Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri
YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut poistuivat: 45 Me Digisiirtymässä hävisi tv maksuja 85 tuhatta: yli 20 Me Rapautuma maksuissa jatkuu edelleen n. 14 000/vuosi 2
Talous tasapainottui suunnitellusti YLEn tuloksen kehitys 2004 2008 Kulut on pidetty vuoden 2001 tasolla koko 2000 luvun. 3
YLEn vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt viidenneksen YLEn henkilöstö on vähentynyt 2000 luvulla noin 750 henkilöä. Irtisanottuja tänä aikana n. 50 henkilöä. 4
Ohjelmatoiminnassa työskentelevien osuus on kasvanut Ohjelmatoiminta Tukitehtävät 5
Kanavien osuudet television katselusta v.2000 2008 (yli 4 v. väestö) 50 % 40 % YLE yht. 44,5 % 30 % 20 % 10 % TV1 23,5 % MTV3 22,7 % TV2 17,3 % Muut yht. 16,9 % Nelonen 9,9 % Sub 5,8 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Finnpanel Oy YLE 6
YLEn radiokanavien osuus päivittäisestä kuuntelusta YLEn osuus 53% Lähde: KRT Online, Finnpanel Oy 7
Työtyytyväisyys parantunut vuosi vuodelta Avoin ja kommunikoiva työyhteisö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vuosi 2009 15 % 20 % 65 % vuosi 2008 18 % 22 % 60 % vuosi 2007 22 % 23 % 55 % vuosi 2005 23 % 26 % 51 % tyytymätön neutraali tyytyväinen 8
YLEn tuottokehitys 2005 2012 500 475 YLEn käytettävissä olevat tulot keräyskulujen ja alv maksujen jälkeen 450 425 400 385 403 396 409 409 417 415 398 433 427 406 449 437 411 448 417 461 409 375 380 Niemelä 350 Lintilä 325 Toteutuneet tuotot Lindén 300 Me 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 9
YLEn suurimmat kustannuserät 2009 Henkilöstö 54% Kotimaisten ja ulkomaisten ohjelmien ja musiikin hankinta 17,6% Jakelu 10% Ulkopuoliset palvelut * 13% 1 henkilötyövuosi maksaa keskimäärin 50 000 euroa 100 työpaikkaa on n. 5 miljoonaa euroa. * Puolet YLEn it järjestelmiä, mm. tuotantoon ja lähetykseen tarvittavia järjestelmiä 10
YLEn rahoitustapa on poikkeuksellinen Euroopassa Suomen yleisradiotoiminta on puhtaimmin julkisin varoin rahoitettu. Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa yleisradioyhtiötä ei saa rahoittaa sponsori, mainos tai toimilupamaksujen avulla. Muissa maissa on sallittua kerätä varoja kansalaisilta tulevien maksujen tai suoraan valtion talousarviosta tulevan rahoituksen ohella sponsoroinnilla, mainonnalla tai kaupallisilta kerättävillä toimilupamaksuilla. Euroopan komissio käyttää Suomen järjestelmää esimerkkinä hyvin hoidetusta julkisesta palvelusta. Julkisella rahoituksella tarjotaan erinomaiset ja kattavat palvelut. Samalla taataan kaupallisille niiden toimintaedellytykset. Esim. Espanjassa n. 50 % yleisradioyhtiön tuloista tulee mainonnasta. 11
YLE on ainoa yleisradioyhtiö Euroopassa, jota ei rahoiteta mainoksin tai sponsoroinnilla. 100 % 80 % 60 % 40 % Muu Mainonta, Mainonta & sponsorointi sponsorointi Julkinen 20 % 0 % NO SE FI DE GR PT CH GB NL FR BE IS DK IT AT IE ES Ruotsi/SVT+SR(2006), Saksa/ARD+ZDF, Kreikka (2001), Portugali/RTP (tv), Englanti/BBC+Channel4+S4C, Ranska/FT+RF(2006), Belgia/RTBF+VRT, Tanska/DR+TV2(2005). Lähde: EBUn tilasto. 12
EU:n komission vaatimukset Komission tiedonanto kesä 2009: Yleisradioyhtiöiden uusista merkittävistä palveluista tulee tehdä ennakkoarviointi. Arvioinnin tulee suorittaa taho, joka on tosiasiallisesti riippumaton yleisradioyhtiön johdosta (management). Tulee arvioida palvelun hyöty kansalaisille ja toisaalta mahdolliset haitat kaupallisille toimijoille. Näitä arvoidaan vastakkain. Jos palvelu ei aiheuta suhteetonta haittaa kaupallisille se voidaan ottaa käyttöön. Yleisradiotoiminnan tehtävänä tulee olla laajan, tasapainoisen ja vaihtelevan ohjelmiston tarjoaminen. Yleisradioyhtiöiden on voitava käyttää digitalisoinnin ja jakelukanavien monipuolistumisen tarjoamia mahdollisuuksia teknologoihin sitoutumattomalta pohjalta. 13
Joukkoviestinnän markkinarakenne Suomessa Liikevaihto 2008 Milj. Graafinen joukkoviestintä 2 960 67,0 % Sanoma, ilmais, aikakauslehdet, kirjat, mainospainotuotteet Sähköinen viestintä 1 149 26,0 % Televisio, radio, internet Tallenneviestintä 309 7,0 % Äänitteet, video, elokuvateatterit Koko joukkoviestintä 3 679 100 % Lähde: Tilastokeskus (11.5.2009). 14
Mihin YLE panostaa? Suomalaiseen sisältöön: YLE tuottaa (tekee itse/ostaa) 73% Suomessa tehtävistä televisiosisällöistä. Radiosisällöissä YLE satsaa kotimaisen musiikin esille tuomiseen ja kotimaisiin puheohjelmiin. YLEn on mukana rahoittamassa ¾ suomalaisista pitkistä elokuvista, lähes kaikkia dokumentteja ja lyhytelokuvia. YLE ostaa 20% sisällöstään itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä. YLE työllistää satoja freelancereita. 15
YLE investoi uuteen kotimaiseen sisältöön Sähköisen median investoinnit kotimaiseen ohjelmatuotantoon maittain 2007 MAKSU TV MAINOS RAHOITTEISET YHTIÖT JULKISESTI RAHOITETUT YHTIÖT Source: Oliver & Ohlbaum, 2009 16
Mitä mieltä YLEstä ollaan? Yli 3/4 suomalaisista pitää YLEn julkisen palvelun tehtäviä erittäin tärkeinä tai tärkeinä. 99% kansalaisista käyttää YLEn palveluita vuoden aikana, 82% suomalaisista viikossa. Televisiossa YLEllä on 45 % katsojaosuus, radiossa 52% kuuntelijaosuus (Radio Suomi 37%). Internetsivuilla kävijöitä on n. miljoona viikossa. 17
YLEn ohjelmatarjonta 2008 panostukset sisältöalueittain Milj. 40 35 30 25 20 15 35,9 29,5 29,3 27,3 26,3 14,9 12,7 12,2 11,4 10,8 Tarjonnasta (Milj. ) Omaa tuotantoa 180 (72%) Kotimaiset hankinnat 22 (9%) KV hankinnat 20 (8%) Urheilun esitysoikeudet 13 (5%) Musiikin esitysoikeudet 15 (6%) 10 5 8,7 7,1 6,8 6,6 6,1 3,8 0 Uutiset Draama Alueet Asia Yhteensä 249,3 Milj. Urheilu Viihde TV ajankoht. Kulttuuri TV kanavat POP musiikki Sisältöalueet Lapset RSO Radiokanavat Tiede & Oppiminen yle.fi/väline Nuoret 18
YLEn ensilähetykset ovat lisääntyneet 2000 2007: lupamaksulla saa nyt 27 % enemmän uutta ohjelmaa kuin v. 2000 Ensilähetys = ohjelma, joka lähetetään YLEllä ensimmäisen kerran Lähetykset palkki sisältää myös uusinnat 25000 20000 19139 15000 10000 +27 % +28 % 7195 +27 % 9171 10659 2000 2007 5000 5004 3944 4167 3252 0 Kotim ensil KV ensil Ensil yht Läh yht 19