Mahdollinen myönteinen vaikutus on sesongin vaikutusten vakauttaminen. Ravintoloiden ja majoitusten hyödyntäminen on jatkuvampaa kaivostyöntekijöiden ja kaivoksiin liittyvien vieraiden läsnäolon johdosta. Koska yleinen taloudellinen toiminta KKM:n alueella kasvaa, on myös matkailun kasvu yhtä todennäköistä kuin muidenkin elinkeinojen. Kaivosinvestoinnit Pajalassa ja Kolarissa auttavat suuren mittakaavan liikenneinfrastruktuurin sijoituksissa. Esimerkiksi rautatie Kolariin saatetaan sähköistää ja lähellä olevat lentokentät Kittilässä ja Pajalassa tulevat kokemaan matkustajamäärän kasvua. Kasvava matkustajamäärä tukisi uusien reittien kannattavuutta. Lieventäminen Northland voi osallistua Ylläksen alueen yhteiseen viestintään ja markkinointitoimintaan yhteistyössä paikallisen matkailualan kanssa. Järjestelmällinen ja avoin viestintä median kanssa matkailuun liittyvistä kaivoksen vaikutuksista. Jäännösvaikutukset Entinen teollisuusalue voidaan hyödyntää uudenlaisiin virkistys- tai matkailutoimintoihin. Teollisuusalueen käyttö voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia matkailualan yrityksille. Mahdollinen poismuutto voi vaikuttaa paikallisten matkailualan yritysten ja palveluiden talouteen. Jos matkailuala ei voi käyttää alueen asuinkapasiteettia, voi joitain ylikapasiteetti ongelmia esiintyä tilapäisesti. Matkailualan elinvoimaisuus auttaa aluetaloutta sopeutumaan kaivoksen sulkemisen aiheuttamaan muutokseen. Jotkut aiemmista kaivostyöntekijät saattavat saada työpaikan palvelualalla tai matkailualalla. Perustettu liikenneverkko jää matkailualan yritysten ja asukkaiden hyödynnettäväksi. 116
Mielikuva: Vaikutus Mielikuva vaikuttaa matkailualan menestykseen tulevaisuudessa Matkailuala saattaa kokea sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia kaivoshankkeesta. Mielikuvan hahmottaminen on yksittäinen ilmiö. Northland ja paikallinen matkailuala voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään alueen imagon ja siten vaikuttaa heidän käsitykseensä esittämällä tarkkoja tietoja. Tietoa tulisi olla tarpeeksi saatavilla kaivoksen perustamisesta ja käytöstä. Mahdolliset vaikutukset hahmotettuun mielikuvaan eivät tapahdu yhdessä yössä. Mahdolliset taloudelliset vaikutukset tai muutokset kysynnässä tapahtuvat viiveellä. Olettaen, että ei tule odottamattomia vaikutuksia tai merkittävää negatiivista mediajulkisuutta, kuva luontoon liittyvästä matkailualueesta ei muutu merkittävästi. Negatiivisen mediajulkisuuden kumulatiivinen vaikutus saattaa manipuloida mahdollisten vierailijoiden ajattelua Ylläksen alueesta. Kaivoksen aiheuttamat haitat eivät ole mahdollisia Äkäslompolon kylässä. Kaivosalueen ohittaminen autolla tai bussilla voi kuitenkin vaikuttaa koko alueesta saatuun kuvaan. Kaivos ei yleensä vaikuta Ylläsjärven kylän vierailijoihin ollenkaan. Tapaustutkimuksen kyselyn (Uusitalo 2010) perusteella johtopäätös on, että mitä useammin vierailijat tulevat Ylläkselle, sitä tarkempi luonnos ympäröivästä alueesta voidaan piirtää. Toisin sanoen, satunnaiset vierailijat voivat tarkkailla näkymää ja eri palvelujen sijaintia jotka sijaitsevat juuri majoituksen läheisyydessä. 117
Taulukko 5. Ylläksen luontomatkailukohteiden käyttäjät heidän alueellisten käsityksiensä perusteella tapaustutkimuksessa (Uusitalo 2010). A B C D Road mappers with ecosentric system at small scale Survey mappers with ecosentric system at small scale Survey mappers with fixed system at large scale Survey mappers with abstract system at large scale Personal factors Focus froup Domestic tourists Foreign tourists Domestic tourists or locals Locals Length of presence First time First time More than once or long Long Mode of travel Independent or guided Guided Independent Independent Map factors Scale Centre of village Village Wider than village Wider than village Structure Chained Mosaic Mosaic Linked or patterned Roads & buildings Roads & buildings or Road & fells Predominant elements lakes All Number of elements 10 10 30 40 Cultural vs. natural 90 % 90 % 70 % 50 % Number of words 5 10 20 30 Reality Weak Rather Weak Rather Strong Strong Reference Ego Ego Location Location Lieventäminen Northland voi osallistua Ylläksen alueen yhteiseen viestintään ja markkinointitoimintaan yhteistyössä paikallisen matkailualan kanssa. Järjestelmällinen ja avoin viestintä median kanssa matkailuun liittyvistä kaivoksen vaikutuksista. Mediaviestinnän lisäksi Northland voi tarjota joitain tarkkoja tietoja paikallisesti, esimerkiksi tienviitoissa tai tienvarsien opastauluissa. Avoin ja rehellinen kommunikaatio kaivoksen elinkaaren eri vaiheissa on tarpeen. Kommunikaation tulisi tuoda esiin läpinäkyvästi kaivoksen perustamisen myönteiset ja kielteiset tekijät. Jotta Ylläksen alueen positiivinen mielikuva säilyisi, Northland Resourcesin täytyy käyttää vastuullisia ja ennakoivia menetelmiä kohti luonnonsuojelua ja yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Jäännösvaikutukset Mielikuva paranee sulkemisvaiheen jälkeen, sillä teollisuusalue tullaan kunnostamaan. Kuva palaa takaisin lähtötasolle. 118
Kuva 35. Mallinnettu näkymä kaivoksen hankealueelle kun sulkeminen on loppuun suoritettu (Ramboll 2012). 5.6.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 Eri hankevaihtoehtojen vaikutuksissa ei ole paljoa eroa. Hankevaihtoehdossa 4, osa teollisesta toiminnasta (rikastamo) sijaitsisi Rautuvaarassa. Rautuvaara on kauempana Ylläksen matkailukohteesta. Todennäköisesti vaikutukset yksittäisten matkailijoiden saamiin mielikuviin pysyvät samana, tai ovat vähemmän merkittäviä kuin hankevaihtoehdossa 1b. Mahdolliset pöly-, melu- ja tärinävaikutukset tulevat olemaan hieman pienempiä vaihtoehdossa 4, kuin vaihtoehdossa 1b. Ensisijainen murskaamokoneisto, rikastamo ja rikastushiekka-allas sijoitettaisiin Rautuvaaraan vaihtoehdon 4 perusteella. Eri vaihtoehdot eivät vaihtele matkailuyrityksille, koska avolouhokset ja esimurskaus sijoitetaan joka tapauksessa Hannukaiseen. Visuaalisesti hankevaihtoehto 4 on enemmän nähtävissä yksittäiselle matkailijalle tarkastellessa yleiskuvaa Yllästunturin huipulta. Tällä hetkellä kaivostorni Rautuvaarassa on kuitenkin näkyvissä. Uudet näkyvät osat olisivat rikastamo ja rikastushiekka-allas. 119
6 Kerrannaisvaikutukset Taulukko 3 Kaivoshankkeen kerrannaisvaikutukset yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kerrannaisvaikutusten Muut Kerrannaisvaikutus vaikutuskohteet myötävaikuttajat Työvoima Majoitus/asunnot Asukkaat Alueellinen talous ja palvelut (Kittilä-Kolari- Pello-Muonio -seutu) Kaivokset: Suhanko, Kittilä, Talvivaara, Kevitsa, Sokli, Kaunisvaara, (Kiiruna) Matkailuala Muut alat Matkailu, muut alat Ulkomaisen työvoiman tuonnin vaikutus sosiaalisiin vaikutuskohteisiin: terveys, sosiaalipalvelut, majoitus, hintataso Ulkopaikkakuntalaisten ihmisten tuonti Verotulojen, ostovoiman, hyödykkeiden ja palveluiden tarpeiden kasvu Matkailu Kaivokset: Suhanko, Kittilä, Talvivaara, Kevitsa, Sokli, Kaunisvaara, (Kiiruna) Muut alat Kysyntä kasvattaa matkailupalveluita ja infrastruktuurin havainnointia Kilpailu työvoimasta Erilaisuus lisääntyy: kulttuurillisen konfliktin vaara (kaivostyöläiset vastaan matkailijat vastaan paikalliset) Porotalous Kaivokset: Suhanko, Kittilä, Talvivaara, Kevitsa, Sokli, Kaunisvaara, (Kiiruna) Matkailuala Muut alat Liikenteen kasvu, maan otto, valli-efekti, melu, pöly, tärinä Liikenne ja kuljetus Satama, rautatie, tiet Kaivokset Matkailu Metsätalous Liikenteen kasvu melu, pöly, tärinä Kuormat ja kapasiteetti 120
Muut alat Kuoleman riski Äkäsjoki Niesajoki Muonionjoki Yleinen luonto Matkailu Ylläksellä ja Äkäslompolossa, jätevesien käsittelylaitos, asutus ja mökit valuma-alueella, metsätalous Kaivokset, kuljetukset, kalastus ja virkistyskäyttö, maa- ja metsätalous, asukkaat, teollisuustoiminnot, asutukset Kaivokset, kuljetukset, kalastus ja virkistyskäyttö, maa- ja metsätalous asukkaat, teollisuustoiminnot, asutukset Kuormituksen lisäys joella Kuormituksen kasvu joella Visuaalinen vaikutus, vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen 121
7 Riskit ja odottamattomat vaikutukset Taulukko 4 Kaivoshankkeen riskit ja odottamattomat seuraukset Riski Odottamattomat seuraukset Lakko vähentää ostovoimaa ja verotuloja Kaivoksen kansallistaminen Kannattavuus laskee, alempi tuotanto vähentää työvoimaa Tuotanto loppuu, kaivos suljetaan vapauttaen työvoiman Lupaehtojen noudattamatta jättäminen sulkee tehtaan, työvoiman vapauttaminen Huono ympäristöllinen suoritus Lisäys yhteiskunnallisessa vastustuksessa, (epätarkat vaikutusarvioinnit) vähentynyt yhteiskunnallinen yhtenäisyys, operointi menettää yhteisön hyväksynnän Ulkomaisten työntekijöiden Lisäys yhteiskunnallisessa vastustuksessa, maahanmuutto muodostaa jännitteitä vähentynyt yhteiskunnallinen yhtenäisyys, operointi menettää yhteisön hyväksynnän Kasvaneet rikostilastot ja Lisäys yhteiskunnallisessa vastustuksessa, epäsosiaalinen käytös vähentynyt yhteiskunnallinen yhtenäisyys, operointi menettää yhteisön hyväksynnän Merkittävä ja jatkuva viivytys hankkeen Luottamuksen ja yhteisön luottamuksen kehityksessä / 0-vaihtoehto menetys, pettymys, yhteiskunnallinen halvaantuminen Hannukaisen +Ylläksen kehittämisen Yleisten palveluiden ylikuormittuminen, kerrannaisvaikutus yhteiskunnalliset ja ympäristölliset seuraukset Pölypäästöt vaikuttaa virkistysarvoon ja kiinteistöjen arvoon pölyn välittömällä vaikutusvyöhykkeellä Mahdolliset vaikutukset porotalouteen: muutokset kulttuurissa, perinteet, sukupolvien välinen kulttuurin vaihto 122
8 Mahdollisuudet Taulukko 5 Mahdollisuudet tuleville seurannan ja lieventämistoimien mahdollisuuksille Mahdollisuudet Liiketoimille mahdollisuus integroida toimintojaan kaivosalueella Äkäsjokivarrelta hankitut vapaa-ajan mökit palautuvat virkistyskäyttöön Kittilä-Kolari-Muonio - seutualueen toimet Yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten Ehdotetut toimet Northlandin tulisi osana sen sosiaalisen vastuun ohjelmaa harkita tukevansa seuraavia: Paikallisia kulttuuritoimia Lahjoituksia virkistyskäyttötiloihin Kannustaa alueellisen pääomarahoitusrahaston perustamista o auttamaan eri alojen aloittavia yrityksiä, kannustaa tutkimus- ja kehitystoimintoja, ja mahdollisesti tarjota alkupääomaa sijoituksille tai aloittaville liiketoimille o rahoituksen tulisi noudattaa pääomasijoittamisen normaaleja tuottavuusehtoja Parantaa ammattihenkilöstön taitoja ja edistää kaivosalan perusammattikoulutusta Mukauttaa koulutusta uusien liiketoimintaideoiden luomiseksi ja teollisten taitojen hyödyntämiseksi Ammatillista koulutusta sulkemisen jälkeisiin toimialoihin Tarjota työkaluja Hannukaisen hankkeen etenemisen aikaansaamaan palveluiden tarpeeseen Lieventämistoimet porotaloudelle Asuinolosuhteiden parantaminen alueella Alueen vetovoiman kehittäminen vapaa-ajan tai asumisalueen kohteena Kaivoksen koko elinkaaren aikaisen erilaisten vaikutusten tutkimuksen ja seurannan mahdollistaminen 123
suorittama jatkuva tutkimus ja edistäminen Edellä mainittuja lieventämistoimia voidaan pitää avainelementteinä koulutettujen ammattilaisten houkuttelemisessa pitkällä tähtäimellä. Jo aktiivisen toimintavaiheen aikana Northland Resources ja Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa tulisi kannustaa ja mahdollistaa kaivoksen työvoimaa aloittamaan lisäkoulutus. Lisäkoulutuksen tavoitteena on valmistaa osaa osaavasta työvoimasta kykenemään työskentelemään muissa ammateissa tai yrityksissä. Yrittäjäkoulutusta tulisi myös olla saatavilla henkilöille ketkä ovat kiinnostuneita perustamaan uusia yrityksiä muille aloille. Lobbauksen ja poliittisen päätöksenteon seuraaminen on tärkeää kaivoksen koko elinkaaren ajan. Levittämällä tarkkaa tietoa teollisuusalan kehityksestä ja kaivoksen seuratuista vaikutuksista, on mahdollista kehittää monikantainen järjestelmä käyttöönottamaan kaikki kehittämismahdollisuudet sujuvaan toimintavaiheeseen ja hyvin järjestettyyn lopettamisvaiheeseen. Monikantainen rakenne voisi toimia neuvoa-antavana elimenä koostuen paikallisista ja kunnallisista viranomaisista, maakunnallisen tason valtion edustajista sekä kaivosteollisuudesta. Neuvoa-antava elin voisi kokoontua esimerkiksi kerran vuodessa arvioimaan Hannukaisen kaivoksen kehitysvaihetta. Monikantainen neuvontaelin on lähestymiskannaltaan enemmin strateginen kuin operatiivinen. Northland tulee rohkaisemaan kaivoksen suorista ja epäsuorista vaikutuksista tehtäviä tutkimuksia ja selvityksiä, koska se sijaitsee lähellä matkailualuetta. Selvitysten ja jatkuvan tarkkailun tulosten pohjalta tulisi olla vuotuinen sidosryhmätapaaminen matkailualan kanssa. Mikäli tulokset viittaisivat matkailualaan negatiivisesti vaikuttaviin merkittäviin seikkoihin, joitain korjaavia toimenpiteitä tulisi suorittaa. Ylläksen matkailualueen matkailun tason ylläpitäminen tai parantaminen edellyttää median hallintastrategiaa kattamaan keskustelut yleisessä perinteisen median ja sosiaalisen median keskusteluissa 124
9 Päätelmät ja Suositukset Yleisesti katsoen Hannukaisen kaivoksen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kaksijakoiset: yhteiskuntataloudelliset ja ympäristöpohjaiset: Taulukko 13 Hannukaisen SVA vaikutusulottuvuudet Osaa Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutuksista voidaan pitää pysyvinä, siten jotkut vaikutukset ovat jäännöksiä. Jotkut vaikutukset kestävät vain kaivoksen elinajan, siksi jotkin yhteiskunnalliset vaikutukset ovat väliaikaisia, kestäen kuitenkin 2 15 vuotta. Kaivoksen sulkemisvaiheen jälkeen tullaan hankealue kunnostamaan. Suurin osa yhteiskunnallisista vaikutuksista tulee palautumaan takaisin lähtötasolle. Erilaiset hankkeen teknisen suorittamisen vaihtoehdot eivät sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta vaihtele kovinkaan merkittävästi. Eri hankevaihtoehdot aiheuttavat muutoksia koettujen vaikutusten välillä, pääasiassa porotaloudessa. Teknisistä vaihtoehdoista riippumatta vaikutukset ovat lähes samat asukkaille, virkistyskäyttäjille, kunnille ja taloudelle. Paikallinen yhteisö pystyy sopeutumaan kaivoksen myönteisiin ja mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin. Kaivoshanke saattaa aiheuttaa joitain ympäristöhaittoja. Samanaikaisesti kaivoshankkeen aiheuttama taloudellinen hyöty tulee kehittämään lisäarvoa koko alueelle. Taulukko 6 Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia seuraavat pääasialliset päätelmät ja suositukset. Päätelmät Hannukainen edustaa 20 vuoden panostusta paikalliseen ja alueelliseen talouteen. Suositukset Varmistaa että kunnalliset sidosryhmät ymmärtävät ja pitävät mielessä että hanke ei ole pysyvä. Ymmärtää hankkeen ja matkailualan suhdetta ja synergiaa 125
Tärkeimmät yhteiskunnalliset vaikutuskohteet ovat: Porotalous; Paikalliset asukkaat; Paikallinen talous; Matkailuala. Ole proaktiivinen! Ole näkyvä! Ole varovainen! Kuuntele! Tuottavasti rakentuneiden osallisten osallistuminen tulisi virallistaa. Hanketta koskevan oikea-aikaisen, tarkan ja ajanmukaisen tiedon jakaminen olisi matkailulle, joka on pysyvää. Vaikutuskohteittain jatkuvasti päivittää tietämyspohjaa koskien vaikutuksia ja seurauksia sekä kuinka ne kehittyvät. Toteuttaa toimia, jotka edistävät positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia, samalla kun lieventää negatiivisia vaikutuksia. Saada yhteisö osallistumaan aktiivisesti. Perusta yhteisösuhteille omistautunut osasto/toimi, jolla on asianmukaiset resurssit ja valtuutettu, johon yhteisön sidosryhmät voivat pitää yhteyttä Tunne hankkeen työturvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja vaarat yhteisön sidosryhmille. Varmista etteivät nämä vaikutukset ja vaarat vähennä yhteisön hyvinvointia yli lähtötason. Ole ennakoivasti ja varmuudella tietoinen hankkeen vaaroista paikalliselle ympäristölle. Varmista että hankkeen ympäristövaikutukset ja vaarat ovat asianmukaisesti hoidettu. Estä eihyväksyttävät ympäristövaikutukset. Tarkkaile yhteisön tuntemuksia, kommentteja, huolia ja palautetta. Monisidosryhmäisen yhteisöperusteisen organisaation perustaminen koostuen paikallisesta viranomaisesta, hankkeen ja yhteisön edustajista hoitamaan hankkeeseen liittyvää yhteydenpitoa ja mahdollisuuksia. Tulee olla valtuudet selkeillä vastuilla, päämäärillä ja tavoitteilla sekä säännöllisillä tapaamisilla. Vuotuinen raportti tulisi tuottaa. Säännöllisiä ja puolisäännöllisiä julkisia tiedotustilaisuuksia ja -tapahtumia tulisi järjestää. Perusta multimediainformaation jakamisalusta, tai alustoja, kuten: 126
hyödyllistä. Hankkeelle omistetut kotisivut (Northland Resourcesin, sijoittajille suunnatusta internet -sivustosta riippumaton), suomeksi ja englanniksi; Aloita ja/tai ota osaa verkostoissa ja tutkimushankkeissa. Varmista että Kolari nähdään vetovoimaisena asumiskohteena erilaisille ryhmille. Valitusmekanismi; Linkkejä/bannereita suosituilla ja tärkeillä internet -sivuilla mm.: www.yllas.fi, www.kolari.fi, jne. Informaatiotauluja yhteisön tärkeillä paikoilla. Tiedotus- ja vierailukeskus kaivosalueella, ohjattujen kaivoskierrosten kanssa. Harkitse monisidosryhmien tutkimushankkeiden aloittamista ja niihin osallistumista koskien mahdollisuuksia, vaikutuksia ja vaaroja: hanke/kaivostoiminta ja matkailu; hanke/kaivostoiminta ja porotalous; hanke/kaivostoiminta ja maakunnallisia rajoja ylittävä talous, mukaan lukien inflaatio- ja deflaatiopaineet monilla taloudellisilla ja yhteisötaloudellisilla näkökulmilla Hankkeen ja kannatettavien erityisten toimintojen tutkiminen myönteisten vaikutusten varmistamiseksi ja negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi tai lieventämiseksi, kuten: Hankintakäytännöt; Rekrytointikäytännöt; Työntekijöiden paikallisen yhteisön ja kulttuurin yhteyttä koskevaa koulutusta ja tiedostamisen rakentamista; Yhteisön sidosryhmien rahoituskäytäntöjä; (mikro-) rahoitusjärjestelmien perustaminen paikalisten viranomaisten (kehitysorganisaatioiden) ja rahoitusorganisaatioiden kanssa halpojen lainojen tarjoamiseksi yhteisön/sidosryhmien aloitteille joiden odotetaan edesauttavan talouden monimuotoistamista 3 ; Tarkastella mahdollisuuksia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuus hoitamaan tiettyjä aihealueita, kuten majoitus, (julkista) liikennettä, terveyspalveluita ja muita sosiaalisen infrastruktuurin parannuksia 3 Tarkoitus olisi vähentää tai lieventää yhteisön riippuvuutta hankkeesta. Aloitteiden täytyy näyttää kuinka ne olisivat kestäviä ja tuottaisivat voittoa. 127
10 Liitteet Becker, H.A. & Vanclay, F. (ed.) (2003). The international handbook of social impact assessment; conceptual and methodological advances. Kuntalaki (1995). Kuntalaki 1995/365. <www.finlex.fi> Haaga-Perho (2011). Matkailun palvelukonseptiselvitys Tunturi-Lapin alueella. <http://www.tunturilappi.fi/sites/tunturilappi.fi/files/matkailunpalvelukonseptitu nturilappi%20raportti20042011.pdf> ICMM (2008). Mining and Indigenous People. Position Statement. International Council on Mining & Metals. ICMM (2011). International Council on Mining & Metals. <http://www.icmm.com>. IAIA (2011). Internation Association for Impact Assessment. <http://www.iaia.org>. ILO (2011). International Labour Organization. <http://www.ilo.org>. Itkonen, P. (2012). Reindeer Husbandry Report For Hannukainen Mining Project. Terveydenhuoltolaki (2010). Terveydenhuoltolaki 2010/1326. www.finlex.fi. Jacobs (2012). 10.0 Environmental and Social Impacts. Hannukainen Feasibility Study. Laasanen, J. (2010). Pajala-Kolari kaivoshankkeen vaikutukset Kolarin kuntaan. Raportteja 52. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Marttunen, M & M. Suomalainen (2005). Participatory and multi objective development of water course regulation creation of regulation alternatives from stakeholders preferences. Journal of Multi-criteria Decision Analysis, 13 (1), 29-49.) Metsänhoitosuositukset (1994). Luonnonläheinen metsänhoito. Metsäkeskus Tapion julkaisu 6/1994. 72 s. Pöyry (2008). Accomodation study. Ramboll (2012). Hannukainen EIA report material. Statistics Finland (2012). StatFin-statistical database. <http://pxweb2.stat.fi/ database/statfin/databasetree_en.asp> The Act on Environmental Impact Assessment Procedure (468/1994). The Mining Act (621/2011). The Mining Act (503/1965) Tukes (2011). Finnish Safety and Chemical Agency. Gold panning, ore prospecting and mining. <http://www.tukes.fi/en/branches/mining/> Uusitalo, M. (2010). Differences in Tourists and Local Residents Perceptions of Tourism Landscapes: A Case Study from Ylläs, Finnish Lapland. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism. Vanclay, F. (2003). International Principles for Social Impact Assessment. IAIA Special Publication Series No.2. 128
LIITE 1: PAIKALLISET ASUKKAAT JA KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT: RAKENTAMISTA EDELTÄVÄ VAIHE HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Halukkuus muuttaa ja/tai muuttamiselle on vaihtoehto Matala kiintymys sijaintiin Heikko yhteisön yhtenäisyys Aikaisempi rajoittunut sijoitus kiinteistöön Tarpeen vaatiessa suuri kyky muuttamiseen Sopeutumiskykyinen muutokseen vaikka olisi haluton muuttamaan Haluton muuttamaan ja/tai pakotettu muuttamaan tai on rajoitetut mahdollisuudet uudelleensijoittua Vahva kiintymys sijaintiin Vahva yhteisön yhtenäisyys Suuret investoinnit (resurssit, kustannukset, aika, tutkimus, markkinointi, jne.) Tarpeen vaatiessa heikko kyky muuttamiseen Pieni Vaikutukset tuntuvat vain suojavyöhykkeen sisällä oleville Rajoittunut vaikutus sijoituksiin Rajoittunut muutos kiinteistöjen arvossa <5 % Vaikutukset kestävät lyhyen ajan (esim. toimintavaiheen alun) METSÄHALLITUS / KAUPALLINEN METSÄTALOUS Keskisuuri Vaikutukset tuntuvat koko Hannukaisen kylässä kohtuullinen vaikutus sijoituksiin Kohtuullinen muutos kiinteistöjen arvossa 5 10 % välillä Vaikutukset kestävät kaivoksen elinkaaren ajan Suuri Vaikutukset tuntuvat 3km:n päähän suojavyöhykkeeltä Merkittävä vaikutus sijoituksiin Merkittävä muutos kiinteistöjen arvoon > 10 % Vaikutukset ovat pysyviä VAPAA-AJAN KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT JUURI 1 km:n SUOJAVYÖHYKKEEN ULKOPUOLELLA YRITTÄJÄT (3 KM SÄTEELLÄ) HANNUKAISEN ASUKKAAT 1 KM SUOJAVYÖHYKKEEN SISÄLLÄ PAIKALLISET LIIKETOIMINNOT (1KM:N SUOJAVYÖHYKKEEN SISÄLLÄ) VAPAA-AJAN KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT 1KM:N SUOJAVYÖHYKKEEN SISÄLLÄ 129
LIITE 2: PAIKALLISET ASUKKAAT JA KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT: RAKENTAMIS- JA TOIMINTAVAIHEET (1/2) HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Halukkuus muuttaa ja/tai muuttamiselle on vaihtoehto Matala kiintymys sijaintiin Heikko yhteisön yhtenäisyys Aikaisempi rajoittunut sijoitus kiinteistöön Tarpeen vaatiessa suuri kyky muuttamiseen Neutraali vastaus muuttamiseen ja/tai on kohtuulliset mahdollisuudet uudelleensijoitukseen Keskisuuri kiintymys sijaintiin. Keskisuuri yhteisön yhtenäisyys Keskisuuret aikaisemmat sijoitukset kiinteistöihin Tarpeen vaatiessa keskisuuri kyky muuttamiseen Haluton muuttamaan ja/tai pakotettu muuttamaan tai on rajoitetut mahdollisuudet uudelleensijoittua Vahva kiintymys sijaintiin Vahva yhteisön yhtenäisyys Korkeat sijoitukset (resurssit, kustannukset, aika, tutkimus, markkinointi, jne.) tarpeen vaatiessa heikko kyky muuttamiseen Pieni Vaikutukset tuntuvat vain suojavyöhykkeen sisällä oleville Rajoittunut vaikutus sijoituksiin Rajoittunut muutos kiinteistöjen arvossa <5 % Vaikutukset kestävät lyhyen ajan (esim. toimintavaiheen alun) Keskisuuri Vaikutukset tuntuvat koko Hannukaisen kylässä kohtuullinen vaikutus sijoituksiin Kohtuullinen muutos kiinteistöjen arvossa 5 10 % välillä Vaikutukset kestävät kaivoksen elinkaaren ajan KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT 3 KM:N SISÄLLÄ Suuri Vaikutukset tuntuvat 3km:n päähän suojavyöhykkeeltä Merkittävä vaikutus sijoituksiin Merkittävä muutos kiinteistöjen arvoon > 10 % Vaikutukset ovat pysyviä 130
LIITE 3: PAIKALLISET ASUKKAAT JA KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT: RAKENTAMIS- JA TOIMINTAVAIHEET (2/2) HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Halukkuus muuttaa ja/tai muuttamiselle on vaihtoehto Matala kiintymys sijaintiin Heikko yhteisön yhtenäisyys Aikaisempi rajoittunut sijoitus kiinteistöön Tarpeen vaatiessa suuri kyky muuttamiseen Neutraali vastaus muuttamiseen ja/tai on kohtuulliset mahdollisuudet uudelleensijoitukseen Keskisuuri kiintymys sijaintiin. Keskisuuri yhteisön yhtenäisyys. Keskisuuret aikaisemmat sijoitukset kiinteistöihin Tarpeen vaatiessa keskisuuri kyky muuttamiseen Haluton muuttamaan ja/tai pakotettu muuttamaan tai on rajoitetut mahdollisuudet uudelleensijoittua Vahva kiintymys sijaintiin Vahva yhteisön yhtenäisyys Korkeat sijoitukset (resurssit, kustannukset, aika, tutkimus, markkinointi, jne.) tarpeen vaatiessa heikko kyky muuttamiseen Pieni Vaikutukset tuntuvat vain suojavyöhykkeen sisällä oleville Rajoittunut vaikutus sijoituksiin Rajoittunut muutos kiinteistöjen arvossa <5 % Vaikutukset kestävät lyhyen ajan (esim. toimintavaiheen alun) Keskisuuri Vaikutukset tuntuvat koko Hannukaisen kylässä Kohtuullinen vaikutus sijoituksiin Kohtuullinen muutos kiinteistöjen arvossa 5 10 % välillä Vaikutukset kestävät kaivoksen elinkaaren ajan KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT 3 KM:Ä KAUEMPANA Suuri Vaikutukset tuntuvat 3km:n päähän suojavyöhykkeeltä Merkittävä vaikutus sijoituksiin Merkittävä muutos kiinteistöjen arvoon > 10 % Vaikutukset ovat pysyviä 131
LIITE 4: POROTALOUS: RAKENTAMISTA EDELTÄVÄ VAIHE HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Väliaikainen porotalouden infrastruktuurin menetys (rakentamisvaihe) Muutos porojen käyttäytymisessä ei aiheuta lisäkuluja poromiehille Talviruokintaan lisäkuluja Työvoimaan lisäkuluja Muutoksia porojen käyttäytymistavoissa Sukupolvien välisen yhteyden menetys Porojen määrän väheneminen Merkittävä vähennys porotalouteen, taloudellinen vaikutus Pieni Kaivostoiminta poistaa alle 2 % kesälaitumista Alle 2 % vähennys lisääntymisalueisiin Alle 2 % vähennys talvilaitumiin Ei muutoksia laidunreitteihin Myytyjen porojen määrä on tasainen Poroerotuspaikan/ infrastruktuurin väliaikainen menetys (rakentamisvaihe) Laitumien menetys -> ravinto <2 % LAIDUNALUEET Keskisuuri Vaikuttaa 2 5 % välillä porolaitumista % laidunreiteistä muuttuu Myytyjen porojen määrä vähenee aiheuttaen porotalouden pienentymisen Poroerotuspaikan / infrastruktuurin väliaikainen menetys (kaivoksen elinajan) Laitumien menetys -> ravinto <2 5 % PYSYVÄT RAKENTEET YKSITTÄISET POROMIEHET MUONION PALISKUNTA Suuri Vaikuttaa yli 5 %:iin porolaitumista Tärkeimmät laidunreitit muuttuvat Myytyjen porojen määrä vähenee porojen vähenemisen seurauksena aiheuttaen kriittisen vähennyksen porotaloudessa (% vähennys myynnissä) Poroerotuspaikan / infrastruktuurin pysyvä menetys Laitumien menetys yli 5 % POROJEN KÄYTTÄYTYMINEN 132
LIITE 5: POROTALOUS: TOIMINTAVAIHE HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Väliaikainen porotalouden infrastruktuurin menetys (rakentamisvaihe) Muutos porojen käyttäytymisessä ei aiheuta lisäkuluja poromiehille Talviruokintaan lisäkuluja Työvoimaan lisäkuluja Muutoksia porojen käyttäytymistavoissa Porotalouden infrastruktuurin väliaikainen menetys (kaivoksen elinajan) Sukupolvien välisen yhteyden menetys Porojen määrän väheneminen Merkittävä vähennys porotalouteen taloudellinen vaikutus Porotalouden infrastruktuurin pysyvä menetys Pieni Kaivostoiminta poistaa alle 2 % kesälaitumista Alle < 2 % vähennys lisääntymisalueisiin Alle 2 % vähennys talvilaitumiin Ei muutoksia laidunreitteihin Myytyjen porojen määrä on tasainen Poroerotuspaikan väliaikainen menetys (rakentamisvaihe) POROJEN KÄYTTÄYTYMINEN LAIDUNALUEET Keskisuuri Vaikuttaa 2 5 % välillä porolaitumista % laidunreiteistä muuttuu Myytyjen porojen määrä vähenee aiheuttaen porotalouden pienentymisen Poroerotuspaikan väliaikainen menetys (kaivoksen elinajan) PYSYVÄT RAKENTEET YKSITTÄISET POROMIEHET MUONION PALISKUNTA Suuri Vaikuttaa yli 5 %:iin porolaitumista Tärkeimmät laidunreitit muuttuvat Myytyjen porojen määrä vähenee porojen vähenemisen seurauksena aiheuttaen kriittisen vähennyksen porotaloudessa (% vähennys myynnissä) Poroerotuspaikan pysyvä menetys 133
LIITE 6: VIRKISTYSKÄYTTÖ: RAKENTAMISVAIHE HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Virkistyskäyttötoiminnot eivät ole riippuvaisia tai eivät esty kaivoshankkeen alueen takia Vähäisiä häiriöitä virkistyskäyttöarvoille pölystä, melusta, tärinästä tms. päästöistä. Muuttuva maisema ei vaikuta havaittuun virkistyskäyttöarvoon. Virkistyskäyttöaktiviteetit eivät ole riippuvaisia tai eivät esty hankkeen infrastruktuurista Virkistyskäyttöaktiviteetit ovat vain osittain riippuvaisia kaivoshankkeen alueesta ja/tai osittain estyneet hankkeen infrastruktuurin takia. Virkistyskäyttötoiminnot eivät ole riippuvaisia tai eivät esty kaivoshankkeen alueen takia Joitain häiriöitä virkistyskäyttöarvoille pölystä, melusta, tärinästä tms. päästöistä voidaan kokea. Muuttuvalla maisemanäkymällä on näkyvä vaikutus havaittuun virkistyskäyttöarvoon. Virkistyskäyttöaktiviteetit ovat hyvin riippuvaisia ja estyneet kaivoshankkeen alueesta (suojavyöhykkeen sisällä) Hankkeen infrastruktuuri estää virkistyskäyttöaktiviteetit kokonaan. Virkistyskäyttöaktiviteetit ovat riippuvaisia tai estyneet kaivoshankealueen takia. Korkeat häiriöt virkistyskäyttöarvoille pölystä, melusta, tärinästä tms. päästöistä. Muuttuva maisema vaikuttaa huomattavasti havaittuun virkistyskäyttöarvoon Pieni Alle 5 % virkistysalueista menetetään kaivoksen seurauksena. Virkistysalueet menetetään väliaikaisesti (ts. rakentamisvaiheen aikana) Vaikutus koetaan 2 km:n sisällä kaivoksen teollisuusalueista. MÖKINOMISTAJAT LAAJEMMAN ALUEEN 3 8 KM:N PÄÄSSÄ KAIVOKSELTA VIERAILIJAT / MATKAILIJAT VIRKISTYSKÄYTTÖ PAIKALLISET ASUKKAAT YLI 3KM:N PÄÄSSÄ Keskisuuri Virkistysalueista menetetään 5 50 % kaivoksen takia Virkistysalueet menetetään väliaikaisesti (kaivoksen toiminta-ajaksi) Vaikutus koetaan 2 8 km:n välillä kaivoksen teollisuusalueista. METSÄSTYS HANNUKAISEN LÄHIALUEEN ASUKKAAT JA MÖKINOMISTAJAT 1 3 KM:N PÄÄSSÄ KAIVOKSELTA Suuri Yli 50 % virkistysalueista menetetään kaivoksen takia. Virkistysalueet menetetään lopullisesti Vaikutus koetaan yli 8 km:n päässä kaivoksen teollisuusalueilta. 134
LIITE 7: VIRKISTYSKÄYTTÖ: TOIMINTAVAIHE HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Virkistyskäyttötoiminnot eivät ole riippuvaisia tai eivät esty kaivoshankkeen alueen takia Vähäisiä häiriöitä virkistyskäyttöarvoille pölystä, melusta, tärinästä tms. päästöistä. Muuttuva maisema ei vaikuta havaittuun virkistyskäyttöarvoon. Virkistyskäyttöaktiviteetit eivät ole riippuvaisia tai eivät esty hankkeen infrastruktuurista Virkistyskäyttöaktiviteetit ovat vain osittain riippuvaisia kaivoshankkeen alueesta ja/tai osittain estyneet hankkeen infrastruktuurin takia. Virkistyskäyttötoiminnot eivät ole riippuvaisia tai eivät esty kaivoshankkeen alueen takia Joitain häiriöitä virkistyskäyttöarvoille pölystä, melusta, tärinästä tms. päästöistä voidaan kokea. Muuttuvalla maisemalla on näkyvä vaikutus havaittuun virkistyskäyttöarvoon Virkistyskäyttöaktiviteetit ovat hyvin riippuvaisia ja estyneet kaivoshankkeen alueesta (suojavyöhykkeen sisällä) Hankkeen infrastruktuuri estää virkistyskäyttöaktiviteetit kokonaan. Virkistyskäyttöaktiviteetit ovat riippuvaisia tai estyneet kaivoshankealueen takia. Korkeat häiriöt virkistyskäyttöarvoille pölystä, melusta, tärinästä tms. päästöistä. Muuttuva maisemanäkymä vaikuttaa huomattavasti havaittuun virkistyskäyttöarvoon Pieni Alle 5 % virkistysalueista menetetään kaivoksen seurauksena. Virkistysalueet menetetään väliaikaisesti (ts. rakentamisvaiheen aikana) Vaikutus koetaan 2 km:n sisällä kaivoksen teollisuusalueista. MÖKINOMISTAJAT LAAJEMMAN ALUEEN 3 8 KM:N PÄÄSSÄ KAIVOKSELTA VIERAILIJAT / MATKAILIJAT PAIKALLISET ASUKKAAT YLI 3KM:N PÄÄSSÄ VIRKISTYSKÄYTTÖ Keskisuuri Virkistys alueista menetetään 5 50 % kaivoksen takia Virkistysalueet menetetään väliaikaisesti (kaivoksen toiminta-ajaksi) Vaikutus koetaan 2 8 km:n välillä kaivoksen teollisuusalueista. METSÄSTYS HANNUKAISEN LÄHIALUEEN ASUKKAAT JA MÖKINOMISTAJAT 1 3 KM:N PÄÄSSÄ KAIVOKSELTA Suuri Yli 50 % virkistysalueista menetetään kaivoksen takia. Virkistysalueet menetetään lopullisesti Vaikutus koetaan yli 8 km:n päässä kaivoksen teollisuusalueilta. 135
LIITE 8: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -TALOUS: RAKENTAMISVAIHE HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Erittäin monipuolinen talous Kunnallistulot lisääntyvät Väestö lisääntyy Korkea luonnollinen pääoma Kehittynyt kuljetusverkosto Monipuoliset sosiaaliset palvelut Matala työttömyys Kasvua uusissa aloittavissa liiketoiminnoissa. Tasainen kunnallistulo Tasainen väestökehitys Tasainen työllisyys Riittävät sosiaaliset palvelut Matala taloudellinen monimuotoisuus Korkea työttömyys Laskeva kunnallistulo Väestö vähenee Matala luonnollinen pääoma Huono kuljetusverkosto Rajoittuneet sosiaaliset palvelut Lisääntynyt liiketoimintojen lopetusmäärä Pieni Talouden vaihtelu hyvin paikallista (tiettyihin kyliin) Talouden vaihtelu alle 0.1 % Merkityksetön kerrannaisvaikutus talouteen (1) Talouden vaihtelu koetaan lyhyessä ajassa (ts. rakentamisvaiheessa) Talouden vaihtelu täysin riippuvainen kaivoksesta Alle 5 % muutos työllistyneiden henkilöiden määrässä Kittilä- Kolari-Muonio -alueella TYÖLLISYYS Keskisuuri Talouden vaihtelu vaikuttaa yhteen kuntaan talouden vaihtelu on 0.1-0.5 %:in välillä Kerrannaisvaikutus on 2 Talouden vaihtelu osaksi riippuvainen kaivostoiminnasta (määrittele osaksi) 5-10 %:in muutos työllistyneiden henkilöiden määrässä Kittilä-Kolari-Muonio -alueella JULKINEN TALOUS Suuri Talouden vaihtelu on maakuntakohtaista vaikuttaen Kittilä-Kolari-Muonio -alueella Huomattava taloudellinen vaihtelu Pajalan kunnassa Talouden vaihtelu yli 0.5 % Kerrannaisvaikutus on suurempi kuin 2 Talouden vaihtelu yltää kaivoksen sulkemista kauemmaksi Kaivostoiminta on katalysaattori monialaiselle omavaraiselle teollisuudelle ja yrityksille Yli 10 %:in muutos työllistyneiden henkilöiden määrässä Kittilä-Kolari-Muonio -alueella YKSITYISEN SEKTORIN TALOUS 136
LIITE 9: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -TALOUS: TOIMINTAVAIHE: (ALKU) HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Erittäin monipuolinen talous Kunnallistulot lisääntyvät Väestö lisääntyy Korkea luonnollinen pääoma Kehittynyt kuljetusverkosto Monipuoliset sosiaaliset palvelut Matala työttömyys Kasvua uusissa aloittavissa liiketoiminnoissa. Tasainen kunnallistulo Tasainen väestökehitys Tasainen työllisyys Riittävät sosiaaliset palvelut Matala taloudellinen monimuotoisuus Korkea työttömyys Laskeva kunnallistulo Väestö vähenee Matala luonnollinen pääoma Huono kuljetusverkosto Rajoittuneet sosiaaliset palvelut Lisääntynyt liiketoimintojen lopetus määrä Pieni Talouden vaihtelu hyvin paikallista (tiettyihin kyliin) Talouden vaihtelu alle 0.1 % Merkityksetön kerrannaisvaikutus talouteen (1) Talouden vaihtelu koetaan lyhyessä ajassa (ts. rakentamisvaiheessa) Talouden vaihtelu täysin riippuvainen kaivoksesta Alle 5 % muutos työllistyneiden henkilöiden määrässä Kittilä- Kolari-Muonio -alueella Keskisuuri Talouden vaihtelu vaikuttaa yhteen kuntaan Talouden vaihtelu on 0,1 0,5 %:in välillä Kerrannaisvaikutus on 2 Talouden vaihtelu osaksi riippuvainen kaivostoiminnasta (määrittele osaksi) 5-10 %:in muutos työllistyneiden henkilöiden määrässä Kittilä-Kolari-Muonio -alueella Suuri Talouden vaihtelu on maakuntakohtaista vaikuttaen Kittilä-Kolari-Muonio -alueella Huomattava taloudellinen vaihtelu Pajalan kunnassa Talouden vaihtelu yli 0,5 % Kerrannaisvaikutus on suurempi kuin 2 Talouden vaihtelu yltää kaivoksen sulkemista kauemmaksi Kaivostoiminta on katalysaattori monialaiselle omavaraiselle teollisuudelle ja yrityksille Yli 10 %:in muutos työllistyneiden henkilöiden määrässä Kittilä-Kolari-Muonio -alueella TYÖLLISYYS 137
LIITE 10: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -TALOUS: TOIMINTAVAIHE HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Erittäin monipuolinen talous Kunnallistulot lisääntyvät Väestö lisääntyy Korkea luonnollinen pääoma Kehittynyt kuljetusverkosto Monipuoliset sosiaaliset palvelut Matala työttömyys Kasvua uusissa aloittavissa liiketoiminnoissa. Tasainen kunnallistulo Tasainen väestökehitys Tasainen työllisyys Riittävät sosiaaliset palvelut Matala taloudellinen monimuotoisuus Korkea työttömyys Laskeva kunnallistulo Väestö vähenee Matala luonnollinen pääoma Huono kuljetusverkosto Rajoittuneet sosiaaliset palvelut Lisääntynyt liiketoimintojen lopetus määrä Pieni Talouden vaihtelu hyvin paikallista (tiettyihin kyliin) Talouden vaihtelu alle 0,1 % Merkityksetön kerrannaisvaikutus talouteen (1) Talouden vaihtelu koetaan lyhyessä ajassa (ts. rakentamisvaiheessa) Talouden vaihtelu täysin riippuvainen kaivoksesta Alle 5 % muutos työllistyneiden henkilöiden määrässä Kittilä- Kolari-Muonio -alueella TYÖLLISYYS Keskisuuri Talouden vaihtelu vaikuttaa yhteen kuntaan talouden vaihtelu on 0,1 0,5 %:in välillä Kerrannaisvaikutus on 2 Talouden vaihtelu osaksi riippuvainen kaivostoiminnasta (määrittele osaksi) 5-10 %:in muutos työllistyneiden henkilöiden määrässä Kittilä-Kolari-Muonio -alueella Suuri Talouden vaihtelu on maakuntakohtaista vaikuttaen Kittilä-Kolari-Muonio -alueella Huomattava taloudellinen vaihtelu Pajalan kunnassa Talouden vaihtelu yli 0,5 % Kerrannaisvaikutus on suurempi kuin 2 Talouden vaihtelu yltää kaivoksen sulkemista kauemmaksi Kaivostoiminta on katalysaattori monialaiselle omavaraiselle teollisuudelle ja yrityksille Yli 10 %:in muutos työllistyneiden henkilöiden määrässä Kittilä-Kolari-Muonio -alueella JULKINEN TALOUS YKSITYISEN SEKTORIN TALOUS 138
LIITE11: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -KUNNALLISPALVELUT: RAKENTAMISVAIHE HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Kunnallispalveluiden korkea kapasiteetti pystyy vastaanottamaan lisääntyneen kysynnän ja on olemassa kyky sopeutua kaivospohjaiseen väestönlisäykseen Palvelut ovat alikäytettyjä tai on valmiita suunnitelmia keskeisten palveluiden laajentamiseksi. Maata saatavilla uusien palveluiden kehittämiseen. Kunnallispalveluilla keskimääräinen kapasiteetti vastaanottaa lisääntynyt kysyntä ja palveluiden käyttö on tasaista Kunnallispalveluilla heikko kapasiteetti vastaanottaa lisääntynyt kysyntä ja/tai palveluilla on havaittu heikko laatu Ei uusia kehityssuunnitelmia Ei maata saatavilla uusien palveluiden kehitykseen Pieni Vaikutus paikallista (kylätason) Palvelukokemusten laadunvaihtelut pieniä Vaikutus koetaan väliaikaisena (ts. rakentamisvaihe) SOSIAALIPALVELUT KUNNALLISPALVELUT TERVEYSPALVELUT Keskisuuri Vaikutus koetaan läpi yhden kunnan alueella Palvelukokemusten laatu vaihtelee Vaikutus koetaan läpi kaivoksen elinajan ASUMINEN ja MAJOITUS Suuri Vaikutus koetaan läpi koko Kittilä-Kolari-Muonio -alueen Palvelukokemusten laatu vaihtelee merkittävästi Vaikutus koetaan yli kaivoksen elinajan 139
LIITE 12: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -KUNNALLISPALVELUT: TOIMINTAVAIHE: HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Kunnallispalveluiden korkea kapasiteetti pystyy vastaanottamaan lisääntyneen kysynnän ja on olemassa kyky sopeutua kaivospohjaiseen väestönlisäykseen Palvelut ovat alikäytettyjä tai on valmiita suunnitelmia keskeisten palveluiden laajentamiseksi. Maata saatavilla uusien palveluiden kehittämiseen Kunnallispalveluilla keskisuuri kapasiteetti vastaanottaa lisääntynyt kysyntä ja palveluiden käyttö on tasaista Kunnallispalveluilla heikko kapasiteetti vastaanottaa lisääntynyt kysyntä ja/tai palveluilla on havaittu heikko laatu Ei uusia kehitys suunnitelmia Ei maata saatavilla uusien palveluiden kehitykseen Pieni Vaikutus paikallista (kylätason) Palvelukokemusten laadun vaihtelut pieniä Vaikutus koetaan väliaikaisena (ts. rakentamisvaihe) Keskisuuri Vaikutus koetaan läpi yhden kunnan alueella Palvelukokemusten laatu vaihtelee Vaikutus koetaan läpi kaivoksen elinajan KUNNALLISPALVELUT TERVEYSPALVELUT SOSIAALIPALVELUT Suuri Vaikutus koetaan läpi koko Kittilä-Kolari-Muonio -alueen Palvelukokemusten laatu vaihtelee merkittävästi Vaikutus koetaan yli kaivoksen elinajan ASUMINEN ja MAJOITUS 140
LIITE 13: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -YHTEISÖT: RAKENTAMISVAIHE (1/2) HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Korkea: rikostilastot; paikallisen liikenteen määrä; liikennetapaturmat; taustamelutasot; epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot; päihteiden väärinkäytön tiheys. Matalampi: haavoittuvien ryhmien osuus; vanhemmat ikäryhmät; homogeenisyys. Heikko: yhteisön yhteenkuuluvuus; epätasainen sukupuolten tasapaino Yhteisön näkökannat ovat verrattavissa kansallisiin keskiarvoihin Matala: rikostilastot; paikallisen liikenteen tasot; liikennetapaturmat; taustamelutasot; epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot; päihteiden väärinkäytön tiheys. Korkeampi: haavoittuvien ryhmien osuus; vanhemmat ikäryhmät; homogeenisyys. Vahva: yhteisön yhteenkuuluvuus; tasainen sukupuolten tasapaino Pieni Vaikutus paikallista (kylätason) Vaikutus koetaan väliaikaisena (ts. rakentamisvaihe) Havaitsematon muutos yhteisön näköannoissa 5 % - 10 % muutos liikenteen tiheydessä ja onnettomuuksissa SOSIAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN LIIKENNE Keskisuuri Vaikutus koetaan läpi yhden kunnan alueella Keskisuuri muutos yhteisön näkökannoissa Vaikutus koetaan läpi kaivoksen elinajan Liikennetiheyden muutos 10 20 % Suuri Vaikutus koetaan läpi koko Kittilä-Kolari-Muonio -alueen (70 km:n säteellä) Yhteisön näkökannat vaihtelevat merkittävästi Vaikutus koetaan yli kaivoksen elinajan Liikennetiheyden muutos yli 20 % 141
LIITE 14: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -YHTEISÖT: RAKENTAMISVAIHE (2/2) HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Korkea: rikostilastot; paikallisen liikenteen määrä; liikennetapaturmat; taustamelutasot; epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot; päihteiden väärinkäytön tiheys. Matalampi: haavoittuvien ryhmien osuus; vanhemmat ikäryhmät; homogeenisyys. Heikko: yhteisön yhteenkuuluvuus; epätasainen sukupuolten tasapaino Yhteisön näkökannat ovat verrattavissa kansallisiin keskiarvoihin Matala: rikostilastot; paikallisen liikenteen tasot; liikennetapaturmat; taustamelutasot; epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot; päihteiden väärinkäytön tiheys. Korkeampi: haavoittuvien ryhmien osuus; vanhemmat ikäryhmät; homogeenisyys. Vahva: yhteisön yhteenkuuluvuus; tasainen sukupuolten tasapaino Pieni Vaikutus paikallista (kylätason) Vaikutus koetaan väliaikaisena (ts. rakentamisvaihe) Havaitsematon muutos yhteisön näkökannoissa 5 % - 10 % muutos liikenteen tiheydessä ja onnettomuuksissa VÄESTÖRAKENNE Keskisuuri Vaikutus koetaan läpi yhden kunnan alueella Keskisuuri muutos yhteisön näkökannoissa Vaikutus koetaan läpi kaivoksen elinajan Liikennetiheyden muutos 10 20 % Suuri Vaikutus koetaan läpi koko Kittilä-Kolari-Muonio -alueen (70 km:n säteellä) Yhteisön näkökannat vaihtelevat merkittävästi Vaikutus koetaan yli kaivoksen elinajan Liikennetiheyden muutos yli 20 % 142
LIITE 15: KITTILÄ KOLARI MUONIO YHTEISÖT: TOIMINTAVAIHE (1/2) HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Korkea: rikostilastot; paikallisen liikenteen määrä; liikennetapaturmat; taustamelutasot; epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot; päihteiden väärinkäytön tiheys. Matalampi: haavoittuvien ryhmien osuus; vanhemmat ikäryhmät; homogeenisyys. Heikko: yhteisön yhteenkuuluvuus; epätasainen sukupuolten tasapaino Yhteisön näkökannat ovat verrattavissa kansallisiin keskiarvoihin Matala: rikostilastot; paikallisen liikenteen tasot; liikennetapaturmat; taustamelutasot; epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot; päihteiden väärinkäytön tiheys. Korkeampi: haavoittuvien ryhmien osuus; vanhemmat ikäryhmät; homogeenisyys. Vahva: yhteisön yhteenkuuluvuus; tasainen sukupuolten tasapaino Pieni Vaikutus paikallista (kylätason) Vaikutus koetaan väliaikaisena (ts. rakentamisvaihe) Havaitsematon muutos yhteisön näkökannoissa 5 % - 10 % muutos liikenteen tiheydessä ja onnettomuuksissa Keskisuuri Vaikutus koetaan läpi yhden kunnan alueella Keskisuuri muutos yhteisön näkökannoissa Vaikutus koetaan läpi kaivoksen elinajan Liikennetiheyden muutos 10 20 % SOSIAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN LIIKENNE Suuri Vaikutus koetaan läpi koko Kittilä-Kolari-Muonio -alueen Yhteisön näkökannat vaihtelevat merkittävästi Vaikutus koetaan yli kaivoksen elinajan Liikennetiheyden muutos yli 20 % 143
LIITE 16: KITTILÄ-KOLARI-MUONIO -YHTEISÖT: TOIMINTAVAIHE (2/2) HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Korkea: rikostilastot; paikallisen liikenteen määrä; liikennetapaturmat; taustamelutasot; epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot; päihteiden väärinkäytön tiheys. Matalampi: haavoittuvien ryhmien osuus; vanhemmat ikäryhmät; homogeenisyys. Heikko: yhteisön yhteenkuuluvuus; epätasainen sukupuolten tasapaino Yhteisön näkökannat ovat verrattavissa kansallisiin keskiarvoihin Matala: rikostilastot; paikallisen liikenteen tasot; liikennetapaturmat; taustamelutasot; epäsosiaaliset käytösvälikohtaukset; tulotasot; päihteiden väärinkäytön tiheys. Korkeampi: haavoittuvien ryhmien osuus; vanhemmat ikäryhmät; homogeenisyys. Vahva: yhteisön yhteenkuuluvuus; tasainen sukupuolten tasapaino Pieni Vaikutus paikallista (kylätason) Vaikutus koetaan väliaikaisena (ts. rakentamisvaihe) Havaitsematon muutos yhteisön näkökannoissa 5 % - 10 % muutos liikenteen tiheydessä ja onnettomuuksissa Keskisuuri Vaikutus koetaan läpi yhden kunnan alueella Keskisuuri muutos yhteisön näkökannoissa Vaikutus koetaan läpi kaivoksen elinajan Liikennetiheyden muutos 10 20 % Suuri Vaikutus koetaan läpi koko Kittilä-Kolari-Muonio -alueen Yhteisön näkökannat vaihtelevat merkittävästi Vaikutus koetaan yli kaivoksen elinajan Liikennetiheyden muutos yli 20 % VÄESTÖRAKENNE 144
LIITE 17: MATKAILUALA: RAKENTAMISVAIHE (1/2) HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Matkailuala tarvitsee alle 200,000 yöpymistä vuodessa. Matkailuala ei ole riippuvainen aktiviteeteista lähellä kaivoshankealuetta. Matkailuala ei ole riippuvainen luontoon perustuvista aktiviteeteista tai korkeista luontoon perustuvista palveluarvoista. Aloittavat yritykset matkailualalla kasvavat Matkailuala tarvitsee 200 000 250 000 yöpymistä vuodessa. Tasainen matkailualan aloittavien yritysten määrä. Matkailuala turvautuu osittain luontoon perustuvista aktiviteeteista ja osittain riippuvainen korkeista luontoon perustuvista palveluarvoista. Matkailuala tukeutuu täysin luontopohjaisiin aktiviteetteihin. Matkailuala on riippuvainen aktiviteeteista lähellä kaivoshankealueita. Matkailu riippuvainen korkeista luontoon perustuvista palveluarvoista. Matkailuala vaatii yli 250 000 yöpymistä vuodessa. Aloittavat yritykset matkailualalla vähenevät Pieni Vaikutus koetaan 2 km:n sisällä kaivoksen teollisuusalueista. Vaikutus koetaan 500m:n sisällä kuljetuskäytävistä. Merkityksetön vähennys tuloissa. Yöpymiset pysyvät yli 300 000. Huipputulot (marras- huhtikuu) kokevat merkityksettömän vähennyksen (alle 8 %). Vaikutus koetaan väliaikaisena (ts. rakentamisvaihe) MATKAILUALA IMAGOKÄSITYS Keskisuuri Vaikutus koetaan 2 8 km:n välillä kaivoksen teollisuusalueista. Merkittävä vähennys matkailutuloissa. Yöpymiset pysyvät 200 000 ja 300 000 välillä. Huipputulot (marras- huhtikuu) vähenevät 8 12 %. Vaikutus koetaan läpi kaivoksen elinajan. Suuri Vaikutus koetaan yli 8 km:n päässä kaivoksen teollisuusalueilta. Kriittinen vähennys tuloissa. Yöpymiset jäävät alle 200 000. Huipputulot (marras - huhtikuu) putoavat yli 12 % Vaikutus koetaan yli kaivoksen elinajan. 145
LIITE 18: MATKAILUALA: RAKENTAMISVAIHE (2/2) HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Matkailuala tarvitsee alle 200,000 yöpymistä vuodessa. Matkailuala ei ole riippuvainen aktiviteeteista lähellä kaivoshankealuetta. Matkailuala ei ole riippuvainen luontoon perustuvista aktiviteeteista tai korkeista luontoon perustuvista palveluarvoista. Aloittavat yritykset matkailualalla kasvavat Matkailuala tarvitsee 200 000 250 000 yöpymistä vuodessa. Tasainen matkailualan aloittavien yritysten määrä. Matkailuala turvautuu osittain luontoon perustuvista aktiviteeteista ja osittain riippuvainen korkeista luontoon perustuvista palveluarvoista. Matkailuala tukeutuu täysin luontopohjaisiin aktiviteetteihin. Matkailuala on riippuvainen aktiviteeteista lähellä kaivoshankealueita. Matkailu riippuvainen korkeista luontoon perustuvista palveluarvoista. Matkailuala vaatii yli 250 000 yöpymistä vuodessa. Aloittavat yritykset matkailualalla vähenevät Pieni Vaikutus koetaan 2 km:n sisällä kaivoksen teollisuusalueista. Vaikutus koetaan 500m:n sisällä kuljetuskäytävistä. Merkityksetön vähennys tuloissa. Yöpymiset pysyvät yli 300 000. Huipputulot (marras- huhtikuu) kokevat merkityksettömän vähennyksen (alle 8 %). Vaikutus koetaan väliaikaisena (ts. rakentamisvaihe) MATKAILUALA Keskisuuri Vaikutus koetaan 2 8 km:n välillä kaivoksen teollisuusalueista. Merkittävä vähennys matkailutuloissa. Yöpymiset pysyvät 200 000 ja 300 000 välillä. Huipputulot (marras- huhtikuu) vähenevät 8 12 %. Vaikutus koetaan läpi kaivoksen elinajan. Suuri Vaikutus koetaan yli 8 km:n päässä kaivoksen teollisuusalueilta. Kriittinen vähennys tuloissa. Yöpymiset jäävät alle 200 000. Huipputulot (marras - huhtikuu) putoavat yli 12 % Vaikutus koetaan yli kaivoksen elinajan. 146
LIITE 19: MATKAILUALA: TOIMINTAVAIHE (1/2) HERKKYYS Matala Keskisuuri Korkea SUURUUSLUOKKA Matkailuala tarvitsee alle 200,000 yöpymistä vuodessa. Matkailuala ei ole riippuvainen aktiviteeteista lähellä kaivoshankealuetta. Matkailuala ei ole riippuvainen luontoon perustuvista aktiviteeteista tai korkeista luontoon perustuvista palveluarvoista. Aloittavat yritykset matkailualalla kasvavat Matkailuala tarvitsee 200 000 250 000 yöpymistä vuodessa. Tasainen matkailualan aloittavien yritysten määrä. Matkailuala turvautuu osittain luontoon perustuvista aktiviteeteista ja osittain riippuvainen korkeista luontoon perustuvista palveluarvoista. Matkailuala tukeutuu täysin luontopohjaisiin aktiviteetteihin. Matkailuala on riippuvainen aktiviteeteista lähellä kaivoshankealueita. Matkailu riippuvainen korkeista luontoon perustuvista palveluarvoista. Matkailuala vaatii yli 250 000 yöpymistä vuodessa. Aloittavat yritykset matkailualalla vähenevät Pieni Vaikutus koetaan 2 km:n sisällä kaivoksen teollisuusalueista. Vaikutus koetaan 500m:n sisällä kuljetuskäytävistä. Merkityksetön vähennys tuloissa. Yöpymiset pysyvät yli 300 000. Huipputulot (marras- huhtikuu) kokevat merkityksettömän vähennyksen (alle 8 %). Vaikutus koetaan väliaikaisena (ts. rakentamisvaihe) IMAGOKÄSITYS Keskisuuri Vaikutus koetaan 2 8 km:n välillä kaivoksen teollisuusalueista. Merkittävä vähennys matkailutuloissa. Yöpymiset pysyvät 200 000 ja 300 000 välillä. Huipputulot (marras- huhtikuu) vähenevät 8 12 %. Vaikutus koetaan läpi kaivoksen elinajan. MATKAILUALA Suuri Vaikutus koetaan yli 8 km:n päässä kaivoksen teollisuusalueilta. Kriittinen vähennys tuloissa. Yöpymiset jäävät alle 200 000. Huipputulot (marras - huhtikuu) putoavat yli 12 % Vaikutus koetaan yli kaivoksen elinajan. 147