Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia
KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima, tutkimukseen osallistui 24 maata. Kohdejoukkona kaikki 16 65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt, joita Suomessa otantahetkellä keväällä 2011 noin 3,5 miljoonaa Tiedonkeruu: elokuu 2011 maaliskuu 2012
Otokseen kuuluvista henkilöistä tutkimukseen osallistui Suomessa 5 464 henkilöä. Suomen vastausosuus 66 prosenttia. Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun käyntihaastatteluina. Ensin tehtiin haastattelijan tekemä laaja tietokoneavusteinen taustahaastattelu (koulutus, työhistoria, taitojen käyttö ) Sen jälkeen haastateltava teki taitojen osaamista arvioivat tehtävät itsenäisesti tietokoneella (myös paperinen tehtävävihko käytössä).
Lukutaito Tiedonkäsittelyn avaintaidot Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit (viisi tasoa). Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa (viisi tasoa). Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa (kolme tasoa).
Miksi tärkeitä taitoja? Ne ovat välttämättömiä, jotta voi täysipainoisesti osallistua työelämään, koulutukseen ja muuhun sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen elämään hyvin siirrettäviä, siis käytettävissä monenlaisissa erilaisissa konteksteissa ja tilanteissa opittavia ja siksi niihin myös voidaan vaikuttaa koulutuspoliittisin ja muin toimin Näiden taitojen riittävä hallinta on sekä elinikäisen oppimisen edellytys että tietoyhteiskunnan työ- ja arkielämään osallistumisen välttämätön väline. Ne luovat perustan, jonka pohjalta opitaan muita eriytyneempiä, mm. erilaisissa töissä tarvittavia taitoja.
Lukutaito
Vaihtelu kuitenkin suurta 100 % Väestön jakaantuminen eri suoritustasoille Suomessa 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 22 19 41 27 38 29 8 33 29 11 Taso 4/5 Taso 3 Taso 2 Taso 1 Alle tason 1 Tieto puuttuu Tasolla 1 tai sen alapuolella olevien lukumäärät: Lukutaidossa 370 000 Numerotaidossa 450 000 Luku- ja numerotaito yhdessä 280 000 Alle tason 1 tai tieto puuttuu tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa: 1 000 000 10 % 0 % 8 10 19 03 0 3 Lukutaito Numerotaito Ongelmanratkaisutaito Antero Malin 2014 7
Taidot ja ikä
Lukutaidon ja sosioekonomisen taustan vaikutuksen yhteys
Aikuiskoulutukseen osallistumisen yhteys perustaitojen hallintaan Aikuiskoulutukseen vuoden aikana osallistuneiden ja eiosallistuneiden lukutaidon pistemäärien erotus Suomessa 35 30 25 20 15 Raakapistemäärien erotus Erotus kun ikä, koulutus sukupuoli, ammatti ja kielitaito kontrolloitu 10 5 0-5 Työhön liittyvä Muu Työhön liittyvä Muu Formaali Formaali Formaali Non-formaali Non-formaali Non-formaali HUOM! Yksi lisävuosi muodollista koulutusta vastaa keskimäärin 7 pisteen lisäystä lukutaidon asteikolla. Antero Malin 2014 15
Mihin kaikkeen hyvä osaaminen on yhteydessä? 16
JATKOSTA - pohjoismainen (Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Viro) raportti julkaistaan 2015 - OECD julkaisee useita teemaraportteja - tutkimustoimintaa virinnyt yliopistoissa - kiinnostavia syvemmin tarkasteltavia kysymyksiä olisivat mm. heikoimmin taidot hallitsevien taustat; taitojen saavuttamiseen, pysymiseen ja heikkenemiseen vaikuttavat tekijät, ikäryhmien erojen taustalla olevat tekijät; taitojen merkitys työssä ja arjessa; taitojen yhteys aikuiskoulutukseen osallistumiseen; koulutuksen, taitojen ja työn vaatimusten kohtaanto; tietotekniikkaa soveltavan ongelmanratkaisun merkitys
Osaamisen tulevaisuus? Positiivinen näkymä edellyttää PIAACin valossa, että suomalaisten ennestään vahva oppimis- ja koulutusmyönteisyys lisääntyy ja koulutuspoliittisten toimien (peruskoulun kehittäminen, koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma, opiskelijavalinnan kehittäminen ) tukemana käännetään alle 25-vuotiaiden taitojen heikkenevältä näyttävän muutoksen suunta, tulevat nuoret aikuiset ovat nykyisiä osaavampia nykyinen huippuikäryhmä ylläpitää ja kehittää taitojaan työssä, vapaa-ajalla ja erilaisissa aikuiskoulutusjärjestelmän tarjoamissa mahdollisuuksissa vanhempien ikäryhmien perustaidot saatetaan täsmätoimin tietoyhteiskunnan edellyttämälle tasolle tasa-arvo nähdään voimavaraksi ja koko kansakunnan osaamispotentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön, korkeatasoiset perustaidot kaikissa väestöryhmissä luovat hyvän pohjan erikoistuneempien taitojen oppimiselle, lisäävät taloudellista ja muuta yhteiskunnallista aktiviteettia, parantavat kykyä ohjata muutoksia haluttuun suuntaan ja lisäävät suomalaisten hyvinvointia
Nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmä Suomen PIAAC-aineistossa Antero Malin 2013
NAO-kohderyhmä Suomen PIAACaineistossa Antero Malin 2013
Yhteenvetoa NAO-kohderyhmän PIAAC-tuloksista NAO-kohderyhmään kuuluvat ovat muihin ikäisiinsä verrattuna: luku- ja numerotaidossa selvästi heikompia tietotekniikka soveltavassa ongelmanratkaisutaidossa ero ei ole yhtä suuri mutta selvä vanhempien koulutustaso matalampi useammin työttömiä ja ovat kotona, mutta opiskelijoita ryhmissä on yhtä paljon useammin kielitaustaltaan muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä hieman nuorempia eivät poikkea sukupuolijakaumaltaan muista ikäisistään HUOM! NAO-kohderyhmän pieni koko tutkimuksessa! Antero Malin 2013