GUGGENHEIM HELSINKI 1

Transkriptio

1 GUGGENHEIM HELSINKI 1

2 TILAISUUDEN OHJELMA Ritva Viljanen, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Tervetuloa Helsingin kaupungin rooli hankkeessa Ari Lahti, Guggenheim Helsingin Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Työryhmän esitys Henri Kähönen, elinkeinosuunnittelija, Helsingin kaupunki Guggenheim Helsinki Arvio hankkeen taloudellisista vaikutuksista Mahdollisuus henkilökohtaisiin haastatteluihin GUGGENHEIM HELSINKI 2

3 GUGGENHEIM HELSINGIN TUKISÄÄTIÖ Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on suomalainen säätiö, joka on perustettu tukemaan Guggenheim Helsinki -museon kehittämistä. Aluksi säätiö on tukenut museosta järjestettyä avointa, kansainvälistä arkkitehtuurikilpailua ja kilpailun oheisohjelmia. Säätiö toteuttaa toimintaansa varainhankinnalla sekä käyttämällä varoja ja muita tuloja tarkoitustaan suoraan tai välillisesti edesauttavaan toimintaan. Tukisäätiön perustivat Helsingissä keväällä 2014 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Solomon R. Guggenheim -säätiö. Säätiön hallituksen muodostavat Ari Lahti, Johan Aalto, Richard Armstrong, Kirsi Komi, Aki Käyhkö, Kristina Pentti-von Walzel, Tarmo Pipatti, Rafaela Seppälä, Juan Ignacio Vidarte, Ari Wiseman ja Poju Zabludowicz GUGGENHEIM HELSINKI 3

4 AIKAJANA Syyskuu 2013 Solomon R. Guggenheim -säätiö esittelee uudistetun ehdotuksensa Tammikuu 2014 Helsingin kaupunginhallitus varaa tontin arkkitehtuurikilpailulle Kesäkuu 2014 Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun julkistaminen Kesäkuu 2015 Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun voittajan julkistaminen Kesäkuu 2015 syyskuu 2016 Arkkitehtuurikilpailun voittajan julkistamisen jälkeen Guggenheim-säätiö ilmoitti, että seuraavaksi hanketta arvioivat suomalaiset sidosryhmät Syyskuu 2016 Esityksen valmistelu Helsingin kaupungin kanssa saadaan päätökseen Marraskuu 2016 Valmistunut esitys kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle GUGGENHEIM HELSINKI 4

5 GUGGENHEIM HELSINKI MUSEON VALMISTELUTYÖN LÄHTÖKOHTA Arkkitehtuurikilpailun voittajan julkistuksen jälkeen Guggenheim Helsingin Tukisäätiö käynnisti kesäkuussa 2015 hankkeen jatkovalmistelun yhteistyössä Helsingin kaupungin ja valtion kanssa. Valmisteluryhmän tehtävänä oli hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi ja toteuttamismallin luominen. Osana valmistelutyötä kaupunki on toteuttanut vaikuttavuusarvion hankkeen vaikutuksista Helsingille ja koko Suomelle. Työryhmän esityksen pohjana on Guggenheim Helsingin Tukisäätiön yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa laatima museon tarkennettu käyttötalousarvio. Laskelmat perustuvat oletukseen vuosittaisesta kävijästä. Esitys pohjautuu Guggenheim Helsingin Tukisäätiön ja Helsingin kaupungin laatimiin kustannus- ja vaikuttavuusarvioihin. Hallitus ei kuitenkaan budjettineuvottelujen yhteydessä syyskuussa 2016 päättänyt osallistua museon rakentamisinvestointiin. Hankkeen valmistelua jatkettiin kaupungin ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön kesken GUGGENHEIM HELSINKI 5

6 TYÖRYHMÄN ESITYS Nyt käsillä olevassa esityksessä museon kustannuksia on uudelleenarvioitu ja yksityistä rahoitusta lisätty. Valtiolle aiemmin esitetty rahoitusosuus museoinvestoinnissa on korvattu yksityisellä investoinnilla ja lainalla. Helsingin kaupungin selvityksen perusteella museolla olisi merkittävät positiiviset suorat ja välilliset taloudelliset vaikutukset sekä Helsingille että koko Suomelle. Museota hallinnoisi itsenäinen suomalainen säätiö, joka vastaisi museon sisällöstä ja päivittäisestä toiminnasta Solomon R. Guggenheim säätiön tukemana. Työryhmä painottaa esityksessään museorakennuksen roolia osana avointa kaupunkitilaa. Lisäksi osana museota olisi vapaan taiteen tila. Työryhmä toteaa, että ehdotetulla mallilla Guggenheim Helsinki museo voitaisiin toteuttaa niin, että hyöty Suomelle ja pääkaupunkiseudulle olisi taloudellisten vaikutusten kautta ilmeinen ja investointi kannattava GUGGENHEIM HELSINKI 6

7 ESITYS MUSEON TOTEUTTAMISESTA GUGGENHEIM HELSINKI 7

8 ESITYS MUSEON TOTEUTTAMISESTA Museo esitetään toteutettavaksi siten, että Helsingin kaupungin ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön yhdessä perustama, erillisyhtiön kokonaan omistama kiinteistöosakeyhtiö vastaisi museon rakentamisesta. Helsingin kaupunki omistaisi erillisyhtiöstä 84 % ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö 16 %. Helsinki on museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaa tilakustannuksista. Kaupungin osuus rakentamiskustannuksista olisi enintään 80 miljoonaa euroa ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön 15 miljoonaa euroa. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan. Tontti jäisi kaupungin omistukseen. Tukisäätiö maksaa kiinteistöosakeyhtiölle vuosittain vuokraa 1,65 miljoonaa euroa. Sopimuskauden aikana Tukisäätiö maksaa kiinteistöosakeyhtiölle yhteensä 33 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunki vastaisi kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannuksista. Kiinteistön vuotuinen tilakustannus Helsingin kaupungille olisi arviolta noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksina on otettu huomioon 3 % lainakorko, 3,33 % poistot, 0,5 miljoonan tontin vuokra kaupungille ja 0,9 miljoonan ylläpitokustannus. Museon rakentamisen valmistelu aloitettaisiin normaalin käytännön mukaan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Vuosina käsiteltäisiin tontin kaavamuutos ja laadittaisiin hankesuunnitelma. Museon rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna Museon toiminnan rahoitus ehdotetaan toteuttavaksi siten, että museotoiminnasta vastaa Guggenheim Helsingin Tukisäätiö tuloillaan, yksityisellä rahoituksella ja valtion valtionosuusjärjestelmän mukaisella tuella. Helsingin kaupunki ei rahoita museotoimintaa GUGGENHEIM HELSINKI 8

9 KOKONAISKUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN GUGGENHEIM HELSINKI 9

10 YKSITYISEN RAHOITUKSEN OSUUS LÄHES PUOLET Tontti jäisi kaupungin omistukseen. Rakennuksen omistaisi kaupungin ja Tukisäätiön yhdessä perustama yhtiö. Kiinteistöosakeyhtiö vuokraisi rakennuksen Guggenheim Helsinki -taidemuseota ylläpitävälle suomalaiselle säätiölle museokäyttöön. Helsingin kaupunki vastaisi kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannuksista. Museon rakentamisen valmistelu aloitettaisiin normaalin käytännön mukaan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Museoinvestoinnin rahoitus kahdenkymmenen vuoden aikana esitetään jakautuvan seuraavasti: Helsingin kaupunki: 80 miljoonaa euroa Guggenheim Helsingin Tukisäätiö: Lisenssimaksu: 18,4 miljoonaa euroa Investointi museorakennukseen: 15 miljoonaa euroa Kiinteistöosakeyhtiön lainan lyhennykset ja korot: 33 miljoonaa euroa GUGGENHEIM HELSINKI 10

11 GUGGENHEIM HELSINKI MUSEON YKSITYISET RAHOITTAJAT Hotelli- ja ravintolaklusteri Etelä-Suomen Matkailu- ja Ravintolayrittäjät ry Kämp Collection Hotels Lapland Hotels Oy Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa Nordic Choice Hotels Restel Oy Royal Ravintolat Oy Ravintolakolmio-ryhmä Restamax SOK Scandic Hotels Oy Matkailu- ja kuljetusyritykset Eckerö Line Finavia Finnair Tallink Silja Taksi Helsinki Viking Line Säätiöt Jane ja Aatos Erkon säätiö Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö Kiinteistösijoitus Helsingin Tukisäätiö vastaa 15 miljoonan euron sijoituksesta museon rakentamiseen. Sijoituksen ovat mahdollistaneet Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiö. Kiinteistöomistajien klusteri Arthur Buchardt CapMan Real Estate Pandox Rake Yksityishenkilöt Rafaela Seppälä ja Kaj Forsblom Liisa ja Jorma Ollila Jari Ovaskainen Anita ja Poju Zabludowicz GUGGENHEIM HELSINKI 11

12 MUSEOTOIMINNAN TULOT JA MUU RAHOITUS / VUOSI GUGGENHEIM HELSINKI 12

13 MUSEOTOIMINNAN MENOT / VUOSI GUGGENHEIM HELSINKI 13

14 MUSEON TOIMINNAN SUUNNITTELU JA HALLINNOINTI Guggenheim Helsinki -museota hallinnoisi itsenäinen, yleishyödyllinen suomalainen säätiö. Museon päivittäisestä toiminnasta vastaisi Helsingissä toimiva museo-organisaatio, joka toimisi yhteistyössä Solomon R. Guggenheim -säätiön ja muiden Guggenheimmuseoiden kanssa. Säätiö olisi Solomon R. Guggenheim -säätiön sopimuskumppani. Se solmisi sopimukset Solomon R. Guggenheim -säätiön kanssa museon toiminnasta ja lisenssistä. Lisäksi säätiö nimeäisi edustajan Solomon R. Guggenheim -säätiön hallitukseen (Board of Trustees). Museon sisältöprofiilin ja ohjelman jatkokehittäminen aloitettaisiin heti myönteisen rakentamispäätöksen jälkeen. Työssä otettaisiin erityisesti huomioon museolle keskeinen designin ja arkkitehtuurin rooli GUGGENHEIM HELSINKI 14

15 GUGGENHEIM HELSINKI MUSEON VAIKUTUKSET GUGGENHEIM HELSINKI 15

16 Kulttuuriset vaikutukset Guggenheim Helsinki -museo tukee taiteen ja kulttuurin entistä parempaa tavoitettavuutta. Museossa ihmisillä on mahdollisuus kokea modernin ja nykytaiteen kansainvälistä parhaimmistoa. Lisäksi museon tekemä yhteistyö muiden Guggenheim-museoiden (esimerkiksi kokoelmien käyttö) sekä kansainvälisen museokentän kanssa luo suomalaisille taiteilijoille lisää mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä areenoilla. Tämä tukee puolestaan taiteilijoiden työllistymistä ja suomalaisen nykytaiteen, designin ja arkkitehtuurin tunnettuuden rakentamista maailmalla. Guggenheim Helsinki tuottaisi kansainvälisen tason näyttelyitä, jotka kiertäisivät maailmalla esimerkiksi muissa Guggenheim-museoissa. Museo tavoittaisi siten laajan yleisön myös Suomen ulkopuolella. Museo tekisi laajapohjaista yhteistyötä suomalaisten ja pohjoismaisten museoiden kanssa GUGGENHEIM HELSINKI 16

17 Taloudelliset vaikutukset (Perustuu Helsingin kaupungin tekemään arvioon hankkeen taloudellisista vaikutuksista) GUGGENHEIM HELSINKI 17

18 Vaikutukset matkailuun (Perustuu Helsingin kaupungin tekemään arvioon hankkeen taloudellisista vaikutuksista) Hankkeen vaikuttavuudesta tehtyjen selvitysten mukaan hankkeella olisi merkittävä vaikutus sekä ulkomaisiin että kotimaisiin matkailijamääriin. Museo kasvattaisi muun muassa transitiomatkustajien vierailujen määrää Helsingissä. Matkailijamäärien kasvulla olisi positiivinen vaikutus alan toimijoihin ja yrityksiin. Hanke vahvistaisi sekä Helsingin että Suomen kansainvälistä tunnettuutta ja asemaa kulttuuri- ja matkailukohteena. Se lisäisi matkailuinvestointeja ja edistäisi Suomeen suuntautuvaa stopover-matkailua. Lisäksi museo lisäisi olemassa olevien taidemuseoiden kävijämääräpotentiaalia. Museo on kansallinen hanke, jonka vaikutukset matkailuelinkeinoon, investointeihin, kansallisen vetovoiman kehittymiseen sekä työllistymiseen ovat konkreettiset ja välittömät GUGGENHEIM HELSINKI 18

19 VEROTULOVAIKUTUKSET (Perustuu Helsingin kaupungin tekemään arvioon hankkeen taloudellisista vaikutuksista) GUGGENHEIM HELSINKI 19

20 MUSEO OSANA KAUPUNKIA Museorakennus on osa avointa kaupunkitilaa. Sen edustalla tulisi olemaan avoin julkinen ranta. Tarkoituksena on, että museotoiminta ei tule estämään vapaata kulkua tontin läpi rannalle. Museon sisäpihalle jäävä ns. bulevarditila olisi avointa, julkista tilaa, jonne ei peritä pääsymaksua. Museon osaksi suunniteltaisiin ns. vapaan taiteen tila, jossa on mahdollista esittää taidetta yhteistyössä eri taideorganisaatioiden, vapaiden ryhmien ja muiden taidetta tekevien tahojen kanssa erillisen suunnitelman mukaan. Museo toimisi yhteistyössä Helsingin muiden museoiden kanssa osana ns. nykytaiteen museoiden klusteria sekä yhteistyössä muiden taide- ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa Suomessa ja ulkomailla GUGGENHEIM HELSINKI 20

21 GUGGENHEIM HELSINKI 21