vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Samankaltaiset tiedostot
vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

DEE Kryogeniikka

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

Luku Pääsääntö (The Second Law)

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Teddy 1. välikoe kevät 2008

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

6. Yhteenvetoa kurssista

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Lämpöopin pääsäännöt

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Termodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

4. Termodynaamiset potentiaalit

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Oletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Kemiallinen reaktio

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

7 Termodynaamiset potentiaalit

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / TERVETULOA! Termodynamiikan 1. pääsääntö 9/25/2017

Clausiuksen epäyhtälö

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Thermodynamics is Two Laws and a Li2le Calculus

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Torstai klo Termodynamiikan käsitteitä

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

4. Termodynaamiset potentiaalit

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / Kommentti kotilaskuun 2 Termodynamiikan 1. pääsääntö 9/26/2016

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen

4. Termodynaamiset potentiaalit

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

Vauhti = nopeuden itseisarvo. Nopeuden itseisarvon keskiarvo N:lle hiukkaselle määritellään yhtälöllä

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Biofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

6. Entropia, lämpötila ja vapaa energia

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Ideaalikaasulaki johdettuna mikroskooppisen tarkastelun perusteella! Lämpötila vaikuttaa / johtuu molekyylien kineettisestä energiasta

1 Clausiuksen epäyhtälö

Oikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

2. Termodynamiikan perusteet

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Transkriptio:

DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen

ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin tehty työ on systeemin sisäenergian muutos, ts. U = Q + W DEE-5400 Risto Mikkonen

ilavuuden muutostyö W 1 =? 3 DEE-5400 Risto Mikkonen

ilavuuden muutostyö W 1 =? W p dv 1 1 4 DEE-5400 Risto Mikkonen

Esimerkki olttomoottorin sylinterin kaasun ominaissisäenergia on 800 kj/kg ja ominaistilavuus 0.06 m 3 paisunnan alkaessa. aisunta tapahtuu paineesta 55 bar paineeseen 1.4 bar, jolloin paineen riippuvuus ominaistilavuudesta on pv 1.5 vakio aisunnan jälkeen ominaissisäenergia on 30 kj/kg. Määritä sylinteristä jäähdytysveteen siirtynyt lämpö sylinterissä olevaa kaasun massayksikköä kohti. 5 DEE-5400 Risto Mikkonen

Esimerkki (Cont.) Alussa: u 1 = 800 kj/kg, v 1 = 0.06 m 3 /kg p 1 = 55 bar u p v Lopussa: u = 30 kj/kg, p = 1.4 bar 6 DEE-5400 Risto Mikkonen

Entropia Lämmön tasaantumisilmiöitä kuvaava suure Suljetun systeemin entropia ei koskaan pienene termodynaamisessa prosessissa. ämä tarkoittaa systeemin kehittymistä kohti todennäköisempiä ja vähemmän järjestäytyneitä tiloja. Jos entropia pysyy vakiona, prosessi on reversiibeli (käänteinen), ja voi siis tapahtua kumpaan suuntaan tahansa. Jos entropia kasvaa, prosessi ei ole reversiibeli, ja sen kehitys voi edetä vain yhteen suuntaa. 7 DEE-5400 Risto Mikkonen

Entropia (Cont.) S dq Mikäli kappaleen lämpötila muutuu 1 :stä :een olomuodon pysyessä muuttumattomana S 1 mcd mc ln 1 S tot S t y 0 8 DEE-5400 Risto Mikkonen

Carnot -prosessi 9 DEE-5400 Risto Mikkonen

Carnot n hyötysuhde c 1 out in 10 DEE-5400 Risto Mikkonen

Esimerkki Kumpi on tehokkaampi tapa kahden lämpösäiliön välillä toimivan Carnot n voimakoneen hyötysuhteen nostamiseksi: korkeamman lämpötilan 1 nostaminen alemman lämpötilan pysyessä vakiona vai :n laskeminen 1 :n pysyessä vakiona. 11 DEE-5400 Risto Mikkonen

Esimerkki Määritä vaadittava minimityö jäähdytettäessä kg vettä lämpötilaan 5 0 C allulämpötilasta 5 0 C vakiopaineessa. Veden ominaislämpö C p = 4.186 kj/kgk. Ympäristön lämpötila on 5 0 C. 1 DEE-5400 Risto Mikkonen

Entalpia ja Gibbsin vapaa energia G ; aineeseen sitoutunut kokonaisenergia sisäenergian ja paisuntatyön summa = U + pv G; maksimi sähköenergia prosessista saatu maksimityö G = U + pv - S 13 DEE-5400 Risto Mikkonen

ilasuureet Sisäenergia Entalpia Gibbsin vapaa energia U = Q + W = U + pv G = S elmholtzin vapaa energia F = U - S 14 DEE-5400 Risto Mikkonen

ilasuureet - differentiaalimuodot du = ds dv d = ds + V d dg = - S d + V d da = - S d dv 15 DEE-5400 Risto Mikkonen

ilasuureiden väliset differentiaalikaavat avoitteena on 1. Johtaa eri tilasuureiden (p, V,, S, U,, F ja G) väliset differentiaaliyhtälöt. Valita riippumattomiksi suureiksi helposti mitattavat suureet, kuten p, V, Maxwellin yhtälöt 16 DEE-5400 Risto Mikkonen

Maxwellin yhtälöt v s p s v p s v s p p v s v v p s p 17 DEE-5400 Risto Mikkonen

Esimerkki soita, että ideaalikaasulle (vety, vesihöyry) Entalpia Sisäenergia h (, p) = h() u (, v) = u() 18 DEE-5400 Risto Mikkonen

g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. Ideaalitapauksessa koko Gibbsin energia muuttuu sähköksi. Kennon reversiibeli tyhjäkäyntijännite 1 19 DEE-5400 Risto Mikkonen

Molaarinen lämpökapasiteetti dh = ds + v dp = dq + v dp Kun paine on vakio dh = dq dq d p dh d p c p C p on siis mitta sille, kuinka paljon lämpöä tasetila tarvitsee tietyn lämpötilaeron aikaansaamiseksi vakiopaineessa d s 1 dh 0 DEE-5400 Risto Mikkonen

Molaarinen lämpökapasiteetti C p DEE-5400 Risto Mikkonen 1 1.5 1.5 5 1.5 1 0.75 0.5 0.5 368800 178570 10.01 37.43 : 560700 116500.6 56.51 : 0.037 8.75 58.040 143.05 : C C C p p p

Avogadron luku Yksi mooli mitä tahansa ainetta sisältää aina saman määrän molekyylejä 6.0 x 10 3 ( = N ) Yksi mooli elektroneja käsittää siis N kpl elektroneja Kokonaisvaraus siis N x e (e = 1.60 x 10-19 C) Faraday n vakio F = N x e 96 4845 C DEE-5400 Risto Mikkonen

Reversiibeli tyhjäkäyntijännite Fosforihappokenno: Kaksi elektronia kulkeutuu ulkoisen ( op = 00 0 C) piirin kautta yhtä tuotettua vesimolekyyliä ja yhtä vetymolekyyliä kohti. Kokonaisvaraus: - x N x e = - x F Siis: ehty työ = varaus x jännite = - x F x e = g g 0000 J E 1. 14 F 86455 C V 3 DEE-5400 Risto Mikkonen

Reversiibeli tyhjäkäyntijännite (Cont.) Yleisesti E z g F z: siirrettyjen elektronien lukumäärä jokaista polttoainemolekyyliä kohti arjoitus: Määritä suoran metanolipolttokennon reversiibeli tyhjäkäyntijännite. 4 DEE-5400 Risto Mikkonen

olttokennon hyötysuhde tuotettusähköenergia Gibbsin vapaanenergian muutos polttoainemolekyylintuottamasähköenergia h max g h 100 % ermodynaaminen hyötysuhde 5 DEE-5400 Risto Mikkonen

olttokennon hyötysuhde (Cont.) Mikäli vedyn koko energia (entalpian muutos) voidaan muuttaa sähköksi: E h F 1.48 V ( V ) V : vedyn ylempi lämpöarvo (reaktiossa syntynyt vesi nesteenä) LV : vedyn alempi lämpöarvo (reaktiossa syntynyt vesi kaasuna) V c 1.48 100 % V c todellinen kennojännite f Vc 1.48 100 % f reagoineen ja sisäänsyötetyn polttoainemäärän suhde 6 DEE-5400 Risto Mikkonen

G = G (,, c) j J + k K m M Ideaalikaasulle aktiivisuus 0 0 = 0.1 Ma g g 0 R ln a j J a a m M k K R yleinen kaasuvakio = 8.314 J / mol K 7 DEE-5400 Risto Mikkonen

erusreaktioyhtälö DEE-5400 Risto Mikkonen 8 1 a a a R g g 1 0 ln E a a a F R F g E 0 1 0 ln Nernstin yhtälö

Nernstin yhtälö DEE-5400 Risto Mikkonen 9 0 0 0 ; ; a a a 0 1 0 0 0 ln F R E E

Nernstin yhtälö (Cont.) Kun prosessin paineet yksikössä bar 0 = 1 E E 0 R F ln 1 30 DEE-5400 Risto Mikkonen

Nernstin yhtälö (Cont.) olttokennon reaktioissa olevat kaasut ovat usein jonkinlaisia seoksia (katodille ilmaa, anodilla vedyn seassa hiilidioksidia) ; ; on prosessipaine E E 0 R F ln 1 1 31 DEE-5400 Risto Mikkonen

Nernstin yhtälö (Cont.) E E 0 R ln 1 R ln ( ) F 4 F 3 DEE-5400 Risto Mikkonen

arjoitus arkastele a) systeemin paineen b) vedyn osapaineen c) hapen osapaineen vaikutusta kennon tyhjäkäyntijännitteeseen 33 DEE-5400 Risto Mikkonen

Esimerkki arkastellaan polttokennon anodilla ja katodilla tapahtuvia seuraavia reaktioita C 5 C 3 C e 1 e Mistä sovellutuksesta on kysymys? 34 DEE-5400 Risto Mikkonen

35 DEE-5400 Risto Mikkonen