ALLERGISEN LAPSEN OHJAUSKANSIO LASTENNEUVOLASSA ANNETTAVAN NEUVONNAN JA OHJAUKSEN TUKENA Kumpulainen Mira Lampinen Tiina Opinnäytetyö Kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LAPSEN HOITOTYÖ... 3 3 PERHEKESKEISYYS HOITOTYÖSSÄ... 3 4 OHJAUSKANSION TUOTTAMISPROSESSIN KUVAUS... 5 5 OHJAUSKANSION SISÄLLÖN PERUSTELUT... 6 6 ARVIOINTI JA POHDINTA OPINNÄYTETYÖN PROSESSISTA JA LOPPUTULOKSESTA... 19 LÄHTEET
OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Kumpulainen, Mira Lampinen, Tiina Allergisen lapsen ohjauskansio lastenneuvolassa annettavan ohjauksen ja neuvonnan tukena Pieksämäki 2003 24 sivua Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia lasten allergioita käsittelevä ohjauskansio lastenneuvolan henkilökunnalle. Kansion tavoitteena on yhdenmukaistaa terveydenhoitajien antamaa asiakasneuvontaa ja ohjausta. Ajatus kansion tarpeellisuudesta tuli Varkauden terveyskeskuksen Kommilan lastenneuvolan vastaavalta terveydenhoitaja Leena Kairalta. Tuotimme helppolukuisen ja selkeän ohjauskansion, jonka toivomme antavan lisätietoa ja tukevan allergisen lapsen perheelle annettavaa ohjausta ja neuvontaa. Ohjauskansio sisältää tietoa yleisimmistä lasten allergisista sairauksista, -tutkimuksista, -hoidosta ja ennaltaehkäisemisestä sekä yhteiskunnan eri tukimuodoista ja allergiaperheiden tukijärjestöistä. Laadimme ohjauskansion kirjallisuudesta ja aikaisemmista alan tutkimuksista saamamme tiedon pohjalta. Työyhteisön edustajan toivomuksesta suunnittelimme ohjauskansion sisällön itsenäisesti, pyrkien ottamaan huomioon lastenneuvolan terveydenhoitajien toiveet ja tarpeet. Ohjauskansion suunnittelu- sekä tuotosvaiheessa olimme yhteydessä opinnäytetyötä ohjaavaan opettajaan sekä työyhteisön edustajaan. Viimeistelyä vaille valmiin ohjauskansion luovutimme Kommilan lastenneuvolan terveydenhoitajien arvioitavaksi. Suullisen palautteen perusteella terveydenhoitajien mielestä kansio on selkeä ja helppolukuinen. Asiasisältö ajankohtainen, kattava ja tavoitteiden mukaisesti tuotettu. Lastenneuvolan asiakkaita ovat alle kouluikäisen lapsen perheet. Neuvolan perustehtävä on perheiden hyvinvoinnin tukeminen, lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja terveyden seuraaminen. Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri ovat tärkeässä asemassa allergiaoireiden varhaisina tunnistajina ja jatkoseurannan järjestäjinä. Lapsen perheen elintavoilla voidaan ehkäistä useiden kansanterveysongelmien, kuten allergioiden syntyä ja kehitystä. Tässä korostuu terveydenhoitajan antama ohjaus, neuvonta sekä yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Avainsanat: Lapsen allergia, asiakasohjaus Säilytyspaikka: DIAK / Pieksämäen yksikön kirjasto
ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Kumpulainen, Mira Lampinen, Tiina A Guidance File of an Allergic Child to Support the Guidance Given in a Child Health Clinic Pieksämäki 2003 25 pages The purpose of this study was to compile a guidance file of an allergic child for the staff of a child health clinic. Moreover, the aim of the file was to standardize the guidance practice given by public health nurses. It was Ms Leena Kaira, the public health nurse in charge in Kommila child health clinic in Varkaus who initiated the need for this kind of file. We compiled an easy-to-follow and explicit guidance file which will give further information and support the information given to the family of an allergic child. The file includes information about the most common allergies, their research, treatment and prevention. It also gives information about how society and different kind of organizations support families with an allergic child. This file is based on literature and previous research. As wished by the representative of the child health clinic it was made independently but the wishes and needs of the child health clinic staff were taken into cosideration. Both our directing teacher and a representative from the child health clinic were consultesd while planning and writing the file. The almost complete file was evaluated by the Kommila child health clinic staff. According to their oral evaluation the file is explicit and easy-to-follow. The contents are up-to-date, comprehensive and according to the goals. Customers of a child health clinic consist of the families of children below school-age. The main tasks of a child health clinic are to support the welfare of the families and to monitor the child s physical, mental and social development. Therefore, the public health nurse and the doctor have a key role in reconizing the early symptoms of allergies and in arranging further treatment. Many national health problems, like allergies, can be prevented by the way of living in childhood. Thus, the guidance given by the public health nurse and co-operation between basic health care and specialized health care are emphasized. Keywords: A child s allergy, customer guidance Deposited at: DIAK / Pieksämäki unit`s library
1 JOHDANTO Allergiset sairaudet ovat lasten tavallisimpia pitkäaikaissairauksia. Niitä sairastavat lapset ovat enimmäkseen hyväkuntoisia ja muuten terveitä. Allerginen sairaus alkaa usein jo varhain. Tämän vuoksi allergiaperheen ja allergisen lapsen erikoispiirteet on otettava huomioon äitiys- sekä lastenneuvolassa. Allergiaoireiden varhaisen huomioinnin tulisi johtaa sairauden varhaiseen toteamiseen ja hoitoon. (Haahtela, Hannuksela, Terho 1999, 435.) Neuvolan tehtävänä on seurata allergisen lapsen fyysistä- ja psyykkistä kehitystä tavallista tiiviimmin. Pitkäaikaissairaan lapsen perhe tarvitsee myös lastenneuvolan tukea ja neuvontaa. (Haahtela ym. 1999, 436.) Lapsen sairastuminen vaikuttaa koko perheen elämään. Se tuo uusia vaatimuksia lapsen hoitoon ja kasvatukseen ja horjuttaa perheen tasapainoa. Se muuttaa perheen toimintaa ja sisäisiä suhteita ja edellyttää perheeltä uudenlaista toimintaa. Hyvien selviytymiskeinojen avulla perhe saavuttaa helpommin tasapainotilan. Lapsen sairaus on haaste myös hoitotyöntekijöille joiden tehtävä on jakaa tietoa ja tukea vanhempia muuttuneessa tilanteessa. Jokainen perheenjäsen reagoi jollakin tavalla lapsen sairastumisesta johtuviin muutoksiin. Vanhempien rooli on tärkeä perheen ja sen jäsenten normaalin kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Hyvin toimivasta neuvolajärjestelmästään tunnettu Suomi tavoittaa lähes kaikki suomalaiset lapsiperheet. Neuvola on paikka johon lapsiperheet tukeutuvat ongelmia kohdatessaan. Usein neuvolan terveydenhoitaja tuntee perheen taustan, joten kynnys hoiton hakeutumiseen madaltuu. Alergisen lapsen ohjaus neuvolassa tulee sekä perheelle että yhteiskunnalle edulliseksi. Neuvolan lääkäri ja terveydenhoitaja ovat tärkeässä asemassa allergiaoireiden varhaisina tunnistajina ja jatkoseurannan järjestäjinä. Neuvolan päätehtävä on ensitiedon antaminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena on yhdenmukaistaa terveydenhoitajien antamaa asiakasneuvontaa ja ohjausta sekä antaa mahdollista lisätietoa yleisimmistä lasten allergisista sairauksista, -tutkimuksista, -hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä yhteiskunnan tukimuodoista ja allergiaperheiden tukijärjestöistä.
3 2 LAPSEN HOITOTYÖ Lasten hoitotyön lähtökohtana on lapsi ja hänen perheensä, jotka tarvitsevat apua, tukea ja ohjausta. Hoitotyön tavoitteena on auttaa lasta ja hänen perhettään toiminnoissa, jotka tähtäävät terveyden saavuttamiseen tai sen ylläpitämiseen. Lasten hoitotyötä ohjaavat arvot ja periaatteet ovat sidoksissa ympäröivän yhteiskunnan arvoihin, kulttuuriin ja aikakauteen. Arvoihin sekä periaatteisiin vaikuttavat lisäksi terveydenhoitajien omat kokemukset ja tiedot sekä hoitoyhteisön kulttuuri. (Ivanoff, Kitinoja, Rahko, Risku, Vuori 2001, 12.) Tärkein arvo lasten hoitotyössä on ihmisarvo, jonka jokainen lapsi saa syntyessään riippumatta rodusta, uskonnosta tai kansallisuudesta. YK:n ihmisoikeuksien julistus sekä myöhemmin 1989 allekirjoitettu Lasten oikeuksien yleissopimus korostavat lasten ihmisarvoa kaikkialla maailmassa. Tähän sisältyy omasta ja toisen hyvästä olosta ja terveydestä huolehtiminen. Terveys on myös yksi hoitotyön arvoista. (Ivanoff ym. 2001, 12.) Lapsen lisäksi on tärkeää kunnioittaa ja arvostaa koko perhettä, joita tulisi hoitaa ainutlaatuisena kokonaisuutena. Suomen hallitusmuoto takaa kaikille ihmisille, iästä riippumatta hengensuojan. Mikäli vanhemmat kieltäytyvät lapselleen välttämättömästä tutkimuksesta sekä hoidosta, lapsen edun määrittää lääkäri tai sosiaaliviranomainen. (Ivanoff, ym. 2001, 12.) 3 PERHEKESKEISYYS HOITOTYÖSSÄ Vuosina 1990-1996 tehtyjen opinnäytetöiden pohjalta on tehty tutkimuksia, jotka käsittelevät vanhempia, äitejä, isiä, lapsia, neuvolaa ja hoitotyön tekijöitä sekä perhekeskeisyyttä. Tutkimustulosten mukaan terveydenhoitajan työssä painoalueena olivat perhekeskeisyys, kokonaisvaltaisuus sekä perheiden ja lasten tukeminen. Tutkimuksissa käytettyjen opinnäytetöissä perhekeskeisyys kohdistui pääasiassa vanhempiin, mutta myös lapsiin
4 heidän myöhemmissä kehitysvaiheissaan. Vanhempien ja lasten toiveiden huomioimista pidettiin hyvään hoitoon sekä perhekeskeisyyteen kuuluvana. (Paunonen, Vehviläinen- Julkunen 1999, 115.) Vuorovaikutusta ammattihenkilöiden ja vanhempien sekä lasten välillä pidettiin tärkeänä tuettaessa vanhempien ja lasten eri kehitysvaiheita ja autettaessa heitä selviytymään vaikeista tilanteista. Erilaisina tukimuotoina tuotiin esiin sosiaalinen, informatiivinen, emotionaalinen, toiminnallinen, hengellinen, tiedollinen ja käytännöllinen tuki. (Paunonen ym. 1999, 113.) Vuorovaikutukseen ja tukemiseen liittyy läheisesti perhekeskeisyys, jossa hoitohenkilöstön tulisi ottaa perhe yksilöllisesti huomioon ja tukea perheen yhteenkuuluvuutta, kommunikointia, toimivuutta sekä joustavuutta. Tutkimuksessa tuli esille, että lapsen syntymän jälkeiset muutokset vaikuttavat siihen, millaiseksi äiti kokee lapsen terveyden. Terveydenhuoltopalveluiden olemassaolo antaa heille turvallisuuden tunteen. Terveyskasvatuksessa vanhemmat pitivät tärkeänä, että heidän mielipiteensä huomioidaan. (Paunonen ym. 1999, 110, 114.) Analyysin perusteella perhekeskeisyys on enemmän kuin perheen huomioon ottamista ja tukemista. Siihen liittyy kaikki se tieto ja ohjaus jolla edistetään ja helpotetaan lapsen ja vanhempien elämää ja kehittymistä itsenäisenä perheenä. Perhekeskeisyyttä vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten ihmisläheinen suhtautuminen ja herkkyys tunnistaa perheen asioita sekä halukkuus toimia sen mukaisesti. (Paunonen ym. 1999, 115.) Hoitotyön perhekeskeisyyttä on pohdittu useammista näkökulmista ja tutkittu sen toteutumista eri alueilla. Perhekeskeisyys voi tarkoittaa sitä, että koko perhe otetaan mukaan lapsen taustatueksi tai että perhe itsessään on hoitotyön asiakas. Kun koko perhe on asiakkaana, ei hoitotyössä riitä lähestymistavaksi yksilölliset keinot. (Ivanoff, ym. 2001, 22.) Tutkimusten mukaan asiakkaat eivät ole kokeneet mm. lastenneuvolan palveluja kovin perhekeskeisiksi (Kaila-Behm, 1997, Tarkka, 1996, Vehviläinen-Julkunen, 1996, Viljanen, 1993, Viljanen & Lauri, 1990). Pelkosen (1994) tutkimuksessa lapsiperheiden voimavaroista ja niiden vahvistamisesta hoitotyön keinoin todettiin, että neuvolan antama tuki oli ollut todennäköisesti riittä
5 mätöntä sekä väärin kohdistettua, koska kaksi tärkeää voimavaraa, voimien riittävyyden säätely ja sosiaaliset tukiverkot olivat toteutuneet huonosti. Tutkimuksessa todettiin myös, että voimavarojen vahvistaminen oli usein kohdistunut niihin, joilla voimavaroja oli ennestäänkin. Lisäksi todettiin, että palvelut olisi suunniteltava erikseen kullekin perheelle, koska perheiden tuen tarpeet ja lastenneuvolaan kohdistamat odotukset olivat hyvin erilaisia. Tulosten mukaan perheen näkökulma ja perheen käsite oli epäselvä suurelle osalle lastenneuvola työtä tekevistä terveydenhoitajista. (Ivanoff, ym. 2001, 23.) 4 OHJAUSKANSION TUOTTAMISPROSESSIN KUVAUS Marraskuussa 2002 ollessamme äitiysneuvolaharjoittelussa, teimme tiedusteluja olisiko neuvoloilla aiheita opinnäytetyötä varten. Varkauden Kommilan lastenneuvolan vastaava terveydenhoitaja kertoi toiveesta saada ohjauskansio, yhtenäistämään henkilökunnan toimintakäytäntöjä allergisen lapsen ja hänen perheensä ohjauksessa ja neuvonnassa. Omakohtaisten kokemustemme myötä allergisten lasten vanhempina, kiinnostuimme heti aiheesta. Aiheeseen syvemmin perehtyessämme arvioimme saavamme tuottamisen kautta valmiuksia tulevaisuuden terveydenhoitajan työtämme varten. Aiemmin Kommilan lastenneuvolaan oli tehty kansio astmalapsen vanhemmille, ja vastaavan terveydenhoitajan toiveena oli saada samalla tyylillä tehty ohjauskansio henkilökunnalle. Kansion suunnitteluvaiheessa päätimme tuottaa ohjauskansion, joka sisältäisi tietoa lasten yleisimmistä allergioista sekä toimintaohjeista. Rajasimme aiheen niin, että emme tässä työssä käsittele lasten astmaa. Vaikka lasten astma ja allergia kulkevat usein rinnakkain, eikä aiemmin tehdyssä astman ohjauskansiossa ole toimintakäytäntöjä henkilökunnalle, päätimme olla käsittelemättä omassa työssämme lasten astmaa. Tähän rajaukseen päädyimme, koska lasten allergia itsessään aiheena on jo hyvin laaja. Vastaavan terveydenhoitajan toiveena oli, että tekisimme opinnäytetyön mahdollisimman itsenäisesti. Ilmoitimme päättötyömme aiheen ohjaavalle opettajallemme ja aloitimme materiaalin kokoamisen ohjauskansiotamme varten. Materiaalia haimme internetistä ja alan kirjallisuudesta sekä tehdyistä tutkimuksista. Maaliskuussa 2003 kävimme ohjaavan opettajamme ohjauksessa ja näytimme raakaversion opinnäytetyömme ohjauskansiosta sekä suunnittelimme jatkotyöskentelyä. Otimme
6 yhteyttä Kommilan lastenneuvolaan ja sovimme ajan, kansion sisällön hyväksyttämistä varten. Saamamme palautteen pohjalta jatkoimme opinnäytetyömme tuottamista. Otimme yhteyttä Joutenlahden ala-asteen luokanopettajaan ja pyysimme yhdysluokan johon kuuluu ala-asteen 1-2 luokka oppilaita tekemään työtämme varten kuvituksen toiveidemme pohjalta. Ajatus tuntui luokanopettajasta kiinnostavalta ja hän lupasi oppilaiden kanssa toteuttaa toiveemme. Kuvia noutaessamme palkitsimme taiteilijat jäätelöllä ja ilmapalloilla. Yhteydenpitoa työelämäyhteistyökumppaniimme yritimme hoitaa puhelimitse. Työyhteisön kiireiden ja resurssipulan vuoksi yhteydenpito jäi valitettavan vähäiseksi. Edelleen he tuntuivat toivovan, että toteuttaisimme opinnäytetyömme mahdollisimman itsenäisesti. Ohjauskansion valmistuttua veimme sen esiluettavaksi tutulle sairaanhoitajalla sekä Varkauden lastenneuvolan terveydenhoitajalle. Saamamme palaute oli positiivista ja kannustavaa. Ohjauskansion valmistuttua aloimme työstää teoriaosuutta, jossa määrittelemme suppeasti työssämme esiintyviä käsitteitä sekä ohjauskansion tekoprosessia ja sen arviointia. Valmiin kansion luovutamme toukokuussa 2003 Varkauden lastenneuvolan käyttöön. 5 OHJAUSKANSION SISÄLLÖN PERUSTELUT Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia ajanmukainen ja selkeä ohjauskansio, joka toimii terveydenhoitajan työvälineenä allergisen lapsen ja hänen perheensä ohjauksessa. Kansion tavoitteena on yhdenmukaistaa terveydenhoitajien antamaa asiakasneuvontaa ja ohjausta sekä antaa mahdollista lisätietoa yleisimmistä lasten allergisista sairauksista, - tutkimuksista, -hoidosta ja -ennaltaehkäisystä sekä yhteiskunnan eri tukimuodoista ja allergiaperheiden tukijärjestöistä. Ohjauskansion sisällön suunnittelimme kirjallisuudesta ja aikaisemmista alan tutkimuksista saamamme tiedon pohjalta, lastenneuvolan toiveita noudattaen. Allergia Allergialla tarkoitetaan elimistön epätarkoituksenmukaista, oireita aiheuttavaa reagointia ympäristössä kuten luonnossa, sisäilmassa, ilmassa, ruoka-aineissa esiintyviin ainei
7 siin Tällöin ihmisen elimistö muodostaa vasta-ainereaktion näitä ympäristön sinänsä vaarattomia aineita kohtaan ja allergiset oireet syntyvät tämän vasta-ainereaktion seurauksena. Oireet muodostuvat limakalvojen ärsytyksestä, limanerityksestä ja turpoamisesta sekä ihon ärsyyntymisestä ja tulehduksesta. (www.terveysportti.fi) Allerginen ominaisuus on usein perinnöllinen. Molempien vanhempien sairastaessa allergiaa, on lapsen sairastumisriski 70 %. Mikäli vanhemmilla ei ole allergiaa, on lapsen riski sairastua n. 12 %. Allergisille oireille on tyypillistä niiden vaihtelu eri ikäkausina; pienten lasten allergia ilmenee yleensä iho-oireina (ns. maitorupi ja taiveihottuma), ruoka-aineallergiana (maito, viljatuotteet, kananmuna). Allergiset oireet vaihtelevat myös eri elämäntilanteissa; siitepölynuha voi pahentua astmaksi tai lapsena vaivannut allerginen ihottuma puhjeta aikuisiällä uudelleen vaikkapa elämänkriisin yhteydessä. Kaikkia mekanismeja allergisten oireiden muuttumiseen ja kehittymiseen ei tunneta. (www.terveysportti.fi). Ohjauskansion ensimmäisessä luvussa olemme lyhyesti ja ytimekkäästi tuoneet esille allergian keskeiset käsitteet ja yleistä tietoa allergiasta. Allergisen lapsen perhettä ohjaavan terveydenhoitajan on hyvä tietää, miten allergisoituminen tapahtuu ja minkälaisia reaktioita siitä saattaa seurata. Ohjauksesta tulee perustellumpi, kun asiakkaalle voi kertoa mistä lapsen allergiassa on kyse. Tässä luvussa emme ole käsitelleet kansion aihepiirien käsitteiden määrityksiä, koska mielestämme ne ovat paremmin löydettävissä kunkin osion alusta. Atopia ja urtikaria Atooppinen ihottuma ja nokkosrokko eli urtikaria ovat tavallisimpia ihotauteja. Atopiaa esiintyy noin 10 %:lla väestöstä jossain elämänvaiheessa. Tauti on perinnöllinen: lapsista noin 70 %:lla on atooppinen ihottuma, mikäli molemmat vanhemmat sairastavat atopiaa. (Kokkonen, Nylén, Reinikainen 2001, 38.) Urtikariaa esiintyy noin 15-20 %:lla suomalaisista ainakin kerran elämässään. Vain pienellä osalla urtikariapotilaista todetaan allerginen urtikaria. Se on tavallisempi lapsilla kuin aikuisilla. Lapsilla allergisen urtikarian aiheuttajista tärkeimpiä ovat ruokaaineet (maito, kananmuna, kala ja pähkinä). Terveydenhoitajan on tärkeää tunnistaa
8 urtikarian oireet, koska sen oireet saattavat joskus viitata allergiaan. Urtikaria on lievimmillään helposti hoidettava ja ohimenevä ihotauti. Pahimmillaan se voi ilmetä hengenvaarallisena anafylaktisena reaktiona. Hankalimpia ovat sellaiset kroonisen urtikarian muodot, joiden syy jää selvittämättä ja oireet toistuvat ajoittain. (Kokkonen ym. 2001, 45.) Pitkäaikaisen ihosairauden vaikutusta lapsen ja perheen elämään ei pidä vähätellä. Ihotauti voi vaikuttaa sekä fyysiseen-, psyykkiseen- että sosiaaliseen hyvinvointiin. Tarkoituksena on auttaa lasta ja perhettä huomaamaan mikä lapsessa on yhä tervettä. Ihosairaudesta huolimatta hän pystyy yleensä liikkumaan ja hänen aistinsa toimivat normaalisti. Toisinaan ihosairauden suurimmat vaikutukset näkyvät lapsen minäkuvassa aiheuttaen masennusta, häpeää ja epäsiisteyden tunnetta. Ihosairaus saattaa vaikuttaa myös koko perheen ja lähiympäristön välisiin suhteisiin. Ympäristö saattaa suhtautua ihotautia sairastavaan ennakkoluuloisesti, tartuntaa peläten, mikä saattaa saada lapsen epäluuloiseksi ja varovaiseksi. Tällöin olisi hyvä ottaa puheeksi kuntoutuksen ja vertaistuen merkitys. (Kokkonen 2001, 81-85.) Ihosairaus voi pahentua, kun lapsen yleiskunto heikkenee esimerkiksi tulehdusten takia. Ohjauksessa tulisi kannustaa hyvän yleiskunnon hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Perheen ja lapsen kanssa tulisi keskustella ulkoilun ja liikkumisen tärkeydestä ja rohkaista ihosairaudesta huolimatta mukaan liikuntaryhmiin. Olisi hyvä myös opastaa terveellisen ruokavalion käyttöön ja kannustaa mahdollisen ylipainon vähentämiseen. Riittävän levon merkitystä tulisi korostaa ja pyrkiä yhdessä miettimään keinoja mikäli lapsen on esimerkiksi kutinan vuoksi vaikea saada nukutuksi. Passiivisen tupakoinnin haitallisista vaikutuksista lapsen ihoon ja ihosairauteen tulisi myös kertoa. (Kokkonen 2001, 82 83.) Ohjaamisen ja opettamisen tavoitteena on siirtää vastuuta hoidosta lapsen vanhemmille. Opetustilanteiden pitäisi olla vuorovaikutuksellisia, jotta hoitaja saisi palautetta vanhempien ajattelusta ja tiedon riittävyydestä. Allergisen lapsen lääkehoidossa on erityisesti huomioitava kortisonivoiteet ja niiden harkittu käyttö pienen lapsen kehittymättömälle iholle. Lapsen vanhempien on tiedettävä, miten vahva kortikosteroidivoide heillä
9 on käytössään, ja mille ihoalueelle sitä voi käyttää. Oikea tieto lääkevoiteiden käytöstä vähentää perheen ennakkoluuloja ja edistää niiden oikeaa ja turvallista käyttöä. (Kokkonen 2001, 84 85.) Ruokayliherkkyys, ristiallergia ja lisäaineyliherkkyys Ruoassa on paljon erilaisia aineita, jotka saattavat toimia allergeeneina. Jo pieni vauva saattaa herkistyä äidinmaidossa oleville allergeeneille. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapset yleisesti kehittävät lyhytaikaisia immunoglobuliini E-vasteita ruokien allergeeneille, mutta normaalisti tämä vaste sammuu nopeasti ja kyseiselle allergeenille syntyy sietokyky. Syytä miksi vaste joskus sammumisen sijasta voimistuu ja johtaa ruokaallergiaan ei vielä tiedetä. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 10.) Ruoka-allergioita esiintyy eniten alle 1-vuotiailla. Varhaislapsuuden allergiat häviävät yleensä ruokavaliohoidolla ja kouluikään mennessä yli puolet lapsista yleensä paranee. Useimmiten lapset herkistyvät yleisesti allergisoiville ruoka-aineille kuten munalle, maidolle, viljalle ja kalalle. Kasviksille, hedelmille, mausteille ja pähkinöille herkistyminen, joka yleensä liittyy siitepölyallergiaan, on harvinaista alle vuoden iässä. Vaikka allergiaoireet usein häviävät, saattavat varhaislapsuuden ruoka-aineallergiat ennustaa myöhemmin hengitystieallergioita. Siitepölyallergia ilmaantuu harvoin alle kaksivuotiaana. Varsinkin koivun siitepölyallergiaan liittyy yli 70 %:lla kasviallergia. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 10.) Eri kasvien sisältämien siitepölyjen allergeenit ovat usein ristiin reagoivia, eli syntyy ristiallergia. Tällä tarkoitetaan, että vähintään kaksi allergeenia muistuttaa niin paljon toisiaan, että alkuperäiselle allergian aiheuttajalle reagoiva lapsi saa oireita myös toisesta allergeenista, vaikka aiempaa altistusta sille ei olisi. Ruoka-aineallergia luo perheelle alkuhämmennystä ja epätoivoa, jonka jälkeen perhe vähitellen tottuu ja sopeutuu ajatukseen. Varmistunut allergiadiagnoosi saattaa olla helpotus, kun lapsen vaivat vihdoin saavat selkeän nimen ja hoito-ohjeet. Tämä tuo kuitenkin mukanaan uusia huolenaiheita. Epävarmuutta ruokavalion onnistumisesta, tuoteselostusten tutkimista, varuillaanoloa yllätysten varalta, rajoituksia elämään, ristirii
10 toja ympäristön kanssa jne. Vanhemmat saattavat kantaa huolta lapsen hyvinvoinnista ja tasapainoilla tiukan hoidon ja ylihuolehtimisen välillä. (Peuhkuri 1996, 67.) Lapsen hoidosta vastaavien olisi hyvä muistuttaa vanhempia siitä, että varsinkaan pieni lapsi ei usein kärsi ruokarajoituksista. Joskus sen sijaan ympäristöllä on vaikeuksia suhtautua asiaan. Toisten mielestä ruokarajoitukset ovat tarpeetonta hienostelua ja valmistusaineiden jahtaaminen turhaa salapoliisityötä, toiset sitä vastoin säälittelevät lasta kun hän ei saa kiellettyjä herkkuja. (Peuhkuri 1996, 67.) Tutkimuksilla ei ole voitu yksiselitteisesti osoittaa, pitävätkö pienet määrät vältettäviä ruoka-aineita yllä tulehdusta suolessa ja herkistävätkö ne siten uusille ruoka-aineille. Käytännön ruokavaliohoidossa vältetään vain todettuja allergeeneja. Välttämisruokavalion on oltava tarkka ja tiukka silloin, kun oireet ovat rajut ja laaja-alaiset. (Ravitsemuskatsaus 1/2002, 15.) Mikäli lapselta on kielletty useita ja tavallisimpia ruokia, vaatii hänen ruokavalionsa suunnitteleminen ja toteutus suurta kekseliäisyyttä ja viitseliäisyyttä. Tavallisesti moni allerginen lapsi ohjataan ravitsemusterapeutille ruokavalioneuvontaan. Ravitsemusterapeutti laatii yhdessä vanhempien kanssa listan sopivista ja sopimattomista ruoista. Lista auttaa vanhempia muistamaan mitä ruoka-aineita on vielä käytössä. Keskustelut ravitsemusterapeutin tai muun asioista perillä olevan terveydenhuoltohenkilön kanssa ovat keskeinen osa ruokavaliohoitoa. Lääkärillä ei aina ole riittävästi aikaa eikä käytännön tietoa ruoanvalmistusmenetelmistä, sopimattoman ruoan korvaamisesta eikä ruokaaineiden saannista. (Peuhkuri 1996, 68.) Lisäaineet ovat pieninä määrinä käytettyjä aineita, jotka parantavat elintarvikkeen säilyvyyttä, valmistusta ja vaikuttavat mahdollisesti sen makuun, hajuun tai väriin. Lisäaineyliherkkyydet ovat Suomessa harvinaisia. Atooppisista lapsista n. 2 %:lla on havaittu oireita lisäaineista. Joillakin lapsilla, joilla on astma tai nokkosihottumaa, saattaa esiintyä oireiden pahenemista, kun he saavat elimistöönsä elintarvikkeiden lisäaineita. Terveydenhoitajan on hyvä huomioida, että lapsen luonnottoman yliaktiivisuuden taustalla saattaa olla lisäaine-intoleranssi. (Kuzemko 1988, 54 59.)
11 Viime vuosina on tutkittu miten allergioiden lisääntymistä voitaisiin vähentää bakteerihoidolla. Tutkimusten avulla on saatu viitteitä, että ruoansulatuskanavan sopiva mikrobifloora voisi ehkäistä atooppisia sairauksia. On havaittu, että suolistotulehduksissa ja mikrobiflooran ollessa epätasapainossa suolen limakalvo tulee läpäisevämmäksi jolloin antigeeneja pääsee kulkeutumaan elimistöön. Tämän seurauksena syntyy yliherkkyysreaktioita. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 11.) Elimistölle suotuisan mikrobiflooran kehittymisessä Probioottiset bakteerit ovat tulleet entistä vahvemmin esille. Probiootteihin kuuluvasta Lactobacillus GG:stä on saatu lupaavia tutkimustuloksia. Sen on todettu mm. normalisoivan limakalvon läpäisevyyttä ja vähentävän suolen tulehdusta. Sen on myös todettu helpottavan maitoallergian oireita. Probioottien käytöstä tukihoitona allergisten lasten suolistotulehduksen hillitsemiseen on jo olemassa tutkimusnäyttöä. (Ravitsemuskatsaus 1/1999, 11.) Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi On tärkeää huomioida lapsen maitoallergia jo neuvolassa, koska maidolla on keskeinen merkitys lapsen ruokavaliossa. Lapsi saa maidosta 1/3 päivittäisestä energiastaan, 1/2 proteiineista, 2/3 B2-vitamiineista sekä 90 % päivittäisestä kalsiumista. Laktoosiintoleranssi ja maitoallergia sekoitetaan usein keskenään. Laktoosi-intoleranssilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä allergian kanssa. Laktoosi-intoleranssi johtuu maitosokeria pilkkovan entsyymin puutteesta, eikä sitä pidä sekoittaa maito-allergiaan. Molemmissa on kuitenkin kyse maitointoleranssista; maidon juomisesta seuraa oireita. Maitoallergia on yleensä pikkulasten vaiva joka usein puhkeaa imetyksen jälkeen, kun lapsen suolisto altistuu lehmänmaidon proteiineille. Maitoallergiassa elimistö tuottaa IgE-vasta-aineita maidon proteiinille (valkuaiselle), eli elimistö yrittää torjua ruokaainetta tuottamalla sille vasta-ainetta. Maitoallergian esiintyvyys on 2-3 % alle kolme vuotiailla lapsilla. Maitoallergia on usein ohimenevää, parantuen usein ennen kouluikää. (Allergia & Astma 3/2002, 29.) Laktoosi-intoleranssi on yleensä aikuisten vaiva, lapsilla se on melko harvinainen. Laktoosi-intoleranssissa elimistö ei tuota ohutsuolessa laktaasientsyymiä, jota tarvitaan laktoosin eli maitosokerin hajottamiseksi glukoosiksi ja galaktoosiksi. Pilkkomaton
12 laktoosi toimii paksusuolessa bakteereiden ravintona ja seurauksena syntyy oireita; ilmavaivat, vatsan turvotus, vatsakivut tai ripuli. Laktoosin sieto on yksilöllistä, joku sietää hapanmaitotuotteita ja toiselle jo vähälaktoosinenkin tuote aiheuttaa oireita. (Allergia & Astma 3/2002, 29.) Laktoosin sietokyky on sitä yleisempää, mitä pohjoisemmassa ollaan. Suomessa laktoosi-intoleranssigeeni on joka kuudennella, mutta heistä vain puolet, saavat laktoosista oireita. Laktoosi-intoleranssin toteamiseen on kehitteillä geenitesti jonka avulla saadaan tulos yksinkertaisemmin ja nopeammin kuin laktoosirasituskokeella. Geenitestillä tulos on myös varmempi. Tutkijoiden arvion mukaan geenitesti saadaan käyttöön muutamassa vuodessa. (Ravitsemuskatsaus 1/2002, 12.) Vilja-allergia ja keliakia Viljat ovat merkittävä energian, kuidun ja proteiinin lähde. Niillä on myös tärkeä merkitys B-ryhmän vitamiinien, sinkin, seleenin ja muiden hivenaineiden lähteenä. Viljaallergia on maitoallergiaa harvinaisempi. Se puhkeaa yleensä lapsuusiässä, usein jo alle yksi vuotiaana. Sitä esiintyy noin 0,5-1,5 %:lla pikkulapsista. Vilja-allergiassa elimistö tuottaa IgE-vasta-aineita viljan proteiineille. (Allergia & Astma 3/2002, 30). Vilja-allergian oireita ovat iho- ja ruoansulatuselimistön oireet. Myös hengitystieoireet ovat mahdollisia, mutta harvinaisempia. Vilja-allergia puhkeaa yleensä lapsuusiässä ja usein lapsi alkaa oireilla sen jälkeen, kun hän alkaa saada n. puolivuotiaana puuroja ja vellejä. On tärkeää, että allergisoivaa viljaa vältetään ehdottomalla tarkkuudella, koska jatkuva pieni viljamäärä pitää yllä oireita ja viivästyttää allergian paranemista. Useimmiten vilja-allergia häviää iän myötä, yleensä jo ennen kouluikää. (Allergia & Astma 3/2002, 30.) Keliakia on elinikäinen suolistosairaus, jossa viljan proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa suolistossa tulehdusreaktion, josta seuraa suolinukan vaurioitumista. Seurauksena on ravinteiden imeytymishäiriö, jolloin lapsen paino ei enää nouse tai hän alkaa vähitellen jopa menettää painoa (Kuzemko 1988. 51). Keliakian oireet ovat hyvin moninaisia kuten ripuli, suolistokivut, kaikenlaiset ilmavaivat, ylävatsakivut, väsymys, ummetus,
13 anemia. Se voi olla myös täysin oireeton tai vain hyvin lieväoireinen. Sairauden hoitona on elinikäinen gluteeniton ruoka-valio. (Allergia & Astma 3/2002, 30.) Allerginen nuha Viimeaikaisten tutkimusten perusteella on havaittavissa, että allerginen nuha heikentää elämän laatua selvästi enemmän kuin monet vakavampina pidetyt taudit. Allerginen nuha häiritsee sekä lapsen että koko perheen nukkumista aiheuttaen päiväväsymistä. Väsymyksen lisäoireina lapsilla voi esiintyä myös keskittymiskyvynpuutetta, käyttäytymishäiriöitä sekä uupuneisuutta. (Vesterinen, Terho 1998, 96.) Ohjaus allergisen nuhan ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on tärkeää. Vaikka allerginen nuha on yksi tavallisimpia sairauksia, sitä hoidetaan usein huonosti. Lapsilla hoitamaton allerginen nuha johtaa ulospäin näkyviin piirteisiin kuten tummiin silmänalusiin, toistuviin allergisiin tervehdyksiin (nenän pyyhkäisy) ja tyhjään katseeseen (nenä tukossa, suu auki). Näiden oireiden vuoksi lapsi voi joutua jopa kiusauksen kohteeksi tai leimatuksi. (Allergia & Astma 3/2002, 39.) Hoitamaton allerginen tulehdusreaktio nenän limakalvolla aiheuttaa myös tulehdusreaktion keuhkoissa. Allergista nuhaa sairastavalla lapsella on moninkertainen riski sairastua astmaan. (Allergia & Astma 3/2002, 39.) Koska pitkäaikainen nenän tukkoisuus johtaa usein suuhengitykseen, ja virhepurentaa esiintyy melkein kolme kertaa enemmän suuhengittäjillä kuin nenän kautta hengittäjillä, (Vesterinen ym. 1998, 94) olemme katsoneet tärkeäksi käsitellä ohjauskansiossamme myös allergisen lapsen suunhoitoa. Allergiseen nuhaan liittyy usein myös allerginen silmän sidekalvontulehdus, jonka oireet voivat heikentää lapsen näköä (Vesterinen ym. 1998, 95-96). Tämän vuoksi olemme käsitelleet allergista silmätulehdusta ohjauskansiossamme. Hyönteispistoallergia Hyönteisallergia on varhaisin historian tuntema allergiamuoto. Allergiset reaktiot hyönteisten pistoille tai puremille ovat hyvin yleisiä lapsilla, mutta usein ne jäävät tunnistamatta ellei niihin liity yleisoireita kuten ihottumaa ja kudosten turvotusta, hengitys
14 vaikeuksia tai sokkia. Ampiaisten ja mehiläisten pistot aiheuttavat vakavimmat reaktiot ja voivat johtaa jopa kuolemaan (Kuzemko 1989, 36). Ohjauskansioon olemme koonneet ohjeita, joiden avulla terveydenhoitaja voi ohjata sekä opastaa vanhempia ja lasta välttämään hyönteistenpistoja. On myös tärkeää antaa toimenpideohjeita vanhemmille hyönteistenpiston sattuessa sekä ohjata vanhempia toimittamaan lapsi lääkärin tutkimuksiin, mikäli pistosta seuranneet oireet ovat olleet voimakkaita. Lääkeaineallergia ja rokotusreaktiot Lääkeaineallergia on allerginen reaktio lääkeainetta kohtaan. Tyypillisimpiä ovat esim. penisilliini ja muut antibioottiallergiat Suurin osa allergisista sivuvaikutuksista esiintyy lievänä lääkeihottumana. Anafylaksia on elimistön äkillinen IgE-välitteinen voimakas reaktio, joka voi olla hengenvaarallinen. Anafylaksiaa aiheuttavat erityisesti allergeenit, jotka joutuvat elimistöön pistoksena (hyönteisten pistot, lääkeruiskeet) tai suun kautta (ruoka-aineet, lääkeaineet) (Haahtela, Sorsa 1997, 343-344). Lääkeaineallergia ja rokotusreaktiot ovat harvinaisia. Monissa rokotteissa on säilytteenä tiomersaalia, joka saattaa aiheuttaa allergisia oireita. (Haahtela, Hannuksela, Terho 1999, 354.) Yleisen rokotusohjelman mukaisesti lapsi saa toistakymmentä annosta rokotteita ennen aikuisikää. Allergisen lapsen on hyvä käyttää neuvolapalveluja, koska sieltä hän saa rokotukset, jotka pääsääntöisesti sopivat myös allergiselle lapselle. Sopivuus on kuitenkin aina mietittävä yksilöllisesti. (Minkkinen, Jokinen, Muurinen, Surakka 1997, 179.) Rokotuksiin saattaa liittyä haittavaikutuksia, joista vain hyvin pieni osa on vakavia. Vuonna 1999 tehtiin 490 haittavaikutusilmoitusta Kansanterveyslaitokselle, joista vakavia oli 17 ja näistä rokotuksista johtuvia kahdeksan tapausta. Vaikka rokotteiden haittatapauksista allergisten reaktioiden osuus on pieni, asia tulee tunnistaa ja mahdollinen allergeeni selvittää. Tartuntatautilaki velvoittaa rokottajan ilmoittamaan haittavaikutuksista aina Kansanterveyslaitokselle. Tätä tietoa tarvitaan mm. siksi, että rokote-erän laatu voidaan tarvittaessa tarkistaa uudelleen ja ottaa huomioon rokotteiden jatkokehittelyssä. (Simell toim.1997, 303.)
15 Allergian tutkimusmenetelmät Allergisten oireiden diagnosoinnin tärkein työväline on tarkka ja huolellinen selvittely epäilyttävien oireiden ja mahdollisten altisteiden yhteys toisiinsa. Allergiatutkimusten kirjo on laaja ja tutkimukset lisääntyvät tietämyksen karttuessa. Toistaiseksi kaikki allergiatutkimukset ovat vain suuntaa antavia ja useimmiten niillä saadaan varmistettua jo tiedossa olevat allergiat. (Jokinen, Kuusela, Lautamatti 1999, 68.) Allergiaa voidaan tutkia ja allergeeneja etsiä tai kartoittaa tarvittaessa iholle tehtävillä pistokokeilla, ns. Prick-testillä tai verikokeilla ns. RAST-kokeilla. Mikään testimenetelmä ei ole täysin kattava ja kaikissa testeissä on myös virhemahdollisuuksia. Kaikki allergian tutkimusmenetelmät eivät ole perusterveydenhuollon käytössä. Tutkimusten onnistumisen kannalta on tärkeää, että lapsi ja hänen vanhempansa tietävät niistä etukäteen mahdollisimman paljon. Siksi myös lasta hoitavan terveydenhoitajan on tiedettävä tutkimuksista riittävästi voidakseen vastata vanhempien ja lapsen kysymyksiin tarvittaessa. Siedätyshoito Siedätyshoidon avulla kehitetään sietokykyä eri allergeeneihin jolloin elimistössä alkaa muodostua vasta-ainetta kyseistä allergeenia kohtaan ja oireet vähenevät. Hoitoa annetaan mm. vaikeaan siitepölyallergiaan sekä ampiais- ja mehiläisallergiaan tai eläin- ja pölypunkkiallergiaan. Hoidossa pistetään pieninä annoksina allergeeneja ihon alle. Siedätys hoidon avulla oireet saadaan vähenemään tavallisesti 80 90 %, tai jopa pysyvästi. Kokeiluasteella on uusi siedätyshoitomuoto, jossa allergeeneja annetaan tippoina keksinpalaan tai sokeriin imeytettynä. Teholtaan se saattaa jäädä vähäisemmäksi kuin pistoshoito, mutta myös haittavaikutukset ovat vähäisempiä. Siedätyshoidon aloittaa aina erikoislääkäri, mutta myös terveydenhoitajan on hyvä tietää kuinka siedätyshoito toteutetaan. Näin saadaan vähennettyä asiakkaiden turhia pelkoja sekä epäluuloisuutta, jolla voi olla negatiivinen vaikutus siedätyshoidon toteutukselle.
16 Oirepäiväkirja Allergisten oireiden merkitseminen oirepäiväkirjaan muodostaa allergisen lapsen sairauskertomuksen. Tämän avulla aikaisempien oireiden ja hoitojen tarkka tunteminen mahdollistaa jatkohoidon suunnittelun sekä lisätutkimusten tarpeellisuuden. Neuvolassa tulisi ohjata vanhempia merkitsemään muistiin asia, jonka suhteen ei tiedä miten menetellä. Seuraavan lääkärikäynnin yhteydessä on helpompi esittää kaikki kysymykset. (Koivikko 1997, 6 7.) Sisäilma Meillä kaikilla on oikeus terveelliseen sisäilmaan. Hyvä sisäilma on hajuton, vedoton, pölytön ja meluton. Jokainen asukas voi omalta osaltaan vaikuttaa hyvän sisäilman muodostamiseen. Ihminen käyttää tavallisesti vuorokaudessa vähintään 15 000 litraa ilmaa. Tästä valtaosa, jopa yli 90 %, on sisäilmaa. Erilaiset sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat kuitenkin niin asunnoissa kuin muissakin rakennuksissa valitettavan yleisiä. Rakennuksen ja sen laitteiden toiminnan ja kunnon säännöllinen seuraaminen on sisäilman laadun säilymisen kannalta tärkeää. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suoritetut korjaustoimenpiteet ovat edullisimpia sekä korjauskustannusten ja rakennuksen arvon säilymisen että terveys- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemisen kannalta. (www.terveysportti.fi). Kansanterveyslaitoksen 1990-luvun alussa viidellä paikkakunnalla toteutetussa pientalojen kuntokartoitusselvityksessä havaittiin joka toisessa suomalaisessa pientalossa korjausta tai perusteellisempaa tarkastusta edellyttävä kosteusvaurio. Selvityksen perusteella Suomessa arvioitiin tuolloin olevan noin puoli miljoonaa tarkempaa kosteusvauriotutkimusta tai -korjausta kaipaavaa pientaloasuntoa. (Partanen ym. 1995). Vuotta myöhemmin raportoidussa tutkimuksessa (Koivisto ym. 1996) kerrostalojen kohdalla tilanteen todettiin olevan vain hieman paremman. Näiden tutkimusten perusteella kosteusvauriot ja niistä johtuvat homeongelmat ovat huomattavan yleisiä suomalaisissa kodeissa.
17 Toisinaan homeongelmaa osataan epäillä vasta kun rakennuksen asukkaat alkavat sairastella epätavallisen usein ja sitkeästi. Kotien lisäksi hälyttäviä tuloksia on saatu myös päiväkotien kunnosta. (Ruotsalainen ym. 1995.) Kosteus- ja homevaurioiden yleisyyden ja terveysvaikutusten paljastuttua tutkijoille (1990-luvun alussa) niiden ei vielä uskottu muodostuvan suureksi ongelmaksi. Tuolloin kyse oli vielä tietämättömyydestä, mutta myös asenteista. Nykyään tieto homeiden esiintyvyydestä ja haitallisuudesta on lisääntynyt. Kuitenkin väheksyvät asenteet ovat yhä esillä. Mikäli homeongelman selvittäminen viivästyy, somaattisen oireilun lisäksi myös yksilön psyykkiset voimavarat joutuvat koetukselle. Kaikki tämä korostuu, jos sairastuneita tai oireilevia on perheessä useita. On myös mahdollista, että homeongelmasta kärsivä perhe kohtaa sosiaalisessa ympäristössään, myös asiantuntijaorganisaatioiden taholta epäilyksiä siitä, onko fyysinen sairastaminen todellista vai psyykkisistä syistä johtuvaa. Koti ja perhe ovat osoittautuneet elinolotutkimuksissa suomalaisten tärkeimmiksi elämänalueiksi (Juntto 1996). Ihminen samaistuu ja kiintyy voimakkaasti kotiinsa. Kodin pysyvyys on tärkeää, koska koti ilmentää minuutta ja sen jatkuvuutta. Uhka kodin menettämisestä homeongelman seurauksena voi horjuttaa voimakkaasti elämän perustavimpia asioita, koska fyysisen suojapaikan lisäksi vaarassa on samalla koko ihmisen minuus. (Kajanne, Eränen, Leijala, Paavola 2000, 1-3.) Terveysongelmien lisäksi homeongelma tuo mukanaan myös muita ongelmia. Mm. taloudelliset seuraukset sairastelusta, remontoinnista, velanotosta ja asiantuntijapalveluiden käytöstä johtuvat kustannukset. Joissakin tapauksissa tilanne saattaa olla aluksi niin vakava, ettei perheellä ole varaa muuttaa vaikka perheen lasten terveydentilassa olisi tapahtunut selkeää huononemista. Moni homeongelman kanssa kamppaileva on kokenut, että on jäänyt kokonaan erilaisten yhteiskunnallisten tuki- ja auttamisjärjestelmien ulkopuolelle, ja ettei mikään viranomaistaho ota kokonaisvastuuta tilanteesta. Allergiasaneeraus Allergiaoireiden ehkäiseminen ympäristöjärjestelyjen avulla on yhtä tärkeää kuin lääkehoito. Allergisen kodin tulee olla hajuton, pölytön ja helppohoitoinen. Ensisijaisesti