ALUEKEHITYSHANKKEEN RAHOITUS- JA TOTEUTUS CASE RYKMENTINPUISTO 9.9.2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 1
TUUSULA PALVELEVA, KESTÄVÄSTI KEHITTYVÄ KOTIKUNTA Tuusula on ihmisen kokoinen, nykyaikainen ja virkeä kaupunkimainen kunta, jossa on hyvät edellytykset elää, työskennellä ja yrittää. Tuusulan väkiluku kasvaa sitä tahtia, että enää ei ole kyse pienestä maaseutupitäjästä. Tänä päivänä yli 38 000 tuusulalaista nauttii hyvistä palveluista. Tulevaisuuden Tuusula on kaupunkimainen, mutta samalla luonnonläheinen kunta metropolialueella. 9. 9. 2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 2
9. 9. 2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 3
varuskunta lakkautettu 2007 alueen suunnittelu käynnistynyt 2008 osayleiskaava hyväksytty 2012, lainvoimainen 2014 480 hehtaaria 800 000 1 000 000 k-m 2 12 000 15 000 asukasta asemakaavaluonnos valmistui 12/2013 150 hehtaaria, 550 000 k-m 2 8800 asukasta Asuntomessualueen sisältämä Puustellinmetsän asemakaava lainvoimainen 43 hehtaaria, 122 700 k-m 2 2400 asukasta 9. 9. 2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 4
MITTAKAAVA Vuores (Tampere) +14 000 asukasta 2025 Vastaan noin 6 prosenttia koko Tampereen väkiluvusta (2015) 9.9.2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 5
MITTAKAAVA Suurpelto (Espoo) 15 000 asukasta Vastaa reilua 5 prosenttia Espoon väkiluvusta (2016) 9.9.2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 6
MITTAKAAVA Kruunuvuorenranta (Helsinki) 12 500 asukasta 2020-luvulla Vastaa noin 2 prosenttia Helsingin väkiluvusta (2015) 9.9.2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 7
MITTAKAAVA Rykmentinpuisto (Tuusula) 10 000 asukasta 2030 Vastaan noin 26 prosenttia koko Tuusulan väkiluvusta (2015) 9.9.2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 8
UUDENLAINEN(?) LÄHESTYMISTAPA Huomattavan suuri hanke Tuusulan mittakaavassa, joka on paljon muutakin kuin maankäytöllistä alueen kehittämistä mm. Asuntomessut 2020 Alueellisen energiayhtiön perustaminen ja energiaratkaisun hakeminen yhdessä Keravan Energian kanssa Nollaenergia 2020 pilotti (ARA, VTT, YM, TEM, TEKES, Asuntomessut, kunta) Herättänyt kunnassa paljon keskustelua ja pohdintaa kuinka hanke saadaan toteutettua keskustelu on ehkä osa suurempaa ja pidempijaksoista kulttuurista muutosta maaseutumaisesta kunnasta kohti pikkukaupunkimaisempaa ympäristöä Johtanut siihen, että kehittämistä varten on ryhdytty toimimaan projektimaisella, kokonaisvaltaisemmalla otteella verrattuna perinteiseen alueiden toteutusmalliin Tuusulassa 9. 9. 2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 9
Ydinlupaus on tärkein viesti, joka alueesta halutaan välittyvän. Kiteytetty sloganin muotoon. SLOGAN Pääviestit ovat viestit, jotka ovat mukana kaikessa viestinnässä hissipuheesta nettisivuille. Visuaalinen ilme ammentaa brändin pääviesteistä ja tukee niiden sanomaa.ks. seuraava sivu. BRÄNDI N PÄÄVI ESTI T 1) Alkuperäinen luonto & moderni arkkitehtuuri on yhdistetty uudella tavalla (Suunnannäyttäjyys) 2) Kasarmialueen tarina ja Tuusulan henki ovat vahvasti läsnä (Historia/tarina) 3) Aktiivinen arki toimii (Elämisen laatu) Rationaaliset edut ovat kuluttajalle viestittäviä etuja, joiden voidaan faktisesti esittää toteutuvan alueella. Näistä tärkeimmät huomioidaan pääviesteissä. Alueella vakiona olevat positiiviset ja negatiiviset ominaisuudet. Tässä poimittu SWOT-nelikentästä. Näistä jalostuvat emotionaaliset ja rationaaliset viestittävät edut. R A TI ONAALISET Luonnonläheisyys EDUT/ puistot Peruspalveluiden läheisyys Teknologisuus, etätyömahdollisuudet Monipuolinen arkkitehtuuri Laadukas rakentaminen Edullisempi tonttihinta Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet Alueen tuomat työpaikat A L UEEN OMI NAI SUUDET EMOTI ONAALISET Puhtaus, EDUT keveys, raikkaus vihreys, elinvoima Tuusulan kulttuuriperintö Rykmentinpuiston historia Pikkukaupunkimaisuus Elämisen tila ja arjen helppous Aktiivisuus, liikunnallisuus Moderni asuminen, urbaanius Luonnonläheisyys, sijainti metropolialueella, puhdas ilma, Tuusulan kulttuuriperintö, Tuusulanjärvi, Rykmentinpuiston historia, monipuolinen asuntorakentaminen, peruspalvelut, huvilamaiset kukkulakylät, lentokentän läheisyys, aktiivinen toiminta, liikuntamahdollisuudet, perhemyönteisyys, laadukas arkkitehtuuri, kaupunkimainen keskusta, etätyömahdollisuudet, mahdollisuus paikalliseen energiantuotantoon, uudet työpaikat Emotionaaliset edut ovat kuluttajalle viestittäviä etuja, joitka luovat Rykmentinpuiston tunnelmaa. Näistä tärkeimmät huomioidaan pääviesteissä. 9.9.2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 10
VIESTINNÄN PUNAINEN LANKA MAASEUTU / KAUPUNKI PUISTO / METSÄ LUONTO / RAKENNETTU HISTORIA / MODERNI MATALA / KORKEA YLLÄTYKSELLISYYS / TURVALLISUUS MULTA / ASFALTTI YHDESSÄ OLO / OMA TILA JULKINEN / YKSITYINEN LÄHELLÄ / KAUKANA SYKE / RAUHA TIIVIYS / VÄLJYYS RYKMENTTI / PUISTO SUUNNITELTU / SATTUMANVARAINEN KEHTO / HAUTA LUOVUUS / LEPO LAAKSO / KUKKULA JÄMPTIYS / ORGAANISUUS LATTE / PERUNA LIITURAITA / KURAHOUSU KOTI-ISÄ / KOSMOPOLIITTI Rykmentinpuistossa et joudu valitsemaan joko tai. Saat aina MOLEMMAT. 9.9.2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 11
RAHOITUS JA TOTEUTUS Kaavoitus alkuvaiheen yhteydessä laadittiin aluksi taloudellista laskentaa Karkealla tasolla laskettiin, että alue kantaa itse itsensä Nopeasti kuitenkin ilmeni, että on tarvetta tarkemmalle ja systemaattisemmalle prosessille Lähdettiin hahmottamaan ja tunnistamaan soveltuvaa rahoitus- ja toteutusmallia Tavoitteena on tunnistaa kestävä rahoitus- ja toteutusmalli sekä tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa 9. 9. 2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 12
RAHOITUS JA TOTEUTUS Järjestettiin Rykmentinpuiston Kutsunnat tilaisuus Haastettiin potentiaalisia toteuttajia tehdyistä suunnitelmista Valittiin taloudelliseksi neuvonantajaksi Inspira Laadittiin taloudellinen esiselvitys hankkeesta Käytiin vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa ja haettiin uusia ideoita Allianssi-malli, elinkaarimallit, aluerakentamissopimukset 9. 9. 2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 13
KESKEISIMMÄT HUOMIOT 1. ASEMAKAAVALUONNOSALUEEN TOTEUTTAMISESTA Arvioitu hankkeen toteuttaminen ajoittuu vuosille 2016 2040 (infrastruktuurin rakentaminen ja tonttien myynti). Hankkeen nettotuotto kunnalle perusskenaariossa on arviolta vajaa 42 M Hankkeen nettotuotto kunnalle pessimistisessä skenaariossa on noin 15 M (tonttien myyntituotot -20%) Tämän hetken käsityksen mukaan Rykmentinpuiston seuraavat vaiheet eivät ole yhtä kannattavia kunnan näkökulmasta 9. 9. 2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 14
Lisätietoja: tuomo.sipila@tuusula.fi 9. 9. 2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 15
Perusskenaario - Vesihuolto mukana tarkastelussa Lisätietoja: tuomo.sipila@tuusula.fi 9. 9. 2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 16
Kustannusten ja tuottojen todellisten toteutumien vaikutus kunnalle syntyviin kumulatiivisiin kassavirtoihin Hankkeen kumulatiiviset kassavirrat kunnalle ovat perusskenaariossa vesihuolto huomioiden yhteensä 41,8 M. Alla olevassa taulukossa on esitetty kuinka suuri on nettotuloksen muutos eri kustannus- ja tuottoskenaariossa kunnan näkökulmasta. Tuhatta euroa Perusskenaario Lisätietoja: tuomo.sipila@tuusula.fi Pessimistinen skenaario Myyntitulojen ja kustannusten herkkyystarkastelu osoittaa, että suhteellisen pienetkin muutokset tonttien myyntituloissa tiputtavat hankkeen kassavirtaa merkittävästi, esimerkiksi 10 %:n laskulla tonttien myyntituloissa on noin 13 MEUR negatiivinen vaikutus hankkeen kassavirtaan. Vastaavasti kustannusten nousulla on merkittävä negatiivinen vaikutus hankkeen kannattavuuteen, esimerkiksi 10 %:n kustannusten nousu vaikuttaa 10,1 MEUR laskevasti hankkeen kassavirtaan. Hankkeen kumulatiiviset kassavirrat ovat nolla (ns. break-even point), mikäli todelliset myyntitulot laskevat 30,2 % tai todelliset kustannukset nousevat 37,9 %. Myyntitulojen ja kustannusten yhteisvaikutuksella kassavirrat muuttuvat tarkasteltua nopeammin. 9.9.2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 17
YHTEENVETO VAIHTOEHTOISISTA TOTEUTUS- JA RAHOITUSMALLEISTA Kunta vastaa aluekehityshankkeesta, Malli 1 Kunnan omistama yhtiö vastaa aluekehityshankkeesta, Malli 2 Sijoittaja (ja/tai tilojen käyttäjät) toteuttavat ja rahoittavat infrastruktuurin, Malli 3 (perinteinen aluerakentamissopimu s) Kunta ja sijoittaja kehittää aluetta yhteisen yhtiön kautta, Malli 4 Vaikutus tonttien myynnistä saatavaan nettotuottoon kunnan näkökulmasta Laskelmien mukaiset tuotot ja kulut Laskelmien mukaiset tuotot ja kulut Tuotot kunnalle pienevät johtuen kehittämiseen liittyvien riskien ja kustannusten siirtymisestä sijoittajalle Tuotot ovat laskelmien mukaiset, mutta ne jaetaan kunnan ja yhtiökumppanin välillä Riskit kunnan näkökulmasta Kunta kantaa aluekehittämiseen liittyvät riskit täysimääräisesti (asuntomarkkina, kustannusten nousu jne.) Kunta kantaa aluekehittämiseen liittyvät riskit täysimääräisesti (asuntomarkkina, kustannusten nousu jne.) Aluekehittämiseen liittyvät riskit siirtyvät sijoittajalle siinä määrin kuin kiinteistökaupassa niin sovitaan Aluekehittämiseen liittyvät riskit jaetaan kunnan ja yhtiökumppanin välillä osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti Muuta huomioitavaa Vaihtoehtoinen tapa kilpailuttaa edellytysinvestointien toteuttaminen ja ylläpito mahdollinen, kuten allianssimalli ja/tai elinkaarimalli Vaihtoehtoinen tapa kilpailuttaa edellytysinvestointien toteuttaminen ja ylläpito mahdollinen, kuten allianssimalli ja/tai elinkaarimalli Toteutuskelpoisuus ja lähtökohdat toteutukselle suositellaan selvitettäväksi markkinatoimijahaastatte luilla Toteutuskelpoisuus ja lähtökohdat toteutukselle suositellaan selvitettäväksi markkinatoimijahaastatte luilla 9.9.2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 18
ILMENNEET HAASTEET Talous- ja väestösuhdanteiden ennustaminen Reagointi muuttuneisiin olosuhteisiin Kunnan sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämiseen Tuotetun laskentamateriaalin hyödyntäminen Kynnysinvestointien arvioiminen Yleinen resurssien niukkuus 9. 9. 2016 AT RA PÄÄT Ö SS E M I N A A R I / SIPI L Ä 19
20