Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Työhönkuntoutumisen palveluverkoston peruskirja
Sisällys 1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? 2 2. Mitä hyötyä työhönkuntoutumisen palveluverkostosta on? 3 3. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijat 4 3.1. Palveluverkoston jäsenet 4 3.2. Verkoston jäsenyyssopimus 4 4. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston prosessit 6 4.1. Työeläkekuntoutuksen palveluketju 6 4.2. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen palveluketju 7 4.3. Asiakasyhteistyö 7 5. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ja keinot 8 5.1. Kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen 8 5.2. Kuntoutujan tyytyväisyys palveluiden toteuttamiseen 8 5.3. Työuran pidentäminen 8 5.4. Toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään 8 5.5. Yhteistoiminnan kriteerit 9 5.5.1. Mihin tilaajat sitoutuvat 9 5.5.2. Mihin palveluntuottajat sitoutuvat 9 6. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan työvälineet 11 6.1. KuntoutuNET-verkkopalvelu 11 6.2. Verkostoseminaarit ja työpajat 11 6.3. Arviointihankkeet 11 7. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan organisoituminen ja resursointi 12 7.1. Toiminnan johtaminen ja koordinoiminen 12 7.2. Resurssit 12 7.3. Tiedottaminen 12 8. Luottamuksellisten tietojen käsittely 13
1. Mikä työhönkuntoutumisen palveluverkosto on? Työhönkuntoutumisen palveluverkosto on sosiaalivakuutukseen liittyvien ammatillisen kuntoutuksen tutkimus-, selvittely- ja työllistämispalveluiden tilaajien ja tuottajien verkosto. Palveluverkoston kehittämisen taustalla on ollut tarve parantaa sosiaalivakuutuksen tukemaan ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää yhteistyötä sekä luoda uusia työelämäsuuntautuneita ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Työmarkkinajärjestöjen, työeläkelaitosten, Vakuutuskuntoutus VKK ry:n ja Kelan edustajista koostunut Työkyky- ja kuntoutusryhmä suunnitteli vuonna 1999 Kuntoutus- ja työkyvyn arviointiverkosto -hankkeen. Vuosina 2000-2002 toteutetun projektin organisoijana oli VKK ja sen rahoitti Työeläkevakuuttajat TELA. Projektin tavoitteena oli varhentaa ammatillisen kuntoutuksen tarpeen havaitsemista työterveyshuollossa, tehostaa ja nopeuttaa kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyyn liittyviä tutkimuksia sekä luoda toimintakyvyn arvioimiseen välineitä. Projektin tuloksena syntyneen Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminta käynnistyi vuonna 2002. Palveluverkoston toiminta-ajatuksena on tehdä hyvää asiakasyhteistyötä kehittää ammatillisen kuntoutuksen palveluja jakaa tietoa hyvistä käytännöistä, joiden avulla tuetaan kuntoutujien työssä jatkamista tai työelämään palaamista kehittää toimijoiden ammatillista osaamista. Yhteistoiminnalla pyritään siihen, että työeläkelaitosten, VKK:n ja muiden palveluiden tilaajien asiakkaiden työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointi ja kuntoutusohjelmat toteutetaan vuorovaikutteisesti ja yhdessä sovittuja pelisääntöjä noudattaen. Tilaajat ohjaavat asiakkaansa palveluntuottajille selkeillä toimeksiannoilla täsmällisesti määriteltyihin ja tuotteistettuihin palveluihin. Tavoitteena on myös, että palvelut toteutetaan oikea-aikaisesti ja yhteistyötä kehitetään siten, että tilaajan ja palveluntuottajan toiminnot kytkeytyvät toisiinsa tehostaen kuntoutuksen etenemistä. Yhteistoiminnan kehittämisellä pyritään myös siihen, että selvittelyt sujuvat nopeasti, niiden tuloksena syntyy toteutuskelpoisia ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia ja suunnitelmat toteutuvat myös käytännössä. Kuntoutujien työelämässä jatkaminen, asiakastyytyväisyys, kuntoutusprosessin hallinta ja verkoston toimijoiden osaamisen kehittyminen ovat palveluverkoston jäsenten yhteisiä tavoitteita. Palveluverkoston jäsenet noudattavat yhteistoiminnalle asetettuja kriteerejä, joissa sitoudutaan mm. palvelujen vastuuttamiseen, selkeisiin toimeksiantoihin kysymyksenasetteluineen, joustaviin palveluihin, kiinteään yhteydenpitoon, yhteistyöhön työelämän ja kuntoutujan paikallisen verkoston kanssa, laadukkaisiin lausuntoihin, kuntoutusta koskevien päätösten yksilölliseen ja ymmärrettävään perustelemiseen sekä kuntoutujan prosessin etenemisestä huolehtimiseen. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työvälineinä ovat alueelliset työkokoukset ja työpajat, vuosittainen valtakunnallinen verkostoseminaari sekä asiakasyhteistyön ja arvioinnin välineenä toimiva KuntoutuNET-verkkopalvelu. 2
2. Mitä hyötyä työhönkuntoutumisen palveluverkostosta on? Palveluverkoston tavoitteena on tehdä hyvää asiakastyötä, kehittää palveluja ja tiedottaa hyvistä ammatillisen kuntoutuksen palvelukäytännöistä. Kuntoutujat hyötyvät palveluverkoston toiminnasta, kun kuntoutuja ohjataan oikeaan aikaan kuntoutuspalveluihin kuntoutuja kokee voivansa vaikuttaa omaan kuntoutusprosessiinsa kuntoutusprosessi on selkeästi vastuutettu, ja kuntoutuja saa sitä koskevaa tietoa sekä vastauksia kysymyksiinsä yhteydenpito on aktiivista ja estää turhien odotteluaikojen syntymisen kuntoutuspalveluiden avulla syntyy toteuttamiskelpoisia suunnitelmia palveluista muodostuu kuntoutujan näkökulmasta selkeä ja mielekäs kokonaisuus, jonka avulla hänen työssäjatkamisen mahdollisuuksiaan on edistetty mahdollisuuksien mukaan huolehditaan jatkotoimenpiteistä ja kuntoutujan ohjaamisesta tarvittaessa muuhun mahdolliseen tukijärjestelmään tukea ja ohjausta työhönpaluu- ja toimeentulomahdollisuuksien kartoitukseen voi saada myös silloin, kun henkilö on saanut hylkäävän eläkepäätöksen kuntoutusta koskevat päätökset perustellaan yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. Työeläkelaitoksille ja VKK:lle verkoston toimintaan osallistumisesta on hyötyä silloin, kun palveluntuottajien kuntoutuspalvelut ja prosessit kytkeytyvät osaksi tilaajan prosessia yhteistyön ja palautteen avulla kukin oppii toistensa toimintatavoista ja voi kehittää yhteisiä menettelytapoja kuntoutuspalveluita kehitetään jatkuvasti vastaamaan tilaajien tarpeisiin kuntoutusprosessit ovat selkeästi vastuutettuja kuntoutusprosessi etenee nopeasti ja kustannustehokkaasti kuntoutuspalveluiden avulla syntyy toteuttamiskelpoisia suunnitelmia suurin osa yhteisistä asiakkaista jatkaa työelämässä kuntoutuja saa tukea ja ohjausta työhönpaluu- ja toimeentulomahdollisuuksien kartoitukseen, joita voi tilata myös hylkäävän eläkepäätöksen saaneelle henkilölle. Palveluntuottajille palveluverkoston toimintaan osallistuminen tuottaa seuraavanlaista hyötyä: kuntoutusasiakkaita ohjautuu palveluihin riittävän varhain yhteiseen päämäärään päästään vuorovaikutuksellisella yhteistyöllä yhteistyön ja palautteen avulla kukin oppii toistensa toimintatavoista ja voi kehittää yhteisiä menettelytapoja palveluntuottajilla on ajantasainen tieto tilaajien odotuksista palveluita voi kehittää tilaajien odotusten mukaiseksi kuntoutusprosessit ovat selkeästi vastuutettuja toimeksiannot ovat selkeitä. 3
3. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijat 3.1. Palveluverkoston jäsenet Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toimijoita ovat sosiaalivakuutukseen piiriin kuuluvien ammatillisen kuntoutuksen palveluiden tilaajat ja tuottajat, jotka ovat jäsenyyssopimuksella liittyneet palveluverkoston jäseniksi. Palveluiden tilaajia ovat työeläkelaitokset sekä VKK. Palveluiden tuottajia ovat mm. kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävät kuntoutuslaitokset, työhönvalmennuspalveluita tarjoavat yritykset ja yhteisöt, TE-toimistojen Professi-yksiköt, työklinikat, ammatillisia kuntoutuspalveluita tarjoavat terveydenhuollon toimintayksiköt tai ammatinharjoittajat sekä työhönkuntoutumista edistävät säätiöt ja sosiaaliset yritykset. Kela osallistuu Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan kehittämiseen, mutta ei kuitenkaan ole verkoston sopimusosapuoli. 3.2. Verkoston jäsenyyssopimus Palveluiden tilaajat ja tuottajat tekevät palveluverkoston toimintaa koordinoivan VKK:n kanssa jäsenyyssopimuksen, jossa sovitaan yhteistoimintaan liittyvistä menettelytavoista. Sopimuksessa sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksessa ja tässä ohjeistuksessa kuvattuja menettelytapoja. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että palveluntuottaja toimittaa VKK:lle palvelukuvauksensa sovitulla tavalla. Sopimus ei koske palveluiden hintoja. Verkostoon liittyneet tuottajat sitoutuvat toimittamaan ajantasaiset palvelukuvauksensa ja hinnastonsa VKK:lle, jotta ne voidaan ilmoittaa palveluverkoston verkkosivuilla tarkoituksenmukaisella tavalla. Verkostosopimukseen kirjataan seuraavia asioita: verkoston toiminta-ajatus, toiminnan tavoitteet ja toimijat tilaajan/tuottajan velvollisuudet palveluverkoston työvälineet vastuu palveluverkoston toiminnasta aiheutuvista kustannuksista tietojen luottamuksellisuus erimielisyyksien ratkaiseminen sopimuksen voimaantulo ja päättyminen. Palvelujen tilaajilta odotetaan kuntoutusprosessien selkeää vastuuttamista ja kuntoutujan mahdollisimman oikea-aikaista ohjaamista palveluun. Lisäksi odotetaan toimeksiantoon kirjattua selkeää kysymyksenasettelua ja tilaajan arviota kuntoutujan senhetkisestä toiminta- ja työkyvystä. Tärkeitä seikkoja ovat myös tilaajan valmius tehdä kuntoutussuunnitelmaa koskevia ratkaisuja jo toimeksiannon aikana, vastaaminen omalta osaltaan jatkotoimenpiteistä, kuntoutusta koskevien päätösten perusteleminen kuntoutujalle yksilöllisesti ja ymmärrettävästi sekä palautteen antaminen. Kuntoutuksen palveluntuottajilta odotetaan ammatillisen kuntoutuksen osaamista, johon kuuluu kuntoutus- ja koulutusjärjestelmien sekä työelämän tuntemus. Olennaista on paikallisen työelämän tuntemus ja yhteydet siihen. Tuottajilla on myös oltava riittävä vakuutusjärjestelmän kustantaman kuntoutuksen korvauskäytäntöjen ja - perusteiden tuntemus. Tärkeitä seikkoja ovat myös palvelun nopea käynnistyminen, selkeät vastuut, tiivis yhteydenpito ja toimeksiannossa 4
esitettyihin kysymyksiin vastaaminen. Tuottaja kirjaa lausuntoon kuntoutujan kanssa työstetyt vaihtoehtoiset ja toteuttamiskelpoiset työhönpaluusuunnitelmat ja niiden toteutusehdotukset. Sekä tilaajilta että palveluntuottajilta odotetaan sitoutumista palveluverkoston tavoitteisiin ja yhteistoiminnan kriteereihin sekä osallistumista yhteistoimintaan. Verkoston jäseneksi haluava voi ottaa yhteyttä palveluverkoston koordinaattoreihin verkostosopimuksen jäsenyysedellytysten selvittämiseksi. 5
4. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston prosessit 4.1. Työeläkekuntoutuksen palveluketju Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena on se, että yksilö pystyy sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä. Työeläkekuntoutus on yksinomaan ammatillista kuntoutusta, joten lääkinnällinen kuntoutus ei kuulu työeläkekuntoutuksen korvauspiiriin. Työeläkekuntoutuksen saamisen edellytykset ovat: alle 63-vuotias hakija on työkyvytön tai sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla työkyvyttömyyseläkkeellä olevan hakijalla on työskentelystä saatuja ansioita riittävästi hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden ajalta (ansiorajavaatimuksen täyttyminen) hakija on vakiintuneesti työelämässä hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella. Työeläkejärjestelmän ammatillista kuntoutusta pidetään tarkoituksenmukaisena, jos sen avulla voidaan siirtää tai estää hakijan odotettavissa oleva työkyvyttömyys tai sen avulla voidaan palauttaa tai korjata hakijan työkykyä niin, että hän voi jatkaa sopivassa työssä tai palata takaisin työelämään. Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa myös sitä, että ammatillinen kuntoutus lykkää hakijan jäämistä eläkkeelle niin, että sillä on todennäköisesti eläkemenoa säästävä vaikutus. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon terveydentilan lisäksi myös hakijan ikä, ammatti, koulutus, yhteys työelämään ja aikaisempi toiminta. Tämän lisäksi otetaan huomioon se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työelämään palaamiseen tai työnteon jatkamiseen hakijan terveydentilalle sopivassa työssä. Kuntoutuksen ei yleensä katsota olevan tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, jos etenevä sairaus johtaa todennäköisesti työkyvyttömyyteen huolimatta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kuntoutusta ei myöskään yleensä tueta, jos kuntoutusta haetaan lähinnä hoidollisten tavoitteiden vuoksi. Oikeutta työeläkekuntoutukseen ei ole, jos hakijalla on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmien perusteella. Työeläkekuntoutukseen ei myöskään ryhdytä, jos vastuu ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä on muilla toimijoilla, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksessa tai työ- ja elinkeinohallinnossa. Kuntoutustarpeen arvioimiseen tähtääviä tutkimuksia työeläkevakuuttajat eivät kustanna. Työeläkekuntoutuksessa ensimmäisenä vaihtoehtona selvitetään, voiko hakija jatkaa entisessä työssään työjärjestelyjen avulla. Tämän jälkeen selvitetään, voiko omalla työpaikalla sijoittua muihin työtehtäviin työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan myös kokeilla sijoittumista uuden työnantajan palvelukseen. Jos työssä jatkaminen vaatii lisäkoulutusta, selvitetään seuraavaksi nykyisen työnantajan mahdollisuudet tarjota uuden koulutuksen mukaista työtä. Tähän voidaan joskus yhdistää esimerkiksi työkokeilu- tai työhönvalmennusjakso. 6
Viimeisenä vaihtoehtona selvitetään uudelleenkoulutuksen mahdollisuudet. Tällöin työllistyminen tapahtuu yleensä avoimilla työmarkkinoilla. Tämän vuoksi on tarpeen selvittää etukäteen suunnitellun koulutuksen jälkeiset työllistymismahdollisuudet. Ammatillinen kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti hakijan tarpeiden mukaan. Joskus kuntoutustoimenpiteet seuraavat toisiaan ketjuna. Toimenpiteet ovat luonteeltaan ammatillisia. Keskeisiä työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä ovat neuvonta, työkokeilu ja työhönvalmennus, kurssit, työhön tai ammattiin johtava koulutus sekä elinkeinotuki. 4.2. Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksen palveluketju Kun kuntoutustarpeen aiheuttaa liikennevahinko, työtapaturma tai ammattitauti, korvaava vakuutuslaitos antaa useimmiten kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien arvioinnin tehtäväksi VKK:lle, joka on tapaturma-, liikenne- ja työeläkevakuutusta harjoittavien vakuutuslaitosten yhteinen palveluyritys. Tapaturma- ja liikennevakuutuksessa kuntoutuksen palveluketju poikkeaa jossain määrin työeläkekuntoutuksen palveluketjusta. Tapaturma- ja liikennevakuutuskuntoutuksen saamisen edellytykset ovat: korvattava vahinko on aiheuttanut sairauden tai vamman, joka aiheuttaa todennäköisesti uhkan tulla työkyvyttömäksi (työkyvyttömyys on syy-yhteydessä vahinkoon) työelämässä jatkamista voidaan tukea tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla. Kuntoutuksen tarve ja sisältö arvioidaan yksilöllisesti soveltaen liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutuslakeja. Työeläkekuntoutuksesta poiketen tapaturma- ja liikennevakuutuksesta korvataan myös toimintakykyä edistävää kuntoutusta. Kuntoutustarpeen selvittely kuuluu myös tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten korvausvastuulle. Kuntoutusasia tulee VKK:een yleensä liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksen toimeksiantona. Toimeksiannon perusteella VKK voi hankkia tarvittavia kuntoutuspalveluja, jotka vakuutuslaitos korvaa. VKK:ssa kuntoutussuunnittelija hoitaa kuntoutusprosessin alkuselvittelystä kuntoutusohjelman päättymiseen saakka. Kuntoutusselvittelyn perusteella joko syntyy ammatillinen kuntoutussuunnitelma tai todetaan, ettei kuntoutukseen ole mahdollisuuksia. Kummassakin tapauksessa VKK laatii oman lausuntonsa vakuutuslaitokselle, joka tekee sen pohjalta korvauspäätökset. 4.3. Asiakasyhteistyö Ammatillinen kuntoutus edellyttää kuntoutujan, tilaajan ja tuottajan yhteistyötä toteuttamiskelpoisen työhönpaluusuunnitelman aikaansaamiseksi. Palveluntuottajia käytetään selvittelyissä apuna esimerkiksi silloin, kun sijoittuminen entisen tai nykyisen työnantajan palvelukseen ei ole mahdollista tai kun kuntoutuja tarvitsee tiivistä lähiohjausta. Palveluja käytetään myös opiskeluedellytysten tai työhönsijoittumismahdollisuuksien arvioinnissa. Sujuva yhteistyö edellyttää, että sekä palvelun tilaaja että tuottaja ovat toimeksiannon ajan vuorovaikutuksessa ja noudattavat yhteistoiminnassaan jäljempänä tässä ohjeistuksessa esitettyjä menettelytapoja. Suositeltavin yhteydenpidon väline on KuntoutuNET -verkkopalvelu. Tietojen luovuttamisessa tilaajalta palveluntuottajalle noudatetaan tietosuojasäädösten asettamia vaatimuksia. Tilaajan tulee varmistaa, että hakija on antanut suostumuksensa tietojen antamiseen. 7
5. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ja keinot Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tavoitteet ovat: kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen kuntoutuja on tyytyväinen saamiinsa palveluihin kuntoutuja sijoittuu takaisin työelämään pitkäaikaisesti toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään. 5.1. Kuntoutusprosessi on oikea-aikainen, nopea, kustannustehokas ja tasalaatuinen Työhönkuntoutumisen prosessien tehokas ja laadukas hallinta on sitä, että kuntoutuspalvelut toteutetaan nopeasti ja kustannustehokkaasti ja palvelun laatu vastaa vakuutuslaitosten ja kuntoutujien odotuksia. Tavoitteena on tilaaja-tuottajayhteistyö, jossa tilaajien ja tuottajien prosessit ja kuntoutuspalvelut muodostavat kaikkien toimijoiden kannalta selkeän ja saumattoman kokonaisuuden. Kuntoutusprosessin tehokas ja laadukas hallinta muodostuu seuraavista osa-alueista: kuntoutujat ohjautuvat kuntoutukseen oikeaan aikaan palvelut toteutetaan yhteistoiminnalle asetettujen kriteerien mukaisesti palvelut toteutetaan mahdollisimman nopeasti palvelut sovitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla kuntoutujan tilanteeseen kuntoutussuunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia palvelut on toteutettu kustannustehokkaasti. 5.2. Kuntoutujan tyytyväisyys palveluiden toteuttamiseen Kuntoutujan kannalta on tärkeää, että kuntoutustarve havaitaan mahdollisimman varhain ja kuntoutus käynnistetään mahdollisimman nopeasti, jotta kuntoutuja voi jatkaa työelämässä. Kuntoutujan tyytyväisyyteen vaikuttavat seuraavat tekijät: palvelut on toteutettu oikea-aikaisesti asiakaspalvelu on ammattitaitoista, ohjaavaa ja ystävällistä kuntoutuja saa riittävästi informaatiota kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa kuntoutuja kokee, että hän on tullut kuulluksi ja on voinut vaikuttaa omaan kuntoutusprosessiinsa, kuntoutuja kokee, että hänen työssäjatkamisen mahdollisuuksiaan on edistetty mahdollisuuksien mukaan. 5.3. Työuran pidentäminen Palveluverkoston toiminta tähtää siihen, että kuntoutuja voi jatkaa työelämässä hänelle sopivassa työssä. Työuran pidentymiseen vaikuttavat seuraavat tekijät: tilaajien asiakkaat ohjautuvat oikeisiin palveluihin. suurimmalle osalle asiakkaista on laadittu toteuttamiskelpoinen suunnitelma. suurin osa kuntoutusohjelman läpikäyneistä asiakkaista on työelämässä. hylkäävän eläkepäätöksen saaneet henkilöt ovat saaneet asianmukaisen jatkoohjauksen. 5.4. Toimijat kehittävät jatkuvasti osaamistaan ja yhteistyötään Tavoitteena on, että yhteistyön avulla tilaajat ja tuottajat oppivat ymmärtämään kuntoutujan sekä toistensa tarpeita ja tavoitteita, mikä mahdollistaa palveluiden tarkoituksenmukaisen kehittämisen. 8
Avoin ja läpinäkyvä yhteistyö mahdollistaa entistä paremman asiakasohjauksen, kuntoutuspalveluiden tarkoituksenmukaisen ja räätälöidyn tuotteistamisen sekä kuntoutuksen asiantuntijoiden tehokkaan keskinäisen kommunikoinnin. 5.5. Yhteistoiminnan kriteerit 5.5.1. Mihin tilaajat sitoutuvat Palveluverkoston toimintaan osallistuvat työeläkelaitokset sekä VKK sitoutuvat yhteistyössään kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa seuraaviin kriteereihin: 1. Nimeämme kuntoutujalle vastuuhenkilön, joka seuraa ja ohjaa hänen kuntoutusprosessiaan. Vastuuhenkilömme o antaa kuntoutujalle riittävät tiedot palvelun tarpeesta, tavoitteesta ja sisällön pääpiirteistä o varmistaa, että palvelun aikainen toimeentulo on järjestetty kuntoutujalle ajoissa ja riittävän pitkälle o on kuntoutujan ja palveluntuottajan tavoitettavissa ja vastaa toimeksiannon aikana esiintuleviin kysymyksiin. Vastuuhenkilömme tai hänen varahenkilönsä vastaa yhteydenottopyyntöön viipymättä tai viimeistään kolmen työpäivän kuluessa o osallistuu tarvittaessa palvelun loppupalaveriin o palvelun päätyttyä informoi kuntoutujaa mahdollisimman nopeasti jatkotoimenpiteistä. 2. Toimeksiantomme on selkeä Toimeksiannossamme on selkeät kysymykset, joihin palveluntuottaja vastaa. Kirjaamme toimeksiantoomme kantamme kuntoutujan tämänhetkiseen työkykyyn, kuntoutustarpeeseen ja mahdollisiin kuntoutustoimiin. Annamme palveluntuottajalle tarvittavat taustatiedot palvelun toteuttamista varten. Käytämme KuntoutuNETiä toimeksiannon tekemiseen, jos palveluntuottaja on verkkopalvelussa mukana. 3. Meillä on valmius neuvotella palvelun toteutustavasta ja tehdä kuntoutussuunnitelmaa koskevia ratkaisuja jo toimeksiannon aikana. 4. Perustelemme kuntoutusta koskevat päätöksemme kuntoutujalle yksilöllisesti ja ymmärrettävästi. 5. Vastaamme omalta osaltamme jatkotoimenpiteistä ja ohjaamme tarvittaessa kuntoutujan muuhun mahdolliseen tukijärjestelmään. 6. Vastuuhenkilömme antaa palveluntuottajalle palautetta toteutuneesta palvelusta ja yhteistyön sujuvuudesta KuntoutuNETin kautta, jos palveluntuottaja on verkkopalvelussa mukana. 5.5.2. Mihin palveluntuottajat sitoutuvat Palveluverkoston toimintaan osallistuvat kuntoutuksen palveluntuottajat sitoutuvat yhteistyössään työeläkelaitosten ja VKK:n kanssa seuraaviin kriteereihin: 1. Nimeämme kuntoutujalle vastuuhenkilön, joka koordinoi palvelun toteuttamista ja ilmoitamme vastuuhenkilön nimen tilaajalle. Vastuuhenkilömme o huolehtii omalta osaltaan siitä, että kuntoutuja saa riittävästi ennakkotietoa ennen palvelun alkamista sen tavoitteista ja toteuttamistavasta 9
o o on tarvittaessa yhteydessä kuntoutujaan tavoitteiden täsmentämiseksi ja palvelun sisällön konkretisoimiseksi informoi kuntoutujaa palvelun päättyessä jatkotoimenpiteistä. 2. Meillä on ajantasainen tieto kuntoutujan työssäkäyntialueen työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja koulutusmahdollisuuksista sekä yleiskäsitys eläkelaitosten, liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitosten sekä Kelan kuntoutukseen liittyvistä korvauskäytännöistä, -perusteista ja järjestämisvastuista. 3. Pidämme palvelun aikana yhteyttä tilaajaan. Ilmoitamme tilaajalle mahdollisimman pian palvelun aloitusajankohdan ja toteutusajan. Ilmoitamme tilaajalle, mikäli palvelu ei käynnisty sovitussa aikataulussa ja ilmoitamme tilaajalle myös, jos palvelun toteutusaika olennaisesti muuttuu. Vastuuhenkilömme o tarkentaa tarvittaessa toimeksiannossa esitettyjä kysymyksiä ja tavoitteita tilaajan kanssa jo ennen palvelun käynnistymistä o vastuuhenkilömme on yhteydessä tilaajan vastuuhenkilöön kuntoutussuunnitelman muotoutuessa ja tarvittaessa muutenkin palvelun aikana o ilmoittaa tilaajalle riittävän ajoissa loppupalaverin ajankohdan o toimittaa aina laskun yhteydessä selvityksen siihen mennessä toteutuneesta palvelusta. 4. Toteutamme palvelun tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhteisesti tilaajan kanssa sovitulla tavalla. 5. Toimimme yhteistyössä paikallisen verkoston kanssa Teemme kysymyksenasettelusta riippuen palvelun aikana yhteistyötä kuntoutujan työnantajan ja työterveyshuollon kanssa (työtehtävien vaihto, työjärjestelyt, työaikoihin vaikuttaminen, apuvälineet) sekä kuntoutujan kotipaikkakunnan työ- ja elinkeinotoimiston, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Voimme tarvittaessa toteuttaa osan palvelusta myös kuntoutujan työpaikalla. 6. Lausuntomme on selkeä. Vastaamme lausunnossamme niihin kysymyksiin, joita tilaaja on toimeksiannossa esittänyt tai joita on toimeksiannon aikana yhteistyössä tarkennettu. Kirjaamme lausuntoomme kuntoutujan kanssa työstettyjä vaihtoehtoisia ja toteuttamiskelpoisia työhönpaluusuunnitelmia toteutusehdotuksineen. Lausuntomme on tilaajalla ja kuntoutujalla kahden viikon sisällä siitä, kun palvelu on päättynyt. Toimitamme lausunnon KuntoutuNETin kautta, jos olemme verkkopalvelussa mukana. 10
6. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan työvälineet 6.1. KuntoutuNET-verkkopalvelu KuntoutuNET-verkkopalvelu on yhteydenpito- ja työväline Työhönkuntoutumisen palveluverkostoon kuuluville kuntoutuspalveluiden tilaajille ja tuottajille. Verkkopalvelulla pyritään kuntoutusasioiden käsittelyn nopeuttamiseen, tiedon siirron täsmällisyyden parantamiseen ja yhteisen vuoropuhelun kautta tarkoituksenmukaisempiin kuntoutussuunnitelmiin. Sovelluksen avulla: tilaaja lähettää asiakkaan kuntoutukseen liittyvän tutkimuspyynnön eli tekee toimeksiannon palveluntuottajalle palveluntuottaja lähettää tutkimusyhteenvedon eli lausunnon tilaajalle molemmat osapuolet voivat lähettää sähköisiä liitetiedostoja (esim. lääkärinlausunnot) osapuolet voivat lähettää vapaamuotoisia, suojattuja viestejä toimeksiannon aikana molemmat osapuolet voivat antaa palautetta toistensa toiminnasta -> yhteistyön ja oman toiminnan kehittämisen mahdollisuus. KuntoutuNET:in käyttö ei vaadi erityistä atk-osaamista vaan sen käyttöliittymä on suunniteltu siten, että sovellusta on helppo käyttää. Verkkopalvelua voidaan käyttää suoraan Internetselaimella, mutta se voidaan myös integroida toimimaan kunkin toimijan oman atk-järjestelmän kautta, jolloin tietojen siirtyminen järjestelmien välillä automaattisesti on mahdollista. Kuntoutusasiaan liittyvä tiedon siirrossa käytetään SSL-suojausta. KuntoutuNETin omistaja on Työeläkevakuuttajat Tela ry. Vakuutuskuntoutus VKK vastaa palvelun operatiivisesta toiminnasta (mm. käyttösopimukset, yhteydenpito atk-palvelun tarjoajaan, yhteydenpito käyttäjien ja ylläpitäjän välillä, eri työryhmien kokoaminen jne. ) Palvelun pääkäyttäjä Vakuutuskuntoutus VKK:ssa antaa organisaation pääkäyttäjälle käyttöoikeuden, joka edelleen jakaa käyttö-oikeudet omassa organisaatiossaan. Käyttökustannukset on jaettu tilaajaosapuolten kesken. 6.2. Verkostoseminaarit ja työpajat Palveluverkoston toimijat osallistuvat vuosittain valtakunnalliseen verkostoseminaariin, jossa käydään vuoropuhelua, tarkastellaan asiakasyhteistyön tilannetta KuntoutuNETin ja muun kerätyn aineiston pohjalta sekä käsitellään uusia ammatillisen kuntoutuksen haasteita ja niihin reagoimista. Verkostoseminaarien aiheet nousevat valtakunnallisista tai alueellisista tarpeista, palautteista sekä toimijoiden ehdottamista teemoista. Verkostoseminaarien tavoitteena on arvioida, suunnitella ja kehittää verkoston toimintaa mahdollisimman konkreettisella tasolla. Lisäksi toteutetaan eri teemojen ympärille rakennettuja alueellisia työpajoja. Alueellisten työpajojen aiheita saadaan mm. kerättävien palautteiden pohjalta sekä verkoston jäseniltä tulleista aloitteista. 6.3. Arviointihankkeet Verkoston toimesta voidaan toteuttaa erikseen sovittavalla tavalla arviointihankkeita, joissa voidaan tarkastella yhteistyön sujumista ja laatukriteerien toteutumista esim. joidenkin yksittäisten kuntoutusprosessien kautta. Lisäksi verkosto voi toteuttaa laajempia arviointitutkimuksia, joissa tarkastellaan esim. tiettyjen asiakasryhmien saamia palveluja, kustannuksia tms. 11
7. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston toiminnan organisoituminen ja resursointi 7.1. Toiminnan johtaminen ja koordinoiminen Palveluverkoston toiminnan koordinoinnista vastaa VKK, jonka hallitus nimeää kolmeksi vuodeksi kerrallaan ohjausryhmän, jossa ovat edustettuina sekä palveluiden tilaajat että tuottajat. Ohjausryhmä kehittää verkostoyhteistyötä ja toimintatapoja, seuraa tunnuslukuja ja menettelytapojen kehitystä. Palveluverkoston toiminnan käytännön organisoinnista, esim. vuosittaisen valtakunnallisen verkostoseminaarin järjestämisestä ja alueellisten työpajojen koordinoinnista, vastaavat VKK:ssa osa-aikaisesti koordinaattoreina toimivat kuntoutussuunnittelijat sekä VKK:n toimitusjohtaja. 7.2. Resurssit Palveluverkoston toiminnasta aiheutuvista kustannuksista vastaavat palveluiden tilaajat. TELA ja VKK sopivat vuosittain tarkemmin kustannusten jaosta. VKK antaa verkoston käyttöön tarvittavat henkilö- ja muut resurssit. Palveluverkoston toimintaan osallistuvilta kuntoutuspalveluiden tuottajilta ei peritä jäsenmaksuja. Palveluverkoston järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen on osallistujille maksutonta, mutta kukin taho huolehtii itse esim. omista matkakuluistaan. 7.3. Tiedottaminen Palveluverkoston toiminnasta tiedotetaan mm. palveluverkoston kotisivuilla, sähköpostitse uutiskirjeillä ja Vakuutuskuntoutus-lehdessä. 12
8. Luottamuksellisten tietojen käsittely Palveluverkoston asiakasyhteistyöhön liittyvien kuntoutujaa koskevien tietojen käsittelyssä noudatetaan tietosuojaa ja vaitiolovelvollisuutta koskevia säännöksiä. Palveluverkoston tilaaja-tuottajasuhteisiin liittyviä, liikesalaisuuksiksi luokiteltavia tietoja ei luovuteta ilman asianomaisen suostumusta muille verkoston jäsenille tai ulkopuolisille. 13