RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan. kiinteistö- ja rakentamispalveluiden tilaajille

RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan kiinteistö- ja rakentamispalveluiden tilaajille

RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan kiinteistö- ja rakentamispalveluiden tilaajille

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin taustajärjestöt: Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry Kiinteistöpalvelut ry LVI-talotekniikkateollisuus ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennustietosäätiö RTS Suomen Isännöintiliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Viherympäristöliitto ry Tekijät: Ossi Kähönen ja Ville Wartiovaara Julkaisija: Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi, www.kirafoorumi.fi/ Kustantaja: Suomen Rakennusmedia Oy, www.rakennusmedia.fi Graafinen suunnittelu ja taitto: Logopolis graphic design kannen kuva: Gorilla Tuomas Marttila Isbn 978-952-269-023-4 (pdf) Marraskuu 2011, versio 1.0

Sisältö Lukijalle...5 Yritykset tiedostavat harmaan talouden riskit...6 1 Tilaajalla on useita velvoitteita rakennusurakassa...9 Tilaajan velvoitteet määritetään tilaajavastuulaissa...10 Tilaajan on pyydettävä tilaajavastuulain mukaiset selvitykset...11 Tilaaja voi tehdä sopimuksen myös ilman selvityksiä tietyin ehdoin...12 Tilaajavastuu.fi-palvelu helpottaa tilaajavastuulain mukaisten selvitysten saamista...13 Rakennuttajan on huolehdittava kuvallisten henkilötunnisteiden käytöstä työmaalla...13 Kulkulupa työmaalle edellyttää kirjaamista kulkulupaluetteloon...14 Rakentamispalveluissa arvonlisäveron maksaa ostaja...14 Urakoitsijan on suositeltavaa ilmoittaa verottajalle tiedot urakoistaan...15 Julkisissa hankinnoissa hankintayksikön on mahdollista hylätä poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset...16 Tilaaja voi joutua vastaamaan aliurakoitsijoiden työntekijöiden palkoista...18 2 Ulkomaiset yritykset ja työntekijät ovat mukana suomalaisessa rakentamisessa...19 Tilaajavastuulain edellyttämät tiedot on saatava myös ulkomaisilta yrityksiltä... 20 Lähetetty työntekijä on ulkomaisen aliurakoitsijan tai työvoiman vuokrausyrityksen palveluksessa... 20 Ulkomaisella työntekijällä on oltava työnteko-oikeus Suomessa...22 Ulkomaisen työntekijän verotus määräytyy useasta seikasta...23

3 Viitteitä harmaasta taloudesta voi havaita urakan eri vaiheissa...25 Tilaajavastuulain tarkastuksissa löytyy edelleen puutteita... 26 Harmaata taloutta voi torjua urakan kaikissa vaiheissa...27 Selvitä tarjousta antavan yrityksen taustat ja ammattitaito...27 Selvitä taustoja vielä tarkemmin ennen urakkasopimuksen kirjoittamista... 28 Muista valvoa työn etenemistä ja laatua rakentamisvaiheessa... 29 Harmaaseen talouteen liittyy useita rikosnimikkeitä...32 4 Harmaan talouden torjuntaan kehitetään uusia keinoja... 34 Kiinteistö- ja rakentamisala on aktiivisesti mukana harmaan talouden torjunnassa... 35 Rakennusalan työntekijöiden veronumero merkitään henkilötunnisteeseen... 36 Ilmoitusvelvollisuus urakkasummista ja työntekijöistä laajenee...37 Tilaajavastuulakia uudistetaan...37 5 Talousrikollisuus ja harmaa talous vaikuttavat koko yhteiskuntaan...39 Talousrikollisuus on piilorikollisuutta...40 Harmaa talous on osa talousrikollisuutta...40 Rakennusala on oiva kohde harmaalle taloudelle...41 Tietoa kannattaa hankkia lisää... 43

Lukijalle Tämä opas on syntynyt kiinteistö- ja rakentamispalveluiden tilaajien toivomuksesta. Se on tarkoitettu niin rakennuttajille, taloyhtiöil le, isännöitsijöille kuin pääurakoitsijoillekin mutta myös muille palveluiden tilaajille. Oppaan tarkoituksena on auttaa tunnistamaan harmaata taloutta ja siihen liittyvää talousrikollisuutta. Tilaajavastuulain periaatteet ja selvitysvelvollisuudet koskevat sekä kiinteistö- että rakentamispalvelujen ostoa. Oppaassa kerrotaan, millaisia lakisääteisiä velvoitteita tilaajalla on sopimuskumppaneidensa taustan tarkistamiseksi. Se sisältää myös käytännön tietoa harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmenemismuodoista. Tarjolla on lisäksi vinkkejä siihen, millaisiin seikkoihin tilaajan pitäisi kiinnittää huomiota sopimuskumppaneita valitessaan, jotta tilaajat eivät tahallisesti tai tietämättään edistäisi rikollista toimintaa. Harmaan talouden yrittäjiä ei ole ilman harmaan työn tilaajia. Pelkkä viranomaisvalvonta ei riitä ongelmien kitkemiseksi. Pysyvien ja positiivisten muutosten saavuttamiseksi tarvitaan myös tilaajien valveutuneisuutta sekä vastuullista ja säntillistä toimintaa. Rikollinen toiminta vaarantaa koko yhteiskuntaa ja heikentää ihmisten turvallisuudentunnetta. Talousrikollisuus ei poikkea tästä, joten sitä pitää torjua kaikin keinoin. Harmaasta taloudesta arvioidaan aiheutuvan yhteiskunnalle vuosittain 2,5 3,5 miljardin euron (vuosi 2008) kokonaisveromenetykset. Bruttokansantuotteesta se on vajaa 10 prosenttia. Tämä on melkoinen lisärasite rehellisille veronmaksajille. Se myös vaikuttaa yhteiskunnan kansalaisille tarjoamiin palveluihin. Pimeästi työskentelevät työntekijät menettävät eläketurvansa sekä toimivat lukijalle 5

ilman asianmukaisia työehtoja tai vakuutuksia. Harmaan työn tilaajilla on myös huomattavia aikataulullisia ja laadullisia riskejä. Talousrikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle myös muita kuin taloudellisia ongelmia: Yritysten kilpailutilanne vääristyy. Veromoraali heikkenee. Elinkeinonharjoittajiin, valvontaviranomaisiin ja koko viranomaisprosessiin kohdistuu painostusta ja uhkailua. Vakava monialarikollisuus yleistyy. Kansainvälisen rikollisuuden uhka kasvaa. Työntekijät voivat joutua painostuksen kohteeksi ja työskentelemään alalla noudatettavia työehtoja huonommissa olosuhteissa. Jopa ihmiskauppaa esiintyy. Yhteiskuntamoraali ja luottamus yhteiskuntaan heikkenevät. Yritykset tiedostavat harmaan talouden riskit Yrityshaastattelut (haastattelut: J. Marttinen) osoittavat, että yrityksillä on kasvava halu torjua harmaata taloutta lisäämällä yhteistyötä muun muassa viranomaisten kanssa. Yritykset tiedostavat, että niillä on sekä taloudellisia että imagollisia riskejä valitessaan sopimuskumppaneita. Taloudellisia riskejä syntyy esimerkiksi, jos valitaan yhteistyökumppaniksi yrityksiä, joita ei ole asianmukaisesti rekisteröity tai jos arvonlisäveron vähennysoikeus on epäselvää eri palveluiden osalta. Epäselvissä tapauksissa tilaajalle voi vielä langeta jälkikäteen veroja ja eläkkeitä maksettavaksi. Imagolliset riskit realisoituvat, jos tilaaja joutuu selittämään sopimuskumppanin taustalta löytyneitä epäilyttäviä yhteyksiä, epäselviä taustatietoja tai sopimuskumppanin kykyä selviytyä sovitusta urakasta. Järjestäytynyt rikollisuus on myös löytänyt hämärän aliurakoinnin mahdollisuudet. Houkuttimena ovat nopeat liikevoitot, mutta myös matala kiinnijäämisriski. Järjestäytyneen rikollisuuden myötä mukaan on tullut vakavaa ammattimaista rikollisuutta. Ammattiri- 6 RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan

kolliset ovat muun muassa järjestäneet tilaajille kestitsemistä, jossa tarjottujen palveluiden tarkoituksena on saattaa tilaajayrityksen edustajat kiitollisuuden velkaan tai kiristämisen kohteiksi. Lisäksi ammattimaisilla rikollisryhmillä on useita rakennusalalla toimivia peitefirmoja, joilla pestään rikollista rahaa. Rikolliset saattavat myös uhkailla viranomaisia, jotta nämä eivät puuttuisi heidän toimintaansa. Toivomme, että tämä opas toimii käytännön ohjaajana ja sen avulla tilaajat voivat tunnistaa talousrikollisuuden tunnusmerkit ja osaltaan toimia harmaan talouden ehkäisemiseksi. Opas perustuu useisiin henkilöhaastatteluihin. Kiitämme seuraavia henkilöitä asiaan paneutumisesta: Lars Albäck, Suomen Tilaajavastuu Oy Kaj-Erik Björkqvist ja Jaakko Christensen, Keskusrikospoliisi Mikko Hietaranta, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Markku Hirvonen, Harmaa Hirvi Oy, ent. Virken projektipäällikkö Tuomo Karvonen ja Pekka Muinonen, Verohallitus Janne Marttinen ja Erja Virta, Harmaan talouden selvitys yksikkö Kirsi Palviainen, Tapio Kari ja Ville Wartiovaara, Rakennus teollisuus RT ry Juhani Pulkkinen, Helsingin Kihlakunnan Ulosottovirasto Kyösti Suokas, Rakennusliitto ry Helsingissä 2.11.2011 Tekijät lukijalle 7

Tilaaja: harmaan talouden torjumiseksi tee ainakin seuraavat toimenpiteet: Vaadi urakoitsijalta tilaajanvastuulain edellyttämät paperit. Tarkista ne ja tee niistä johtopäätökset ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista. Talleta paperit vaadituksi ajaksi. Tarkista, että ulkomaisten työntekijöiden työluvat ovat kunnossa. Edellytä kuvallisten henkilötunnisteiden käyttöä omilta työntekijöiltäsi ja alihankkijoiltasi. Tarkista, että ulkomaisella yrityksellä, jolla ei ole liikepaikkaa Suomessa, on lain edellyttämä edustaja Suomessa. Rakentamisessa pitää noudattaa toimintatapoja, jotka mahdollistavat parhaan mahdollisen lopputuloksen. Tilaajalla on valvonnassa erityinen velvollisuus. Muista nämä, kun teet sopimuksia tilaajana: Aliurakoinnin tarkoitus ei ole hankkia pelkästään taloudellista etua, vaan erityisosaamista ja/tai lisäresursseja. Aliurakoita ei suositella ketjutettavaksi liian moneen tasoon. Tilaajan ja urakoitsijan pitää sitoutua urakkasopimukseen ja sen liitteiden velvoitteiden hoitamiseen. Tarkista kaupparekisteriotteesta, kenellä on yrityksen nimenkirjoitusoikeus. Tarkista myös allekirjoittajien henkilöllisyys. Kaikki henkilöt pitää perehdyttää työmaalla työskentelyyn. Kaikilla työmaalla työskentelevillä työntekijöillä pitää olla kuvallinen henkilötunniste. Työmaalla olevilla pitää olla voimassaoleva kulkulupa, ja heidät tulee olla merkitty kulkulupaluetteloon. Työntekijöille pitää maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Veroviranomaisille on hyvä ilmoittaa kolmen kuukauden välein työmailta urakoitsija- ja työntekijätiedot, mutta ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut pitää ilmoittaa kuukausittain. 8 RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan

Tilaajalla on useita velvoitteita rakennusurakassa 19

Tilaajan velvoitteet määritetään tilaajavastuulaissa Tilaajavastuulaki kattaa tilaajat, jotka käyttävät vuokratyövoimaa tai työntekijöitä alihankintasopimuksen mukaisiin työtehtäviin tai kuljetuksiin. Rakentamisessa laki koskee niin tilaajina toimivia kuin kaikkiin sopimusketjussa ja yhteisellä työpaikalla olevia tilaajia: rakennuttajaa, pää-, sivu- ja aliurakoitsijaa tai muuta tilaajatahoa, joka tilaa toiselta yritykseltä työsuorituksen tai vuokraa siltä työvoimaa. Tilaajavastuulakia sovelletaan sekä kotimaisiin että ulkomaisiin alihankkijoihin, työvoimaa vuokraaviin yrityksiin ja julkisoikeudellisiin yhteisöihin. Toimimalla tilaajavastuulain edellyttämällä tavalla torjut harmaata taloutta ja varmistat sopimusten noudattamisen. Lisäksi edistät yritysten tasavertaista kilpailua luot yrityksille edellytykset täyttää sopimuspuolina ja työnantajana lakisääteiset velvoitteensa opit tuntemaan sopimuskumppaneitasi ja niiden taustoja. 10 RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan

Tilaajan on pyydettävä tilaajavastuulain mukaiset selvitykset Ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen alihankintasopimukseen perustuvasta työstä tai vuokratyöntekijän käytöstä, on tilaajan pyydettävä sopimusosapuolelta ja tämän on annettava tilaajalle seuraavat tiedot: 1) selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin työnantajarekisteriin sekä arvonlisävelvollisten rekisteriin 2) kaupparekisteriote 3) todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty 4) todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty 5) selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Selvitykset voidaan toimittaa tilaajalle sopimuksen tekemisen jälkeen, kuitenkin ennen töiden aloittamista, jos urakkasopimuksessa on tätä varten purkava ehto. Mikäli toimitetut selvitykset eivät ole lainmukaiset, mahdollistaa purkava ehto sopimuksen purkamisen. Selvitykset saavat olla korkeintaan kolme kuukautta vanhoja. Mikäli tilaaja tekee uuden sopimuksen saman osapuolen kanssa 12 kuukauden kuluessa, tilaajalla on velvollisuus pyytää uudet selvitykset vain, jos hänellä on syytä epäillä olosuhteiden muuttuneen. Jos sopimus kestää yli 12 kuukautta, on tilaajan pyydettävä sopimuskumppaniltaan vero- ja eläketodistukset 12 kuukauden välein. Tarkistetut tiedot pitää tallentaa kahdeksi vuodeksi työn päätymisen jälkeen. 1 Tilaajalla on useita velvoitteita rakennusurakassa 11

Tilaajalle voidaan määrätä 1 600 16 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, jos tilaaja laiminlyö selvitysvelvollisuuden tekee sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan kanssa tekee sopimuksen käsittäen, että osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimusosapuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan. Laiminlyöntimaksun määrääminen ei edellytä aiheutunutta vahinkoa. Tilaaja voi myös hyväksyä muun kuin viranomaisen antaman selvityksen, jos sen on antanut yleisesti luotettava arvioija tai tietojen ylläpitäjä. Tällaisia tahoja ovat muun muassa Suomen Tilaajavastuu Oy (www.tilaajavastuu.fi) ja RALA ry (www.rala.fi). Tilaaja voi tehdä sopimuksen myös ilman selvityksiä tietyin ehdoin Tilaajan ei tarvitse pyytää sopimuskumppaniltaan selvityksiä, jos tilaajalla on perusteltu syy luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Tällainen luottamuksen syy voi olla joku seuraavista: Sopimusosapuoli on valtio, kunta, kuntayhtymä, seurakunta, seurakuntayhtymä, Kansaneläkelaitos tai Suomen Pankki, julkinen osakeyhtiö, valtion liikelaitos ym. Sopimusosapuolen toiminta on vakiintunutta. Tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta. Muu vastaava syy. Tilaajan ei tarvitse myöskään pyytää selvityksiä, jos vuokratun työntekijän työskentely kestää yhteensä enintään 10 työpäivää alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on alle 7 500 euroa. 12 RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan

Taloudellisten riskien välttämiseksi tilaajan on aina järkevä tarkistaa tilaajavastuutiedot, vaikkei laki sitä edellyttäisikään. Työsuojeluviranomaiset (AVI) valvovat aktiivisesti tilaajavastuulain noudattamista. Työsuojeluviranomaisilla on pyynnöstä oikeus saada tilaajalta nähtäväkseen tilaajavastuulain määrittelemät asiakirjat ja tarvittaessa jäljennökset niistä. Tilaajavastuu.fi-palvelu helpottaa tilaajavastuulain mukaisten selvitysten saamista Luotettava Kumppani -ohjelma noutaa toimittajan ja urakoitsijan puolesta tilaajavastuulain edellyttämät tiedot eri rekistereistä ja pitää ne ajan tasalla. Luotettava kumppani -ohjelman valtakirjasopimuksen voi täyttää verkossa www.tilaajavastuu.fi-sivulla. Tilaaja voi rekisteröityä maksuttomaan Raportit-palveluun, josta hän saa tarvitsemansa tilaajavastuulain mukaiset tiedot yhdestä paikasta ja luotettavasti. Valvoja-palvelu seuraa tilaajan puolesta esimerkiksi työmaalla työskentelevien yritysten tilaajavastuulain mukaisia tietoja. Tilaaja saa tiedon havaituista ongelmista välittömästi sähköpostiinsa. Lisätietoja tilaajavastuulaista on muun muassa seuravilla sivuilla: www.tyosuojelu.fi/fi/tilaajavastuu tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2011/03/tilaajavastuuesite %202011%20paino.pdf Rakennuttajan on huolehdittava kuvallisten henkilötunnisteiden käytöstä työmaalla Työturvallisuuslain mukaan rakennuttajan on huolehdittava siitä, että jokaisella työmaalla työskentelevällä on siellä liikkuessaan näkyvillä henkilön yksilöivä kuvallinen tunniste. Kukin urakoitsija hankkii henkilökortit työntekijöilleen ja ilmoittaa heidät kohteen päätoteuttajalle. 1 Tilaajalla on useita velvoitteita rakennusurakassa 13

Kuvallisesta henkilötunnisteesta on käytävä ilmi työntekijän nimi työnantajan nimi tai se, onko henkilö itsenäinen työnsuorittaja. Itsenäisen työnsuorittajan kortissa näkyy toiminimi tai vastaava. Kulkulupa työmaalle edellyttää kirjaamista kulkulupaluetteloon Rakennuskohteen päätoteuttajan on tiedettävä, keitä työmaalla työskentelee. Henkilöt ja heidän palkanmaksajansa tulee kirjata kulkulupaluetteloon, minkä jälkeen työntekijöille annetaan kulkulupa työmaalle. Työmaan kulkulupaluettelosta pitää löytyä seuraavat tiedot: rakennustyömaan nimi pääurakoitsijan nimi ja valvoja/vastaava mestari rakennuttajan nimi ja yhteyshenkilö työntekijästä seuraavat tiedot: kulkulupanumero, nimi, syntymäaika, kotikunta, ulkomaisen työntekijän työntekooikeuden peruste, työnantaja, yritystunnus, milloin kulkulupa alkaa ja päättyy sekä milloin kulkulupa on palautettu. Suositeltavaa on, että työnantaja hankkii jokaiselle työntekijälleen kuvallisen tunnisteen, jota voidaan käyttää myös sähköisenä kulkulupana niillä työmailla, joilla on käytössä sähköinen kulunvalvonta. Kun työntekijä siirtyy työmaalle, jolla ei ole sähköistä kulunvalvontaa, kuvallinen kortti toimii pelkkänä lain vaatimana kuvallisena henkilötunnisteena. Rakentamispalveluissa arvonlisäveron maksaa ostaja Rakennusalan käännetty arvolisäverovelvollisuus otettiin käyttöön 1.4.2011. Tässä järjestelmässä arvonlisäveron maksaa myy- 14 RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan

jän sijasta ostaja, joka voi myös vähentää ilmoittamansa veron. Rakentamispalvelu on määritelty arvonlisäverolain 31 :n 3 momentissa. Rakentamispalvelua ovat kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, jos palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Rakentamispalveluiden ostaja voi olla myös niin sanottu välimies, joka myy edelleen rakentamispalvelua edellä mainitulle elinkeinonharjoittajalle. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta arvonlisäverolain 31 :n 3 momentin 2 kohdan mukaisiin palveluihin, kuten suunnitteluun, valvontaan ja muuhun niihin verrattaviin palveluihin tai jos rakentamispalvelua ostaa yksityishenkilö. Käännetystä arvonlisäverosta saa lisätietoa seuraavilta sivuilta: www.kaanteinenarvonlisavero.fi/ www.rakennusteollisuus.fi/kalv Urakoitsijan on suositeltavaa ilmoittaa verottajalle tiedot urakoistaan Urakoitsijailmoitusten tekeminen perustuu tilaajia ja urakoitsijoita edustavien järjestöjen väliseen sopimukseen, jonka kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöt allekirjoittivat viimeksi 22.9.2006. Sopimuksen allekirjoittajat suosittavat, että kaikki rakennusalan urakkasopimuksessa tilaajina toimivat ilmoittavat verohallinnolle tiedot solmimistaan urakkasopimuksista. 1 Tilaajalla on useita velvoitteita rakennusurakassa 15

Ilmoitukset lähetään neljännesvuosittain kaikista samalta urakoitsijalta tilatuista töistä, joiden yhteismäärä on vähintään 5 000 euroa/neljännesvuosi. Työn tilaaja ilmoittaa verohallinnolle seuraavat tiedot: urakoitsijan nimi, y-tunnus ja osoite vastuuhenkilön nimi (ulkomaisista yrityksistä myös edustaja Suomessa) työmaan nimi urakointilaji urakkahinta (kokonaislaskutus tai sovittu urakkasumma) urakan aloittamispäivä ja arvioitu valmistumisajankohta. Julkisissa hankinnoissa hankintayksikön on mahdollista hylätä poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset Hankintalaki antaa mahdollisuuden, mutta ei velvoita alihintaisen urakan hylkäämiseen. Hankintalain mukaan (63 ) hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Hankintalaki tai sen esityöt 1 eivät anna selkeää vastausta sille, mitä tarkoitetaan poikkeuksellisen alhaisella tarjouksella. Harmaan talouden torjunnan kannalta yleensä ajatellaan, että urakkahinta saattaa olla alihintainen erityisesti, jos sillä ei voida maksaa edes työehtosopimusten mukaisia palkkoja ja veroja. Hankintalain lisäksi julkisen hankintayksikön kannattaa kuitenkin pohtia alihintaisen urakan hyväksymistä myös esimerkiksi 1 Hankintalain esitöiden mukaan (HE 50/2006 vp s. 107) poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. 16 RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan

tilaajanvastuulain näkökulmasta. Lain 7 :n mukaan tilaajalle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu (ks. s. 12), jos hän on tehnyt urakkasopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä velvoitteitaan. Laiminlyöntimaksu voidaan kohdistaa myös julkiseen hankintayksikköön. Tilaaja: menettele näin, jos tarjous vaikuttaa alihintaiselta: 1. Pyydä urakoitsijalta selvitys tarjouksen perusteista. Voit pyytää tietoja esimerkiksi hankinnan toteuttamista koskevista ehdoista, hankinnan toteuttamispaikan työsuojelusta sekä työoloja koskevien velvoitteiden noudattamisesta. Käytännössä voit pyytää urakoitsijalta selvityksen siitä, kuinka tarjotulla urakkahinnalla on mahdollista suorittaa tarjottu työ ja maksaa työntekijöille palkat ja hoitaa muut yhteiskunnalliset velvoitteet. Aseta selvityksen antamiselle määräaika. 2. Tarkista saatu selvitys sen selvittämiseksi, voidaanko summalla hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteet. Rakennusalan työehtosopimukset löytyvät osoitteesta www. finlex.fi. Työehtosopimuksista saat tietoa palkkaluokista. Lisäksi pakollisia kuluja ovat erilaiset sotu-maksut. Palkka tulee kertoa luvulla 1,7, jotta saadaan selville oikea työntekijää kohden maksetun palkan ja sivukulujen määrä. 3. Tee johtopäätökset ja toimi niiden mukaisesti. Mikäli tarjottu hinta on alihintainen, voit hylätä tarjouksen. Mikäli olet epävarma tulkinnasta, ole yhteydessä yksikkösi mahdollisiin lakimiehiin tai harkitse, tarvitsetko ulkopuolista konsultointiapua asiassa. Voit myös olla yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton ylläpitämään julkisten hankintojen neuvontayksikköön. Neuvontayksikkö ei anna lausuntoja, tarkista asiakirjojen oikeellisuutta tai laadi tarjouspyyntöjä, valituskirjelmiä ja vastineita, mutta se vastaa yksittäisiin hankintalain soveltamiseen liittyviin kysymyksiin. Neuvonta on maksutonta. Neuvontayksikön yhteystiedot ovat sivuilla www. hankinnat.fi. 1 Tilaajalla on useita velvoitteita rakennusurakassa 17

Tilaaja voi joutua vastaamaan aliurakoitsijan työntekijöiden palkoista Rakennusalan työehtosopimuksen liitteenä olevan niin sanotun UTS-sopimuksen 4. kohdan mukaan tilaaja vastaa viime kädessä siitä, että aliurakoitsijan tai -hankkijan työntekijän tilaajan työmaalla ansaitsema palkka, lomakorvaus ja mahdolliset urakan pohjarahat tulevat maksetuiksi. Tilaaja vastaa vain sellaisista saatavista, joista työntekijä tai luottamusmies ilmoittaa tilaajalle tai tämän edustajalle viimeistään seitsemäntenä kalenteripäivänä sen jälkeen kun saatava työehtosopimuksen mukaan olisi tullut työntekijälle maksaa. Tilaaja: Tutustu tilaajavastuulain vaatimiin asiakirjoihin huolellisesti. Paneudu asiakirjojen sisältöön yksityiskohtaisesti ja käytä mahdollisuuksien mukaan sähköisiä raportteja (ks. s. 13) väärentämisen estämiseksi. Vaadi toimitettavaksi puuttuvat asiakirjat, älä luota annettuihin lupauksiin. Älä hyväksy minkäänlaista uhkailua. Mikäli joudut uhkailujen kohteeksi, ilmoita välittömästi poliisille. 18 RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan

Ulkomaiset yritykset ja työntekijät ovat mukana suomalaisessa rakentamisessa 219

Tilaajavastuulain edellyttämät tiedot on saatava myös ulkomaisilta yrityksiltä Tilaajan on saatava ulkomaalaisista yrityksistä tilaajavastuulain edellyttämät samat tiedot kuin suomalaisista yrityksistä (ks. s. 11) ulkomaalaisen yrityksen oman sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella. Jos yritys on rekisteröinyt sivuliikkeen Suomeen, tulee selvitykset antaa samalla myös suomalaisesta rekisteristä ja viranomaisilta. EU/ETA-maasta tulevien työntekijöiden osalta edellytetään voimassaolevaa todistusta sosiaaliturvasta ennen työn aloittamista (A1/E101-todistus). Se vastaa suomalaisilta yrityksiltä vaadittavaa todistusta eläkevakuutuksen ottamisesta ja TyEl-todistusta. Mikäli yrityksellä ei ole esittää A1/E101-todistusta työskentelemään tulevista työntekijöistä, tulee työntekijälle ottaa tapaturmavakuutus Suomesta. Lähetetty työntekijä on ulkomaisen aliurakoitsijan tai työvoiman vuokrausyrityksen palveluksessa Lähetetty työntekijä työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa. Toiseen valtioon sijoittautunut työnantajana toimiva yritys lähettää hänet työsuhteen kestäessä rajoitetuksi ajaksi työhön Suomeen. Lähettäminen voi perustua suomalaisen ja ulkomaalaisen yrityksen väliseen urakkasopimukseen tai työvoiman vuokraussopimukseen. Ulkomailta Suomeen työntekijöitä lähettä- 20 RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan

Ulkomainen välitysfirma veti välistä Ulkomainen rakennusyritys V Oy antoi erittäin edullisen tarjouksen keskikokoisesta urakasta. Tilaajavastuulain mukaisten selvitysten perusteella yrityksessä tai sen toiminnassa ei ilmennyt häiriöitä, joten tilaaja hyväksyi urakkatarjouksen. Urakan loppupuolella V Oy:n alihankkijayritykset ottivat yhteyttä rakennuttajaan ja kertoivat, etteivät ne olleet saaneet maksusuorituksia V Oy:ltä useaan kuukauteen. Selvityksissä kävi ilmi, että alihankkijoilla oli enemmän saatavia kuin koko urakan alkuperäinen arvo oli yhteensä. V Oy:llä ei ollut omia työntekijöitä työmaalla: se oli myynyt urakan eteenpäin aliurakoitsijoille ja jättänyt maksamatta alihankkijoilleen suoritetuista töistä. Kun työntekijät jäivät ilman palkkoja, he poistuivat työmaalta ja urakka jouduttiin teettämään loppuun toisella urakoitsijalla. Alkuperäinen urakoitsija oli poistunut maasta, eikä siihen saatu enää yhteyttä. Ohje: Ulkomaisista yrityksistä on haastava selvittää taustatietoja. Riskit kasvavat, kun urakkasopimus solmitaan yrityksen kanssa, josta ei ole selvitetty luotettavalla tavalla taustatietoja. Riskien realisoituessa urakan hinta voi moninkertaistua alkuperäisestä. Kun tehdään sopimus ulkomaisen urakoitsijan kanssa, on syytä kirjata sopimukseen rajoituksia ketjutuksesta siten, että mahdolliset aliurakoitsijat tulee hyväksyttää tilaajalla. Suomen Tilaajavastuu Oy tarjoaa taustaselvityspalveluja virolaisista yrityksistä. Jatkossa toimintaa on tarkoitus laajentaa koko Baltiaa kattavaksi toiminnaksi. Lisäksi suomalaiset luottotietoyhtiöt tarjoavat yritystietoja ulkomaalaisista yrityksistä. vän yrityksen tulee nimetä edustajansa Suomessa, jos yrityksellä ei ole liikepaikkaa Suomessa. Ulkomaisen yrityksen lähettämien työntekijöiden osalta sovelletaan käytännössä samoja työehtoja, kuten yleissitovaa työehtosopimusta, kuin suomalaisiin työntekijöihin. Lähetettyjen työntekijöiden osalta on huomioitava, että heille tulee maksaa työehtosopimuksen mukaisesti päivärahaa. Lähettävän yrityksen tulee hoitaa ne kustannukset, jotka aiheutuvat työntekijän lähettämisestä ulkomaille, eikä niitä voi vähentää palkasta. 2 Ulkomaiset yritykset ja työntekijät ovat mukana suomalaisessa rakentamisessa 21

Suomalaiseen yritykseen palkattu ulkomaalainen on Suomessa työskennellessään samassa asemassa kuin suomalainen työntekijä. Ulkomaisella työntekijällä on oltava työnteko-oikeus Suomessa Pääurakoitsijan on tiedettävä työmaalla olevien ulkomaalaisten työskentelyoikeuden peruste ja säilytettävä tiedot työmaalla toimivista työntekijöistä ja heidän työnteko-oikeuden perusteistaan. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse lupaa Suomessa työskentelyyn. EU/ETA-maan kansalainen ei tarvitse työlupaa Suomessa työskentelyyn. EU/ETA-maan kansalaisen tulee kuitenkin rekisteröidä oleskelunsa Suomessa paikallispoliisille kolmen kuukauden sisällä maahantulon jälkeen. Muun kuin EU/ETA-maan niin sanotun kolmannen maan kansalaisen työskentelyoikeuden perusteena on voimassa oleva työntekijän oleskelulupa. Luvan tulee olla voimassa, kun työntekijä aloittaa työskentelyn. Oleskelulupa on merkitty passiin. EU-maasta työskentelemään tulevalle henkilölle voi olla myönnetty passi, vaikkei hänellä olisikaan kyseisen maan kansalaisuutta. Tällöin puhutaan niin sanotusta harmaapassilaisesta henkilöstä. Tällaisia tapauksia ilmenee erityisesti Virossa asuvien, ilman maan kansalaisuutta olevien henkilöiden kohdalla. Niin sanotun harmaan passin pystyy erottamaan normaalista passista siten, että kansalaisuuden kohdalla lukee XXX tai undefined. Tällaisen henkilön työnteon edellytyksenä on työntekijän oleskelulupa. Henkilö, jolla on työskentelyoikeus toisessa EU-maassa, voi työskennellä Suomessa tilapäisessä alihankintatyössä väliaikaisesti kuuden kuukauden aikana kolmen kuukauden ajan, ennen kuin hänen on haettava Suomessa työntekijän oleskelulupaa, jos työskentelyoikeus on voimassa Suomessa tapahtuvan työskentelyn ajan. Tämä poikkeus koskee vain EU-maasta lähetettyjä työntekijöitä. Mikäli työnteon alusta lähtien on jo tiedossa, että työskentely jatkuu pidempään kuin kolme kuukautta, tulee työntekijän oleskelulupaa hakea jo ennen töiden alkua. 22 RAKENNA REILUSTI! Ohjeita harmaan talouden torjuntaan

Kun tilaaja tekee sopimuksen työn vuokrausyrityksen kanssa, työn teettäjä ilmoittaa verottajalle yrityksen, jolta se vuokraa työvoimaa. Työn teettäjä toimittaa verohallinnolle ulkomaisen yrityksen ja sen mahdollisen edustajan yksilöinti- tai yhteystiedot sekä tiedon yrityksen toimialasta. Ulkomaisen työntekijän verotus määräytyy useasta seikasta Ulkomaalaisen työntekijän verotuksen peruste määräytyy työntekijän statuksen ja lähettäjämaan sekä työskentelyajan perusteella (ks. kuva 1, s. 24). Verotuksen määräytymiseen vaikuttaa myös työntekijän lähettävän yrityksen rekisteröityminen Suomessa sekä se, onko yritykselle muodostunut kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Kiinteän toimipaikan syntymisen aikaraja määräytyy maiden kanssa solmitusta verosopimuksesta. Se vaihtelee sen perusteella, onko kyse tuloverotuksesta vai arvonlisäverotuksesta. Ennakkoperintärekisteröinti ei ole ulkomaisille yrityksille pakollista, mutta kuitenkin suotavaa. Rakennustyön perusteella maksettavasta työkorvauksesta voidaan jättää lähdevero perimättä ainoastaan, jos ulkomainen yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai se esittää lähdeverokortin, jossa on muu määräys. Ks. tarkemmin ulkomaisesta työvoimasta Rakennusteollisuus RT:n, Rakennusliiton ja Ammattiliitto Pron Ulkomaalaisoppaasta (ks. www.rakennusteollisuus.fi/ulkomaalaisopas). 2 Ulkomaiset yritykset ja työntekijät ovat mukana suomalaisessa rakentamisessa 23