OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Esiopetus OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

Sisällysluettelo Esiopetuksen oppilashuolto 1 1. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän huoltajiensa kanssa 1 1.1. Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa 1 1.2. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille ja yhteistyötahoille 2 2. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 2 3. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 3 3.1. Oppilashuollon kokonaistarve 4 3.2. Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 4 3.2.1 Koulupsykologi 5 3.2.2 Kuraattori 5 3.2.3 Neuvolaterveydenhuolto 5 4. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 5 4.1 Oppilashuoltoryhmät 6 4.1.1 Kankaanpään kaupungin oppilashuoltoryhmä eli ohjausryhmä 7 4.1.2 Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä eli hyvinvointiryhmä 7 4.2. Oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa 7 4.3. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä 8 4.4. Esiopetusyhteisön ja ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen 9 4.5. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus 10 4.6. Esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet 10 4.7. Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 11 4.8. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa 11 5. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 12 5.1. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi 12 5.2. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä 13 5.3. Lapsen sairauden vaatiman hoidon tai lääkityksen järjestäminen 14 5.4. Ruokailu ja erityisruokavaliot 14

5.5. Esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat 15 5.6. Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä 15 5.7. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys 16 5.8. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten perheneuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito 17

5 Esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi, oppilaitoksesta nimitystä esiopetusyksikkö tai esiopetus. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä. Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten myötä oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Lapsella on oikeus saada maksutta oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Esiopetuksen oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhoitopalvelut, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. 1. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. 1.1. Lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä suunnitellaan yhteistyössä vanhempien ja lasten kanssa. Esiopetusyksikössä voidaan tehdä lapsille kyselyitä ja kutsua huoltajia ja lapsia mukaan oppilashuoltoryhmään.

6 Vanhemmilta kerätään tietoa ja mielipiteitä esiopetusryhmien ja koko yhteisön toiminnasta vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa ja kyselyiden avulla. Esiopetusyksikön oppilashuoltosuunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. Yksilökohtaisen oppilashuoltotyön suunnittelu tapahtuu aina yhdessä huoltajan ja lapsen kanssa. Huoltaja, opettaja tai oppilashuollon palveluiden edustaja sopivat yhdessä, ketkä osallistuvat monialaisen asiantuntijaryhmän kokoukseen, joka toteutetaan mahdollisimman pienellä kokoonpanolla. 1.2. Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille ja yhteistyötahoille Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon periaatteista ja toimintatavoista tiedotetaan vanhempainilloissa, keskusteluissa vanhempien kanssa ja ilmoitustauluilla. 2. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Opetuksen järjestäjä seuraa esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho esiopetuksessa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen esiopetuksen oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen

7 oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Kankaanpään kunnallinen monialainen oppilashuollon ohjausryhmä johtaa, ohjaa, seuraa ja arvioi yksikkökohtaista oppilashuoltotyötä. Lisäksi ohjausryhmä laatii vuosittain oman toimintasuunnitelman, jossa määritetään painopistealueet kunta- ja yksikkökohtaisen arviointitiedon perusteella seuraavalle toimintakaudelle. Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä eli hyvinvointiryhmä laatii yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman, jossa kuvataan seurattavat toimenpiteet ja toimintatavat, joiden toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain kevätlukukauden päättyessä. Oppilashuoltosuunnitelma on laadittava yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa. Suunnitelma voi olla myös kahden tai useamman esiopetusyksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. 3. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio esiopetusyksikön oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitkä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee esiopetuksen käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa huomioidaan oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä esiopetuksessa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saatava tieto. Kankaanpään kaupungin oppilashuoltotyön linjaukset määritellään Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Kankaanpään oppilashuollon lähivuosien kehittämiskohteina ovat Kankaanpään oppilas- ja opiskelijahuoltotyön ohjausryhmän mukaiset linjaukset:

8 säännöllinen osallistuminen esiopetukseen, viihtyvyyden lisääminen lasten kuulluksi tuleminen ja myönteinen vuorovaikutuskulttuuri yhteistyö huoltajien kanssa, osallisuutta edistävä toimintakulttuuri kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän vastainen työ 3.1. Oppilashuollon kokonaistarve Oppilashuollon kokonaistarvetta arvioidaan lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saadun tiedon perusteella. Tätä tarvetta arvioidaan säännöllisesti sekä tarpeen mukaan. Toteutuneen oppilashuollon kokonaisarviointi sekä tulevan lukuvuoden oppilashuollon painopisteiden määrittely tapahtuu yksikkökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä eli hyvinvointiryhmässä keväällä. Esiopetusyksikön arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta: 3.2. Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmassa arvioidaan lisäksi käytettävissä olevia oppilashuoltopalveluita (neuvola-, psykologi- ja kuraattoripalvelu). Lisäksi suunnitelmassa kuvataan: oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin lapsiin, yhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan psykologin tai kuraattorin antamaa lapsen kasvun ja oppimisen tukea ja ohjausta, joilla edistetään esiopetusyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä lasten ja perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä tuetaan lasten oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Jos päiväkodin tai oppilashuollon työntekijä arvioi lapsen tarvitsevan psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on viipymättä otettava yhteyttä oppilashuollon psykologiin tai kuraattoriin. Myös muissa ammatillisissa tehtävissä toimiva voi salassapidon estämättä ottaa yhteyttä oppilashuollon psykologiin tai kuraattoriin havaitessaan lapsen tuen tarvetta. Psykologi tai kuraattori arvioi, millaista tukea ja / tai ohjausta lapsi tarvitsee ja ohjaa hänet tarpeen mukaan saamaan muita oppilashuollollisia palveluita. Psykologi- ja kuraattoripalveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla ja ne järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Lapsen tai huoltajan pyytäessä tai päiväkodin työntekijän katsoessa sen aiheelliseksi, on lapselle järjestettävä mahdollisuus psykologi- tai kuraattoripalveluun viimeistään seitsemäntenä työpäivänä pyynnöstä. Kiireellisissä tapauksissa tämä mahdollisuus on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä.

9 Esiopetuksen psykologipalveluista vastaa pääsääntöisesti perheneuvola. Kankaanpään kaupungissa työskentelee kolme koulukuraattoria, joista yhden tehtäväkuvaan sisältyy myös esiopetuksen kuraattoripalvelu. 3.2.1 Koulupsykologi Psykologi osallistuu oppilashuoltoryhmiin oman alansa asiantuntijana sekä yksittäisen lapsen että koko yhteisön hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Psykologin työn tavoitteena on tukea lasten kasvua ja oppimista psykologisten arviointi-, konsultaatio- ja neuvontapalvelujen avulla. Psykologin työ sisältää lapsen oppimisvaikeuksien ja psyykkisen tilanteen arviointia sekä tukitoimien suunnittelua ja toteuttamista yhteistyössä lapsen lähiverkoston ja tarvittavan viranomaisverkoston kanssa. Psykologit ohjaavat tarvittaessa perheitä esiopetuksen ulkopuolisten tukitoimien piiriin. 3.2.2 Kuraattori Kuraattorit tarjoavat palveluita esi- ja perusopetuksen oppilaille sekä toiseen asteen opiskelijoille. Kuraattorityön lainsäädännöllinen perusta on kirjattu lastensuojelulakiin sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. Kuraattorin työ on osa esiopetuksen oppilashuoltoa. Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä näiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona ja tämän lisäksi yksilökohtaisena oppilashuoltona. Kuraattori on tilanteen ja tarpeen mukaan suunnittelemassa, keskustelemassa ja päättämässä lapselle tarjottavista yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodoista. Kuraattorin tehtävä on huolehtia siitä, että lapsi tulee kuulluksi ja on aidosti osallisena omien asioidensa hoidossa. Hän tukee lapsia esiopetukseen, kotiin, kaverisuhteisiin tai vapaa-aikaan liittyvissä elämän pulmatilanteissa ja työskentelee yhdessä lapsen, esiopetusryhmien, päiväkodin henkilöstön sekä vanhempien/huoltajien kanssa. Kuraattoriin voivat ottaa yhteyttä vanhemmat/huoltajat, päiväkodin henkilöstä tai muu lapsen kanssa työskentelevä henkilö. 3.2.3 Neuvolaterveydenhuolto Lastenneuvolan tavoitteena on lapsen kasvun, kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Neuvolassa pyritään tunnistamaan ja havaitsemaan ongelmat ja tuen tarpeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja hoito. Lapsen määräaikainen 6-vuotistarkastus tehdään lastenneuvolassa ja yhteenveto terveystiedoista siirtyy kouluterveydenhoitajalle.

10 4. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin, joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Esiopettaja tai päiväkodin johtaja ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. Rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Oppilashuollon tehtävänä on kehittää hyvinvointia tukevaa kasvuympäristöä ja vahvistaa esiopetusyksikön yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllinen oppilashuolto on ensisijaisesti esiopetusyhteisön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pyrkivää ennaltaehkäisevää työtä. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä lapsen ja huoltajan osallisuutta esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä eli hyvinvointiryhmä kokoontuu säännöllisesti (vähintään 1 krt / lukukaudessa) käsittelemään esiopetusryhmien tilanteita. Hyvinvointiryhmä voi olla suunnittelemassa erilaisia esiopetusyksikön toimintakulttuurin kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, esim. vanhempainillat ja erilaisten teemojen käsittely yhteisössä. Hyvinvointiryhmä vastaa siitä, että lasten mielipiteet tulevat kuulluksi esiopetusympäristössä ja huolehtii vanhempien mahdollisuudesta olla osana esiopetuksen osallisuutta edistävää toimintakulttuuria.

11 4.1 Oppilashuoltoryhmät Oppilashuoltotyötä Kankaanpään esi- ja perusopetuksessa toteutetaan kolmella tasolla: kunnallisesti, yksikkökohtaisesti sekä yksilökohtaisesti. Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät eli hyvinvointiryhmät. Yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen ikä ja edellytykset. Esiopetusyhteisön tai lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä huoltajan kanssa. 4.1.1 Kankaanpään kaupungin oppilashuoltoryhmä eli ohjausryhmä Kankaanpään oppilashuoltotyötä ohjaa ja koordinoi kunnallinen monialainen ohjausryhmä vastaten esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden oppilashuollollisen työn yleisestä suunnittelusta, toimintatapojen määrittelystä, kehitystyöstä ja oppilashuoltotyön arvioinnista kunnan sisällä. Ohjausryhmä organisoi koulutustilaisuuksia sekä hyvinvointiin liittyviä teemoja ja projekteja. Se käsittelee myös erilaisten kyselyjen ja tutkimusten tuloksia ja arvioi niiden pohjalta oppilashuollollisten palvelujen tarvetta ja toiminnan kehittämistä. Ohjausryhmän Kankaanpäässä muodostavat kasvatus- ja opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijat. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. 4.1.2 Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä eli hyvinvointiryhmä Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä eli hyvinvointiryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista omassa yksikössään. Sitä johtaa esiopetuksessa kyseisen yksikön päiväkodinjohtaja. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön ja oppimisympäristön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmän työssä otetaan huomioon ja edistetään oppimisympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta, sosiaalista vastuullisuutta ja esteettömyyttä. Ryhmän työn tarkoituksena on ylläpitää ilmapiirin rauhallisuutta, ennaltaehkäistä epäkohtia ja ongelmia ja ottaa huomioon lapsen yksilölliset tarpeet kehitykseen ja kasvuun liittyen. Oppilashuoltoryhmä on monialainen ja siihen voi kuulua päiväkodinjohtajan lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja, esiopettaja, psykologi, kuraattori sekä neuvolan terveydenhoitaja. Pääsääntöisesti neuvolan terveydenhoitaja ja kuraattori osallistuvat yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön.

12 Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat vähintään 1 krt / lukukaudessa tai tarpeen vaatiessa useammin. Kokouksesta laaditaan aina vapaamuotoinen muistio. Lapsikohtaisia asioita käsitellessä kootaan ko. asian käsittelyyn oma moniammatillinen asiantuntijaryhmä. 4.2. Oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään esiopetusyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia Nivelvaiheissa huolehditaan sekä opetuksen että oppilashuollon järjestämiseksi tarvittavien tietojen siirtämisestä. Tietoja siirretään yhteistyössä huoltajan kanssa. Yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot voidaan kuitenkin siirtää joka tapauksessa. Toiselle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle oppilashuollon jatkuvuuden kannalta tarpeellisia tietoja annetaan vain oppilaan tai huoltajan kirjallisella suostumuksella. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto saa ja pitää siirtyä opetuksen järjestäjältä toiselle ilman suostumusta, mutta oppilas- ja opiskelijalain mukaan oppilashuollollisen tiedon siirtämiseen opetuksen järjestäjältä toiselle tarvitaan aina huoltajan suostumus. Lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, päivähoidon työntekijä huolehtii siitä, että tiedot lapsesta siirtyvät esiopetukseen (Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma). Jos lapselle on tehty varhaiskasvatuksessa Toiminta- ja kuntoutussuunnitelma ja tuen tarve jatkuu, lapselle laaditaan pedagoginen arvio ja tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Kaikille esiopetuksessa oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen lapsen esiopetuksen suunnitelma (LEOPS) yhteistyössä lapsen huoltajan kanssa. Suunnitelma sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle ja oppimiselle asetettavat tavoitteet sekä seurannan. Suunnitelma lähetetään lapsen tulevalle alkuopettajalle esiopetusvuoden keväällä. Esiopetusvuoden keväällä järjestetään esiopettajan ja tulevan alkuopettajien yhteinen tiedonsiirtopalaveri, jossa opetuksen järjestämistä koskeva tarpeellinen tieto välitetään alkuopettajalle. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheen yhteistyö on tarkemmin kuvattuna Kankaanpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa, esiopetussuunnitelmassa sekä esiopetuksen vuosikellossa.

13 4.3. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä Kankaanpään kaupungissa toimii varhaiskasvatusryhmä, jonka tehtävänä on sekä varhaiskasvatuksen että esiopetuksen oppilashuollollisen työn koordinointi ja kehittäminen moniammatillisen yhteistyön kautta. Työryhmän tavoitteena on lisäksi yhteistyökäytänteiden selkiinnyttäminen ja uusien käytänteiden luominen, esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen kehittäminen sekä ajankohtaisen tiedon välittäminen. Varhaiskasvatustyöryhmässä ovat edustettuina päivähoito, esiopetus, alkuopetus, neuvolaterveydenhuolto, erityisopetus sekä kuraattorityö. Tarvittaessa mukaan kutsutaan muita yhteistyötahoja esim. psykologit, eri terapeutit, lastensuojelu, seurakunta. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Lisäksi esiopetuksen oppilashuolto on yhteistyössä useiden muiden lasten hyvinvointia edistävien tahojen esim. kulttuuritoimi, liikuntatoimi, nuorisotyö, ruokahuolto, kolmas sektori, poliisi jne. kanssa. 4.4. Esiopetusyhteisön ja ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen Esiopetuksen toimintayksikön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin valvonta ja tarkastelu on monen tahon määrätietoista ja järjestelmällistä yhteistyötä. Se tähtää esiopetusympäristön riskien hallintaan lasten ja henkilöstön turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Päivähoitolaki velvoittaa toimintayksikön huolehtimaan päivähoidon turvallisesta järjestämisestä. Asetuksessa lasten päivähoidossa annetaan säännökset toimintayksikön päivähoitohenkilöstön määrästä ja kelpoisuusvaatimuksista, jotka ovat eräitä tärkeimmistä päivähoidon turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Päivähoidon turvallisuussuunnittelu: Stakes Oppaita 71 ohjaa esiopetusyksiköiden turvallisuussuunnittelua ja on pohjana Kankaanpään kaupungin päivähoidon Turvallisuussuunnitelmalle. Turvallisuussuunnitelmaan on kirjattu toimintaa uhkaavat vaarat ja riskit sekä niihin varautuminen.

14 Toimintayksikön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen tukena ovat lisäksi työsuojelun toimintaohjelma, hallintamallit, työterveyshuollon työpaikkaselvitykset, ympäristöterveydenhuollon raportit ja tarkastukset, yksiköiden riskien arvioinnit, sisäilmatyöryhmän toiminta sekä aluehallintoviraston työsuojelutarkastukset. Esiopetusyhteisön ja -ympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettisesti viihtyisä. Fyysiset työolot, kuten sisäilman laatu, ergonomia ja tapaturmavaarat huomioidaan. Yleisten tilojen lisäksi on huolehdittava kalusteiden, sosiaalitilojen ja säilytystilojen kunnosta ja siivouksen asianmukaisesta tasosta. Kankaanpään kaupungin Tekninen keskus / Tilapalveluyksikkö vastaa kiinteistöjen hoidosta ja kunnosta. 4.5. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Tapaturmien ehkäisy on osa turvallisuuden edistämistä esiopetuksessa. Turvallisuussuunnittelun tulee pohjautua aina yksikkökohtaiseen uhkatekijöiden selvittämiseen. Erilaisia tapaturmiin johtavia syitä on mainittu sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Turvallisuussuunnitteluopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille (Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2005:13). Tapaturmien ensiapuohjeita on esitetty muun muassa Suomen Punaisen Ristin internet-sivuilla www.redcross.fi. Lasten tapaturmia ehkäistään kiinnittämällä erityistä huomiota välineisiin, materiaaleihin ja ympäristön turvallisuuteen. Kankaanpään kaupungin päivähoidon Turvallisuussuunnitelmaan on kirjattu toimintaohjeet päivän aikana sattuvan tapaturman varalle. Esiopetuksen henkilökunnan ensiaputaitoja ylläpidetään säännöllisillä ensiapukoulutuksilla. Jos lapsi joudutaan viemään lääkäriin tai sairaalahoitoon, häntä saattavalla henkilöllä tulee olla mukanaan lasta koskevat tiedot eli lapsen henkilötiedot ja huoltajan yhteystiedot sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot lapsen sairauksista, allergioista tai yliherkkyyksistä. Lapsi kuljetetaan tapauksesta riippuen taksilla tai sairasautolla.

15 4.6. Esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Esiopetuskuljetukset kuuluvat sivistyslautakunnan toimivaltaan. Esiopetuskuljetus järjestetään lapsille, jotka osallistuvat pelkkään maksuttomaan esiopetukseen. Lapsella on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos matka kotoa esiopetukseen on pidempi kuin viisi kilometriä tai kun matka, oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen, muodostuu lapselle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on lapsen kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Lapsi voi osallistua joko pelkkään esiopetukseen tai lisäksi esiopetuksen yhteydessä järjestettävään päivähoitoon. Vain esiopetuksessa olevien lasten kulkemisesta noudatetaan perusopetuslain 32 :ää. Perusopetuslain mukaan oppilaan päivittäinen matka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Esiopetuksessa kuljetusta odottavalle lapselle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Ajan tasalla olevat ohjeet löytyvät Kankaanpään kaupungin koulukuljetusoppaasta. 4.7. Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Suunnitelmassa otetaan huomioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet esiopetuksessa. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

16 4.8. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Yksikön turvallisuussuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkoisen sekä päiväkodin ja esiopetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Kankaanpään kaupungin päivähoidolle / esiopetusyksiköille on laadittu Turvallisuussuunnitelma, joka sisältää em. kokonaisuudet. Turvallisuussuunnitelma on pelastussuunnitelmaa laajempi kokonaisturvallisuuden parantamiseen ja ylläpitoon tähtäävä suunnitelma-asiakirja. Turvallisuussuunnitelmassa arvioidaan toimintaa uhkaavia vaaroja ja uhkia. Turvallisuussuunnitelman tarkoituksena on lisätä henkilö- ja paloturvallisuutta, ennaltaehkäistä vaaratilanteita sekä antaa valmiuksia onnettomuuksien ja poikkeustilanteiden varalle. Kirjallisen suunnitelman keskeisin tehtävä on välittää turvallisuustietoa toimintayksikön koko henkilökunnalle. Uudet työntekijät perehdytetään mahdollisimman pian toimintayksikön turvallisuutta ylläpitäviin menettelytapoihin. Sekä palvelua tuottavan tahon että toimintayksiköiden tulee jatkuvasti itse varmistautua tarjoamansa palvelun turvallisuudesta. Yksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat ovat turvallisuussuunnitelmien liitteenä. Turvallisuussuunnitelmaan kirjataan tarkistamisajankohdat ja seurannasta vastaavat henkilöt.

17 5. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 5.1. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen. Huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu aina tapauskohtaiseen huoltajan kirjalliseen suostumukseen. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jossa käytetään Kankaanpään esi- ja perusopetuksen yhteistä lomaketta. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. 5.2. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Esiopetuksen tukitoimina käytetään yksilöllistä ohjausta, pienryhmätoimintaa sekä lasten erilaisia tarpeita tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja. Esiopetuksen tuki perustuu kolmiportaiseen malliin. Tuki jakaantuu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki on yleensä lyhytaikaista, tukimuodot voivat vaihdella. Tehostettu tuki on laajempaa ja monimuotoisempaa kuin yleinen tuki. Erityinen tuki on yleensä pysyväisluonteisempaa, tarvittaessa integroidussa erityisryhmässä tapahtuvaa opetusta. Jos lapsi tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, laatii esiopettaja pedagogisen arvion tehostettuun tukeen siirtymistä varten. Siinä kuvataan lapsen oppimisen ja esiopetuksen tilanne kokonaisuutena, kerrotaan hänen aiemmin saamansa tukitoimet, kuvataan hänen oppimisvalmiutensa sekä arvioidaan hänen yleisestä tuesta poikkeavat tukitarpeensa. Arvion laatimisessa voidaan käyttää myös muiden asiantuntijoiden apua, kuten psykologia. Arvion perusteella yksilökohtainen asiantuntijaryhmä tekee päätöksen lapsen siirtymisestä tehostettuun tukeen.

18 Tehostetun tuen pedagogiset tavoitteet ja toimet suunnitellaan ja kirjataan tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan yhteistyössä lapsen, huoltajan ja esiopettajan kanssa. Mikäli lapsi tarvitsee erityistä tukea esiopetuksessa, opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa, sekä tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys. Selvityksen laatii kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) yhteistyössä esiopettajan kanssa. Apuna voidaan käyttää lapsesta laadittuja suunnitelmia ja lausuntoja. Selvityksen perusteella päätöksen erityisen tuen piiriin siirtämisestä tekee päivähoidon vastaava ohjaaja. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Päätöksen jälkeen lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS, yhteistyössä esiopettajan, kelton, huoltajan ja lapsen kanssa. Esiopettaja vastaa siitä, että HOJKS siirtyy lasta ohjaavan henkilökunnan tietoon ja lapsen arkeen, opettajan vastuulla on sen seuranta ja päivitys. Tarkemmin kolmiportaiseen tukeen liittyvää ohjeistusta löytyy Kankaanpään kaupungin esiopetussuunnitelmasta. Kolmiportaista tukea ja oppilashuollollista tukea säätelevät eri lait perusopetuslaki ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Mikäli kolmiportaisen tuen yhteydessä ilmenee tarvetta oppilashuollolliseen tukeen, käsitellään asia oppilashuollon asiantuntijaryhmässä ja siitä laaditaan oppilashuoltokertomus. Oppilashuollollisen asian käsittely yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Erikoissairaanhoidossa olevan lapsen opetus järjestetään ensisijaisesti lapsen omassa esiopetuksen järjestämispaikassa. Lapselle järjestetään opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua. Lapsella on omassa esiopetusryhmässään käytössä kaikki tukitoimet kolmiportaisen tuen mukaisesti. Mikäli lapsen kohdalla opetus järjestetään oman esiopetusryhmän sijasta sairaalaopetuksessa, toteutetaan siirtyminen lapsen, huoltajan tai muun laillisen edustajan, opetuksen järjestäjän, sairaalaopetusyksikön ja erikoissairaanhoidon moniammatillisessa yhteistyössä. 5.3. Lapsen sairauden vaatiman hoidon tai lääkityksen järjestäminen Vanhempien tehtävä on tiedottaa esiopetuksen henkilöstölle lapsen sairauksista ja niiden hoidosta. Lapsen sairaus saattaa vaatia erityistoimenpiteitä, joista sovitaan aina lapsi- ja perhekohtaisesti. Jos lapsella on vakava tai pitkäaikainen sairaus, järjestetään tarvittaessa palaveri, johon osallistuvat vanhempien sekä esiopetushenkilöstön lisäksi tarvittavat henkilöt lasta hoitavalta taholta. Palaverissa tarkastellaan ja selvitetään lapsen selviytymistä esiopetuksessa ja mahdollisia erityisjärjestelyjä. Muita kuin välttämättömiä lääkkeitä ei lapsille pääsääntöisesti anneta hoitopäivän aikana. Jos lyhytaikaista lääkitystä kuitenkin on välttämätöntä antaa, noudatetaan PoSa:n Lääkehoito-ohjetta.

19 Turvallisuussuunnitelma sisältää henkilöstölle tarkat toimintaohjeet lasten sairauksien ja tapaturmien varalta, elvytysohjeet sekä PoSa:n lääkehoito-ohjeen päivähoitoon. Mikäli lapsi sairastuu kesken päivän, noudatetaan Turvallisuussuunnitelman ohjeita. Jokaisen aikuisen on velvollisuus parhaan kykynsä mukaan auttaa, jos lapselle tulee hätätilanne kuten epilepsiakohtaus, insuliinishokki tai vakava allerginen reaktio. Terveydenhuollon ammattilaisen tietämystä tai taitoa ei silloin edellytetä. 5.4. Ruokailu ja erityisruokavaliot Ruokailu on olennainen osa esiopetuksen kasvatus- ja opetustehtävää. Esiopetuksessa tarjotaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on lapselle tärkeä ja se tukee lapsen tervettä kasvua ja kehitystä osana esiopetusta. Ruokailun järjestämisessä ja ohjauksessa otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Lapsille annetaan mahdollisuus osallistua ruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ruokailun järjestämisessä tehdään yhteistyötä esiopetuksen henkilöstön ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä huoltajan ja lapsen sekä terveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta lapsen yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Mikäli lapsella on tarvetta erityisruokavalioon toimittavat vanhemmat terveydenhoitajan- tai lääkärintodistuksen erityisruokavalion tarpeesta esiopetusyksikköön. Todistus toimitetaan edelleen ruokahuoltoyksikköön. Uskonnollisista ja eettisistä ruokarajoituksista vanhemmat ilmoittavat erikseen esiopetusyksikköön, josta tieto toimitetaan ruokahuoltoyksikköön. Vanhempien vastuulla on toimittaa tieto erityisruokavaliosta tai ruokarajoituksesta esiopetukseen ilmoittautumisen yhteydessä tai välittömästi tarpeen ilmetessä. 5.5. Esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat Huoli perheen tilanteesta otetaan puheeksi huoltajien kanssa. Tarvittaessa kootaan monialainen asiantuntijaryhmä lapsen tuen tarpeen selvittämiseksi. Perhe voidaan ohjata esiopetuksen ulkopuolisen avun piiriin, kuten perheneuvolan tai lastensuojelun asiakkuuteen. Lastensuojelulaki velvoittaa esiopetuksen järjestäjiä viipymättä ilmoittamaan lastensuojeluviranomaisille (salassapitosäännösten estämättä), jos lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät, että lastensuojelun tarve selvitetään. Tarvittaessa tulee laatia lastensuojeluilmoitus ensisijaisesti yhteistyössä huoltajien kanssa. Tarkempi ohjeistus löytyy Turvallisuussuunnitelman kohdasta Päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyö.

20 5.6. Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmän koollekutsuja (esiopettaja tai muu oppilashuollon jäsen, jolle asia kuuluu) voi konsultoida tarvittaessa päiväkodinjohtajaa ja tarvittavia oppilashuollon edustajia ennen asiantuntijaryhmän kokoamista mm. ryhmän kokoonpanosta. Ennen monialaisen asiantuntijaryhmän nimeämistä tulee koollekutsujan sopia huoltajan kanssa asiantuntijaryhmän kokoonpanosta. Huoltajan suostumus tulee olla kirjattuna esi- ja perusopetuksen yhteiseen oppilashuoltokertomuslomakkeeseen. Huoltaja osallistuu asiantuntijaryhmän työskentelyyn. Lapsen asiaa voidaan käsitellä oppilashuollon edustajien kanssa, vaikka huoltajat eivät ole paikalla, jos asiasta on huoltajien kanssa erikseen sovittu ja kirjallinen suostumus saatu. Huoltajilla on oikeus saada luettavakseen oppilashuoltokertomus. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö tiedottaa opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat ja sovitut järjestelyt tarvittaville henkilöille, esim. päiväkodinjohtajalle. 5.7. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa asian aihe ja vireillepanija lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset