TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA ICT-asentaja Tekniikka ja liikenne Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen
1(54) Sisällys 1. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto... 2 1.1. ICT-alan arvoperusta ja ammattiala Sasonlinnan seudulla... 2 1.2. tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 3 1.3. Pääsy- / soveltuvuuskoe... 4 1.4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 4 1.5. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon tavoitteet... 4 1.6. Tutkinnon muodostuminen... 5 1.7. Arvioinnin toteuttamissuunnitelma... 7 2. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp... 8 2.1 Pakolliset tutkinnon osat... 8 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (5p1EICT), 45 osp... 8 2.1.3. Tietokone- ja tietoliikenneasennukset (5p1TILAS), 30 osp... 15 2.2 ICT-asentajan osaamisalan pakollinen tutkinnon osa... 23 2.2.4. Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi (5p2TIAKA), 30 osp... 23 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 29 2.2.2. Elektroniikkatuotanto (5p2ELTU), 30 osp... 29 2.2.5 Huoltopalvelut (5p2HUPA), 15 osp... 33 2.2.6 Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmäasennukset (5p2VILAS), 15 osp... 37 2.2.10 Yritystoiminnan suunnittelu (S2YRSU) 15 osp... 44 2.2.16 Yrityksessä toimiminen (S2YRTO) 15osp... 49 1
2(54) 1. TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena. Perustutkinnon tutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet. Perustutkinnon perusteet on määräys jolla ohjataan koulutuksen järjestäjiä. Tämä oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma noudattaa tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteita. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksesta myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin, kuin se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisten kannalta tarpeellista. 1.1. ICT-ALAN ARVOPERUSTA JA AMMATTIALA SASONLINNAN SEUDULLA Tieto- ja tietoliikenneala vastaa yhteiskunnan toimintoja tukevien tieto- ja tietoliikennejärjestelmien rakentamisesta, ylläpidosta ja niiden laadukkaasta toiminnasta. Alan innovaatiot valtaavat yhä uusia alueita. Eri palvelualoille suunnatut sovellukset vaikuttavat kaikkien kansalaisten elämään ja sen laatuun. Tieto- ja tietoliikennealan laitteistojen avulla hoidetaan yhä suurempi määrä kansalaisten henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja taloudenpitoon liittyviä asioita. Tietoa siirretään yhä laajemmissa koko maapallon kattavissa tietoverkoissa. Alalla työskentelevältä edellytetään suurta ammattietiikkaa sekä ehdottomia salassapitovaatimuksia hänen käsitellessään laitteistoja ja järjestelmiä, joissa kansalaisten henkilökohtaisia tietoja säilytetään tai siirretään. Tuotteiden lyhyet elinkaaret sekä eri laitesukupolvien nopea uudistuminen asettavat myös alalla työskentelevän asiakaspalvelukyvylle entistä suuremmat vaatimukset. Kansalaisilla on tarve saada neuvoa ja opastusta uusien sovellusten ja toimintojen käyttöönotossa niin kotona kuin myös kodin ulkopuolella. Alan laitteistot ovat pääasiallisesti sähkötoimisia ja siten turvallisuutta tulee korostaa niin alalla työskentelevien kuin alan laitteistoja käyttävien henkilöiden osalta. Tieto- ja tietoliikennealan ammattilaiset työskentelevät teknologian alueella, jossa laitteistojen ja toimintojen kehittyminen on nopeaa. Nopea uudistuminen vaatii alalla työskenteleviltä jatkuvaa itsenä kehittämistä. Alan nopea globalisoituminen edellyttää teknologiaan liittyvän osaamisen kehittämisen lisäksi myös kielitaidon kehittämistä. Alan ammattikieli on englanti ja lähes kaikki, myös Suomessa tuotettujen laitteiden ja palveluiden dokumentointi, ovat englanninkielisiä. Laitesukupolvien nopea uudistuminen vaatii myös käytöstä poistuvan laitesukupolven kierrätykseen liittyvää osaamista. Avainaiheita/sanoja: tietoturva sähköturvallisuus asiakaspalvelu, neuvonta tiedon luotettava käsittely ja siirtäminen tekniikan nopea kehitys, itsensä kehittämisen tarve 2
3(54) 1.2. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen koulutuksen voidaan rajoittaa vain silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Jotta opiskelijavalinta onnistuisi opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa perustutkinnon ja koulutusalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdollisista terveydellisistä riskeistä opiskelijaksi hakeutuville hakuoppaissa ja opiskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdollisen sairauden hoitotilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli koulutusalan tai tutkinnon oma lainsäädäntö tai alan erityispiirteet edellyttävät opiskelijaksi valitulta lääkärintodistusta opiskelijan terveydentilasta, riittää siihen lääkärintodistuksen merkintä alalle soveltuvuudesta. Opiskelijaksi ottaminen on ehdollinen lääkärintodistuksen esittämiseen saakka. Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Sairaudesta tai vammautumisesta koulutuksen toteutumiselle aiheutuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Kaikissa tilanteissa, joissa käsitellään ja tallennetaan henkilötietolaissa arka- luonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja, kuten opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja, koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa säädösten edellyttämää huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan mikäli näkökyky tai värinäkö on heikentynyt. 3
4(54) 1.3. PÄÄSY- / SOVELTUVUUSKOE Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon koulutukseen hakeutuville järjestetään pääsy-/soveltuvuuskoe. 1.4. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Opiskelijan osaamista on arvioitava opintojen alkaessa sekä opintojen alkaessa että aina ennen uuden tutkinnon osan alkamista. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tekevät opiskelijan kanssa alkukartoituksen osaamisen tunnistamiseksi. Osaamisen tunnustamisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikoja. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Tunnistetut tutkinnon osat merkataan tutkintotodistukseen. Osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle vaaditaan todistus tai muu luotettava dokumentti, käytännön työ, suullinen ja/tai kirjallinen näyttö. Mikäli todetaan, että opiskelijan osaaminen ei ole riittävä eikä näin arvosanaa voida antaa, niin tällöin järjestetään tutkinnon osasta arviointi tutkinnon osan arviointisuunnitelman mukaisesti. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen suorittaa pääsääntöisesti kyseisen opintojen opettaja tai ryhmäohjaaja. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kuvaus on esitetty tarkemmin IMSjärjestelmässä. 1.5. TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittaneella on moni- puolinen ammattitaito ja hänellä on valmiudet sen jatkuvaan kehittämiseen. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen sekä toimii työelämän pelisääntöjen mukaan. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Tieto- ja tietoliikennealan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto tuottaa opiskelijalle tarvittavan perusosaamisen ICT alan asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen sekä sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja tietotekniikan perusosaaminen. ICT alan opiskelijan tulee myös tuntea hyvin salassapitomääräykset ja noudattaa niitä. Myös käytettävien materiaalien ja komponenttien sekä työkalujen tuntemusta ja käsittelytaitoa tarvitaan kaikissa ICT alan tehtävissä. ICT alan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittanut osaa toimia ICT alan erilaisissa asennus- ja ylläpitotehtävissä ammattilaisena ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkuutta tukien. 4
5(54) 1.6. TUTKINNON MUODOSTUMINEN Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon tutkintonimikkeet ovat elektroniikka-asentaja ja ICT- asentaja. Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvuissa 2, 3, 4 ja 5 käytettyyn tutkinnon osien numerointiin. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat 75osp 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 45osp 2.1.3 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset 30osp 2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 60osp ICT-asentaja 2.2.4 Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi 30osp Lisäksi valittava 30osp seuraavista: 2.2.2 Elektroniikkatuotanto 30osp 2.2.5 Huoltopalvelut 15osp 2.2.6 Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmäasennukset 15osp 2.2.11 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 15 osp tai 30 osp 2.2.12 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 2.2.13 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta 2.2.14 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 2.2.19 Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 3.1.1. Äidinkieli 3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.1.3. Vieraat kielet Pakolliset 8 osp 3 osp 5 1 2 Valinnaiset 0 3 0 3 0 3 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen 6 osp 3 osp 5
6(54) osaaminen, 9 osp 3.2.1. Matematiikka 3.2.2. Fysiikka ja kemia 3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 3 2 1 0 3 0 3 0 3 5 osp 3 osp 1 1 1 2 0 3 0 3 0 3 0 3 7 osp 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 19 osp 16 osp Kohtien 3.1.1 3.4.6 valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osaalueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien 3.1.1 3.4.6 osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnonosat 6
7(54) 1.7. ARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Tutkinnon osien kokonaisuuksiin vaikuttavat arviointimenetelmät Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Pakolliset tutkinnon osat Elektroniikan ja ICT: perustehtävät Tietokone- ja tietoliikenneasennukset Osaamisalakohtaiset tutkinnon osat Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi Valinnaiset tutkinnon osat (valitaan 30osp) Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi Huoltopalvelut Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmäasennukset Elektroniikkatuotanto 45 osp 30 osp 30 osp 30 osp 15 osp 15 osp 30 osp Ammattiosaamisen näyttö Tämän lisäksi tutkinnon osan kokonaisuuden arviointiin vaikuttavat elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka 7
8(54) 2. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 OSP 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 2.1.1 ELEKTRONIIKAN JA ICT:N PERUSTEHTÄVÄT (5P1EICT), 45 osp Tässä pakollisessa elektroniikan ja ICT:n perustehtävät tutkinnon osassa opiskelija oppii sähköiset perussuureet ja oppii mittaamaan niitä. Hän tuntee tavallisimmat elektroniikan ja sähkötekniikan komponentit ja osaa rakentaa niistä toimivia laitteita ESD -suojauksen vaatimukset huomioiden. Hän oppii käyttämään mikrokontrollerin kehitysympäristöä. Hän oppii tuntemaan kiinteistöjen sähköasennuksissa käytettävät yleisimmät asennustarvikkeet, osaa kytkeä niitä ja suorittaa tarvittavia käyttöönottomittauksia. Hän oppii asentamaan tietokoneen käyttöjärjestelmän ja oheislaitteita. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensin ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Oppimateriaalit ja lähteet: Oppikirjat Sähköiset ja muut lähteet Sähkötekniikka; Teoriakirja ja Opiskelukirja, Analoginen elektroniikka, Sähköasennustekniikka; teoriakirja ja Opiskelukirja Laite- ja komponenttivalmistajien valmistusohjeet ja datalehdet. ELEKTRONIIKKA (5p1EICT1) Luokka- ja työsaliopetus, TOP, sähköiset verkot, simulointi ja suunnittelu tietokoneella Opiskelija tuntee elektroniikan komponentit osaa lukea elektroniikan piirustuksia, rakentaa elektronisia laitteita ja suorittaa mittauksia yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja oskilloskoopilla. 8
9(54) SÄHKÖASENNUSTEKNIIKKA (5p1EICT2) Luokka- ja työsaliopetus, sähköiset verkot, suunnittelu tietokoneella Opiskelija osaa lukea sähköteknisiä piirustuksia, kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkökalusteita ja kaapeleita sekä suorittaa vaadittavia mittauksia SÄHKÖTEKNIIKKA (5p1EICT3) Luokka- ja työsaliopetus, sähköiset verkot, simulointi tietokoneella Opiskelija osaa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet ja riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait TIETOKONEEN KÄYTTÖ JA OHJELMISTOT (5p1EICT4) Luokka- ja työsaliopetus, sähköiset verkot, simulointi tietokoneella Opiskelija osaa asentaa tietokoneeseen tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteet, kytkeä tietokoneen verkkoon, tietää Internetin toimintaperiaatteen ja osaa IP - osoitejärjestelmän käytön laitteiden tunnistamisessa, suorittaa tietokoneen käyttäjän A-kortin AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Opiskelija ELEKTRONIIKKA - osaa mitata oskilloskoopilla Opiskelija tuntee elektroniikan Tee seuraavat tehtävät / harjoitukset - luokkaopetus vaihtovirtapiirin signaalista komponentit, osaa lukea elektroniikan - komponenttien nimellisarvojen, - työsaliopetus amplitudin ja taajuuden piirustuksia, rakentaa elektronisia napaisuuden ja liitäntänastojen - AV materiaalit - tuntee elektroniikan rakenneosat ja laitteita ja suorittaa mittauksia järjestyksen selvittämisharjoitukset - simulointiohjelmat komponentit ja osaa käyttää niiden yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja - mittausharjoitukset valmiiden - CAD-ohjelmat datatietoja oskilloskoopilla: harjoitusalustojen ja itse rakennettujen - sähköiset materiaalit - tuntee elektroniikan mittalaiteet ja laitteiden avulla - laite- ja komponenttivalmistajan osaa suorittaa mittauksia Sisältö: - virtalähteet datalehdet elektronisista laitteista - vahvistimet - tiedonhankinta netistä - osaa valmistaa piirilevyn (PCB, - analogia- ja digitaalielektroniikan - oskillaattorit - itseopiskelu oppikirjasta Printed Circuit Board) sekä komponenttilevyn (PCBA, Printed Circuit Board Assembly) peruskomponentit - yleismittari, pihtivirtamittari, oskilloskooppi, logiikkatesteri ja - digitaalitekniikan sovellutukset - mikro-ohjaimien ohjelmointiharjoitukset - Äidinkieli 1, Opiskelu-, teksti- ja vuorovaikutusosaaminen (3 osp) - osaa työohjeiden ja komponenttitesteri - piirilevyjen valmistamisen - Vieraat kielet, englanti (2 osp) 9
10(54) kytkentäkaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen - piirilevyn kalustaminen läpiasennettavista komponenteista käsin juottamalla harjoitustehtävät - yksinkertaisen sulautetun järjestelmän valmistaminen, ohjelman laatiminen - Fysiikka ja kemia (2 osp) - elektroniikkalaitteen tai sen - SMD - piirilevyn kalustaminen käsin vuokaavio-ohjelman avulla, ohjelman osakokonaisuuden sekä ja mitata juottamalla ja manipulaattoria lataaminen sulautettuun järjestelmään ja niistä virtoja ja jännitteitä käyttäen laitteen toiminnan testaaminen ja - osaa juottaa erilaisia komponentteja - komponenttien käsittely, tarvittavien korjauksien tekeminen sekä korjata juotoksia ESD - juottaminen, testaaminen, suojauksen vaatimukset korjausjuottaminen ESD - huomioiden suojauksen vaatimusten - osaa käyttää mikrokontrollerin huomioiminen kehitysympäristöä (kääntää sekä ladata sen avulla ohjelmia) - työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita - yksinkertaisen vuokaavio-ohjelman laatiminen ja mikrokontrolleriin lataaminen - työturvallisuus - osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti. 10
11(54) AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Opiskelija SÄHKÖASENNUSTEKNIIKKA - osaa lukea sähkö- ja Opiskelija osaa lukea sähköteknisiä Tee seuraavat tehtävät / harjoitukset - luokkaopetus verkkoasennuksiin liittyviä piirustuksia, kytkeä kiinteistöjen - - työsaliopetus rakennusten tasopiirustuksia ja yleisimpiä sähkökalusteita ja kaapeleita - laskutehtävät ja harjoitukset - AV materiaalit työselostuksia ja kytkeä kiinteistöjen sekä suorittaa vaadittavia mittauksia - piirustusten luku- ja laatimisharjoitukset - simulointiohjelmat yleisimpiä sähkö- ja tietoliikennekalusteita sekä kaapeleita - osaa käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja - osaa dokumentoida työtehtäviään - suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähköturvallisuuskoulutuksen sekä Sisältö: - kiinteistöjen sähköpiirustukset ja työselostukset - kiinteistöjen yleisimpien sähkökalusteiden asentaminen - sähkö- ja käsityökalujen käyttö - mittaaminen yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja oskilloskoopilla - käyttöönottomittaukset - kytkentöjen tekeminen valmiiden piirikaavioiden avulla - mittausharjoitukset valmiista kiinteistöjen peruskytkennöistä - tulityökortin suoritus - työturvallisuuskortin suoritus - CAD-ohjelmat - sähköiset materiaalit - laite- ja komponenttivalmistajan datalehdet - tiedonhankinta netistä - itseopiskelu oppikirjasta - Yhteiskuntataidot (1 osp) - Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (2 osp) tulityökortin ja työturvallisuuskortin - työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita - osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti. 11
12(54) AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Opiskelija SÄHKÖTEKNIIKKA - osaa sähköiset perussuureet sekä Opiskelija suorittaja osaa sähköiset Tee seuraavat tehtävät / harjoitukset - luokkaopetus niiden matemaattiset että fysikaaliset perussuureet sekä niiden matemaattiset - laskutehtävät ja harjoitukset - työsaliopetus perusteet sekä riippuvuussuhteet, ja fysikaaliset perusteet ja - piirustusten luku- ja - AV materiaalit kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja laatimisharjoitukset - simulointiohjelmat - tuntee vaihtovirtapiirien matemaattiset Kirchhoffin lait. - kytkentöjen tekeminen valmiiden - CAD-ohjelmat riippuvuudet Sisältö: piirikaavioiden avulla - sähköiset materiaalit - työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita - osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti. - jännitteen, virran, vastusten ja tehon perusominaisuudet - Ohmin laki, Kirchhoffin laki ja tehon yhtälö - perusmittaukset mm. yleismittarilla ja - mittausharjoitukset valmiista sähkötekniikan peruskytkennöistä - ammattiosaamisen näyttö - laite- ja komponenttivalmistajan datalehdet - tiedonhankinta netistä - itseopiskelu oppikirjasta - Toinen kotimainen kieli, ruotsi (1 osp) oskilloskoopilla - Matematiikka 1, Perusmatematiikkaa - peruskytkentöihin liittyvien (1,5 osp) virtapiirikaavioiden laatiminen käyttäen standardien mukaista esitystapaa - Matematiikka 2, Geometriaa (1,5 osp) - jännitteen, virran, tehon ja vaihesiirtokulman määrittäminen mittaustuloksiin perustuen 1- ja 3-vaihepiireissä 12
13(54) AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Opiskelija TIETOKONEEN KÄYTTÖ JA OHJELMISTOT - osaa asentaa tietokoneeseen Opiskelija osaa asentaa tietokoneeseen Tee seuraavat tehtävät / harjoitukset - luokkaopetus tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä - tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, - AV materiaalit oheislaitteet oheislaitteet, kytkeä tietokoneen grafiikkaesitysohjelmatehtävät ja - alakohtaiset tietokoneohjelmat - tietää Internetin toimintaperiaatteen ja verkkoon, tietää Internetin harjoitukset - sähköiset materiaalit osaa IP- osoitejärjestelmän käytön toimintaperiaatteen ja osaa IP - - käyttöjärjestelmän ja oheislaitteiden - tiedonhankinta netistä laitteiden tunnistamisessa osoitejärjestelmän käytön laitteiden asennusharjoitukset - itseopiskelu - osaa kytkeä tietokoneen verkkoon ja tunnistamisessa, suorittaa tietokoneen - ammatilliset ohjelmasovellutukset - Tieto- ja viestintätekniikka (1 osp) osaa etsiä verkosta opintoihinsa liittyviä käyttäjän A-kortin: - tietokoneen A-kortti - osaa dokumentoida työtehtäviään - suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A-kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot ja taidot. Sisältö: - tekstinkäsittely - taulukkolaskenta - tietokannat - esitysgrafiikka-ohjelmat - alakohtaiset ohjelmat 13
14(54) Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Jokainen opettaja käy palaute- ja kannustuskeskusteluita opiskelijoiden kanssa jatkuvasti (mitä opiskelija on oppinut, hänen on vielä opittava ja millä keinoin). Oppimista arvioidaan myös antamalla palautetta tehtävistä ja töistä. Opiskelija tekee itse arviointia omasta oppimisestaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Osaamisen arviointi Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät tutkinnon osan ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytössä. Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Arviointimenetelmät Tehtävät, käytännön työt ja niiden arviointikeskustelut. Arvioijat Ammattiaineen opettajat Työpaikkaohjaajat Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointimenetelmät Ammattiosaamisen näyttö Arvioijat Arvioinnin suorittaa ammattiaineen opettaja. Opiskelijan itse arviointi huomioidaan arviointikeskustelussa, mutta se ei vaikuta arvosanaan. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelun pohjalta tehdyn arviointipäätöksen perusteella arviointisuunnitelman mukaisesti. Arvosanan korottaminen ja/tai uusiminen Ammattiosaamisen näytöstä saatua arviointia/arvosanaa voidaan korottaa. Hylätty ammattiosaamisen näyttö voidaan uusia. Opettaja arvioi opiskelijan valmiudet ennen uuden ammattiosaamisen näytön järjestämistä. 14
15(54) 2.1.3. TIETOKONE- JA TIETOLIIKENNEASENNUKSET (5P1TILAS), 30 osp Tässä pakollisessa tietokone- ja tietoliikenneasennukset tutkinnon osassa opiskelija oppii asentaman tietokoneen ja tarvittavat ohjelmistot ja rakentamaan lähiverkon oheislaitteineen. Hän oppii tietoturvaohjelmistot ja varmennukset. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen WWW-sivustot. Hän oppii sulautettujen järjestelmien ja niiden ohjelmoinnin sekä käytön periaatteet sekä tuntee mikro-ohjaimen rakenteen ja niihin liitettävät oheislaitteet. Hän osaa lohkokaaviotasolla selostaa analogisten ja digitaalisten tiedonsiirtojärjestelmien toiminnan, tietoliikenteen peruskäsitteet ja tietokonelaitteiden välisen tietoliikenteen toimintaperiaatteet. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensin ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Tutkinnon osa sisältää vähintään 10osp työssäoppimista. Oppimateriaalit ja lähteet: Oppikirjat Sähköiset ja muut lähteet 15
16(54) TIETOKONELAITE JA JÄRJESTELMÄTYÖT (5p1TILAS1) luokkaopetus, TOP, sähköiset materiaalit, verkot ja itsenäinen opiskelu Opiskelija hallitsee erilaiset käyttöjärjestelmät, oheislaitteet ja osaa asentaa ohjelmia, sekä komponentteja. SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT (5p1TILAS2) luokkaopetus, työsali, ohjelmointi ja simulointi Opiskelija osaa sulautettujen järjestelmien ja mikro-ohjaimien ohjelmoinnin sekä käytön periaatteet. TIETOLIIKENNETYÖT (5p1TILAS3) Luokkaopetus, mittaukset, itsenäinen opiskelu Opiskelija tuntee yleisimmät tiedonsiirtojärjestelmät, siirtotien modulit ja niiden tehtävät. Osaa lukea lohkokaaviotasolla järjestelmän toimintaa. Tuntee käytetyt analogiset ja digitaaliset modulaatiot ja niiden ominaisuudet. AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Opiskelija TIETOKONELAITE JA JÄRJESTELMÄTYÖT - osaa purkaa tietokoneen rakenneosiin Opiskelija hallitsee erilaiset Tee seuraavat harjoitukset / tehtävät - luokkaopetus ja koota tietokoneen rakenneosista käyttöjärjestelmät, oheislaitteet ja osaa - käyttöjärjestelmien asennus - sähköiset materiaalit ja verkot - osaa annettujen vaatimusten mukaan rakentaa toimintadokumenttien mukaisen lähiverkkopohjaisen tietokonejärjestelmän tai sen osakokonaisuuden - tuntee pöytätietokoneen sekä kannettavan tietokoneen rakenneosat ja ymmärtää niiden ominaisuudet ja tehtävän tietokonejärjestelmässä - tuntee käyttöjärjestelmän tehtävät ja osaa asentaa ja konfiguroida asentaa ohjelmia, sekä komponentteja. Sisältö: - A-ajokortti - kahden erityyppisen käyttöjärjestelmän asennus ja konfigurointi itsenäisesti - asennusten automatisoinnin, tietoturvan hallinta - tiedon hankinta ja dokumentointi - ymmärtää tietokone- järjestelmän hierarkian - lähiverkkojen toteutus - pc:n kokoaminen ja rakenneosien toiminnan ymmärtäminen - vianetsintä verkossa - tietoturva asetukset - HTML kielen periaatteet - WWW-palvelimien ja sivustojen toiminta - työssä huomioiden sähkö- ja työturvallisuusmääräykset - itsenäinen opiskelu - työsali / TOP - Äidinkieli 2, Mediaosaaminen ja ammatillinen viestintä - työelämä taidot - yrittäjyys ja yritystoiminta - työelämän puheviestintää - työelämän kirjallistaviestintää - kieli, kirjallisuus ja kulttuuri - Ruotsia jatko-opintoja varten - Ruotsin alkeet 16
17(54) tavallisimmat käyttöjärjestelmät - tuntee tietokoneen käyttöjärjestelmien käynnistysprosessin sekä osaa käyttää sitä vianhaussa - osaa mitoittaa, valita ja koota annettujen kriteerien mukaiset osat tietokone- laitteeseen huomioiden suorituskyvyn ja tehontarpeen - osaa yleisimpien oheiskorttien käyttöönoton - osaa asiakaspalvelutaidot ja omaa tarvittavan komponenttitietouden - osaa ottaa käyttöön tietokoneen suojaus- ja lisäominaisuudet - tuntee ulkoisten oheislaitteiden toteutusperiaatteet sekä osaa niiden liittämisen ja käyttöönoton toimivaan tietokonejärjestelmään. - osaa ohjelmien asentamisen ja käyttöönoton sekä yksittäiskoneessa että lähi- verkossa - hallitsee asennusten automatisoinnin, tietoturvan sekä varmennukset - osaa paikallistaa ja korjata laitteisto- ja ohjelmisto-ongelmia - osaa HTML-kielen perusrakenteet - osaa suunnitella ja toteuttaa - hallitsee tietoturvaohjelmistojen toiminnan ja suorittaa niiden avulla tietoturvaan liittyvää vianhakua - ammatti Ruotsi - Englantia jatko-opintoja varten - yhtälöt ja tilastot - talousmatematiikka - työkykyä palloillen - työkykyä monella lajilla - työkykyä kuntoillen - työkykyvalmiuksien vahvistaminen - kultuurien tuntemus - taide ja kulttuuri - ympäristöosaaminen 17
18(54) yksinkertaiset WWW-sivustot - osaa asentaa sivustoja varten WWWpalvelimen. - huomioi työskentelyssään työ-, sähkötyö- ja sähköturvallisuusmääräykset. AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja sisällöt Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Opiskelija SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT - osaa sulautettujen järjestelmien ja Opiskelija osaa sulautettujen Tee seuraavat harjoitukset / tehtävät - luokkaopetus lähiopetuksena harjoitus- mikro-ohjaimien ohjelmoinnin sekä järjestelmien ja mikro-ohjaimien alustojen avulla käytön periaatteet ohjelmoinnin sekä käytön periaatteet. - lukujärjestelmien sekä binääri- että - Flow-code ohjelma - osaa toteuttaa mikro-ohjaimen perusohjelmointia laiteläheisellä C- kielellä sekä osaa testata valmiin sulautetun järjestelmän toimintaa Sisältö: - mikro-ohjaimen perusohjelmointi vuokaavio ohjelmistolla - valmiin sulautetun järjestelmän heksajärjestelmän laskuharjoitukset -ohjelmointiharjoitukset valmiiden harjoitusalustojen ja itse rakennettujen laitteiden avulla - simulointiohjelmat - itseopiskelu harjoitusten avulla - tiedonhaku netistä - matematiikka lukujärjestelmät - hallitsee ohjelmoinnin yleisperiaatteet ja toiminnan testaus o I/O toiminnat vuokaavio ohjelmiston kuvaamisen - kykenee tulkitsemaan lausekieltä ja ohjelmoimaan perusohjelmarakenteet hyvää kuvaustapaa noudattaen - tuntee mikro-ohjaimen rakenteen ja - opiskelija hallitsee ohjelmoinnin yleisperiaatteet ja osaa muodostaa perusrakenteista laajempia ohjelmakokonaisuuksia sekä lisäksi hallitsee funktioiden ja aliohjelmien o o o viiveet hyppykäskyt laskurit/laskutoimitukset englanninkieliset termit 18
19(54) niihin liitettävät oheislaitteet käytön. o loogiset operaatiot - tietää järjestelmän ohjelmistokehityksen perusteet ja osaa kehitysympäristön käytön - opiskelija tuntee mikro-ohjaimen rakenteen ja niihin liitettävät oheislaitteet sekä osaa itsenäisesti luoda elektroniikkalaitteistoja sulautettujen järjestelmien avulla. o o o o silmukat ehtolausekkeet LCD näyttö A/D muunnin. o makrot - sulautetun järjestelmän rakentaminen alustalle, järjestelmän ohjelmointi ja testaus 19