Aika Tiistai 4.10.2016 Paikka Kirnu-kokoustila, Santa s Hotel Santa Claus, Rovaniemi Ennakkokysymys ilmoittautumislomakkeessa: Jos kaikki olisi mahdollista, mitä toisin toimimisen tarpeita ja keinoja lääkehuollolla on tulevaisuudessa? Vastaajien määrä: 23 - Ihmisen oma aktiivisuus mukaan lääkehoitoon: - tietoa tulisi jakaa helpommin lääkkeiden vaikutuksesta (asiakkaalle suoraan tietolinkki lääkevaikutuksista etc.) - lääkehoidon vaihtoehdot esille - asiakkaan/potilaan oman roolin vahvistaminen siten, että on myös omavastuu omilla valinnoilla ja mihin valinnat johtavat... - virtuaaliset mahdollisuudet omassa hoidossa enemmän esille/sähköiset palvelut - lääkkeenjakeluun tulisi olla mahdollisuus useammissa kunnissa ja erilaiset muut vaihtoehdot (asuinpaikan ei tulisi vaikuttaa niin paljon, kun se tänä päivänä vaikuttaa) - virtuaaliset mahdollisuudet käyttöön mm. asiakkaan kysymyksille, että saa vastauksen tarpeeksi nopeasti vaan siihen, mitä on kysynyt Asiakkaan / potilaan kustannustietoa tulisi kehittää: - sairauksien ennaltaehkäisy - mitä asiakas/ potilas voi itse tehdä tai miten toimia - miten esim. kipua voi helpottaa liikunnan keinoin tai muilla keinoilla - sairaalahoidon kustannukset ja vaikutukset Lääkkeen hintaan vaikuttavat asiat asiakkaan tietoon. Sairaala-apteekkien välinen lääkkeiden myyminen/vaihtaminen pitäisi olla sallittua ja suorastaan velvoitettavaa lääkehävikin vähentämiseksi. - Erittäin hyvä ohjelmarunko, äkikseltään ei mitään toiveita ulkopuolelta - Lääkehuollon palveluiden tasa-arvoistaminen niin, että palvelujen saatavuus ja laatu olisivat samanlaiset kautta koko maan. Esim. kun ajatellaan Pohjois-Suomessa asuvia ihmisiä, ei voida sanoa että palvelut ovat yhtä sujuvia kuin jos ihminen sattuu asumaan Helsingissä. Apteekkibussit käyttöön syrjäseuduille. Enemmän yhteistyötä eri apteekkien ja sairaaloiden välille. - Digitalisaation mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta käytännössä suurin haaste on logistiikka. Pilleripurkki ei välttämättä tavoita peräkylää ellei toimivia kuljetusmahdollisuuksia ole tarjolla. Logistiikalle pitäisi keksiä ratkaisuja; eri palveluiden yhteistyökuljetuksia etc. Myös kaikenkarvaiset ICT-järjestelmät on ongelma; jos olisi kaikki valta ja resurssit niin Suomeen luotaisiin vain yksi järjestelmä, jossa kaikki toimisivat. Apteekkienkin pitäisi olla tiiviimmin yhteydessä terveydenhuollon järjestelmiin, niin ei tehtäisi päällekkäistä työtä ja kaikki hyödyntäisivät toistensa työpanosta. - Ihmisten lääkkeiden käyttöä ja tarpeita kartoitettaisiin nykyistä tarkemmin ja yksilöllisemmin. Lääkehuolto olisi nykyistä enemmän lääkäreiden kanssa keskusteltuun perustuvaa. - Jokaiseen sairaanhoitolaitokseen olisi nimitettävä farmaseutti ja mahdollisesti lääketeknikko. Lääketeknikko hoitaa logistiikan ja ehkäiseen hävikkiä pitämällä huolta ettei ylitilausta tule. 1
Farmaseutti pitää vastaanottoa, tekee eriasteisia arviointeja, on mukana moniammatillisessa yhteistyössä esim lääkärikierojen mukana, perehdyttää hoitajia lääkkeidenjakoon, kouluttaa jne. Lääkekeskusten määrää voidaan karsia jos logistiikka pelaa ja kustannukset ovat sellaiset, että se kannattaa. Farmaseutti ja lääketeknikko kyllä tinaavat palkkansa. - OSASTOILLE YHTEISET LÄÄKEVARASTOT JA TOIMINTAMALLIT UUSIKSI. OSASTOFARMASIA HYÖDYNTÄMINEN OSASTOILLA. - Lääkehoidon arvioinnit rutiiniksi. Lääkärin tulisi voida konsultoida farmaseuttia ja lääkehoidon arviointien tulisi olla rutiinia verikokeiden tapaan. Sekä arvioinnilla että verikokeilla lääkäri saa lisätietoa päätöstensä tueksi. Farmaseutin tekemän arvioinnin tulisi olla lähipalvelu, jota saa oman kunnan alueelta yhteiskunnan tukiessa kustannuksissa. Kalliiden tehokkaampien lääkehoitojen pääsemistä käyttöön pitää helpottaa. Nämä tuovat tulevaisuudessa säästöjä. Potilaalle on annettava enemmän vastuuta ja esim. personal trainer tai laihdutusryhmä voitaisiin määrätä potilaalle hoidoksi. Liikuntaresepti on hyvä askel tähän suuntaan. - Farmaseuttien ja proviisoreiden työpanosta pitäisi saada vuodeosastoille tekemään esim. potilaiden lääkitysten kokonaisarvioita ja kouluttamaan henkilökuntaa. - Vanhusten lääkehuollon turvallisuus, lääkkeiden yhteisvaikutusten seuraaminen ja vastuu vanhusten lääkehoidosta. - Lääketeknikolle oikeus tehdä tilauksia osastolle. - Kv puolella joustavat apteekkipalvelut jatkuvat. Lääkekoulutuksen verkosto Lappiin. Samalla luo yhteisen verkoston mm. koulutuksiin. Lääkehoidon oppaan SOTE mallin luominen. Mitä se olisi? Ainakin kestävä kehitys viitekehykseen. Sähköinen alusta lääkekysymyksiin. - Lääkehuoltopalvelujen säilyminen (sairaala-apteekki tai lääkekeskus) fyysisesti lähellä asiakkaita koko maassa. - Pitäisi olla kotimaista lääketuotantoa ja mahdollisesti täällä pohjoisessa voitaisiin vielä jonain päivänä valmistaa lääkkeitä. - lääkevalmistusta voisi keskittää, ehkä muutakin osaamista, henkilöstön palkkaaminen tarpeen mukaan ei vakanssien, teknologian lisääminen, farmaseuttista henkilökuntaa voisi paremmin hyödyntää kliinisessä + muussakin organisaation työssä, samoin lääketeknikoiden osaamisen laajempi hyödyntäminen, velvoitevarastointi velvoitteen laskeminen järkevämmäksi, valvovan viranomaisen toiminta enemmän neuvoa antavaksi ja etupainotteiseksi, laitos- ja avohuollon rajapinnalla olevat lääkkeisiin liittyvät ongelmat pitäisi ratkaista - Kerralla mahdollisuus uusia kahden vuoden lääkkeet niin että ei kuukauden välein tarvi uusia potilaan lääkityksiä. Silloin ohjelma ilmoittaa mahdollisista haitta/yhteisvaikutuksista ja huomioista. Ikäihmisen lääkitykseen hyvät vähennysohjeet ja kuinka kauan on syytä käyttää ennaltaehkäiseviä lääkkeitä ikäihmisillä (kolesteroli, RR jne) ja koska on hyvän lääkehoidonmukaista niitä poistaa/vähentää) - olisko mahdollista perustaa esim.pohjoiseen, vaikka Rovaniemelle Lääketukku, josta myös pohjoisen asiakkaat 2
saisivat nopeammin lääkkeet? Tai josta voisi vaikka hake tärkeän puuttumaan jääneen lääkkeen, joka tarvitaan pikaisesti Voisiko ajatella että apteekkibussit kulkisivat syrjäkylillä palvelemassa asiakkaita, joiden apteekkimatkat voivat olla satoja kilometrejä? esim. Utsjoki, Nuorgam, Karigasniemi, lähin apteekki Ivalo, Nuorgamista matkaa 210 km yhteen suuntaan. Tuntuu, että päättäjät eivät aina muista että Suomi on pitkä maa, eikä lopu Ouluun... - Automaatioita ja robotiikkaa pitää pystyä käyttämään siten, että saamme täyden hyödyn kalliista investoinneista, eikä kompastuta lakien tai määräysten sanamuotoihin tai viranomaisten tulkintaa asioista. Toisin sanoen täytyy olla mahdollisuus esim. lääkevarastorobotin validiointi prosessin kautta vapauttaa farmaseuttista työvoimaan osastojen lääketoimituksissa määräysten mukaisesta "farmaseuttisesta tarkistuksesta" muihin tehtäviin, missä farmaseuttisella tietotaidolla on potilaan lääkehoitoprosessissa hyötyä. Emme tule saamaan tulevaisuudessakaan työpanoksia lisää käyttöömme vaan tulevaisuudessa pitää miettiä, miten nykyiset työpanokset voidaan vapauttaa tekemää kliinistä farmasiaa lääkehoitoprosesseihin. - En osaa vielä sanoa... - Lääkehuolto ei ole logistiikkaa. Lääkehuollon ensisijainen tarkoitus on turvata laadukas ja turvallinen lääkehoito. Tulevaisuudessa logistiikan hoitaa yhä enemmän automaatio, mutta lääkeasiantuntemus ei ole korvattavissa. Farmasian tulee ottaa enemmän vastuuta turvallisesta lääkehoidosta myös sairaaloissa. Apteekkien henkilökunnan lääkehoidon arviointiosaamista tulee hyödyntää kaikkien potilaiden, mutta erityisesti monilääkittyjen ja paljon sairaalapalveluita käyttävien potilaiden kohdalla. Kustannussäästöjä on haettava rationaalisen lääkehoidon tukemisen keinoin. Digitaaliset palvelut sitovat apteekit ja lääkehuollon jatkossa yhä lähemmäs muuta terveydenhuoltoa. - Tellervo Seppälä Lääketilaus sähköisesti. Sähköinen järjestelmä, josta näkee kulutuksen kuukausittain ja vuosittain ja varastossa olevat lääkkeet määrineen. - Tarpeet liittyvät resurssien optimaaliseen käyttöön. Lääkehoitojen yksilötason hyödyt ja haitat pitää olla tarkemmassa kontrollissa ilman että kyseinen kontrolli menee kärpäsen ampumiseksi tykillä. Eli pääpaino vanhusten kanssa päivittäin asioivien havainnoinnilla, mutta kohtuullisin väliajoin farmasistin+lääkärin tekemä kartoitus. Toisaalta on syytä saada yhteiskunta (=päättäjät) ymmärtämään, että joissain tilanteissa kalliskin lääke on se edullisin hoito. Keinopuolelle tulee varmaan monenlaista, esim 3D-Printtaus, joka mahdollistaa ainakin kalliimpien lääkkeiden entistä personoidumman annostelun ja pienempihävikkisen käytön. 3
Lisäkysymyksiä ilmoittaumislomakkeessa: Mitä muuta haluat kysyä seminaarin asiantuntijoilta? Vastaus kysymykseesi annetaan seminaarissa. Vastaajien määrä:10 - Ilmoitan erikseen jos tulee vielä. - SOTE JA LÄHIPALVELUT Kauniita sanoja ja korulauseita on kuultu lähipalveluiden säilyttämisen puolesta, mutta mikä on se realistinen tulevaisuuden näkymä: säilyvätkö perusterveydenhuollon palvelut vähintäinkin nykylaajuudessaan pienemmillä paikkakunnilla. Tohdin epäillä. - Onko olemassa "raameja" minkä mukaan lääkehuoltoa ruvetaan suunnittelemaan? - Voiko huumausaineita säilyttää keräilyvarastoautomaatissa? - Miten SOTEssa otetaan mm. kehitysvammaisten asumisyksikköjen lääkeasiat esiin? Kehitysvamma-ala on sosiaalialan toimintaa, mutta lääkehoito on aika tärkeässä asemassa kv. ihmisen hoivassa. Kehitysvammaisilla on kaksi isoa lääkeryhmää: neuroleptit ja epilepsialääkeket. Miten toteutetaan joustava lääkepalvelu kv ihmisille tai ikä-ihmisille? Yhden luukun asiointi. Yhteneväiset tietojärjestelmät? Onko vain haave? Taustalla ajatus lääketiedon ajantasaisuudesta esim. asiakkaan siirtyessä Kolpeneen palvelukeskuksesta sairaalahoitoon tai asiakkaan muuttaessa kotikuntaan. - Kaikki lääketukkukaupat ovat siirtyneet maan eteläosaan, tämä on pidentänyt lääkkeiden toimitusaikoja ja aiheuttanut lääkehuollon yksiköille tarpeen varastoida enemmän lääkkeitä (määrä ja laatu). Tämän vuoksi yksiköiden lääkehävikki pyrkii kasvamaan, lisäksi lääkkeiden saatavuuskatkot ovat lisääntyneet. Lääkkeiden saatavuutta täytyy kyetä parantamaan ja toimitusaikoja tulee lyhentää potilasturvallisuuden vuoksi. Kuinka voidaan varmistaa että pohjois-suomeen saadaan jatkossakin lääkkeitä ajallaan ja riittävästi eivätkä suuret lääkehuollon yksiköt joudu toimimaan "tukkukauppoina" pienemmille? - varastorobotit ja lääketilausten farmaseuttinen tarkastus, vaaditaanko edelleen? - Tuleeko Sote-uudistus poistamaan pienten kuntien Lääke-keskukset ja keskittämään lääkehuollon lähimmille keskus-sairaaloille? Mikä tulee olemaan lääkekeskusten ja terveyskeskusten suurimmat muutokset tulevaisuudessa? Tuleeko farmasistien rooli pienenemään vai suurenemaan lääkehuollossa tulevaisuudessa? - Sairaalantie 4b Onko tulossa terveyskeskuksiin yllä mainitsemaa järjestelmää lähiaikoina? - Tällä hetkellä lääkelaki estää lääkekeskusten ja sairaala-apteekkien lääkkeiden toimittamisen mm. palveluasumisyksiköihin, jotka lasketaan avohoidoksi, myös tehostettu palveluasuminen. Palvelutaloissa ei siis saa olla ns. päivystyslääkekaappeja, joissa voisi olla esim. aloitusannokset antibiooteista, nitro, glucagen tms. Tämä tarkoittaa sitä, että tulee tilanteita jolloin asukkaan kuljetus esim. päivystykseen on ainoa vaihtoehto vaikka asia voisi olla hoidettavissa lääkehoidon aloittamisella paikan päällä, tietenkin ensin lääkäriä konsultoiden. Nyt on muutaman viikon aikana eri tahoilta tästä asiasta noussut keskustelua. Tätä on kai jokin työryhmä jo miettinytkin, mutta tällainen tuli mieleen liittyen 4.10 tapahtumaan ja ongelmiin, joita tällä hetkellä voi lääkehuoltoon liittyen olla. 4
Seminaarin aikana viestiseinälle kirjoitetut kommentit ja kysymykset 15:54 13:35 13:28 12:26 11:45 11:15 (pelkästään osallistumiseen tai teknisiin ongelmiin liittyvät viestit poistettu) Porista kiitos järjestelyistä ja ohjelmasta, tärkeä aihe. Hyviä puheenvuoroja ja näkemyksiä. T. Palmgrén Etäyhteyksien päässä oleville tiedoksi, että videolähetys keskeytetään tyhmätöiden ajaksi ja jatketaan jälleen klo 15. - Tervetuloa silloin jälleen mukaan! Varsin pian pitäisi ratkaista lääkehuolto sosiaalipuolen asumisyksiköissä, miten taataan päivystysaikana antibioottien aloitukset, kipulääkkeet saattohoidossa jne. Tähän tarvitaan ratkaisu riippumatta siitä kuka lääkäripalvelut yksikköön tuottaa. Doctagon on keskustellut asiasta Fimean kanssa jo 5 v sitten ja ongelma on ollut tiedossa, mutta konkreettisia muutoksia ei ole vielä tapahtunut. Nina-Maria Tigerstedt, geriatri Hei, tässä Janne Arctic Connectilta. Joudumme tekemään pikaisen päivityksen sivustolle, joten jos olette jättäneet yhteyden auki tauon ajaksi, pyydämme teitä ystävällisesti lataamaan sivun uudelleen ongelmien välttämiseksi. Pahoittelumme päivityksestä aiheutuneesta häiriöstä. Kommentti Porista Kivistölle: Sairaala-apteekit tilaavat ja varastoivat useiden tukkujen lääkkeitä, ja lääkkeen hankintaan/toimitukseen osastolle liittyy informaatiota ym. Ruotsin vertaaminen on huono vertaus, siellä Apoteket AB voi toimia kuin sairaala-apteekki, tilaavat lääkkeet tukusta, varastoivat ja toimittavat sairaalalle. Lääkkeiden kotivaran hankkimista vaikeuttaa sv-korvausten aikarajat. Myös lääkkeiden annosjakelu vähentää kotivara-lääkkeiden olemassaoloa. 10:32 Brittien NHS:n lääkehuollon käsittely hoituu Brexitillä... 10:31 10:24 10:21 10:17 yksi iso kehittämistä vaativa asia avohuollon ja laitoshoidon rajapinnalta jätettiin käsittelemättä. Miten turvataan esim saattohoitopotilaan akuutit lääketarpeet avohuollon laitoksessa? Avoapteekista ei saa lääkkeitä aina tarpeeksi nopeasti ja sairaala-apeekista lääkeettä ei saa toimittaa. Potilas saatetaan joutua lähettämään ensiapuun. Tilanteeseen tarvitaan pikainen ratkaisu Porista taas: Sairaala-apteekit voivat valmistaa enemmän ex tempore valmisteita ja vähentää varastoon valmistettavien lääkkeiden määrää, joten EU:n ratkaisu ei lopulta vaikuta dramaattisesti sairaala-apteekkien valmistukseen. Esim Satks:n sairaala-apteekki ei valmista varastoon, vaan kaikki ovat ex tempore tuotteita. T. Palmgrén Miten Brittien NHS:n lääkehuoltoa on käsitelty kun oli puhetta tuosta ison valmistusorganisaation lääketehdasluvista? Porista: Velvoitevarastointi on tärkeää, jotta sairaaloiden lääkesaatavuus pysyy hyvällä tasolla, eikä pienet häiriöt vaikuta potilaiden hoitoon. 5
Ryhmätöiden purku lehtiöiltä 1. Ideoita lääkelogistiikkaan, pillerin mutkat suoriksi Lapin mummo tai läheinen tilaa pillerit nettipalvelusta suoraan kotiin (posti tai matkahuolto toimittaa) Automaattinen lähetyspalvelu esim. 2 vk:n välein, läheinen tai kotipalvelu tarkistaa ja laittaa dosettiin tai dosetit/ annokset valmiiksi lääketehtaalta suoraan käyttäjälle Asiakasnäkökulma mustalla ensin sen jälkeen ammattilaisnäkökulma vihreällä Kustannukset lääkkeistä sote-palvelut huolehtii tiedon maksajalle Lääkäri E-reseptikeskus Osaaminen lääketiet. Asiakas /läheinen Pyyntö TAI automaatti Mummolan postilaatikko Kuljetus Posti, matkahuolto(muu TAKSI sis. mobiilifarmaseutti + lääkeohjaus + kuljetusosaaminen 13 lääketehdasta Lääketehdas Dosetti/annospakkaus esim. pussi Osaaminen farmasia Lääkekeskus kokoaa Tarkistus PALVELUVALIKKO Kyyti Kiinteistönhuolto Th-palvelu Kauppa ym. Lääkkeiden käyttöön ohjaaminen monikanavaisesti Telelääketiede Liikkuvat lähipalvelut Asiakkaan omat, helppokäyttö- digiratkaisut Annospakkausyksikkö (julk/yksit.) Laitteisto 200 000 e Asuu kotona mahdollisimman pitkään Edellytys on hyvä logistiikka 6
2. Lääketukun ja terveydenhuollon työnjaon vaihtoehdot Kuka pitää ja miten suurta velvoite-/varmuusvarastoa? maakunta vs. käyttöpaikka rajayhteistyö jos sairaalan lääkkeiden varastointi etelässä miten turvataan GDP-kuljetukset pohjoiseen NATO vs. Suomen markkinaosuus lääkkeistä (~1 % Eusta Rikun esityksen mukaan) - erityisluvallisten lääkkeiden maahantuonti tukkujen toimesta toimii nykyään ja toivotaan, että toimii jatkossakin - asiantuntijayhteistyön vahvistaminen tuoteturvallisuus lääkeväärennökset - maakuntien lääketukku -kylmä-/viileä/hl tilat ja tilojen vaatimukset erva-alueen malli Baltia: tukut vie dialyysinesteet potilaalle kotiin - kuljetus ja logistiikka - käsivaraston riittävyys - sairaalalääkkeiden keskitetyn - unit dose hankinnan ongelmat, jos hankinta- - potilasturvallisuus yksikkö liian iso - vaikuttavan aineen nimi vs. kauppanimi 3. Avoapteekkien ja lääkekeskusten yhteistyö pienissä kunnissa, jos kaikki olisi mahdollista Alkukeskustelu - Miten taataan tasa-arvoinen lääkehoito? Jos säästetään lääkkeistä. Mitkä ovat hoidon kokonaiskustannukset? Sotessa kaikki kulut samasta pussista. - Mikä on potilaan oma vastuu lääkkeistä? Pitäisikö potilaiden itse pitää listaa käyttämistään lääkkeistä? Apteekit mukaan lääkelistojen ylläpitoon? - YHTEISET TIETOJÄRJESTELMÄT! - Siirtymävaiheessa on aina riski, että lääkelistat eivät pysy ajan tasalla. AVOAPTEEKKIEN JA LÄÄKEKESKUSTEN YHTEISTYÖ PIENISSÄ KUNNISSA - Säästöjä kunnille ja avoapteekeille - Perjantai on apteekeille vaikea päivä Jos varastossa ei ole lääkkeitä, niitä on mahdoton saada 7
- Ruotsissa tk:t maksaa myös kotona syötävät lääkkeet Kaikilla sama omavastuu Valtakunnallinen lääkelista TULEVAISUUS Avoapteekkien ja lääkekeskusten yht.. - Avoapteekin ja tk:n yhteistyö: lääkkeiden vaihto tai lainaus 2019 viivakoodilla seurataan pakettitasolla lääkkeitä. Lainaus tai vaihto pitäisi olla siltikin mahdollista - Yhteinen varastotietokanta. Tieto mitä lääkkeitä alueella on. - Vapaus järjestää alueella paras tapa lääkehuoltoon Yhteistyö pitää sallia - Lääkkeet keskusvarastoon - Sairaala-apteekki, joka saa myydä lääkkeitä - Yksi valtakunnallinen lääkelista, muut järjestelmät käyttävät sitä - Artisti maksaa lääkkeen määrääjä vastuussa kustannuksista - Miksi pienessä kunnassa pitää olla erikseen avoapteekki & lääkekeskus? - Osaamisen lainaaminen - Yksityisen ja julkisen yhteistyö raja-aitojen kaataminen - Hyvien käytäntöjen monistaminen 4. Velvoitevarastointi, kuka hoitaa ja missä? Kukaan ei halua velvoitevarastoa - Syöpälääkkeiden käyttökuntoon saattaminen säilyvyys ongelma? - Velvoitevaraston arvo korkea Kehittäminen Keskittäminen Jakelukierron suunnittelu (ei vanhentuneita lääkkeitä) Tietojärjestelmien hälytys! Yhteinen talous parantaan velvoitevaraston hallintaa tuo kustannustietoisuutta - Velvoitevaraston lainsäädäntö poistuu yksitoimijamalli varastonhallintaohjelmat ja myös osastoille ja yksiköihin - 2D-tunniste, suljetun lääkkeenjaon jakamisen malli (pilleritarkkuus) IDEAT TULEVAISUUS V. 2500 Osaston lääkevarasto osa velvoitevarastoa Älyteknologia avuksi reaaliaikaisuus Digitaalinen varastonhallinta mahdollista Optimaalinen varastonkierron 8
Digitaalinen maakunnallinen / erva velvoitevarasto (kierrätys/hävikki) Tulevaisuudessa pillerissä anturi sisältää tarvittavat tiedot Avoapteekki ja henkilöstö ja lääkevarasto kriisitilanteessa Maakunnallinen lääketyöryhmä ja tehtävät velvoitevaraston ja oman alueen lääkehuoltoon varautumisen suunnittelu (kokonaissuunnittelu) > alueellinen lääkehuoltosuunnitelma (varautuminen ja valvonta) Hoitokäytäntöjen on muututtava Lääkkeiden yhteishankinta yli rajojen Pohjoismaat Yksi hankintarengas Suomessa Muiden lääkkeiden toimijat (konkurssi) Harvinaiset, erittäin kalliit lääkkeet Virtuaalivarasto Nesteet ja niiden tarve. Voiko velvoitevaraston toimintaa siirtää tukuille. Voiko hankkia palvelun logistiikkafirmoilta (selvittää) Jos on kulutusta velvoitevarasto on lyhytaikaisia ongelmia varten Lyhyt kestoaika vanhenee nopeaa Hävikin huomiointi velvoitevarastossa perusteena olevassa kulutuksessa Lääkkeiden saatavuus Päivitetään mitkä lääkkeet ovat velvoitevarastossa Painotetaan kriittisiä lääkkeitä. Voisiko tukut pyörittää velvoitevarastointia miltä osin? Yhteistyö avoapteekkien kanssa kenellä on lääkettä miten lääkkeiden vaihto? Onko laillista luovuttaa lääkettä? 5. Älyteknologia lääkehuollon palveluksessa - Farmaseuttinen palvelu 24/7 - Mittari varmistaa lämpötilan logistiikassa - Miten teknologia saadaan käyttöön - Älykaappi huolehtii oikean lääkkeen esim. vanhenevat lääkkeet - Korvaako teknologia ihmisen? - Koneellinen annosjakelu on kallista - Teknologian avulla varmistetaan, että potilas saa oikean lääkkeen - Lääkkeenottoautomaatit esim. kotihoidossa huolehtii, että asiakas on ottanut lääkkeen - Cyber-uhkat? Sähkökatko mikä on varajärjestelmä - Älyteknologia apuna lääkityslistoissa 9
- Sairaala-apteekkien kohtalo - Sairaanhoitajien työnkuva - Miten logistiikka hoidetaan laadukkaasti myös täällä pohjoisessa esim. oikeassa lämpötilassa - Palveleeko lääketukut tehtaita? - Lääkeinformaation merkitys - Onko lääkäreillä tarpeeksi koulutusta valita potilaalle oikea lääke? - Farmaseutti läsnä päivystyksessä 24/7 esim. telelääketieteen keinoin - Potilaan tiedot ajan tasalla lääkityksen suhteen - Paljon eri tietojärjestelmiä jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa 6. Sairaala-apteekkien yhteistyö, mihin robotti hankitaan? Kaikkien esitysten kombinaatio Miten lääkkeiden saatavuus turvataan kaikissa tilanteissa Hirvittää tilanne, että Suomessa vain yksi hankintarengas (esim. jotain lääkettä ei saada lainkaan) Lähteekö firmoja markkinoilta? Nostaa hintoja Lainsäädännön suhteen vielä paljon epäselvyyksiä, yksit. puoli saatettava samojen velvoitteiden piiriin Tarvitaan tarkempia ohjeita shp:lle, sairaaloille Selkeitäkin ohjeita yritetty kiertää (esim. kalliit lääkkeet / alueelliset omat tulkinnat) Kalliit /erityiskalliit lääkkeet riitäisikö yksi valtakunnallinen paikka? Lääkkeiden siirtely yli laitoksesta toiseen = lainvastaista nykyään Tulevaisuudessa digitalisaation hyödyntäminen korostuu Cyberuhkat kaikki voi romahtaa Vikatilanteet esim. nettiyhteyksissä Tarvitaan ohjeistusta, koulutusta, valvontaa Turvalliset lääkekuljetukset kaikilla tasoilla - miten lääke saadaan asiakkaan luo Ei voida olla pelkästään digit. järj. varassa, manuaalisia järj. tarvitaan myös Konkreettisia ehdotuksia: Sairaala-apteekkien tulee saada myydä lääkkeitä toiselle lääkekeskukselle Yhteinen intranet, josta löytyy esim. ohjeistukset esim. erva-alueella Työryhmät yhteisinä Kalliit lääkkeet keskitetysti yliopistosairaaloista Kipukasettien tilaaminen keskussairaaloista eikä yliopistoapteekeista Yhteiset koulutukset (verkostoituminen suhteessa normaalitilainteisiin / kriisitilainteisiin) Lääkevalmistuksen käyttökuntoon saattamiseen liittyvä yhteistyö Työntekijöiden vaihtaminen yksiköstä toiseen (ymmärrys lisääntyy) Hyvien käytäntöjen jakaminen muille Osaaminen, asiantuntijuus koko alueella käyttöön ( samaa organisaatiota ) Yhtenäiset maakuntatason lääkehoitosuunnitelmat (peruslääkevalikoima), yhteinen budjetti ohjaa 10
7. Kotihoidon ja palveluasumisen akuutit tilanteet. Potilas kotona, lääkäri etänä, mistä lääke? - Akuuttilääkkeet; ei saa lain mukaan olla varastoja - LÄÄKELAIN MUUTOS! - Lääkekeskus + sairaala-apt, mahdollisuus toimittaa lääkkeitä kotihoitoon, palveluasumiseen - Myös apteekeille sama oikeus - Esim. saattohoitopotilaan lääkitys - Päätarkoitus se, että potilas saa hoitoa omassa hoivakodissaan, lääkkeet liikkuu, ei potilas - Miksi - Kaikkea ei tarvitse keksiä uutena asiana, olemassa oleva ammattitaito pitää saada käyttöön yhteistyössä (vs. avoapt + tk) - Eri toimijoiden lisäarvo potilaan hoidon kannalta, mikä on perusteltava - Maakunnan peruslääkevalikoima? Rajaako mahdollisuuksia? Kilpailua? - Miten mitataan hoidon kokonaisuus, ei vain lääkkeen hinta? - Informaatio sairaalan ja avoapteekin välillä kotiutumistilanteessa - Asiakkaan informaatio kotiuttamisessa - Koko kotiuttamisprosessin kehittäminen ja noudattaminen!! Systematisointi - Raja-aitojen kaataminen julkinen ja yksityinen puoli - Apteekit markkinoimaan palveluja 11