OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN

Samankaltaiset tiedostot
LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

0.3 LOPPUTULOKSEN ESITTÄMISTARKKUUS

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

PHYS-A1110 Laboratoriotyöosuus. Vastaava opettaja Jani Sainio puh: huone 138 (OK 4A)

Työn tavoitteita. Yleistä. opetella suunnittelemaan itsenäisesti mittaus kurssin teoriatietojen pohjalta

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L _4h 1(5) TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO

Käytännöt, työselostuksen rakenne ja mittaustulosten käsittely

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto

6 Numeroiden esittäminen

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

761121P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1. Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 2016

Aluksi Kahden muuttujan lineaarinen yhtälö

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Reaalikoe Fysiikan ja kemian yo-ohjeita

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

Laboratoriotyöselostuksen laatiminen

Kokeessa: 15 tehtävää, joista valitaan 10 ja vain kymmenen - valintaan kannattaa kiinnittää huomiota!!! (Tehtävien valintaa olemme harjoitelleet!

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Toiminta fysiikan laboratoriossa

Oma nimesi Tehtävä (5)

Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016.

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>

CHEM-AXXX Kurssin nimi TYÖN NIMI. Ryhmä X Anonyymi Oppilas, 12345G Kaisa Kemisti, 43210A Teemu Teekkari, Joku Muu,

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet

MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Reaalikoe/Fysiikan ja kemian yo-ohjeita 2007

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen

Mittaustekniikka (3 op)

Työselostusohjeen käyttäjälle

Lauseen erikoistapaus on ollut kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa seuraavassa muodossa:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen Osa III: Tekninen raportointi

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

Ohje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

MAY1 Luvut ja lukujonot, opintokortti

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Työ 15B, Lämpösäteily

hyvä osaaminen

E-kirjan kirjoittaminen

CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit (5 op) LABORATORIOTYÖN RAPORTTI

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

LASKINTEN JA TAULUKOIDEN TARKISTUS

Suoritusraportointi: Loppuraportti

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

LASKINTEN JA TAULUKOIDEN TARKISTUS

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Kandiaikataulu ja -ohjeita

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Mittaustulosten käsittely

Akateemiset taidot. Tapaaminen 13 Matematiikan kirjoittaminen

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/1 ANTENNIMITTAUKSIIN TUTUSTUMINEN

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473

Projektisuunnitelma ja johdanto AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

7. Resistanssi ja Ohmin laki

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Oppimistavoitematriisi

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

Transkriptio:

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN Raportointi kuuluu tärkeänä osana jokaisen fyysikon työhön riippumatta siitä työskenteleekö hän tutkijana yliopistossa, opettajana koulussa vai teollisuuden palveluksessa. Fysiikan harjoitustöiden tärkeimpiä tavoitteita onkin työselostusten laatimisen avulla totuttaa opiskelijoita raporttien kirjoittamiseen ja tieteellisen tekstin tuottamiseen. Selostuksen laatiminen alkaa jo työhön valmistauduttaessa. Jo tässä vaiheessa kannattaa työtä ajatella siitä näkökulmasta, että sen mittauksista, tuloksista ja niistä tehtävistä johtopäätöksistä tullaan raportoimaan. MITTAUSPÖYTÄKIRJASTA Tärkeänä apuna selostuksen laatimisessa on mittauspöytäkirja, jonka tarkoituksena on auttaa muistamaan, mitä mittauksissa on tehty. Mittauspöytäkirjassa ei oikeastaan voi olla liikaa tietoa. Hyvään mittauspöytäkirjaan merkitään selvästi ja tarkasti kaikki mittauksiin vaikuttavat asiat. Varsinaiset mitatut arvot merkitään sellaisenaan, siis kuten ne mittarista tai vastaavasta luetaan. Laskutoimitukset tehdään vasta tulosten käsittelyvaiheessa. Myös mitattujen arvojen yksiköt merkitään huolellisesti näkyviin. Mittauspöytäkirjaan kirjataan lisäksi virheen arviointia varten tarvittavat tiedot. Mittauspöytäkirjaan on usein syytä kirjata myös tietoja mittauksessa käytetyistä välineistä. Osassa tämän kurssin töistä mittauspöytäkirjaan on valmis pohja, joka löytyy näiltä sivuilta työohjeen yhteydestä. Osassa töistä mittauspöytäkirjan suunnittelu on annettu opiskelijan tehtäväksi. Mittauspöytäkirjaa suunniteltaessa yleisen muodon voi tehdä samantapaiseksi kuin valmiissa pohjissa. Yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten kannattaa lukea työohjeesta huolellisesti erityisesti kohta Mittaustehtävät, jossa on kerrottu, millaisia mittauksia ja missä järjestyksessä työssä on tarkoitus tehdä. Jos työssä on monia vaiheita, joihin jokaiseen liittyy oma mittaussarjansa, kannattaa niihin liittyvät taulukot sijoitella mittauspöytäkirjaan erillisiksi kokonaisuuksiksi. Mitattavat suureet symboleineen löytyvät työohjeesta, mutta yksiköihin on kiinnitettävä erityistä huomiota mittaustilanteessa, koska yleensä suureiden yksiköitä ei ole työohjeessa annettu. Etukäteen kannattaa myös miettiä, mitä tietoja virheen arviointia varten on kirjattava mittauspöytäkirjaan. MITEN JA KENELLE SELOSTUS KIRJOITETAAN? Työselostus kirjoitetaan joko tietokoneella tai käsin kuivamustekynällä. Selostuksen sivut niitataan yhteen, ei siis käytetä paperiliittimiä. Selostus tulee kirjoittaa hyvällä suomen kielellä käyttäen kokonaisia lauseita.

Tieteelliset raportit on tapana kirjoittaa ajatellen kuviteltua lukijaa, joka kuuluu samaan vertaisryhmään kuin kirjoittaja. Selostusta kirjoitettaessa voi siis ajatella lukijana toista opiskelijaa, jolla on perustiedot fysiikasta, mutta joka ei ole tehnyt kyseistä työtä, eikä siksi tunne sen yksityiskohtia. MITÄ SELOSTUKSESSA KUULUU OLLA? Koska selostuksen laatimisen avulla on tarkoitus harjoitella tieteellistä raportointia, vaaditaan selostukselta yleensä tiettyä muotoa. Yksi esimerkki selostuksen muodosta on annettu jatkossa. Annettua mallia ei tarvitse noudattaa orjallisesti, esimerkiksi kaikkia kappaleita ei tarvita kaikissa töissä. Myös kappaleiden otsikointi voi vaihdella. Koska työselostuksen kuitenkin on tarkoitus olla lyhyt ja selväpiirteinen raportti siitä, mitä työssä on tehty, kuuluu sen perusvaatimuksiin esittää - mitä ilmiöitä on tutkittu - teoreettinen tausta - koeolosuhteet ja välineet - välittömät mittaustulokset havaintotilanteessa - mittaustulosten matemaattinen käsittely - mittaustulosten tarkkuuden tai luotettavuuden arviointi - lopputulokset ja niistä tehdyt päätelmät. Selostusmalleja löytyy kurssin 761121P Fysiikan laboratoriotyöt 1 noppasivuilta. Seuraavassa on ehdotus selostuksen muodoksi: Kansilehti Kansilehdellä tulee näkyä: - Tiedot työstä: Työn nimi ja se, mihin kurssiin työ kuuluu - Tiedot tekijästä: Nimi, sähköpostiosoite ja koulutusohjelma - Työn tekemiseen liittyvät tiedot: Mittauspäivä ja työn ohjaajan nimi. Johdanto Johdantokappaleessa kuvataan lyhyesti ja täsmällisesti eli muutamilla lauseilla työn tarkoitus, siis sen tärkeimpänä kohteena olleet ilmiöt, laitteet tms. Lisäksi kuvaillaan mittausmenetelmät sekä ne tutkittavat suureet, joiden arvot oli määritettävä. Suureet ilmaistaan tässä sanallisesti, ei symboleilla.

Teoria Tässä kappaleessa esitetään lyhyt katsaus työn teoriaan. Kaikki tarvittavat yhtälöt esitetään numeroituina ja ilman johtoa (ellei erikseen vaadita). Yhtälöissä esiintyvät suureiden symbolit on määriteltävä yksikäsitteisesti. Esityksen pohjana voi käyttää työohjetta, sopivan kurssin luentoja tai muuta kirjallisuutta. Asia on kuitenkin esitettävä omin sanoin kopioimatta lähteen tekstiä sellaisenaan. Teoriaosa ei siis ole pelkkä luettelo kaavoja ja symboleita ilman selittäviä lauseita, mutta ei myöskään työohjeen teoriaosan tai luentojen tapainen pitkä, yksityiskohtainen ja perusteellinen selitys työhön liittyvästä fysikaalisesta mallista. Hyvä selostuksen teoriaosa on omaperäinen ja johdonmukainen tiivistelmä työssä tarvittavasta mallista yhtälöineen esitettynä kuvitellulle vertaislukijalle. Mittauslaitteisto ja kokeelliset menetelmät Tässä esitellään käytetty koelaitteisto ja kuvataan suoritetut mittaukset. Työssä käytetyt välineet voi esittää esimerkiksi luettelona. Mahdollisista sähköisistä kytkennöistä esitetään kytkentäkaaviot ja nimetään niissä esiintyvät komponentit. Kytkentäkaavio voi esiintyä myös teoriaosassa, jolloin siihen voi viitata. Koska yksi kuva kertoo usein enemmän kuin tuhat sanaa, voi myös muita kuin sähköisiä mittauslaitteistoja esittää sopivan kaaviokuvan avulla. Mittaustulokset ja niiden käsittely Tämän kappaleen tarkoituksena on kertoa lukijalle, miten mittaustuloksista päästään tuloksiin. Mittaustulokset sijoitetaan teoriaosassa esitettyihin yhtälöihin, joihin viitataan numeroin. Yksi mallisijoitus kustakin laskettavasta suureesta on kirjoitettava yksikköineen näkyviin. Laskuissa tulee käyttää riittävää tarkkuutta, välituloksia ei pidä pyöristää, vaan kaikki pyöristykset tehdään vasta lopputuloksiin. Selventävien taulukoiden ja graafisten esitysten käyttö on luonteenomaista tieteelliselle raportoinnille. Etenkin sellaiset taulukot, joissa esitetään lopputuloksia tai tärkeitä välituloksia, on numeroitava ja otsikoitava. Graafisten esitysten tulee olla selkeitä. Akselit on nimettävä yksikköineen ja jaoteltava selvästi. Havaintopisteet tulee sijoittaa kuvaan mielekkäästi niin, että ne täyttävät mahdollisimman suuren osan kuvan alasta. Havaintopisteet merkitään niin, etteivät ne jää pisteisiin liittyvän kuvaajan alle. Pisteet voi merkitä esimerkiksi rastein tai niiden ympärille voi piirtää ympyrän. Kuvaajia piirrettäessä tulee tehdä graafinen tasoitus eli kuvaajia ei piirretä pisteestä

pisteeseen, vaan pisteitä myötäillen. Kuvaajien piirtämiseen ja graafiseen tasoitukseen on käytettävissä myös tietokoneohjelmia, jotka sovittavat annettuun pistejoukkoon suoran tai halutun tyyppisen käyrän. Kuvaajat on numeroitava ja otsikoitava ja ne on piirrettävä millimetripaperille tai tulostettava tietokoneella. Jos kuvat ovat erillisillä papereilla, ne on liitettävä työselostuksen loppuun. Myös tietokoneohjelmiin syötetyt taulukot sekä tiedot ohjelmilla tehdyistä sovituksista kannattaa tulostaa ja liittää selostukseen. Taulukoiden ja kuvaajien käytöstä selostuksessa on ohjeita myös kurssin 761121P Fysiikan laboratoriotyöt 1 NOPPA-sivulla työn nro 3 ohjeissa. Tulosten luotettavuuden arviointi Tulosten luotettavuuden arvioinnin voi esittää joko omana kappaleenaan tai se voi olla osana mittaustulosten käsittelyä. Mittaustulosten luotettavuutta arvioidaan monissa töissä tekemällä erillinen virheen arviointi. Sopivan virheenarviointimenetelmän valintaan on kiinnitettävä huomiota. Mittauksissa esiintyviä systemaattisia virheitä ja niiden vaikutusta ja merkitystä voi tarkastella tässä työselostuksen osassa. Työohjeissa on lisätietoja virheen arvioinnin tarpeellisuudesta ja suoritustavasta eri tapauksissa. Kun satunnaisvirhettä arvioidaan kokonaisdifferentiaalia käyttäen, differentiaalilauseke on yleensä johdettava ja ainakin mallisijoitus esitettävä. Jos virheen arviointi on tehty tietokoneella, esimerkiksi pienimmän neliösumman suoran sovituksen avulla, tiedot sovituksesta on liitettävä selostukseen. Lopputulosten ilmoittamista varten vaaditaan pääsääntöisesti absoluuttisen maksimivirheen laskeminen. Myös suhteellinen maksimivirhe, joka eräissä tapauksissa voi olla havainnollisempi ja myös laskennollisesti vaivattomampi johtaa, voidaan arvioida ja ilmoittaa. Virheen arvioinnin perusteita käsitellään 761121 P Fysiikan laboratoriotyöt 1 kurssin NOPPA-sivuilla Lopputulokset Tähän kappaleeseen kootaan selkeästi näkyville työn lopputuloksena saadut suureitten arvot. Selkeyden vuoksi lopputulokset kannattaa esittää samassa järjestyksessä kuin mitattavat suureet kohdassa Työn tarkoitus. Lopputulosten numeeriseen tarkkuuteen ja esitysmuotoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lopputulokseen mukaan otettavien numeroiden määrän tulee vastata tuloksen laskettua tai arvioitua absoluuttista virhettä.

Virheraja ilmoittaa suoraan, kuinka monta yksikköä kunkin numeron epävarmuus on. Yhtään oikeata numeroa ei jätetä ilmoittamatta, ts. mukaan otetaan kaikki merkitsevät numerot. Merkitsevinä numeroina voidaan pitää numeroita, joiden epävarmuus on enintään 15 yksikköä. Siispä esim. tulos 1,76 ± 0,32 on ilmoitettava muodossa 1,8 ± 0,4, koska tuloksen numeron 6 epävarmuus on 32 yksikköä. Lopputulos ja virheraja ilmoitetaan aina samalla desimaalisella tarkkuudella. Kaikki tulokset ilmaistaan SI-yksiköissä tai eräissä sallituissa lisäyksiköissä. Lopputulosten numeerisessa esitysmuodossa tulee käyttää kymmenen potenssia. Samoin on suositeltavaa käyttää etuliitteitä. Esim. 5,2 10-3 s tai 5,2 ms (ei: 0,0052 s). Johtopäätökset Tässä selostuksen tärkeimmässä kappaleessa arvioidaan saatuja tuloksia ja niiden oikeellisuutta esimerkiksi vertaamalla niitä teoreettisiin arvoihin tai vertaamalla keskenään esimerkiksi erilaisin kokeellisin menetelmin saatuja tuloksia. Myös muut omat päätelmät työstä esitetään tässä. Mikäli tuloksia ei ole kovin paljon, kaksi viimeistä kappaletta voi myös yhdistää esimerkiksi otsikon Tulokset ja niistä saadut johtopäätökset alle. Liitteet Jokaisessa selostuksessa tulee olla liitteenä mittauspöytäkirja, josta löytyvät tiedot mittaustilanteesta ja välittömät havaintoarvot. Lisäksi liitteenä on usein kuvaajia ja esimerkiksi tietoja tietokoneohjelmilla tehdyistä sovituksista. Myös ennakkotehtävien ratkaisut pannaan liitteeksi selostukseen. Liitteeksi voi sijoittaa joskus myös isompia kuvia esimerkiksi mittausjärjestelystä tai joitakin pidempiä laskuja. Liitteet on numeroitava ja otsikoitava ja niihin on muistettava viitata selostuksen tekstissä.