tuberkuloosisairaala-alueesta hoivapalveluliikekeskus



Samankaltaiset tiedostot
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

täyttä elämää päijänteen rannalla TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

Uudenlainen palveleva asuinalue

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

MINNA CANTHIN KATU 28 KONTTISEN LIIKETALO KIINTEISTÖN MYYNNIN TARJOUSKILPAILU KILPAILUOHJELMA LUONNOS

SEPÄNKATU KUOPIO

MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18

MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 20

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0944_18 HEL

Laguksenpuiston, Veikkolan asemakaavan muutoksen (hankenro ) hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti (kh, kv)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Oas /18 1 (5) Hankenro 2121_10 HEL

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 6/2016 Tarkastuslautakunta

MYYDÄÄN M 2 TOIMISTOTILAA SOIHTULANTIE ILOMANTSI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

6. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 82 TONTIN 15 ASEMAKAAVAN MUUTOS, Pitkäkatu 25

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 8

1 (5) Ksv:n hankenro 1541_8 HEL Oas /16 TÄHTITORNINKATU 16 18, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro Korso suojelu ja täydentäminen

MYYNTIESITE. HARJAVALLAN SAIRAALA Sairaalantie 14, Harjavalta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

HEL WÄINÖ AALTOSEN TIE 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

Kurvolan asemakaava. Asemakaavan vaiheittainen muutos. Ehdotus

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7. Käyttötarkoituksen muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Kaavallinen tilanne, Kosken koulukeskus

Janakkalan kunta Turenki

Kuntakeskusten hankkeita - Kiiminki. Kaupunkisuunnitteluseminaari XII Oulun kaupungin kaavoitus / kaavoitusarkkitehti Juho Peltoniemi

RIUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LIKOLAMMINTIE

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Oas /17 1 (5) Hankenro 5364_1 HEL

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/

Ojoisten terveysasema

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

MEIJERITONTIN IDEASUUNNITELMA

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Itäinen Puistotie 1. Myyntiesite Myyntikohde. Kohteen nimi Marmoripalatsi - Helsinki Kuvaus 1 / 12

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

KULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

LEHTIPOJANTIE ASEMAKAAVA MUUTOS

Leinelä 1 pohjoisosa. Mielipiteiden kuuleminen MRL Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

SUISTAMONKATU ASEMAKAAVA MUUTOS

Helsingin kaupungintalo, galleria

Rakennushistoria- ja ympäristöselvitys

Tarjousten perusteella myytävät kohteet. Rajamäellä kaksi rakennettua kiinteistöä

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.

Kiinteistö 2021/10, Pratikankuja 12, Nurmijärvi

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Suvelan Onni kehittämishanke. Anne Savolainen

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5164_1 HEL

Nurmijärven kunta myy tarjousmenettelyllä Rajamäeltä asemakaavaalueelta kaksi rakennettua kiinteistöä

Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

H E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T j a

TORIKATU 26. (Inarin ja Jokelan tontti) - kaavamuutos käyntiin. Yleisötilaisuus Carelicumin auditorio Klo

ASUINKERROSTALOTONTTI LAHDEN HENNALASSA

LINNAINMAA korttelikortit

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Sijainti ja alue. saakka.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Hennala, Rykmentinkatu (Tornator II) Asemakaavamuutos A Yleisötilaisuus Maankäyttö/ kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NAANTALI, MERIMASKUN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KYLÄKAUPAN

Sivu 1 / 5 TARJOUS YIT Rakennus Oy Panuntie Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

Asemakaavan muutos sekä poikkeaminen TAPANILAN PIKKUKOULUN TONTTI. Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto VELJESTENPIHA 7-9

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82. Valtuusto Sivu 1 / Valtuustoaloite Aalto Village-hankkeen edistämiseksi (Pöydälle 19.5.

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0888_22 HEL

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio:

ITAPOLIS tuberkuloosisairaala-alueesta hoivapalveluliikekeskus Paula Hartman itapolis-alueen ja rakennukset omistaa Kiinteistö Oy Kinkomaan itapolis, jonka osakkaina ovat Jykes Kiinteistöt Oy, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri ja Muuramen kunta. Alueen kokonaisvaltaisesta kehittämistyöstä ja hallinnoinnista vastaa Jykes Kiinteistöt Oy. anhan sairaala-alueen uusi tuleminen on alkanut Muuramessa Keski-Suomessa. 35 hehtaarin maa-alueelle Päijänteen rantaan sijoittuu tulevaisuudessa erilaisia asumismuotoja ja hyvinvointipalveluja. anhoja sairaala-alueita on jäämässä tyhjilleen ja uusien toimintojen miettiminen erityistoimintaan suunniteltuihin vanhoihin kiinteistömassoihin tulee olemaan haasteellista. Hoivaalan tulevaisuus tulee olemaan kasvusuuntaista väestörakenteen muutoksen takia. Ikäihmisten asumisesta ja hoivasta käydään jatkuvasti keskustelua. Miten asiat tulevaisuudessa tullaan hoitamaan? itapolis perustettiin kehittämään vanhan tuberkuloosisairaalan aluetta. Kehittämistyössä on edetty ja alueelle on jo tulossa mm. hoivakotirakentamista. anhaan pääsairaalaan on suunniteltu hoiva-asumista, tavalliseen rinnastettavaa asumista sekä hyvinvointipalveluita. Kokonaiskonseptin luominen ja tuottajien valintaprosessi on juuri nyt meneillään. Historiaa 1920-luvulta lähtien Tämä tarina alkaa 1920-luvulta, jolloin Kinkomaan mäntykankaille suunniteltiin nykyaikaista ja edistyksellistä keuhkoparantolaa. 1900-luvun alkupuolella tuberkuloosi oli vakava sairaus, ja parantoloita perustettiin 1930-luvulla ympäri Suomea taudin taltuttamiseksi. 30 Maankäyttö 3 2012

Keijo Penttinen Kiinteistö Oy Kinkomaan vitapolis Omistussuhteet Jykes Kiinteistöt Oy 40 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 40 % Muuramen kunta 20 % Kinkomaan parantolarakennuksesta pyydettiin suunnitelmat kolmelta merkittävältä arkkitehdilta: Alvar Aallolta, W. G. Palmqvistilta sekä Jussi ja Toivo Paatelalta. Paateloiden ehdotus valittiin, ja valmis rakennus vihittiin käyttöön 16. syyskuuta 1930. uonna 2010 Kinkomaan sairaalan päärakennus täytti 80 vuotta. Parantolassa oli alun perin 150 potilaspaikkaa, kolmessa kerroksessa. uosina 1937 1938 rakennusta laajennettiin Jussi Paatelan suunnitelmien mukaan, ja rakennus sai kaksi uutta kerrosta, joista ylimmässä 6. kerroksessa oli katettu ulkotila, niin sanottu makuuhalli. Se oli tärkeä osa ajan keuhkosairauksien hoitoa. Alkuperäistä päärakennusta on remontoitu vuosien saatossa useasti, mutta vanhasta klassismin tyylistä ovat jäljellä muun muassa pääsisäänkäynnin upeat Gunnar Finnen suunnittelemat reliefit. Päijänteen rantaan mäntykankaalle sijoittunut Keski-Suomen parantola oli maamme ensimmäinen kuntien omistamaa tuberkuloosiparantola. Se on toiminut monessa eri käytössä. Sota-aikoina paikalla oli kirurginen sotasairaala ja vuodesta 1971 lähtien Keski- Suomen sairaanhoitopiirin yleissairaala, jossa hoidettiin muun muassa keuhko- ja ihosairauksia. Kiinteistökehitysyhtiön taustaa 2000-luvulla sairaala-alueen käyttötarpeet muuttuivat Keski- Suomen sairaanhoitopiirin muutosten myötä ja alueen tulevaa käyttötarkoitusta mietittiin aktiivisesti mm. sairaanhoitopiirin organisaatiossa. Pitkän pohdinnan ja hankesuunnittelun tuloksena perustettiin Kiinteistö Oy Kinkomaan itapolis vuonna 2008. Omistajina yhtiössä ovat Jykes Kiinteistöt Oy, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Muuramen kunta. Yhtiön perustamisen yhteydessä sovittiin, että sen toimintaa ja kehittämistä tulee hoitamaan Jyväskylän seudun kuntien omistama Jykes Kiinteistöt Oy. Ensimmäinen merkittävä tapahtuma yhtiön historiassa oli kiinteistökauppa, jolla itapolis osti Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä vanhan sairaala-alueen rakennuksineen. Yhteensä kaupan kohteena oli 35 ha maa-aluetta ja noin 23 500 k-m 2 vanhoja rakennuksia, joista suurin osa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä sijaitsevia suojeltuja rakennuksia. Alueelta löytyvät vanhan sairaalamiljöön luonteen mukaisesti päärakennuksen lisäksi mm. lastensairaala, ylilääkärin talo, alilääkärin ja taloudenhoitajan talo, Maankäyttö 3 2012 31

AP e=0,25 0makotialue Pientaloalue AP e=0,4 16 PKY 7500 Pursiseura I Laivalaituri 16 enepaikat (64 kpl) ja venevuokraus I I Juhlatalo Päärakennus 106 PKY 11800 800 Klubitalo irkistystoimintakeskus 60 Toimitiloja Terapiapuutarha itapoliksen alue- ja kehityssuunnittelu 30 AK 9800 Päiväkoti 500 48 Aistipuisto Maankäytön kokonaisratkaisut Korttelitupa, Toimintapuisto Suunnitelmassa esitetty lisärakentaminen I Levähdys ja luonnontarkkailu Nykyiset rakennukset Kaarisilta I AK 11000 - enesäilytys Rantasauna Uimapaviljonki Kerrostalot aktiiviasuminen enelaiturit Rakenteilla olevat (2012-2013) Hoiva- ja hyvinvointipalvelut 19 300 kem2 9800 kem2 Kerrostalot 11 000 kem2 Hoiva-asuminen Pientaloalue 7600 kem2 Kartta on luonnos alueen kehittymisestä. itapolis-alueen visio Maankäyttö 3 2012

hoitajien asuinrakennus (Impilinna), talousrakennus, lämpökeskus ja konehenkilökunnan rivitalo. Tytäryhtiö perustetaan Yhtiö perusti tytäryhtiön huolehtimaan itapolis-alueen yleishyödyllisistä hankkeista. itapolis Asunnot Oy huolehtii alueen hoivakotihankkeista. Ensimmäinen 60-paikkainen hoivakoti valmistui vuoden 2012 alussa ja toista vastaavanlaista rakennetaan parhaillaan. anha lastenparantola peruskorjataan hoivakotikäyttöön ja päärakennukseen suunnitellaan sijoittuvan kahteen kerrokseen hoivakotitiloja. Maankäytön suunnittelua uonna 2008 alueella oli voimassaoleva asemakaava, jossa lähes koko alue oli merkitty kaavamerkinnällä YS (Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue) ja vanha päärakennus oli suojeltu merkinnällä sr-1 (rakennustaiteellisesti arvokas rakennus). Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, on luonto-olosuhteiltaan arvokas ja kuuluu pohjavesialueeseen. Päijänteen rantaa sillä on noin 1,5 km. Erityispiirteitä ja monimuotoisuutta alueella on hyvinkin paljon. Kaavoitustyö aloitettiin, ja tavoitteena oli saada koko aluetta kattava suunnitelma, joka mahdollistaa ikääntyvän väestön kuntouttamiseen, hoitamiseen, palvelemiseen ja asumiseen erikoistuneen laadukkaan hyvinvointi- ja osaamiskeskus itapoliksen rakentamisen. Kaavatyön edetessä alueesta laadittiin mm. luontoselvitys ja rakennushistoriallinen selvitys. Ensimmäisessä löytyi mm. harvinaisia kasveja ja liito-oravia sekä muinaisrantaa. Jälkimmäinen taas toi esiin useita rakennusten suojeluun liittyviä erityispiirteitä, jotka ovat olleet varsin merkittävässä asemassa jatkossa. Useiden viranomaisneuvottelujen myötä kaavoitustyötä vaikeuttavista asioista päästiin yksimielisyyteen ja kaava vahvistui 2010 kesällä. Samassa yhteydessä vahvistettiin maankäyttösopimus, jonka mukaan itapolis huolehtii kunnallistekniikan rakentamisesta alueelle. almis kunnallistekniikka luovutetaan Muuramen kunnalle korvauksetta. Asemakaava mahdollistaa nyt alueelle lisärakentamista noin 100 000 k-m 2. Tästä lisärakennusoikeudesta noin kaksi kolmasosaa on varattu palvelurakennusten korttelialueeksi ja loput asumiseen. itapoliksesta on rakentumassa uudenlainen hyvinvointialue, joka tarjoaa edistyksellisiä palveluja ja virikkeellistä elämää ainutlaatuisessa ympäristössä kaikenikäisille ihmisille. Aluesuunnittelua ja kehittämistyötä jatketaan Kaavoitustyössä palvelurakennusten korttelialueelle varattiin rakennusoikeutta runsaasti ja tarkemmat suunnitelmat rakennusmassojen sijoittelusta tehtiin vain hyvin karkealla tasolla. Samoin tarkemmat suunnitelmat mm. lähiympäristösuunnittelusta jätettiin myöhempään ajankohtaan. Alue- ja kehittämissuunnittelua jatkettiin syksyllä 2011. Täsmennetyn vision pohjalta laadittiin alueelle maankäytön suunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma. Lisäksi tarkasteltiin sataman kehittämismahdollisuuksia ja ranta-alueen rakentamisesta laadittiin konseptisuunnitelmatasoinen tarkastelu. Aluesuunnittelutyön yhteydessä pohdittiin erilaisia asumismuotoja, selvitettiin alueen markkinoita ja visioitiin tulevaisuuden tarpeita. Suunnitelmien mukaan alueella tulee olemaan eri alueita, joilla asuu aktiivisia senioreita, yhteisöllisesti asuvia, hoivapalveluja tarvitsevia sekä tavallisia perheitä. Maankäyttö 3 2012 33

Kuva ja kartta: KSSHP sairaalamuseo aikaisosasto sekä sairaanhoitopiirin kuntoutusyksikkö ja apuvälinekeskus. Lisäksi rakennukseen sijoittuu pienempiä yrittäjiä sekä mm. parturi ja jalkojenhoitaja. Päärakennuksen peruskorjaus on suunniteltu alkavaksi vuonna 2014. Rakennuksen konseptikehitystä viedään eteenpäin ja suunnitelmat vanhan parantola- ja sairaalarakennuksen tulevasta käytöstä alkavat hahmottua. Kohdetta voi kuvata myös monipuoliseksi ja uusimuotoiseksi SOTE-alan liikekeskukseksi. Se koostuu liiketilojen lisäksi vanhusten hoivakotiasumisesta ja tavalliseen rinnastettavasta asumisesta. Kohteen kehittäminen on erittäin haasteellista ja sen käyttötarkoituksen muutosta on tutkittu laajasti. Nykyiset tilat ovat muunnettavissa useisiin erilaisiin pohjaratkaisuihin. Tiloihin voidaan sijoittaa yleis- ja terveyspalveluita, joiden käyttäjinä voi olla kuka tahansa, intervallihuoneita kuntoutujille, hoivakotiasumista tai vaikka itsenäistä senioriasumista. Päärakennukseen on suunnitteilla 60-paikkainen hoivakoti, pieniä asumisoikeusasuntoja sekä alimpiin kerroksiin liiketiloja aluetta palvelevalle pienyritystoiminnalle, esimerkiksi hyvinvointialan yrittäjille. Lisäksi tavoitteena on saada päärakennukseen pieni kuntoutuskylpylä. Omakotialue sijoittuu alueen pohjoisosaan ja osa tonteista rajoittuu rantaan. Tontit myydään osa kerrallaan tarjouskilpailulla ja alueen rakentuminen on alkanut. Tonttimyynneillä rahoitetaan alueen kehittämistä ja vanhojen rakennusten korjaustöitä. Tulevaisuuden palvelevaa asumista itapoliksesta kehittyy palveleva asuinalue. itapoliksen asukkaat ja omakotirakentajat voivat jo nyt tilata erilaisia arkipalveluja suoraan itapoliksen internet-sivuilta. Palveluja on tarjolla monenlaisiin tarpeisiin, kuten siivoukseen, ruohonleikkuuseen ja puutarhatöihin. Rakentajien avuksi palveluvalikoimassa on tarjolla järeämpääkin kalustoa, kuten jätelavoja, kuorma-autoja ja traktoreita. Arkipalvelujen kehittäminen hyödyttää myös yrityksiä, sillä palvelutarve tuottaa itapolikseen uusia työpaikkoja. Tulevaisuuden tavoitteena on, että itapoliksessa asukkaita palvelee laaja yritysverkosto kauneuden- ja terveydenhoidon ammattilaisista siivous- ja kiinteistönhoitoammattilaisiin. isioiden mukaan itapoliksessa työskentelee tulevaisuudessa satoja eri alojen ammattilaisia. Arvioiden mukaan alueella on sen valmistuttua 600 työpaikkaa. Asukkaita tulevaisuuden itapoliksessa on arviolta 700 lapsiperheistä aktiivisiin tai hoivapalveluja tarvitseviin senioreihin. Tavoitteena on saada alueelle kaikkiaan 400 hoivapaikkaa. itapolis on merkittävä työpaikkakeskittymä ja kehityskohde, jonka kehittymistä voi seurata internetistä (www.vitapolis.fi) tai käymällä paikanpäällä tutustumassa alueeseen ja sen kehitystyöhön. Päärakennus alueen sydän Alueen ytimenä oleva päärakennus on museoviraston suojelema noin 16 000 k-m 2 käsittävä kuusikerroksinen entinen sairaala. Nykyisin rakennuksessa toimii mm. Jyväskylän kaupungin pitkä- Kirjoittaja on DI ja kiinteistöinsinööri Jykes Kiinteistöt Oy:ssä. Sähköposti paula.hartman jykes.fi. 34 Maankäyttö 3 2012