Sumen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten KERTMUS vudelta 1911 Eduskunnan Pankkivalikunnalle. H E L S IN K I 1912, s t i m a l. k i r j a l l i s, s e u r a n k i r j a p a i n n s a k e y h t i ö.
Vilkastuvaa timeliaisuutta n vunna 1911 llut tel- Jhtava kathsuuden ja kaupan alalla humattavissa. Rahamarkki= sam rahattille tämän jhdsta lisääntyneisiin vaatimuksiin n kui- markkinitenkin llut runsaasti tarjna käytettävissä levaa päämaa, ^ n- Jka vuden ensimäisinä kuukausina salli pankkidiskntn Jkseenkin yleisen laskemisen. Krkeampaan krkkantaan Palaamista ei kuitenkaan vitu myöhemmin välttää, mihin valtilliset selkkaukset vat saltaan vaikuttaneet. Vuden alkupulisklla pysyi disknttkrk Ranskassa muuttamatta eli 3 % :na. Englannissa se taas li Maaliskuussa laskeutunut 3 % :iin ja Saksassa helmikuussa :+ % :iin vuden vaihteessa vallinneista 4% :sta ja 5 %:sta. Mutta syyskuussa krtettiin krk näissä maissa, Ranskassa 31^ % :iin, Englannissa 4 % :iin ja Saksassa 5 % :iin. enäjällä n alin krk edelleenkin pysynyt 4% ma ja 5 7:na. Tanskassa aleni krk, jka vuden alussa li 5 %, ^Makuussa 4 % :iin, mutta krtettiin syyskuussa taas 5 / :iin, jka krkkanta samaan aikaan myöskin Rutsissa Ja Nrjassa tettiin käytäntöön, ltuaan jälkimäisessä haassa aikaisemmin 4% % sekä Rutsissa 5 % vuden vaihteessa, 4 ]/2 % tammikuussa ja 4 % heinäkuussa. Myöskin Sumessa vat liikelt tellisuuden eri alilla eensä lleet tyydyttävät taikka parantuneet, eikä se hu-,1j(] n vudentuln pelk, jnka tavattman pitkä kuivuus 1 * u- ja sydänkesällä herätti maanviljelijöissä, nneksi tttunut, vaikka mnin paikin sat ei tullutkaan tyydyttäaksi. Nämä asianhaarat eivät kuitenkaan yksinään lisi Aineet aikaansaada mainittavampaa raha-aseman parane- ^ 'sta, vaan siihen vaikuttivat saltaan tuntuvasti ne bligat- ^10nilainat, jita ulkmailta tettiin yhteensä 30 miljnaa arkkaa erinäisille kiinteistö- ja kauppapankeille sekä 35
4 Sumen. Pan kin liike. miljnaa markkaa kaupunkikunnille ja jista edelliset vat erittäin auttaneet maassa edelleen vilkkaan rakennustiminnan lutt-tarpeen tyydyttämistä. Lisääntynyt rahansaanti vaikutti tietenkin edullisesti myös Sumen Pankin asemaan, jka siten salli Pankin vuden alussa vimassalleen alimman krkkannan laskemisen 5% % :sta 5 % :iin helmikuussa ja 4J4 % :iin tukkuussa. Viimemainitun krkkannan n Pankki tistaiseksi vinut pysyttää muuttamatta, vaikkakin rahanrunsaus vuden jälkimäisellä pulisklla n humattavasti vähentynyt, mikä näkyy m. m. siitä, että yksityispankkeihin talletus- ja juksevalle tilille pannut varat vat kesäkuun 30 päivästä marraskuun 30 päivään vähentyneet 9,82 miljnaa markkaa, kun samaan aikaan kahtena lähinnä edellisenä vunna li tisena vähennystä ainastaan 0,11 ja tisena lisäystä 9,83 miljnaa markkaa. Tätä verrattain epäedullista panjen ja ttjen suhdetta yksityispankeissa lienee kuitenkin saksi aiheuttanut suranaisen lainanannn jnkun verran lisääntyminen, sen jälkeen kun nämä pankit kesäkuun 1 päivänä vat laskeneet talletuskrn 5 % :sta 4 l/2 % :iin. Maan säästöpankkeissa, jista ainastaan jtkut suuremmat pankit heinäkuun r päivänä timeenpanivat yhtäläisen säästökrknsa alentamisen, vat säästöönpanijain saatavat kesäkuun 30 päivästä syyskuun 30 päivään lisääntyneet 2,8 miljnaa markkaa, jta vastin ne samana aikana vunna 1910 lisääntyivät 0,1 miljnaa markkaa ja vunna 1909 vähenivät 0,4 miljnaa markkaa. Sumen Pankin lainanant, jka vuden alussa li 92,2 miljnaa markkaa, lisääntyi julukuun 31 päivään 97,9 miljnaksi markaksi, jsta yksityisten pankkien salle tuli vuden alussa 11,9 miljnaa ja sen lpussa 10,3 miljnaa markkaa. Liikkeessä levain setelien määrä, jka vuden alussa nusi 123,9 miljnaan markkaan, li vuden aikana keskimäärin 138,0 miljnaa markkaa. Suurin li se lkakuun 31 päivänä, nusten 157,7 miljnaan markkaan. Sittenkuin melkinen määrä valtivarastn pulesta eri tteissa annettuja Pankin seteleitä julukuussa li esitetty ja lunastettu, väheni liikkeessä levain setelien määrä ja li julukuun 3T päivänä 115,3 miljnaa markkaa. Setelinannn vakuutena leva arvnvastine, jka vuden vaihteessa li 138,4 miljnaa markkaa, siitä 22,0 mil' jnaa markkaa kultarahaa ja rahaksi-lyömätöntä kultaa sekä 113,3 miljnaa markkaa ulkmaista vastinetta, nusi julukuun 31 päivänä 146,0 miljnaan markkaan, jsta 35,3 miljnaa markkaa kultarahaa ja rahaksi-lyömätöntä kultaa sekä 108,1 miljnaa markkaa ulkmaisia arvnvastineita. Yksityispankkien varat ulkmaan rahan määräisissä vekseleissä ja saatavat ulkmailta livat 30 päivänä marraskuuta 35>7 miljnaa markkaa, vastaten 18,4 miljnaa markkaa vuden alussa ja 24,4 miljnaa markkaa kesäkuun 30 päivänä. Sumen Pankin käyttämätön setelinant-ikeus li tammikuun 1 päivänä 26,7 miljnaa markkaa, maaliskuun 3 i päivänä 36,7 miljnaa, kesäkuun 30 päivänä 43,9 miljnaa, syyskuun 30 päivänä 47,6 miljnaa ja julukuun 3 i päivänä 29,3 miljnaa markkaa. Sumen Pankin tilinpäätöksen mukaan vudelta 1911 Vittvarjen nusee puhdas vitt 8,519,007 markkaan 76 penniin sekä käyttäminen. saman vuden käytettävissä levat vittvarat 8,415,728 markkaan 61 penniin. Samista syistä kuin aikaisemmin, saavat Pankkivaltuusmiehet ehdttaa, että Pankin mainituista vittvarista vähintään klmas sa, Pankin varjen vahvistamiseksi, siirrettäisiin sen vararahastn.
n 10,500,000 kruunun suuruinen sakepääma ja 2,800,000 kruunun suuruinen vararahast, li tarjutunut timimaan Sumen Pankin kirjeenvaihtajana Nrjassa. Tämän jhdsta ja jtta Nrjassakin lisi asiamiehenä jku virallisen valvnnan alainen, krka maksava pankkilaits, valtuuttivat Pankkivaltuusmiehet 4 päivänä lkakuuta 1911 Jhtkunnan ttamaan mainitun Keskuspankih Sumen fankin kirjeenvaihtajaksi Nrjassa. 7 Erinäisiä Pankkivaltuusm iesten käsittele* m iä asiita. Sumen Pan- Kirjeessä 22 päivältä maaliskuuta 1911 ilmitti Sukinulkmai- men Pankin Jhtkunta, että pankkitiminimi»banque set asiamie- des Pays du Nrd», Parisissa, jka mistaa 25,000,000 het. frangin suuruisen sakepääman, siitä 6,500,000 frangia maksettua, li tarjutunut timimaan Pankin kirjeenvaihtajana santussa kaupungissa Pankille edullisilla ehdilla. Vaikkakin Sumen Pankilla j entuudestaan n useampia kirjeenvaihtajia Parisissa, katsivat Pankkivaltuusmiehet Sumen Pankilla levan syytä käydä liikeyhteyteen Banque des Pays du Nrdin kanssa, jka hallituksensa kknpann tähden n sekä Phjismaiden että Ranskan rahaljen tuntija, ja valtuuttivat sen jhdsta 5 päivänä huhtikuuta 19 11 Jhtkunnan ttamaan Sumen Pankin asiamieheksi Parisissa puheenalevan pankkitiminimen. Jhtkunnan ilmituksen mukaan li myöskin pankkitiminimi A. Schaaffhausen scher Bankverein, Berlinissä, tarjutunut timimaan Sumen Pankin kirjeenvaihtajana ehdilla, jtka livat pidettävät Sumen Pankille edullisina. Mainitulla pankkitiminimellä n 145,000,000 Saksan markan suuruinen sakepääma sekä 35,000,000 Saksan markan suuruinen vararahast. Pankkivaltuusmiehet valtuuttivat 9 päivänä kesäkuuta 1911 Jhtkunnan ttamaan santun pankkitiminimen Sumen Pankin kirjeen vaihtajaksi Berlinissä. Kirjeessä 20 päivältä syyskuuta 1911 ilmitti Jhtkunta, että Centralbanken fr Nrge, Christianiassa, jlla 2 Julukuun 15 päivänä 1910 annettujen määräysten Pankin vek- 'ttukaan n Pankin lainan-annssa käytetty seuraavia krk- seli-ja laimääri ä: nausliikettä 5!4 prsenttia diskntatessa puhtaita liikevekseleitäkskevia mäusekä irtisanttuja talletustdistuksia, jilla maksupäivään räyksiä. ei le klmea kuukautta pitempi aika; 6 prsenttia diskntatessa samallaisia vekseleitä ja talletustdistuksia, jilla maksupäivään 011 klmea kuukautta P^empi aika, aina kuuteen kuukauteen asti; sekä 6 prsenttia diskntatessa muita vekseleitä, hulimatta siitä, nk niillä maksupäivään pitempi tai lyhempi aika; 5 Vt prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditiveja, jiden vakuutena n kultaa ja hpeata, Sujien valtin ja Sumen Hypteekkiyhdistyksen valtin tabulla varustettuja bligatsineja ulkmaan rahalle sekä ikmaisten valtiiden antamia taikka valtin takuulla varustettuja bligatsineja;, 6 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassa-. reditivejä, jiden vakuutena n muunlaisia bligatsineja, talletustdistuksia ja kiinnityksiä, sekä 6 l/3 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kas- ' acreditivejä sakkeita vastaan. Kassakreditivien sisäänkirjitusmaksu n laskettu % Pr sentin mukaan vudelta, mutta kreditivejä ei le myöny pitemmäksi ajaksi kuin puleksi vudeksi. Sen hessa Jhtkunta llut ikeutettu, kuten ennenkin, sattuvissa ^apauksissa diskntatessa vekseleitä, jita ei le pidettävä ntaina liikevekseleinä, svelluttamaan puhtaita liikevekse- I 1 a varten vimassa levia krkmääriä sekä erityisesti k s maan nämät viimemainitut krkmäärät vksitvispank- 'en vekseleitä rediskntatessa.
Helmikuun 18 päivänä 1911 alennettiin krt niin että ne tulivat lemaan: 5 prsenttia diskntatessa puhtaita liikevekseleitä, jilla maksupäivään ei le klmea kuukautta pitempi aika; 5 % prsenttia diskntatessa samallaisia vekseleitä, jilla maksupäivään n klmea kuukautta pitempi aika, aina kuuteen kuukauteen asti, sekä talletustdistuksia, jilla maksupäivään ei le klmea kuukautta pitempi aika; 6 prsenttia diskntatessa muita vekseleitä, hulimatta siitä, nk niillä maksupäivään pitempi tai lyhempi aika, sekä talletustdistuksia, jilla maksupäivään n klmea kuukautta pitempi aika, aina kuuteen kuukauteen asti; 5 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditivejä, jiden vakuutena n kultaa ja hpeata, Sumen valtin ja Sumen Hypteekkiyhdistyksen valtin takuulla varustettuja bligatsineja ulkmaan rahalle sekä ulkmaisten valtiiden antamia taikka valtin takuulla varustettuja bligatsineja; 5 Vi prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kas* sakreditivejä, jiden vakuutena n muunlaisia bligatsineja, talletustdistuksia ja kiinnityksiä, sekä 6 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditivejä sakkeita vastaan. Tämän hessa annettiin Jhtkunnalle ikeus, js suuremmat yksityispankit alentaisivat krkeimman talletuskrknsa 4 prsenttiin, eri alistuksetta alentaa yksityispankkien talletustdistuksia diskntatessa käytetty krk pulella prsentilla. Seuraavan tukkuun 16 päivänä alennettiin krkja vieläkin. Sillin vahvistettiin seuraavat krkmäärät: 4 Vi prsenttia diskntatessa puhtaita liikevekseleitä, jilla maksupäivään ei le klmea kuukautta pitempi aika; 5 prsenttia diskntatessa samallaisia vekseleitä, jilla maksupäivään n klmea kuukautta pitempi aika, aina kuuteen kuukauteen asti; 5 'A prsenttia diskntatessa muita vekseleitä, huli' matta siitä, nk niillä maksupäivään pitempi tai lyhempi aika, sekä talletustdistuksia; 4 Yi prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditivejä, jiden vakuutena n kultaa ja hpeata, Sumen valtin ja Sumen Hypteekkiyhdistyksen valtin takuulla varustettuja bligatsineja ulkmaan rahalle sekä ulkmaisten valtiiden antamia taikka valtin takuulla varustettuja bligatsineja; 5 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditivejä, jiden vakuutena n muunlaisia bligatsineja Ja kiinnityksiä; sekä 5 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditivejä talletustdistuksia ja sakkeita vastaan. Entisellään pysytettiin määräykset kassakreditivien sisäänkirjitusmaksusta, kreditivien ajasta ja Jhtkunnan ikeudesta sattuvissa tapauksissa diskntatessa vekseleitä, Jita ei vida pitää puhtaina liikevekseleinä, svelluttaa puhtaita liikevekseleitä varten vimassa levia krkmääriä sekä erityisesti laskea nämä krkmäärät yksityispankkien vekseleitä rediskntatessa, niin myös Jhtkunnalle annetusta 'keudesta edelläsantussa tapauksessa alentaa yksityispankkien talletustdistuksia diskntatessa käytetyn krn. 3 Vunna 1911 vat Pankkivaltuusmiehet käsitelleet yh- Timenpiteiteensä 3 maksuajan pitennystä, akrdia ja muita helpituk- tä, jtka ks- Sla kskevaa hakemusta, jista n tarkemmin kerrttu hei- kevät yksi- "nkuun 6, kesäkuun 16 ja lkakuun 4 päivänä tehdyissä tyisten situ- P ytäkirjissa. muksia Pan- Pankin Jhtkunnan esityksestä vat Pankkivaltuus- kili e.. 1T»ehet julukuun 20 päivänä 1911 päättäneet, että erinäi- Set Pankin saatavat, määrältään yhteensä 6,752 markkaa 47 Penniä, vat siirrettävät epävarmihin saataviin. Tämän fessa Valtuusmiehet vat sustuneet siihen, että epävarmja saatavia yhteensä 979,338 markkaa 75 penniä, jista 9 5>i6 markkaa 4 penniä j vusina 1865 ja 1870 n epävarmihin saataviin siirretty ja jiden saamisesta ei enää e mitään tiveita, kknaan pistetaan tileistä. 4 Sumen Pankin hjesäännössä määrätyn tarkastuksen t'0 3 19 10 vat Eduskunnan valitsemat tilintarkastajat unnn tar. "^"ttaneet maalis- ja huhtikuussa 1911. Tarkastajain kastut.? tsanan mukaisesti ja Pankin hjesäännön tätä kskeln säännösten njalla vat Pankkivaltuusmiehet Edus-
in 11 kunnan pulesta 5 päivänä huhtikuuta 1911 myöntäneet Jhtkunnalle vastuunvapauden Pankin hallinnsta vudelta 1910. 5 Pankin lm- Pankkivaltuusmiehet vat Pankin kirjjen ja tililasnausliikkeen kujen sekä haaraknttreista tulleiden ilmitusten njalla tarkastus, jka kuukautena timittaneet sellaisen Pankin liikkeen ja lainauksen tarkastuksen, kuin Valtuusmiehille annetun jhtsäännön 2 :ssä mainitaan. Niinikään vat Pankkivaltuusmiehet tarkastaneet Pankin Jhtkunnan phjapöytäkirjat. 6. Katsastukset. Pankin hjesäännön 40 :n määräyksen mukaisesti p ääknt vat Pankkivaltuusmiehet timittaneet pääknttrin kassa- * trissa11 *10'v'en Ja kaikkien rahastjen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä talletusten katsastuksen 19, 21, 26, 27 ja 28 päivänä syyskuuta sekä s, 6, 25 ja 26 päivänä lkakuuta. Santussa katsastuksessa saadut tulkset, jtka n annettu Jhb)Maaseutu- t^unnan tiedksi, vat lleet Pankin kirjain mukaiset knttreissa ^ * ta Pankin haarakttreihin tulee vat Pankkival- ' tuusmiehet antaessaan määräykset valitsemillensa disknttkmiteain jäsenille myöskin kehttaneet heitä kernn kuukaudessa mielensä mukaan kullinkin erikseen määrättävinä aikina timittamaan säädetyt katsastukset knttreissa. vsitäpaitsi vat tarkastuksia timittaneet: Pietarin knttrissa helmikuun 10 päivänä Pankin Jhtkunnan puheenjhtaja vn Cllan; Srtavalan knttrissa maaliskuun 6-8 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; Jensuun kntrissa maaliskuun 8 9 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; Turun knttrissa tukkuun 8 10 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; Tampereen knttrissa tukkuun 26 28 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; Prin knttrissa lkakuun 2 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; Niklainkaupungin knttrissa lkakuun 4 5 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; ulun knttrissa lkakuun 6 7 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; Jyväskylän knttrissa lkakuun 9 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; Wiipurin knttrissa marraskuun 20, 21 ja 22 päivänä Pankin Jhtkunnan puheenjhtaja vn Cllan; Ktkan knttrissa marraskuun 27 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; Kupin knttrissa marraskuun 28, 29 ja 30 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; Mikkelin knttrissa julukuun 1 ja 2 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier; sekä Hämeenlinnan knttrissa julukuun 22 päivänä v. t. Pankinjhtaja Basilier. Pietarin knttrin katsastusmiehinä vat timineet c) Pietarin Sumen passivirastn päällikkö Tdellinen Valtineuvs, knttrissa. Vapaaherra Th. Bruun ja hänen varamiehenään saman virastn ikeudenkävntiapulainen Kllegineuvös H. J. Helenius. 7 Sikäli kuin kuluneita seteleitä n pääknttriin saapu- Kuluneiden ni,t ja suurempi määrä niitä kerääntynyt, vat Pankkival- setelien plttuusmiehet sitä varten kutsutuilla henkilöillä lasketuttaneet taminen. Sellaiset setelit, jtka sitten n pltettu Pankin talssa levassa uunissa. Tietja pltetuista seteleistä n Pankkivaltuusmiesten pöytäkirjissa tukkuun 24 ja 27, syyskuun 9-12, 14, 16, 18, 20, 22 ja 25 sekä julukuun 11, 13, 15, ja 20 päivältä. 8. Kska pidettiin sutavana, että Jhtkunnan puheen- Pankinjh- Kmtaja Pankinjhtaja vn Cllan saisi tilaisuutta henkilö- taja C. vn htaisesti tavata Pankin ulkmaisia asiamiehiä samalla Cllanin ulttaakseen selka raha-asiita kskevista lista sekä muista kmaan- *e'kista, jtka vivat lla tärkeitä Pankin välityksiä var- matka. en ulkmaiden kanssa, valtuuttivat Pankkivaltuusmiehet 17 Päivänä maaliskuuta 1911 Pankinjhtaja vn Cllanin käymään Saksassa, Ranskassa, Englannissa, Belgiassa, Hllannissa, Skandinaaviassa ja ehkä myöskin Itävallassa ja Sveit- s'ssä. Jhtaja vn Cllan tekikin sitten tämän matkan seu- 1aavan huhti- ja tukkuun kuluessa.
12 9 lumen Pan- Sumen Eduskunnan kirjelmässä 23 päivältä tukkm käyttö- kuuta 1911 ilmitettiin Pankkivaltuusmiehille, että Sumen mattmät Pankin käyttämättömät vittvarat edelliseltä vudelta v >i vaiat. 7,943,613 markkaa 36 penniä, livat Pankin vararahastn siirrettävät, minkä Pankkivaltuusmiehet ilmittivat Pankin Jhtkunnalle tiedksi ja nudatettavaksi. i. Pankin hiin- Jhtkunnan esityksestä valtuuttivat Pankkivaltuuseistöjä ja miehet 10 päivänä huhtikuuta 1911 Jhtkunnan varus- n ri u tamaan Sumen Pankin setelipainn ikkunat rautaluukuilla s ja s j a sisäänkäytävän rautavella, jiden töiden kustannukset., Jhtkunnan hankkiman kustannusarvin mukaan nusivat piteita. yhteensä 7,875 markkaan. a) Paäknt- Kska se vukra-aika, jksi Pankin Tampereen kautn. pungissa leva huneist li vukrattu G.. Sumeliuksen ) ampe perillisiltä, päättyi 1 päivänä kesäkuuta 1911, valtuuttivat reen nt- Pankkivaltuusmiehet i päivänä huhtikuuta 1911 Jhtkunnan vukraamaan santun huneistn edelleen 10 vudeksi 6,000 markan vusivukrasta, Pankille kumminkin pidätetyllä ikeudella, js niin haluaa, j viiden vuden kuluttua irtisana vukraspimus. c» Mf e!in Mikkelin knttria varten li 12 päivänä maaliskuuta n ri. ig2 vukrattu huneist 2,300 markan suuruisesta vusivukrasta Kauppaneuvs Pöndisen talsta kymmeneksi vudeksi, lukien seuraavan kesäkuun 1 päivästä. Tämä huneist n kuitenkin havaittu epämukavaksi ja ahtaaksi, niin ettei sitä krjaamallakaan saataisi tarkitustaan vastaavaksi. Sen jhdsta pyysi Jhtkunta kirjeessä 8 päivältä huhtikuuta 1911 valtuutusta vukrata Sumen Pankin santussa kaupungissa levaa knttria varten erä ä n huneistn Kauppaneuvs D. Pulkkisen talssa 3,400 markan vusivukraa vastaan kymmenen vuden ajaksi, lukien 1 päivästä kesäkuuta 1912. Mainittuun esitykseen sustuivat Pankkivaltuusmiehet j päivänä huhtikuuta 1911. Kirjeessä ti päivältä julukuuta 191 t ilmitti Jhtkunta, että huneistn muutn takia Mikkelin knttrin kalust n melkein kknaan uusittava, ja esitti, että tätä tarkitusta varten myönnettäisiin Pankin varista 5,018 markkaa, jhn Pankkivaltuusmiehet samana päivänä sustuivat. Jhtkunnan esityksen mukaan valtuuttivat Pankkival- d) ulun tuusmiehet 9 päivänä kesäkuuta ja 16 päivänä syyskuuta knttri. 1911 Jhtkunnan käyttämään yhteensä 983 markkaa 52 penniä erinäisten ikrj austöiden timittamiseen Pankin talssa ulussa. Huhtikuun 10 päivänä 1911 myönsivät Pankkivaltuus- e) Jyväskymiehet, Jhtkunnan esityksestä, vesijhdn hankkimista läi> knttri, varten Sumen Pankin taln Jyväskylässä 2,500 markkaa. Välikirjalla 21 päivältä maaliskuuta 1902 n Jen-*) Jensuun suun kaupungilta vukrattu Sumen Pankin santussa kau- knttri, pungissa levaa knttria varten huneist 1,400 markan vusivukrasta kymmenen vuden ajaksi, luettuna 1 päivästä kesäkuuta 1902. Kun vukra-aika siten piakkin päättyy, pyysi Jhtkunta kirjeessä 20 päivältä kesäkuuta 19U valtuutusta tehdä Jensuun kaupungin Rahatimikamarin kanssa spimuksen vukravälipuheen pitentämisestä kymmenen vuden ajaksi, luettuna 1 päivästä kesäkuuta 1912, samilla ehdilla kuin tähänkin asti, kuitenkin siten että, js vukra-aikana Pankille tarjutuisi tilaisuus vukrata huneist knttrilleen siitä uudesta kaupungintalsta, jnka kaupunki aik rakennuttaa, vukraspimus entisestä huneiststa lakkaisi siitä päivästä, jsta uusi vukraspimus astuu vimaan. Tähän esitykseen sustuivat Pankkivaltuusmiehet 12 päivänä heinäkuuta 1911. 11. Vusirahansääntöön pantua määrärahaa virkalman Erinäisiä hankkimiseksi virka- ja palvelusmiehille n vunna 1911 määrärahja. äytetty 17,770 markkaa 4 penniä. Pankkivaltuusmiesten a) Määrära- Paätös virkalmaa varten säädetyn määrärahan käyttämi- l ;t virkatöis t ä n merkitty tukkuun 16 päivänä tehtyyn pöytä- maa varten, kirjaan. Sittenkuin Pankin Pietarin knttrin ylimääräisellä b) Eläkkeitä. PaLkkaussännöllä levalle Knttrikirj urille Alarik thmanille sairauden takia li myönnetty hänen pyytämänsä r i lukien 13 päivästä tukkuuta 1911, vat Pankkivaltuusmiehet 16 päivänä santtua kuuta, Jhtkunnan esityk- '3
14.sen mukaisesti. Sumen Pankin hjesäännön 63 :n viimeisen mmentin njalla myöntäneet Knttrikirjuri Ö h manille 2,000 markan elinkautisen vusi-eläkkeen, c) Satun- Pietarin knttrin mlemmille rahanlukijille, vahtinaisten palk- mestarille ja vahtimestarinapulaiselle n annettu satunk iitten naisten palkkiitten määrärahasta tavanmukaiset lahjapalk= määräraha, kit pääsiäiseksi ja uudeksivudeksi yhteensä 430 ruplaa. Pankin Tampereen knttrin Vahtimestarille. F. Ekströmille, jka 10 vutta nuhteettmasti n hitanut tintansa, vat Pankkivaltuusmiehet julukuun 20 päivänä, Jhtkunnan esityksestä, myöntäneet 200 markan suuruisen lahjapalkkin. d) Tarvera- Pankille 5 päivänä maaliskuuta 1906 vahvistettuun hat. vusirahansääntöön liitetyn 8 men muistutuksen mukaan vat Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan esityksestä, 20 päivänä julukuuta 1911 myöntäneet seuraavat määrät tarverahja Pankin haaraknttrien käytettäväksi vunna 1912, nimittäin: Turun ja Ktkan knttreille kummallekin 1,500 markkaa, Prin, Niklainkaupungin ja ulun knttreille kullekin 1,200 markkaa, Kupin knttrille 1,300 markkaa, Jensuun, Srtavalan, Mikkelin, Hämeenlinnan ja Jyväskylän knttreille kullekin 1,000 markkaa, Wiipurin knttrille 3,200 markkaa, Tampereen knttrille 1,800 markkaa ja Pietarin knttrille 2,500 markkaa. 12. Pankin k- Sittenkuin Niklainkaupungin knttrin pankinkmimittarin- sarin virka, sen entisen hitajan Walter ssian Gaddingin virat. saatua pyynnöstään ern virasta, li jutunut avimeksi, asetti Jhtkunta ehdlle viran täyttämistä varten ensimäiselle sijalle Sumen Pankin sihteerin, Varatumari Max Sabellin, tiselle sijalle Pankin Mikkelin knttrin v. t. Pankinkmisarin, saman knttrin Kassanhitajan Knut Gustaf Akessnin ja klmannelle sijalle Pankin Prin knttrin Kassanhitajan, Filsfianmaisteri Axel Fredrik Timgrenin. Tämän jälkeen ilmitti hakija Sabelli Pankkivaltuusmiehille jättämässään kirjelmässä, ettei hän enään tahtnut tulla humin tetuksi kysymyksessä levaa virkaa täytettäessä, ja jättivät Pankkivaltuusmiehet kirjelmässä 13 päivältä tammikuuta 1911 asian Keisarilliseen Senaattiin, pultaen virkaan Kassanhitaja Timgreniä, jka myös sittemmin 14 päivänä seuraavaa maaliskuuta siihen nimitettiin. Virkavapautta saksi kivullisuuden ja saksi yksityisten asiain tähden vat vunna 1911 nauttineet allamainittu jen knttrien hitajat nimittäin: Kupin knttrin hitaja. Wallenius tammikuun 2 Päivästä sen 16 päivään ja 23 päivästä samaa kuuta 13 päivään maaliskuuta sekä 4 päivästä kesäkuuta saman kuun 26 Päivään; Turun knttrin hitaja W. Wegelius 26 päivästä tammikuuta 16 päivään helmikuuta sekä 4 päivästä syyskuuta saman kuun 19 päivään; Mikkelin knttrin v. t. hitaja G. Äkessn 18 päivästä helmikuuta 4 päivään maaliskuuta sekä 15 päivästä kesäkuuta saman kuun lppuun; Niklainkaupungin knttrin hitaja A. F. Timgren 14 Päivästä maaliskuuta tukkuun lppuun, elkuun ajan sekä *6 päivästä marraskuuta saman kuun lppuun; Wiipurin knttrin v. t. hitaja E. Enkvist 16 päivästä kesäkuuta saman kuun lppuun; Hämeenlinnan knttrin hitaja B. Sundgren 19 päivastä kesäkuuta saman kuun lppuun; Pietarin knttrin v. t. hitaja. Lindberg 1 päi= vastä elkuuta saman kuun 12 päivään. Edellämainittujen virkalmien aikana vat Pankkivaltuusmiesten määräysten mukaan pankinkmisariiden vir-!^ ja tavallisesti hitaneet asianmaisten knttrien kassanhitajat. Muutin n kesälmaa myönnetty knttrinhitaj ille allekin yhden kuukauden aika, jnka hessa Jhtkunta n mainituille hitajille hakemuksesta myöntänyt lyhempää virvavapautta, ei kuitenkaan viikka pitemmäksi ajaksi. 13 1 Disknttkmiteain jäseniksi sekä varajäseniksi vu- Disknttk- (e ksi 1912 valitsivat Pankkivaltuusmiehet 28 päivänä miteat. marraskuuta 1911: (t Hämeenlinnan knttriin jäseniksi Insinööri Jhan enrik Hlmenin ja Kauppias Anders Gustaf Skgsterin i rv varajäseniksi Tehtailija Gustaf Richard Fältinarsin ikeusneuvsmies Gustaf Lenard Idestamin; IS
i6 Jensuun knttriin jäseniksi Lehtri Aar Markkasen ja ikeusneuvsmies Juh Ilmari Salheimn sekä varajäseniksi Kultaseppä Arthur Maurits Kivulan ja Rahatimikamarin puheenjhtajan Niil Suihkn; Jyväskylän knttriin jäseniksi Hvineuvs Adlf Wilhelm vn Zweygbergin ja Timitusjhtaja H ug W ilhelm Parviaisen sekä varajäseniksi Varatumari Hjalmar Hug ssian Hllmeruksen ja Kruununnimismies Anshelm Rönnebeigin; Ktkan knttriin jäseniksi Henkikirjuri Gösta Nrdgrenin ja ensimäisen Kaupunginlääkärin Viktr Hug Alfthanin sekä varajäseniksi Isännöitsijä Cnrad Lönnströmin ja Isännöitsijä Emil Saxellin; Kupin knttriin jäseniksi Kihlakunnantumari Frans skar Möllerin ja Kunnallisneuvsmies Jhan Fredrik Dahlströmin sekä varajäseniksi Prkuristi Rein Brunilan ja Varalääninsihteeri Ukk Emil Hjalmar Andersinin; Mikkelin knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Carl Fredrik Pöndisen ja Liikennetirehtöörinapulaisen August Fredrik Granfeitin sekä varajäseniksi Kapteeni Wldemat Winterin ja Variknesimies Edvin Alleenin; Niklainkaupungin knttriin jäseniksi Prmestari Ivar Wilhelm Hasselblattin ja Kauppias Tumas Laurellin sekä varajäseniksi Kauppias Jhan Edvard Backmanin ja Varaknsuli Lennart Eliel Backmanin; ulun knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Fredrik Adlf Riekin ja ikeusneuvsmies Trsten Lundbergin sekä varajäseniksi Kunnallisneuvs skar Gustaf Laurinin ja Kauppias Herman Anderssnin; Prin knttriin jäseniksi Kihlakunnantumari, Laamanni Thedr Lepld Eckin ja Knttripäällikkö Claes Gtthard vn Rehausenin sekä varajäseniksi Kauppias Fritz Arthur Juseliuksen ja Kaupunginkamreeri Jhan Leinebergin; Srtavalan knttriin jäseniksi entisen Kihlakunnantumarin Karl Gustaf Bergin ja Kauppias Wilh Srvalin sekä varajäseniksi Kauppias ssian Evert Kivisen ja Liikemies Alexander Jhan Nissinin; Tampereen knttriin jäseniksi Tehtailija Jhan skar Björkellin ja Isännöitsijä August Lundelinin sekä varajäseniksi Kauppaneuvs Fabian Klingendahlin ja Varatumari Walter Björkstenin; Turun knttriin jäseniksi Kunnallisneuvs Hans Gustaf Hffstedtin ja Kunnallisneuvsmies Ernst Petter Jhan Thmen sekä varajäseniksi Kauppias Evert Wilhelm Nylundin ja Kapteeni, Vapaaherra Rlf Maximilian Carpelanin; Wiipurin knttriin jäseniksi Hviikeudenneuvs Egid William Elfvengrenin ja Knsuliagentti Carl Edvin Ekströmin sekä varajäseniksi ikeusprmestari Ivar Gerhard Alpaeuksen ja Kauppias Paul Sergejeffin. T4 Maaliskuun 28 päivänä 1911 vat Pankkivaltuusmiehet hääränneet Sumen Pankin Ylikamreerin A. Brbergin apujäseneksi Jhtkuntaan, lukien 29 päivästä santtua kuuta siksi aikaa kun Pankinjhtaja C. vn Cllan tuli lemaan 8 :ssä mainitulla ulkmaanmatkalla. 15 Pankkivaltuusmiehistä livat vunna 1911 vurssa eramaan, niistä klmesta valtuusmiehestä, jiden tulee lla 0sallisina kaikissa käsiteltävinä levissa asiissa, Valtineuvs, Vapaaherra Ernst Gustaf Paimen sekä niistä klmesta valtuusmiehestä, jiden tulee lla sallisina kaikkien Yaltuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asiissa, Maanvi!- lelysneuvs Hjalmar Gabriel Palheim. Kska Sanmalehdentimittaja Y rjö Elias Sirla, jka 1 Päivänä marraskuuta 1909 li valittu pankkivaltuusmiefteksi lemaan sallisena kaikissa käsiteltävinä levissa a'siissa, julukuussa 1910 li ilmittanut haluavansa erta, 0 1 yksi pankkivaltuusmies valittava hänen sijaansa. Huhtikuun 6 päivänä 1911 valtipäivillä timitetussa 110,11 en Pankin pankkivaltuusmiesten ja tilintarkastajain } nnä heidän varamiestensä vaalissa tulivat valituiksi: Pankkivaltuusmieheksi lemaan sallisena kaikissa Valuusmiesten käsiteltävinä levissa asiissa Valtineuvs, Vapaaherra Ernst Gustaf Paimen. Pankkivaltuusmieheksi lemaan sallisena kaikissa valtuusmiesten käsiteltävinä levissa asiissa Sanmalehden- imittaja Y rjö Elias Sirlan timikauden lppuun Kiresmies Matti Paasivuri. 17 Pankin Jhtkunta. Pankkivaltuusmiesten virantimitus.
J9 Pankkivaltuusmieheksi lemaan sallisena niiden asiain käsittelyssä, jtka vat kaikkien pankkivaltuusmiesten yhteisesti ratkaistavat, Maanviljelysneuvs Hjalmar Gabriel Palheim. Pankkivaltuusmiesten varamiehiksi: ensimäiseksi varamieheksi Esittelijäsihteeri Akseli August List; tiseksi varamieheksi Maanviljelijä skar Tki; klmanneksi varamieheksi ylipistn dsentti, Filsfianthtri Edvard Gylling; neljänneksi varamieheksi Hviiikeudenasessri, Lakitiedettenthtri Gerge Fredrik Granfelt; viidenneksi varamieheksi Lääkintöneuvs, Lääketieteenlisensiaatti Gustaf Rudlf Idman ja kuudenneksi varamieheksi Kllega, Filsfianmaisteri Gustaf nni Immanuel Hälisten. Pankin tilintarkastajiksi: Prfessri Ernst Jakb Waldemar Bnsdrff, Sanmalehdentimittaja Eer Erkk, Lakitiedettenkandidaatti Jnas Castren ja Sanmalehdentimittaja Wäinö Alfred Tanner. Tilintarkastajain varamiehiksi: ensimäiseksi Maanviljelysneuvs Karl Wilhelm Bruncrna, tiseksi Kauppias Juh Santahlma, klmanneksi Filsfianthtri Arvid Nevius ja neljänneksi Filsfianthtri Hug Magnus Jhannes Relander. Mainitun vaalin tapahduttua kkntuivat Pankkivaltuusmiehet i päivänä huhtikuuta 1911, jllin valittiin puheenjhtajaksi Vapaaherra E- G. Paimen sekä varapuheenjhtajaksi Prfessri K. J. Stählberg. Tilapäisten esteiden sattuessa vat varamiehinä timineet Herrat List, Tki, Gylling ja Granfelt. 16. Kysymys Kirjeessä 16 päivältä marraskuuta 1909 ilmitti Edus- Smmen Pan- kunta että, isittenkuin Pankkivaltuusmiehet kirjeen mukin uudelta kana 2 päivältä syyskuuta 1909 livat lähettäneet Edushjesään- kunnan Pankkivalikunnalle ehdtuksen uudeksi Sumen nöstä sekä Pankin hje- ja vusirahansäännöksi, li Eduskunta hyi" virka- ja pal- jännyt sen. Samalla li Eduskunta päättänyt kehttaa Pank* vdusmiesten kivaltuusmiehiä ttamaan uudestaan harkittavakseen muupalkkauksen (steri tarpeellisuuden Sumen Pankin hje- ja vusirahanparantami- säännössä sekä aikanaan antamaan Eduskunnalle ehdtuksesta. sen asiasta. Sittenkuin tämä asia 1910 vuden aikana li llut useamman kerran Pankkivaltuusmiesten käsiteltävänä, j a Pankin Jhtkunta 31 päivänä julukuuta santtuna vunna ' j 1 siitä antanut lausunnn, eivät Pankkivaltuusmiehet katsneet vivansa tätä nykyä esittää uusille periaatteille rakennettuja ehdtuksia asiasta, vaan päättivät 8 päivänä maaliskuuta 1911 alistaa Pankkivalikunnan harkittavaksi, eikö Valikunta tahtisi Eduskunnalle ehdttaa, että Pankkivaltuusmiehet ikeutettaisiin 1911 vuden alusta lukien humen Pankin virka- ja palvelusmiesten taludellisen aseman parantamiseksi sekä muihinkin ehkä tarvittaviin halintmenihin tistaiseksi käyttämään Pankin varista aina,000 markkaan asti vudessa. Eduskunnan kirjeessä 18 päivältä tukkuuta 1911 ilmitettiin Pankkivaltuusmiehille, että Eduskunta mainittuna päivänä li hyväksynyt Pankkivaltuusmiesten edelläkerrtun esityksen. Tämän jhdsta ttivat Pankkivaltuusmiehet kysymyksen pankin virka- ja palvelusmiesten taludellisesta asemasta uudestaan harkittavaksi ja päätti- Vat 9 päivänä kesäkuuta 1911, että kysymysessä levasta määrärahasta li annettava palkkauksen lisäyksiä vudelta *9 i 1, lukien vuden alusta, seuraaville virka- ja palvelusmiehille, nimittäin: Pääknttrissa puheenjhtajalle 5,000 markkaa, kahj_eue jhtajalle kummallekin 3,000 markkaa eli yhteensä.000 markkaa, ylimääräiselle jhtajalle 3,000 markkaa, sihe^ * le I >5 markkaa, ylikamreerille 1,500 markkaa, ensimaiselle kamreerille 1,500 markkaa, tiselle kamreerille 1,500 markkaa, ylikassanhitajalle 1,000 markkaa, ensimäiselle assanhitajalle 500 markkaa, tiselle kassanhitajalle 500 markkaa, vaihtkassanhitajalle 500 markkaa, kahdelle vaih-. assan apulaishitaj alle kummallekin 600 markkaa, yheensä 1,200 markkaa, kanslistille ulkmaan kirjeenvaihta ^arten 500 markkaa, reistraattrille 200 markkaa, klmelle an"emmalle kirjanpitäjälle 1,000 markkaa kullekin, yhteensä 3,000 markkaa, viidelle nuremmalle kirjanpitäjälle markkaa kullekin, yhteensä 4,000 markkaa, ylivahti- ](aestarihe 3 markkaa, neljälle vahtimestarille 300 marka kullekin, yhteensä 1,200 markkaa, vahtimestarille, jka 1 aa lämmitystä, 300 markkaa sekä talnrengin ja neljän Vartijan palkkaamiseksi 1,000 markkaa; v Pietarin knttrissa: pankinkmisarille 1,680 mark-, k nttrikirjurille 720 markkaa, knttriapulaiselle 432 rkkaa, vanhemmalle rahanlukijalle 432 markkaa, nurem
2 1 malle rahanlukijalle 360 markkaa sekä vahtimestarille 300 markkaa; Wiipurin knttrissa: pankinkmisarille 1,500 markkaa, kassanhitajalle 400 markkaa, knttrikirjurille 800 markkaa, vaihtkassan apulaishitajalle 300 markkaa sekä vahtimestarille 300 markkaa; Turun knttrissa: pankinkmisarille 500 markkaa, kassanhitajalle 300 markkaa, knttrikirj urille 300 markkaa, vaihtkassan apulaishitajalle 300 markkaa sekä vahtimestarille 300 markkaa; Tampereen knttrissa: pankinkmisarille 1,000 markkaa, kassanhitajalle 500 markkaa, knttrikirj urille 600 markkaa, vaihtkassan apulaishitajalle 300 markkaa sekä vahtimestarille 300 markkaa; Prin knttrissa: kassanhitajalle 400 markkaa, knttrikirj urille 300 markkaa sökä vahtimestarille 300 markkaa; Niklainkaupungin knttrissa: kassanhitajalle 400 markkaa, knttrikirj urille 300 markkaa sekä vahtimestarille 300 markkaa; ulun knttrissa: kassanhitajalle 400 markkaa, knttrikirj urille 300 markkaa sekä vahtimestarille 300 markkaa; Kupin knttrissa: kassanhitajalle 400 markkaa, knttrikirj urille 300 markkaa sekä vahtimestarille 300 markkaa; Srtavalan knttrissa: kassanhitajalle 400 markkaa, knttrikirj urille 300 markkaa sekä vahtimestarille 300 markkaa; Ktkan knttrissa: kassanhitajalle 400 markkaa, uuden knttrikirjurin timen hitajalle kaikkiaan 3>3 markkaa sekä vahtimestarille 3 markkaa; Jensuun knttrissa: kassanhitajalle 200 markkaa ja vahtimestarille 300 markkaa; Mikkelin knttrissa: kassanhitajalle 200 markkaa ja vahtimestarille 300 markkaa; Jyväskylän knttrissa: kassanhitajalle 200 m a r k k a a ja vahtimestarille 300 markkaa; Hämeenlinnan knttrissa: kassanhitajalle 200 m a r k kaa ja vahtimestarille 300 markkaa; sekä ylimääräisten apulaisten palkkaamiseksi tarpeen mu kaan 5,000 markkaa; eli kaiken kaikkiaan yhteensä 61,824 markkaa, jsta kuitenkin ainastaan 61,544 markkaa n käytetty puheenalaisesta määrärahasta, kska lput, 280 maikkaa, n mennyt siitä 5,000 markan määrärahasta, jka n Pankin vusirahansääntöön tettu pääknttrin talnrengm ja yövartijan palkkaamista varten. Tämän hessa päättivät Pankkivaltuusmiehet, että ysymys niistä tarpeista, jihin puheenaleva määräraha i käytettävä 1911 vuden päätyttyä, li tettava harkittavaksi ennen santun vuden lppua, jllin myös li tetava humin ne lisäpalkkiiden muuttamiseen vaikuttavat seikat, jita sillä välin ehkä li ilmaantunut. Julukuun 20 päivänä 1911 päättivät Pankkivaltuusmiehet puheena levia varja sttaa palkkauksen lisäyksin vunna 1912 samat määrät kuin vunna 191 x li aytetty, paitsi että kanslistille ulkmaan kirjeenvaihta arten annettaisiin vudeksi 1911 myönnetyn lisäpalkkin ^saksi vielä 500 markkaa, eli yhteensä siis 1,000 markkaa, u leenalaisesta määrärahasta vat Pankkivaltuusmiehet ls vudeksi 1912 käyttäneet yhteensä 62,044 markkaa. l 7 kun K l l ^ lm ä s s ä 15 P ä iv ä ltä helmikuuta 1911 pyysi Edus- Ulkmaisen edi? n \ ankki valikunta Pankkivaltuusmiehiltä lausunta pankkiyhtiön mä i-- a Hmenin santun vuden valtipäivillä teke- ikeus harltlj S,.a eduskuntaesityksestä, jka kski ikeuden myöntä- jittaa pank- Susta ulkmaiselle pankkiyhtiölle harjittaa pankkiliikettä kiliikettä kei?lnessa' Sittenkuin Jhtkunta Pankkivaltuusmiesten Sumessa. s Suksesta 3 päivänä maaliskuuta 1911 li lähettänyt laul i 11santusta edusikuntaesityiksestä Valtuusmiehille, anl 7 at Pankkivaltuusmiehet 17 päivänä samaa kuuta siitä asuntnsa. j> Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1912. E. G. Paimen. ' J- Stählberg. M. Paasivuri. H. G. Palheim. Gösta Björkenheim. E. Nevanlinna. G. E. Winter.
Liite Sumen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten kertmukseen vudelta 1911. Y l e i s k a t s a u s Sumen Pankin tilaan ja timintaan vusina 1910 1911. Siv. S um en Pankin tila Julu k. viim. p:nä 1 9 1 0... 2 j j j n n v n «1 9 1 1... 4 la u lu sittava Pankin tilaa j k a vu sineljänn eksen lpussa v. 1 9 1 0-1 9 1 1...... 6 T aulu sitta va Pankin käyttäm ätöntä setelin ant-ik eutta j k a kuukauden lpu ssa v. 1910 1 9 1 1... 8 Pankin kassatila 1910 1911 vu sien l p u s s a... 9 V ' Pankin rahaliike v. 1910 1 9 1 1...10 Y j, ' T u ls Pankin tim in nasta v. 1910 1 9 1 1...11 V itt v a r je n tili v. 1910 1911... 12
2 3 II. Sumen Pankin ^ J«luk, un viimeisenä päivänä 1910. Varat. Velat. Setelinanta vastaavia metallivarja. Alittaessa maksettavia situmuksia: Metallikassa: sumen kultarahaa... venäjän ja ulkmaan kultarahaa. rahaksi lyöm ätöntä kultaa... kultaa rahapajassa... Sumen hpearahaa.... bligatsineja ulkmaan rahassa.. Ulkmaisia k irjeen v a ih ta jia... Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja Ulkmaan vekseleitä... 16,354,570 4,399,164 1,017,716 282,265 22,053,717 2,685,986 25,334,720 81,257,510 576,549 6,112,395 138,021 Reessä levia seteleitä... pstivekseleitä.... stuksia Pietarin Va]y knttriin Ullli*j0Varastn pan- ja tttilillä... 'en iä Vekseleitä v e U l j a i n vusimaksuja eri ty1^'8' 3, kirjeenvaihtaji 337,261 11,417 17,635,309 _5,304,963 101,101 8,004 1,669,224 59 75 724,888 85 123,909,462 348,679 22,940,273 2,503,219 149,701,634 32 25,000,000 Saamisia. Vekseleitä Sumen rahassa.... H y p te e k k ila in ja... K assak red itiivejä... 60,040,302 28,248,860 3,986,600 92,275-5 J S Ustn * *» jhn sisältyy pankin kiinteistöjen a* v... Smk 2,498,564: 83 ^nättöniiä vittvarja. 51,125,805 71 76,125,805 7,943,613 71 36 Muita varja. Rahaksi lyöm ätöntä hpeata... Hpeaa ra h a p a ja ssa... Sumen vaskirahaa... bligatsineja sumen rahassa.. Eri t i l e j ä... Prtestattuja ktimaisia vekseleitä Kasvaneita krkja, s a l d... P an k k ik iin teistöt... K a lu s t... 2,498,464,83 100-32,342 65.152 75,987 526,504 8,754 45,186 221,918 2,498,564 3,474: vastaa- Iisat etallivarat 1 3 8, 0 2 0, 8 7 9 : 4 4 kiit 1011 Pank- t a ^ t u a n t e t a,! Seteleiti< 40,000,000: - 178,020,879: 44 taes, 0 n Vaa c lit --------------. vai88*»aksetta- Ja 111W n i, l U m U k s e t 1 4 9, 7 0 1, 6 3 4. 3 2 k!>ssat ns,ä :a m a tta le. Iuäärs 1.,611,999: 55 151,313,633 : 87 ;SlUät,8u ------------------------ su,ehnant-ikeus Smk 26,707,245: 57 Smk 1233,771 Smk 233,771,053 39
II. Sumen Pankin ^ Ulukuun viim eisenä päivänä 1911. 5 Varat. Velat. Setelinanta vastaavia metallivarja. M etallikassa: sumen kultarahaa... venäjän ja ulkmaan kultarahaa.. rahaksi lyöm ätöntä kultaa... kultaa rahapajassa... Sumen h p e a ra h a a... bligatsineja ulkmaan rahassa... Ulkmaisia k irje e n v a ih ta jia... Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja. Ulkmaisia v e k s e le itä... 18,907,330 6,066,190 10,193,094 157,932 35,324,546 2,619,568 24,791,599 76,994,712 416,993 5,889,427 90 11 83 22 49 146. a^ ^ aessa maksettavia situmuksia: eessä levia seteleitä... pstivekseleitä... stuksia Pietarin knttriin.... ValtiVara * as^n pan- ja tttilillä j* vekseleitä.... altilai 11ikrv,idlQa^n. vu simaksuja u -u aiiu.ctjfci.su j a "isi; ' eri ti)e-**a kirjeenvaihtajia ejä 946,959 19 7,015 41,308,528 13,054,358 10 144,004 89 329 18 696,459 45 441,445 13 115,258,670 953,974 37,362,886 1,282,238 65 154,857,769 48 R a h a s t 25,000,000 Saamisia. Vekseleitä sumen rahassa H y p te e k k ila in ja... K assakred itiivejä... 67,575,985 26,739,786 3,556,536 32 33 27 97,8' 72,30?1 QTiTnU ia ka. jhn sisältyy pankin kiinteistöjen *ubtn arv Smk 2,546,275: 33 "^ttiimiä vittvarja. 59,117,129 57 84,117,129 8,415,728 57 61 Muita varja. Rahaksi lyöm ätöntä hpeata... Sumen vaskirahaa... bligatsineja sumen rahassa... Eri t i l e j ä... Prtestattuja ktimaisia vekseleitä Kasvaneita krkja, s a l d... P an k k ik iin teistöt... K a lu s t... 2,546,175 33 100 16,872 99,849 621,069 6,196 30,217 160,992 2,546,275 48 40 15 43 40 33 3,481 :astaa- 6ll isäbs! aulvarat 146,036,847: 55 n panfcj) a>«iaa,l ' UtettUan- St«aan Se*eleita 40,000,000: - 186,036,847: 55 taeas Taadit- -------------------.»at. Uaksetta- 154'ffi7'7B9:4s taa s^!ftiivei8- va maa,, - u «4 r ä a le- 1,848,063 : 73^ 156,705,833: 21 1 seteli«ant-ikeus Smk 29,331,014: 34 Smk 62? I1 I 247,390, Smk 247,390,627
6 7 ^ 0 3 ^ M rh N C 05 IN^ (M 0 0 -tf" f C 03 rh C W CM H r < l H M 0 5 i IN -tf C_ 03 -tf» a r-t 1> H c -tf CM (M l -tf c c c c c c c c c :cö a : +3 +3 : M :cc5 i s : > C IN 03 C 05 0 5.0 05 CM t-h 0 5 L l CM 0 5 C IN -tf IN >0 00 00 0 3 C 0 5 -tf 0 5 l C C C -V 0 5»C5 -tf 0 5 CM C 05 0 5 i C tf tf u IN 05 "tf IN 05 rh u ad Cd C V) 3. QJ C/3» e c CL» c/3 S > cd s cd a s a> s C/3 cd > cd C/3 S cd H cd s * 5 n > s< AS 3 > C -p -+J C M -S.S ^ k.^^ CÖ CÖ r H K ^C S.p CÖ S s S S ' ^ h* g M s r * r^ M 9 M CÖ CÖ r CÖ 5H CÖ a? PM r f l th a m i n c IN u -tf -tf C IN 0 0 IN 0 5 IN C c 00" c" l C CQ l CM IN 03 c i n cm 03 0 5 -tf 0 3 03 0 0 C H C 05" " " c" C 0 5 In i 05^ T * T~ -tf" " 00" " C C C C tf rh rh C rl >0 ^ *tf_ tn^ IN - h" l c" IN l C C^ -tf^ C r-h c" 00" 00" C ^ IN 0 5 00 C N 05 C^ 05 C 05 c" f i* IN C IN IN C i 05 00 c " IN l IN C IN IN 05 IN 0 0 0 3 0 0 C -n 0 0 C 03^ 0 0 d " -+r I > N c" I C 0 5 0 5 C C I IN C -tl 0 5 IN C IN 03 C T-H C H C_ C -tf^ IN rh -tf" c" c" 03" C In I Tf 05 i ^ -H C» c c " 00" - cm *tf» n 0 5 0 5 IN 0 5 ^ [ 00 0 3 0 5 C 0 0 C 0 5 *tf C C IN CD 05 C 05^ i r - IN l c" u f 00" l l C T N C C - ^ J H ^ C C C C I N ^ C f f 03" 0.1" 03" 03" 03" 03" 03" C < 0 0 3 t-h t>- ^ [>b -C H H ri ln ^ 03^ -tf^ i 0 5 t > N - f h i -tf 05" c " c " c " c" in " a d -tf" 0 5 rh 0 5 u 0 5 0 3 CM 0 3 ^ H. ^ ^ 05 ic 05 C S ^ : r T f r-t c " -tf" " 0 3 0 3 0 3 0 3 CM 0 3 0 3 C C 0 m a 3 b! s 3 & I i r d - C Ö C,j r-h :cg a j _ 5 p n 5 ni K s. c c j w ^ r j H U» h K i rh» r - t r H C C C C C C C C C Velat. M s T3 } > j C r CÖ '!«" 1 +-> r >> S '-S S -55 :CÖ C 00 C ^ C C C 05 05 0 0 0 0 0 0 "tf h 03 0 0 0 0 0 0 C_ 0 0 0 0 0 0 r t-h 03" 03" f 00" " l l >" IN C C C IN I CM I C <0 ^ 05^ rh T-H t-h ( H T-H lct c c " c" -tf" -tf" In In In i n i n i n i n C CD 0 3 C I n -rff H 0 3 0 3 C C i C C J H N 00^ I 0 0 C C t-h C I n c 02" cm" t T c " r-t i n l N r - H 0 0 0 5 C M T - H C 0 i i C c IN C^ C^ IN 00 c d 0 5 l C 0 5 H " -tf C C ^ C - ^ u I N G i «S 00 00 rh 05 C C 00 05 -tf f) <r> C 1^ I C C H J 0 0 0 J J :i3. 2 IN -tf r * C C C l -tf 0:1» C 0 C i»r: 1^ 0 0 rh g 2 0 l > 00? > 0» C J 03 CM 03 «S S rh 03 03 rh > H ^ H C ^ C Ö C 0 3 0 5 IN 0 5 IN h 0 0 J 00 i n C C -tf^ 0 3 c TH 00^ 00" 00" 03" c " c" in " 03" C G C - t f c H ^ C C 00 05^ tn 03^ 05" r-h c" c " f u" " i " in " H l-h r t rh 0 3 T-H C CM C H C C J H C i C 0 3 h IN» 0 3 C IN J. 03^ 0 0» C T-H t-h C 05 03" 05 c 00 t-t T f c lrh-^hrtlclnci C0tH^C0CCCIn 5 0 3 u i 03 IN IN -tf -*-3 IN rh 0 5 C 05 u IN IN tn i rh : 05 u -tf IN i C -+3 i " " > l 03" 0 5 c 00" " 00" rb< 03 rh» u IN -tf»0 3 S P* 1 M C tf_ U C 0 5 C C l i r-t u c" i" c" c" c" 03" rh 0 3 03 rh 03 C C u r-h rh rh rh rh T-H M ^ *"3 M d) 3? n J.. en r -j : 03 r^h ^ rh T-H C C C C C C C 0 5 r-h 0 5 0 5 0 5 rh 0 5 0 5
9 IV. Taulu sittava Pankin käyttämätöntä seteliant-ikeutta jka kuukauden lupussa vusina 1910 1911. I Pankin kk setelin ant-ikeus. Seteli stö yhteensä. M yönnetyistä kassakreditiiveistä nstamatta. V. 1909 viim. p:nä Juluk.. 174,089,509 133,273,862 2,442,054» 1910» n Tammik. 173,825,605 131,314,762 2,739,365 n n n n H elm ik.. 174,945,752 137,422,627 2,153,401 n M n n Maalisk. 175,990,583 139,310,283 2,707,535» n n Huhtik.. 174,953,607 137,458,963 2,507,802 rt n» n Tukk. 173,892,134 141,017,239 2,170,445 n n H Kesäk.. 178,470,182 145,089,884 2,830,454» n n H einäk.. 166,134,799 126,912,508 2,408,094 n n n n Elk... 168,319,936 128,464,819 1,910,501 n n»» Syysk.. 170,153,302 133,692,657 2,038,611 n» Lkak.. 177,561,101 143,442,804 1,527,664 n n M Marrask. 176,643,794 147,309,387 1,679,512 n «n Juluk.. 178,020,880 149,701,634 1,612,000 n 1911 n» Tammik. 183,381,362 147,801,268 1,592,305 n n 51 n H elm ik.. 187,814,431 151,519,216 1,871,766 rt n n Maalisk. 190,384,017 151,324,131 2,316,074 rt n» H uhtik.. 197,429,943 153,279,377 2,479,670 n n n r> Tukk. 207,244,125 163,932,091 2,477,851 n n n n Kesäk.. 217,297,308 170,313,093 3,050,482 rt n n n H einäk.. 220,112,082 171,321,166 2,618,634 n n n» Elk... 228,526,911 177,827,018 2,835,510 rt n n n Syysk.. 230,797,252 180,761,612 2,436,790 rt n n n Lkak.. 233,421,386.192,222,982 2,438,581 n n n Marrask. 231,383,658 196,131,864 2,197,850 n n n Juluk.. 186,036,848 154,857,770 1,848,064 K äyttäm ä' tön seteli0 ant-ike«s 38,373,59 39,771,478 35,369,724 33,972,765 34,986,842 30,704,40 30,549,844 36,814, 37,944,6l6 34,422,034 32,590,63 27,654,895 26,707,246 33,987,7^9 34,423,440 36,743,81' 41.670.89j 40,834,l 8 43,933,73 46,172,28" 47,864,38 47,598,85 38,759,82 33,053,944 29,331,01* Pankin kassatila 1910 1911 vusien lpussa. : CM C I C N I <M ^ esi 00 > m a. a n cd i C r-n, i 00^ 05 _j r> c c" c" T T cct T-.CJHH lh 3 h cq ^ :eö a & M 9 * 2 S R R R c I > H c 05 C l> C C C < C 0 3 C <35 < 1 I C 00 00 ^ 1 ^ ^ i 0 5. < th. 05* l > C l l l I h >0 0 5 C C l > N ( q c c q c l < H C* H f eö r f l CÖ, eö -+-> eö p r * eö eö es : CÖ g f l. f l :0 C ä +3? a eö M» s :0 k s f l f l <D : r 3 'tn M s : 0 f l M eö m r ^ r 2 5 CÖ -S <D risj r3 > r* A CÖ: eö rd S 00 * a CQ H eö e.s ^ M s < CÖ P FM?R
10 1161 C a ta s C C C _ rh, >0 rh rh ib C ib C 05 05 00 c 00 05 C c l 05 Ö rh CÖ Ö ö 00 rh rh c i rh ö L~ 0 05» t>.»0 c X» C rh CM i CM» CM C CM H C CM CJ C 00 C C t 1 00 C t - 05 L, " c" H rh 1>T ö ' T cm" 05" 05" C" i 05 r - 0 C CM t>* C rh C C p cc CM, < 05 C C 05» C 00 C 00' p c\t 05" Cvf r-t >0 t-t c" C" 00" cm" 00"!> " 0 " x 0 c 0 -=H 0 05 «3 C rh rh C rh Cl C p 05 CJ 1 H CM C > i* > QJ j <D CÖ C x- Cö a. -h 05 05 a P rp s Ph "Ö <D <D S s c R K R c K s c r. K t: s c a> J 4 M rp P P - P -P 3 c s ^ CÖ p Ö P t> I- 00 05 C 05 *-H»Ölö l rh CM 05 05 C 05 rh rh» 00 05 CC 05 TH 05 "l ^ tq rh^ 05^» 05 ^H C 05^00 (M * 05 c 00 05 CM rhc*" -H J 05 CM CC ic N C i Q c C C 05_ rh CM CM L C» 00 rh " cvt00" 0 0 H CD 05 C C l 05 00 c i «Ö p.s 5b P : : p p p- P h p p *. p 1 5 P rh r 3 P Cö P MH P p 5 M S p, ä m a > 0 -p r/5 CD ^ <D & S ^ -p 5.9 p i i p : d t CÖ P v-<t < Id ^ P ^ : ^ 0 >.s ^-5 M # VII. Tuls Pankin tim innasta vusina 1910 1911. Kredit. K rk j a ktim aisesta lain ausliikkeestä ulkm aisilta kirjeenvaihtajilta» b lig a t s i n e is ta... A g i... ^ r v is i n e ja... Jaksettuja epävarmja saamisia... Debet. Yhteensä P alkkja ja p a lk k i ita... ^m ääräisiä m äärärahja, käytettymäärä... Eläkkeitä... ankkivaltuusm iesten palkkiita ja kul u j a... p e lie n v a lm is t u s... ^ rinäisiä k u l u j a... g S- tiliarva a le n n e ttu... P a a rm ih in saam isiin s iir r e tty... ai)kin puhdas v i t t... p uht; aasta vitsta n siirretty: Yhteensä yarahastn (pankkikiinteist. tiliin) ittvarjen t i l i i n... Vunna 1910..5 pä 4,349,174 2,799,974 1,080,818 275,044 97,338 752,270 9,354,621 624,916 36,733 17,600 206,052 147,598 202,008 318 8,119,392 9,354,621 175,779 7,943,613 19 62 19 Vunna 1911. 4,362,581 3,748,855 1,114,013 411,753 100,928 101.074 9,839,206 635,698 56,494 40,066 16,879 203,421 172,175 188,711 6,752 8,519,007 Jm. 94 40 9,839,206 94 103,279 S,415,728
12 C M 0 5 C 0 5 ( M C Ö 0 0 U 0 5 C t i C 0 5 T*r i 0 5 C C M» C" C M C M 0 5 00 1* R 1" C 00 i i CM C t> C U ^ i-h -*' I - (M C C C C C» r-h "^1 ^ t C h i 0 5 t>t :c3 Ö & S cd.5 *K > * : U) S Ä U i > > 03 > Ö 0 01 g