöomistaja, ja sillä on yhtiöitten hallituksissa enemmistö. Guggenheim Helsingin Tukisäätiöllä on näissä molemmissa yksi edustaja. Lisäksi Helsingin kaupungilla on edustaja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön hallituksessa. Kuinka suuri yksityisten tahojen osoittama summa museorakennusinvestoinnista on? Yksityisellä rahalla ja rahoitusjärjestelyin katetaan yhteensä 66,4 miljoonaa euroa museorakennusinvestoinnista ensimmäisen 20 vuoden aikana sisältäen noin 18,4 miljoonan euron (20 miljoonan Yhdysvaltain dollarin) lisenssimaksun, 15 miljoonan euron kiinteistöinvestoinnin sekä 33 miljoonan euron vuokrakulut. Kuinka suuri Helsingin kaupungin osuus museorakennusinvestoinnista on? Helsingin kaupungin osuus museoinvestoinnista on enintään 80 miljoonaa euroa. Miten omistusosuudet kiinteistöosakeyhtiössä jakaantuvat? Helsingin kaupunki omistaisi erillisyhtiöstä 84 % ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 16 %. Helsinki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi tilakustannuksista. 2

JULKISEN JA YKSITYISEN INVESTOINNIN SUHDE Mitä kustannuksia katetaan muulla kuin julkisella rahoituksella? Muulla kuin julkisella rahoituksella katetaan: o Erillisinvestointi museorakennukseen yhteensä 15 miljoonaa euroa. Sijoituksen ovat mahdollistaneet Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiö. o Lisenssimaksu yhteensä 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (n. 18,4 miljoonaa euroa) 20 vuoden lisenssistä katetaan lahjoitusvaroin. o Kiinteistöosakeyhtiö sitoutuisi ottamaan 35 miljoonan euron lainan, jonka kattamiseksi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö maksaa kiinteistöosakeyhtiölle vuokraa 1,65 miljoonaa euroa vuodessa. Lainaan Helsingin kaupunki antaisi omavelkaisen takauksen, millä varmistetaan, että lainan saa edullisesti. Guggenheim Helsingin Tukisäätiö vastaisi lainan lyhennyksistä ja kuluista. o Museon toimintamenoja: 9,9 miljoonaa euroa / vuosi. o Kokoelmahankinnat: arviolta 0,5 miljoonaa euroa / vuosi. Kuinka paljon Helsingin kaupunki käyttäisi rahaa hankkeeseen? Työryhmän esityksen mukaan Helsingin kaupunki maksaisi museorakennuksen rakennuskustannuksia enintään 80 miljoonaa euroa. Kaupunki kattaisi rakennuksen vuotuiset tilakustannukset 6,5 miljoonaa euroa vuodessa mutta ei myöntäisi museolle toimintatukea. Miten kustannukset rakennusinvestoinnissa suhteessa jakautuvat kaupungin ja yksityisten tahojen kesken? Helsingin kaupungin osuus museon rakennusinvestoinnista olisi 62 % ja yksityisten 38 %. Hankkeen kokonaiskustannuksista kahdenkymmenen vuoden aikana Helsingin kaupunki kattaisi 41 % (sisältäen myös tilakustannusten kattamisen). Yksityisen rahoituksen osuus olisi 54 %. Mikä valtion osuus tulee olemaan tässä esityksessä? Valtio ei hallituksen budjettineuvottelujen yhteydessä syyskuussa 2016 ilmoittanut osallistuvansa Guggenheim Helsinki -museon rakennusinvestointiin. Valtio osallistuu museohankkeeseen vain tukemalla museota samojen periaatteiden mukaisesti kuin mitä tahansa valtionosuuden piirissä olevaa muuta museota. Perustuen museon arvioituun henkilötyövuosimäärään (86), valtio tukisi toimintamenoja enintään 1,3 3

miljoonalla eurolla vuosittain. Vos-tukea museo saisi samoin perustein kuin muut museot Suomessa. Mahdollinen vos-tuen piiriin kuuluminen on herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa. Kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on todennut, että tuki olisi mahdollista toteuttaa ilman, että tuki olemassa oleville museoille pienenisi. Jos vos-tukea ei jostain syystä saataisi, lipputulot olisivat oletettua pienemmät tai museon tulot jäisivät laskettua pienemmäksi, museon toiminnasta vastaava säätiö etsisi tilanteeseen ratkaisun, ei Helsingin kaupunki. Tämä linjataan selkeästi esityksen valmistelleen työryhmän raportissa ja sopimusluonnoksessa. Museon arvonlisäverovelvollisuudesta on käyty keskustelua. Kuuluisiko museo arvonlisäveron piiriin? Guggenheim Helsingin Tukisäätiön näkemys on, että arvonlisävelvollisuudesta vapautumiseen löytyy hyviä perusteluita ja asiaan tullaan hakemaan veroviranomaisen lausunto. Arvonlisäveroa on käsitelty tarkemmin Helsingin kaupungin vaikuttavuustutkimuksessa 1. Kuka vastaa rakennusinvestointia varten otettavasta lainasta ja sen kuluista? Guggenheim Helsingin Tukisäätiö rahoittaisi lainan. Se varaisi ensisijaisesti museolipun hinnasta kolme euroa per kävijä (1,65 milj. euroa/vuosi), millä maksetaan kiinteistöosakeyhtiölle vuosittaista vuokraa. Toissijaisesti Tukisäätiö voi myös rahoittaa lainaa museon omilla tuloilla, lahjoituksin tai tehdä muuta varainhankintaa. Kuka vastaa rakennusinvestointia varten otettavasta lainasta ja sen kuluista? Kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan. Guggenheim Helsingin Tukisäätiö maksaisi kiinteistöosakeyhtiölle vuosittain vuokraa 1,65 miljoonaa euroa. Vuokran suuruus vastaa kiinteistöosakeyhtiölle tulevia lainanhoito- ja lyhennyskuluja. Sopimuskauden aikana Guggenheim Helsingin Tukisäätiö maksaisi kiinteistöosakeyhtiölle yhteensä 33 miljoonaa euroa. Guggenheim Helsingin Tukisäätiö rahoittaisi lainan. Se varaisi ensisijaisesti museolipun hinnasta kolme euroa per kävijä (1,65 milj. euroa/vuosi), millä maksetaan kiinteistöosakeyhtiölle vuosittaista vuokraa. Toissijaisesti Tukisäätiö voi myös rahoittaa lainaa museon omilla tuloilla, lahjoituksin tai tehdä muuta varainhankintaa. 1 http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/2016/11/guggenheim-helsinki- -Arvio-hankkeentaloudellisista-vaikutuksista.pdf 4

Jos kaupunki toimii lainan täytetakaajana, voidaanko lainanlyhennykset joutua ottamaan veronmaksajien rahoista? Lainan kuluista vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö. Todennäköisyys sille, ettei Guggenheim Helsingin Tukisäätiö pystyisi kattamaan lainan kuluja pääsylipuista tehtävillä varauksilla (ensisijainen tapa) tai museon muilla tuloilla, muulla varainhankinnallaan tai muita kuluja karsimalla, on erittäin pieni. Mikä on yksityisen varainhankinnan tilanne? Paljonko yksityistä rahaa on kasassa? Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on kerännyt yksityistä rahoitusta yli 30 miljoonaa euroa jo ennen kuin museon rakentamisesta on tehty päätöstä. o Lisenssimaksuun tarvittavat n. 18,4 miljoonaa euroa (20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) on kerätty. o 15 miljoonan euron kiinteistösijoitukseen tarvittavat varat on kerätty. Guggenheim Helsingin Tukisäätiö jatkaa varainhankintaa museon hyväksi. Miksi lisenssimaksua on alennettu 30 miljoonasta Yhdysvaltain dollarista 20 miljoonaan dollariin? Miksi alennettu lisenssimaksu tulee esiin vasta tässä vaiheessa? Valmisteluvaiheen aikana Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on jatkanut neuvotteluja myös Solomon R. Guggenheim -säätiön kanssa. Ehdotettu lisenssimaksu on ollut yksi osa näitä neuvotteluja. Lisenssimaksu kattaa mm. Guggenheim-säätiön kokoelmien käytön, Guggenheim-nimen käytön, asiantuntija- ja tutkimuspalvelut sekä kansainvälisten viestintäkanavien käytön. Museon toteutussuunnitelman valmistelussa tarkennettiin myös Helsingin museon ja Solomon R. Guggenheim -säätiön suhdetta. Keitä yksityiset rahoittajat ovat? Hotelli- ja ravintolatoimijat: Etelä-Suomen Matkailu- ja Ravintolayrittäjät ry, Kämp Collection Hotels, Lapland Hotels Oy, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa, Nordic Choice Hotels, Restel Oy, Royal Ravintolat Oy, Ravintolakolmio-ryhmä, Restamax, SOK, Scandic Hotels Oy Kiinteistöomistajat: Arthur Buchardt, CapMan Real Estate, Pandox, Rake Matkailu- ja kuljetusyritykset: Eckerö Line, Finavia, Finnair, Tallink Silja, Taksi Helsinki, Viking Line Säätiöt: Jane ja Aatos Erkon säätiö, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö 5

Yksityishenkilöt: Rafaela Seppälä ja Kaj Forsblom, Liisa ja Jorma Ollila, Jari Ovaskainen, Anita ja Poju Zabludowicz Guggenheim Helsingin Tukisäätiö vastaa 15 miljoonan euron sijoituksesta museon rakentamiseen. Sijoituksen ovat mahdollistaneet Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiö. Kuinka paljon Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksetaan? Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettaisiin lisenssimaksua ja hallintomaksua. Lisenssimaksu o Lisenssisopimus tehdään Guggenheim Helsingin Tukisäätiön ja Solomon R. Guggenheim -säätiön välille. o Guggenheim Helsingin Tukisäätiö maksaa Solomon R. Guggenheim -säätiölle 20 vuoden lisenssistä yhteensä noin 18,4 miljoonaa euroa (20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). o Lisenssi takaa museolle mm. Guggenheim-nimen käyttöoikeuden, mahdollisuuden hyödyntää museon kokoelmia, asiantuntemusta, tutkimusta ja kansainvälistä verkostoa. o Lisenssimaksu katetaan lahjoitusvaroin, eikä se sisälly museon toimintabudjettiin. Hallintomaksu o Museo maksaa Solomon R. Guggenheim -säätiölle vuosittaista hallintomaksua, 1 miljoonaa euroa vuodessa. Hallintomaksu katetaan museon omilla tuloilla ja sen suuruus on sidottu museon toteutuneeseen kävijämäärään (arvio 550 000 kävijää normaalina toimintavuotena). o Hallintomaksu kattaa mm. Solomon R: Guggenheim -säätiön henkilökunnan tuen Guggenheim Helsinki -museon pyörittämisessä, sekä konkreettisia yhteistoimenpiteitä, kuten kansainvälistä viestintää, museoiden yhteisen verkkosivun ja muun osaamisen jakamisen. Laskennallisesti 20 vuoden lisenssikauden aikana Guggenheim Helsingin Tukisäätiö maksaa Solomon R. Guggenheim -säätiölle noin 1,92 miljoonaa euroa vuodessa - yhteensä noin 38,4 miljoonaa euroa 20 vuoden aikana. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Rakentamisvaiheen taloudelliset vaikutukset yhteensä koko Suomessa (Helsingin kaupungin selvitys) 100 miljoonan euron vaikutus tuotantoon (arvonlisäykseen) 1 220 henkilötyövuoden vaikutus työllisyyteen 24 miljoonan euron vaikutus verotuloihin 6

Vuosittaiset taloudelliset vaikutukset museon toimintavaiheessa (Helsingin kaupungin selvitys) 23,5 miljoonan euron vaikutus tuotantoon (arvonlisäykseen) 400 henkilötyövuoden vaikutus työllisyyteen 7 miljoonan euron vaikutus verotuloihin Valtion osuus verotulovaikutuksista (Helsingin kaupungin selvitys) 14,7 miljoonan euron verotulovaikutus yhteensä rakentamisvaiheessa 4,9 miljoonan euron vuotuinen verotulovaikutus toimintavaiheessa Helsingin osuus verotulovaikutuksista (Helsingin kaupungin selvitys) 3,7 miljoonan euron verotulovaikutus yhteensä rakentamisvaiheessa 1,3 miljoonan euron vuotuinen verotulovaikutus toimintavaiheessa Muun Helsingin seudun osuus verotulovaikutukset (Helsingin kaupungin selvitys) 2,4 miljoonan euron verotulovaikutus yhteensä rakentamisvaiheessa 0,5 miljoonan euron vuotuinen verotulovaikutus toimintavaiheessa Muiden suomalaisten kuntien osuus verotulovaikutukset yhteensä (Helsingin kaupungin selvitys) 3,3 miljoonan euron verotulovaikutus yhteensä rakentamisvaiheessa 0,3 miljoonan euron vuotuinen verotulovaikutus toimintavaiheessa Matkailun osuus taloudellisista vaikutuksista vuodessa (Helsingin kaupungin selvitys) 14 miljoonan euron vaikutus tuotantoon (arvonlisäykseen) 260 henkilötyövuoden vaikutus työllisyyteen 5 miljoonan euron vaikutus verotuloihin 16 miljoonan euron vaikutus matkailijoiden kulutukseen Vaikutukset matkailumääriin (Helsingin kaupungin selvitys) 25 000 uutta yöpyvää ulkomaista matkailijaa vuodessa 20 000 uutta ulkomaista päiväkävijää vuodessa 20 000 vierailuaan pidentävää ulkomaista matkailijaa vuodessa 30 000 uutta kotimaista matkailijaa Yhteenveto taloudellisista vaikutuksista (Helsingin kaupungin selvitys): Vaikutus verotuloihin: +7 miljoonaa euroa / vuosi Vaikutus tuotantoon (arvonlisäykseen): +23,5 miljoonaa euroa / vuosi Vaikutus työllisyyteen: +400 henkilötyövuotta 7

Lisäksi rakennusvaiheessa +24 miljoonan euron vaikutus verotuloihin, +100 miljoonan euron vaikutus tuotantoon (arvonlisäykseen) ja +1 220 henkilötyövuoden vaikutus työllisyyteen. Museoinvestoinnin aiheuttamat verotulojen lisäykset huomioiden hanke on vuositasolla selkeästi kannattava. Millaisia taloudellisia hyötyjä valtio tulee saamaan? Valtio hyötyy hankkeesta kasvavan kulutuksen, kasvavien verotulojen ja työllistävien vaikutusten kautta. Lisäksi museo olisi maailmanluokan kulttuurikohde, jolla on huomattavat epäsuorat ja välilliset vaikutukset matkailun kehitykseen. Julkisuudessa on esitetty erilaisia arvioita hankkeen taloudellisista vaikutuksista. Miten nämä arviot suhteutuvat toisiinsa? Selvityksiä ja arvioita taloudellisista vaikutuksista on tehty hankkeen eri vaiheissa, eri tahojen toimesta ja erilaisia metodeja käyttäen. Lopputulokset ovat kaikissa selvityksissä samansuuntaisia. Onko investointi kannattava Helsingin kaupungin näkökulmasta, vaikka tilakustannukset huomioiden museon suorat tuotot eivät näytä kattavan menoja? Suorien hyötyjen lisäksi hanke tuottaa Helsingin kaupungille epäsuoria ja välillisiä hyötyjä esimerkiksi verotulojen, kulutuksen ja matkailun kasvun sekä työllisyyden kautta. Museotoiminta itsessään ei ole taloudellisesti kannattavaa vaan museon hyödyt tulevat em. vaikutuksien kautta koska hyödyt kohdistuvat erityisesti Helsingin kaupunkiin, on Helsingin kaupunkia esitetty myös investoijaksi. Hanke esitetään toteutettavaksi siten, että Helsingin kaupungin ja Tukisäätiön yhdessä perustama kiinteistöosakeyhtiö vastaisi museon rakentamisesta. Kiinteistöosakeyhtiö vuokraisi rakennuksen Guggenheim Helsinki -taidemuseota ylläpitävälle säätiölle museokäyttöön. Kaupungin omistamista tiloista syntyy aina tilakustannuksia. Kaupunki käyttää kulttuuritiloissa vuokratukia, koska kysymys on kaupungin houkuttelevuuteen ja viihtyisyyteen panostamisesta. Helsingin kaupunki ei myöntäisi museolle toimintatukea, mutta vastaisi tilakustannusten kattamisesta. Siksi tilakustannus on luonteeltaan laskennallinen. MUSEON KÄYTTÖTALOUS Mikä on museon tulojen ja menojen suhde? Museon toimintamenojen on arvioitu olevan 11,6 miljoonaa euroa / vuosi sisältäen: 8

o näyttelykustannukset 3,2 milj. euroa o henkilöstökustannukset 3,9 milj. euroa o ohjelmisto- ja hallintomaksu 1,0 milj. euroa o viestintä- ja markkinointikustannukset 0,9 milj. euroa o hallintokustannukset 0,4 milj. euroa o muut kustannukset 0,5 milj. euroa o vuokra kiinteistöosakeyhtiölle 1,7 milj. euroa. o Lisäksi kokoelmahankintoihin tehty varaus 0,5 miljoonaa euroa ei sisälly toimintamenoihin. Museotoiminnan tulojen on arvioitu olevan 9,9 miljoonaa euroa / vuosi sisältäen: o pääsylipputulot 6,5 milj. euroa o yksityinen rahoitus (mm. sponsorointi) 1,9 milj. euroa o museokaupan tuotot 0,8 milj. euroa o tilojen vuokraus ja tapahtumat 0,4 milj. euroa o muut tulot 0,3 milj. euroa. o Lisäksi valtion tuki (arvio suhteessa vos-tasoon) olisi noin 1,3 miljoonaa euroa. Mistä rahat kokoelmahankintoihin tulevat, kun ne eivät sisälly toimintamenoihin? Museon kokoelmaa on tarkoitus kartuttaa siten, että se heijastaa museon näyttelyohjelmaa. Kokoelmahankintoja on tarkoitus tehdä museon näyttelyistä sekä komissioimalla teoksia näyttelyihin. Osa kokoelmahankinnoista rahoitetaan näyttelybudjetista, osa lahjoitusvaroin ja osa museon omilla tuotoilla. Vuosittaisten tulojen ja menojen jälkeen museon talous olisi n. 400 000 euroa alijäämäinen. Miten alijäämä katetaan? Museon toimintabudjetti on tämänhetkisen tiedon valossa paras arvio. Alustava talousarvio perustuu kansainvälisiin ja kotimaisiin referensseihin, asiantuntijalausuntoihin ja Solomon R. Guggenheim - säätiön muiden museoiden nykyiseen toimintaan. Budjetti on asetettu Suomen oloissa realistiselle tasolle. Museon toimintasuunnitelmaa sekä näyttelyohjelmistoa suunnitellaan edelleen Helsingin kaupungin mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen. Budjetit päivittyvät suunnittelun edetessä. Museon toiminnasta vastaava säätiö vastaa myös museon toimintabudjetista. Jos museon tulot eivät kata menoja, Säätiön tulee hankkia lisää tuloja tai sopeuttaa menoja vastaavasti. Kuka kantaa riskin toiminnan arvioitua suuremmasta alijäämästä, mikäli tavoite 550 000 vuosittaisesta kävijästä ei toteudu? 9

Museon toiminnasta vastaava säätiö vastaa myös museon toimintabudjetista. Mikäli säätiön hallitus havaitsee, että museon liiketoiminnassa syntyy merkittävä rahoitusvaje, säätiö paikkaa vajetta hankkimalla lisätuloja tai sopeuttamalla menoja. Jos vajetta ei pystytä kattamaan museon omalla rahoituksella, osapuolet neuvottelevat tapauskohtaisesti vajeen kattamisesta ja museon budjettiin ja toimintaan tehtävistä mahdollisista muutoksista ottaen kuitenkin huomioon säätiön solmimat sopimukset ja velvoitteet. Mihin museon kävijäennusteet perustuvat? Kävijäennusteet perustuvat laajaan markkinatutkimukseen, vertailuihin muiden alueen museoiden kanssa sekä ulkomailla sijaitsevien Guggenheim-museoiden kokemuksiin. Arvio mahdollisesta kävijämäärästä on 550 000 kävijää vuodessa. Kuka saa museon mahdolliset voitot? Mikäli museotoiminta tuottaa voittoa, se jää museota pyörittävälle suomalaiselle säätiölle, ja sijoitetaan takaisin museon toimintaan. Jos museon toiminta on tappiollista, mitä tapahtuu? Guggenheim Helsingin Tukisäätiö toimintaa ohjaa säätiölaki. Mikäli museon toiminnassa syntyy merkittävä rahoitusvaje, jota ei pystytä rahoittamaan, on säätiön informoitava kaupunkia asiasta säätiön ja kaupungin välisen sopimuksen mukaisesti. Osapuolet neuvottelevat tilanteesta ja sopivat tarvittavista toimenpiteistä (esim. museotoimintaan tehtävistä muutoksista, korvaavan rahoituksen hankkimisesta jne.). Keskusteluihin kutsutaan myös Solomon R. Guggenheim -säätiön edustajat, mikäli muutokset aiheuttavat muutostarpeita Guggenheim Helsingin Tukisäätiön ja Solomon R. Guggenheim -säätiön voimassaoleviin sopimuksiin. Lipun hintaa on korotettu. Miksi? Pääsylippuhintoja on tarkistettu nykytilaa vastaavaksi ja päivitetyt hinnat ovat eurooppalaisten museoiden joukossa keskitasoa. Lippujen hinnat olisivat tämän hetken arvion mukaan 15/13/3 euroa. (Esimerkiksi Ateneumissa normaali pääsymaksu on tällä hetkellä 15 euroa ja alennettu 13 euroa.) Miksi kokoelmahankinnat eivät kuulu varsinaiseen toimintabudjettiin? Guggenheim Helsingille luotaisiin pysyvä kokoelma, joka pohjautuisi sen näyttelytoimintaan. Hankintojen ja toimeksiantojen kautta kerätty kokoelma kuvastaisi museon painotuksia ja sen järjestämiä näyttelyjä. Museon tekemät taidehankinnat rahoitettaisiin yksityisesti ja sisällytettäisiin osittain näyttelybudjetteihin. Kokoelmia rahoitettaisiin 10

myös lahjoituksin ja lahjoitusvaroin sekä muuta varainhankintaa hyödyntäen. MUSEON TOIMINTA JA OHJELMA Millaisia olisivat Guggenheim Helsinki -museon näyttelyt ja julkinen ohjelma? Museon näyttelyt esittelisivät pohjoismaisen designin ja arkkitehtuurin parhaimmistoa, suomalaisen taiteen saavutuksia eri aloilla laajempaan kontekstiin asetettuna sekä 1900- ja 2000-lukujen merkkiteoksia eri puolilta maailmaa. Museossa esillä olevat teokset vaihtuisivat säännöllisesti. Vuosittain järjestettäisiin 2 3 laajempaa sekä 3 5 suppeampaa näyttelyä. Päänäyttelyissä esiteltäisiin modernin taiteen ja nykytaiteen kansainvälisesti merkittäviä teoksia. Osa näyttelyistä olisi Guggenheim Helsinki -museon tuottamia ja ne voisivat kiertää maailmalla Guggenheim-säätiön museoissa ja muissa taide- ja kulttuuriinstituutioissa. Suppeampien näyttelyitä toteutettaisiin yhteistyössä Suomessa työskentelevien taiteilijoiden kanssa. Samalla luotaisiin tiivis suhde suomalaiseen taideyhteisöön. Museo toisi säännöllisesti näytteille niin nuorten, nousevien kykyjen kuin tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden töitä. Suomalaiset taiteilijat pääsisivät vaikuttamaan museon ohjelmistoon sen johtokunnan ja erilaisten työryhmien kautta. Taidemaailman vaikutusvaltaisena toimijana Guggenheim-säätiöllä olisi mahdollisuus tarjota museolle ohjelmistoa, jota ei muuten nähtäisi Suomessa. Helsingissä toimivan museo-organisaation johtaja yhdessä neljä kuraattorin kanssa vastaisi museon ohjelmasuunnittelusta yhteistyössä Solomon R. Guggenheim -säätiön kanssa. Guggenheim Helsingin omat kuraattorit työskentelisivät tiiviisti Guggenheim-säätiön ja muiden sen alla toimivien museoiden kanssa. Kuraattorit suunnittelisivat Guggenheim Helsingille ohjelmistoa, josta osa tulisi kiertämään myös muissa museoissa ympäri maailman. Helsingin museon kuraattorit vaikuttaisivat näyttelyjen sisältöön omalla asiantuntemuksellaan ja painotuksillaan. Näin Guggenheimin kansainväliseen ohjelmistoon tuotaisiin suomalaista näkemystä ja suomalaisia taiteilijoita. Tämän lisäksi Helsingin museon ohjelmistoa täydennettäisiin New Yorkissa ja muissa Guggenheim-museoissa järjestetyillä näyttelyillä. Millainen olisi koulutuksen ja oppimisen rooli museossa? Koulutus on keskeisessä osassa Guggenheim-säätiön toimintaajatuksessa ja sillä olisi merkittävä rooli myös Helsingin Guggenheimmuseossa. Koulutus- ja opetustoimintaan sisältyisi innovatiivista ohjelmaa, joka tarjoaisi erilaisille ryhmille mahdollisuuden kehittää 11

taiteen ymmärrystä ja arvostusta henkilökohtaisten kokemusten kautta. Toimintaan voisivat osallistua niin nuoret ja opettajat, koululaisryhmät ja perheet, yliopistot ja tiedeyhteisö kuin eri-ikäiset aikuiset. Museon omissa tiloissa ja niiden ulkopuolella järjestettävät koulutus- ja opetushankkeet tavoittaisivat laajasti erilaisia yleisöjä. Hankkeet laajentaisivat mahdollisuuksia tutustua museon näyttelyihin, designiin, kansainväliseen taiteeseen ja arkkitehtuuriin. Yksi museon päätavoitteista olisi luoda interaktiivisia ja elämyksellisiä oppimismahdollisuuksia koululaisille sekä museovierailua taustoittavia verkkomateriaaleja opettajille. Katsomiseen, keskusteluun ja yhdessä luomiseen painottuva, sukupolvirajat ylittävä ohjelmisto rohkaisisi vierailijoita palaamaan museoon yhä uudelleen. Kouluille ja perheille tarkoitettu ohjelmisto loisi vahvan yhteyden alueen taide- ja kulttuuriperintöön sekä antaisi koululaisille ja perheille mahdollisuuden kehittää suhdettaan taiteeseen ja kulttuuriin. Yhteistyö koulujen, yliopistojen ja muiden yhteisöjen kanssa loisi pohjan näyttelyille ja rakennusarkkitehtuurille, edistäisi kulttuurirajat ylittäviä kohtaamisia ja yleisön moninaisuutta sekä motivoisi yhteisöjä osallistumaan museon toimintaan ja taiteeseen. Millaista yleisötyötä museo tekisi? Guggenheim-säätiöllä on erinomaiset valmiudet toimia vuoropuhelussa erilaisten yhteisöjen ja kulttuurien kanssa sekä tavoittaa kansainvälisiä yleisöjä. Guggenheim-verkoston tavoitteena on tuoda taide tasapuolisesti kaikkien ulottuville, rohkaista kulttuurienvälistä keskustelua sekä vahvistaa radikaalia ajatusta siitä, että taide voi muuttaa maailmaa. Kerättäisiinkö museolle oma kokoelma? Miten se rahoitetaan? Guggenheim Helsingille luotaisiin pysyvä kokoelma, joka pohjautuisi sen näyttelytoimintaan. Hankintojen ja toimeksiantojen kautta kerätty kokoelma kuvastaisi museon painotuksia ja sen järjestämiä näyttelyjä. Osa kokoelmahankinnoista rahoitetaan näyttelybudjetista, osa lahjoitusvaroin ja osa museon omilla tuotoilla. Tarjoaisiko Guggenheim-museo mahdollisuuksia taiteilijaresidensseihin tai vaihto-opiskeluohjelmiin? Museo tarjoaisi mahdollisuuksia taiteilijaresidensseihin sekä vaihtoopiskeluohjelmiin Guggenheim-säätiön museoissa ja yhteistyöinstituutioissa ympäri maailman. Miten museon ohjelmisto suunnitellaan? Mikäli Helsingin kaupunki tekee museonhankkeesta myönteisen päätöksen, alkaa museon toiminnan ja ohjelmiston suunnittelu 12

välittömästi. Suunnittelua vetää Solomon R. Guggenheim -säätiö yhdessä Suomeen palkattavan museon henkilökunnan sekä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Miten kotimainen taide näkyisi museossa? Mitkä tahot vaikuttavat museon toimintaan, ja mikä on suomalaisten rooli siinä? Museo toisi säännöllisesti näytteille niin nuorten, nousevien kykyjen kuin tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden töitä. Suomalaiset taiteilijat pääsisivät vaikuttamaan museon ohjelmistoon sen johtokunnan ja erilaisten työryhmien kautta. Taidemaailman vaikutusvaltaisena toimijana Guggenheim-säätiöllä olisi mahdollisuus tarjota museolle ohjelmistoa, jota ei muuten nähtäisi Suomessa. Helsingissä toimivan museo-organisaation johtaja yhdessä neljän kuraattorin kanssa vastaisi museon ohjelmasuunnittelusta yhteistyössä Solomon R. Guggenheim -säätiön kanssa. Guggenheim Helsingin omat kuraattorit työskentelisivät tiiviisti Guggenheim-säätiön ja muiden sen alla toimivien museoiden kanssa. Kuraattorit suunnittelisivat Guggenheim Helsingille ohjelmistoa, josta osa tulisi kiertämään myös muissa museoissa ympäri maailman. Helsingin museon kuraattorit vaikuttaisivat näyttelyjen sisältöön omalla asiantuntemuksellaan ja painotuksillaan. Näin Guggenheimin kansainväliseen ohjelmistoon tuotaisiin suomalaista näkemystä ja suomalaisia taiteilijoita. Lisäksi museo tekisi brändinrakennustyötä yhteistyössä Helsingin kaupungin, paikallisten matkailutoimijoiden ja - yritysten ja valtion eri organisaatioiden kanssa. Tavoitteena olisi luoda museosta vetovoimatekijä pääkaupunkiseudulle ja koko Suomelle. MITÄ SEURAAVAKSI? TAUSTAA Jos museo päätetään perustaa, millä aikataululla tämä toteutuisi? Museon rakentamisen valmistelu aloitettaisiin normaalin käytännön mukaan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Vuosina 2017 2018 käsiteltäisiin tontin kaavamuutos ja laadittaisiin hankesuunnitelma. Museon rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2019. Mikä on Guggenheim Helsingin Tukisäätiö? Tukisäätiön perustivat Helsingissä keväällä 2014 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Solomon R. Guggenheim -säätiö. Guggenheim Helsingin Tukisäätiön tarkoituksena on tukea Guggenheim Helsinki -museon kehittämistä. Aluksi säätiö on tukenut 13

Guggenheim Helsinki -museosta järjestettävää avointa, kansainvälistä arkkitehtuurikilpailua sekä kilpailuun liittyviä julkisia, eri kohderyhmille suunnattuja ohjelmia. Säätiö toteuttaa toimintaansa varainhankinnalla sekä käyttämällä varoja ja muita tuloja tarkoitustaan suoraan tai välillisesti edesauttavaan toimintaan. Mikä on Guggenheim Helsingin Tukisäätiön ja Solomon R. Guggenheimin - säätiön suhde? Guggenheim on kansainvälinen taidemuseoverkosto, jota ylläpitää voittoa tavoittelematon Solomon R. Guggenheim -säätiö. Säätiön tehtävä on lisätä taiteen, arkkitehtuurin ja visuaalisen kulttuurin tuntemusta ja arvostusta. Guggenheim haluaa tuoda tavalliset ihmiset lähemmäksi modernia ja nykytaidetta järjestämällä näyttelyitä ja taidekasvatusohjelmia sekä tekemällä tutkimuksia ja julkaisuja. 14