Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä 5. Lainavarojen markkinat 6. Kertausta 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa Kansantaloudessa investoinnit rahoitetaan säästämällä Säästäminen on kulutuksesta luopumista Säästäjät ja investoijat voivat kuitenkin olla eri henkilöitä jokaisen ei tarvitse itse ensin säästää ja sitten investoida vaan voi lainata varoja muilta Kansantalouden tilipidossa näitä asioita ei kuitenkaan pystytä kuvaamaan yksittäisen ihmisen tasolla vaan sektoreittain Kotitaloudet, yritykset, julkinen valta, ulkomaat Rahoitusjärjestelmän tehtävänä on kanavoida säästöt investointien rahoittamiseen 1
Investointeja tarvitaan pääomakannan kartuttamiseen ja ylläpitoon Olkoon K t = pääomakanta periodin t alussa I t = investoinnit periodin t aikana D t = δk t = pääoman poistuma periodina t, < δ<1 Pääomakanta periodin t+1 alussa on siten: K t+1 = K t + I t D t = K t + I t δk t eli K t+1 = I t + (1-δ)K t Investoinnit rahoitetaan säästämällä I t = S t...ja säästäminen on se osa tuloista, jota ei kuluteta S t = Y t C t G t Tässä oletamme talouden suljetuksi, jolloin X = M =. G = julkisen vallan rahoittama kulutus 2
Julkinen valta kerää verotuloja T yksityiseltä sektorilta menojensa G rahoittamiseksi Kotimainen säästäminen S voidaan jakaa kahteen komponenttiin yksityiseen ja julkiseen: S = (Y T C) + (T G) Yksityisen sektorin säästäminen = Y T C voidaan edelleen tarvittaessa jakaa kotitalouksien ja yritysten säästämiseen Julkisen sektorin säästäminen = T G julkisyhteisöjen talous on ylijäämäinen jos T > G ja alijäämäinen jos T < G 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa Avoimen talouden huoltotase on Y = C + I + G + X M Koska kotimainen säästäminen on S = Y C G...niin sillä voidaan rahoittaa investoinnit ja vaihtotaseen ylijäämä S = I + X M Kotimaiset säästöt voidaan siis joko investoida kotimaassa tai antaa lainaksi ulkomaille: Vaihtotaseen ylijäämä X M = nettolainananto ulkomaille, net capital outflow, NCO 3
Identiteetti S = I + X M voidaan kirjoittaa myös toisella tavalla: I = S + (M X) Kotimaiset investoinnit voidaan rahoittaa kotimaisella säästämisellä S tai vaihtotaseen alijäämällä M X eli ulkomaisella nettolainanotolla Suomessa tällä hetkellä X < M, joten I > S 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa Meillä kotitaloudet ovat perinteisesti olleet rahoitusalijäämäinen sektori (pl. 199-luvun alku) kotitalouksien säästäminen < niiden investoinnit kotitaloudet investoivat asuntoihin Julkisyhteisöt (kunnat ja valtio) ovat perinteisesti olleet rahoitusylijäämäinen sektori 199-luvun lama oli poikkeus jonka jälkeen useita vuosia T > G... mutta nykyinen taantuma muutti sektorin taas alijäämäiseksi 4
Yritykset ovat ennen olleet alijäämäinen sektori, mutta nyt niillä on rahoitusylijäämä tilanne muuttui 199-luvun laman jälkeen yritykset siten investoivat vähemmän kuin säästävät Vaihtotaseemme oli ennen 199-luvun lamaa alijäämäinen sitten pitkään ylijäämäinen mutta kääntyi vuonna 211 taas alijäämäiseksi Seuraavan kuvion tiedot ovat Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidosta: Sektoritilit -> nettoluotonanto sektoreittain 6 4 2-2 -4 8 6 4 2-2 -4-6 -8 Kuvio 1. Sektorien rahoitusylijäämät osuutena bruttokansantuotteesta Suomessa, 1975-215, % Kotitaloudet -6 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Yritykset -1 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Julkisyhteisöt 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 Ulkomaat eli vaihtotase 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 215 5
Johtopäätöksiä Yrityssektori on viime vuosina ollut rahoitusylijäämäinen se ei investoi kaikkia jakamattomia voittojaan investointien osuus kansantuotteesta on alhainen Vaihtotaseen aiempi ylijäämä on muuttunut pieneksi alijäämäksi Yrityssektorin ylijäämä ei riitä kattamaan kotitalouksien ja julkisen sektorin yhteenlaskettua alijäämää Julkisyhteisöt velkaantuvat taantuman ja väestön ikääntymisen vuoksi Kuviot 2-4: Julkisyhteisöjen tulot ja menot, rahoitusjäämät ja velka Lähde: Valtiovarainministeriö 6
Kuvio 3. Lähde: Valtiovarainministeriö Kuvio 4. Lähde: Valtiovarainministeriö 7
Julkisyhteisöjen bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen (%) eräissä euromaissa Lähde: Eurostat, Pohjola 4. Rahoitusjärjestelmä Edellä opitun mukaan investoinnit rahoitetaan säästämällä eli kulutuksesta luopumalla Käytännössä investointi- ja säästämispäätökset ovat eri talousyksiköiden tekemiä Rahoitusjärjestelmä (financial system) muodostuu niistä mekanismeista, jotka siirtävät rahoituspääomia talousyksiköltä toiselle esimerkiksi säästäjältä investoijalle Järjestelmän muodostavat osake- ja velkakirjamarkkinat pankit ja sijoitusrahastot vakuutuslaitokset, eläkerahastot ym instituutiot 8
5. Lainavarojen markkinat Lainavarojen (loanable funds) markkinat ovat sellaiset, jossa säästäjät toimivat tarjoajina ja investoijat kysyjinä Lainavaroilla tarkoitetaan kaikkea sitä tuloa, joka on päätetty säästää eikä kuluttaa itse Reaalikorko toimii lainan hintana, ja se määräytyy lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella Lainavarojen tarjonta on sitä suurempaa mitä suurempi on korko Lainavarojen kysyntä on sitä pienempää mitä suurempi on korko Kuvio 4. Lainavarojen markkinat Korkokanta Tarjonta r* Kysyntä L* Lainavarat Copyright 24 South-Western 9
Politiikkaa Säästämisen kannustaminen esimerkiksi verovähennyksin lisää lainavarojen tarjontaa ja laskee korkokantaa kuvio 5 Investoimisen kannustaminen esimerkiksi verohelpotuksin lisää lainavarojen kysyntää ja nostaa korkokantaa kuvio 6 Valtion budjettialijäämä nostaa korkokantaa ja vähentää lainavarojen määrää kuvio 7 valtion on rahoitettava alijäämä velanotolla tämä vähentää lainavarojen tarjontaa yksityiselle sektorille korko nousee ja vaihdettu määrä laskee valtion velanoton seurauksena on syrjäytymisvaikutus, crowding out, -- yksityiset investoinnit laskevat Kuvio 5. Lainavarojen tarjonnan lisäys Korkokanta Tarjonta, S 1 S 2 2.... mikä alentaa korkokantaa r 1 * r 2 * 1. Säästämisen verokannusteet lisäävät lainavarojen tarjontaa Kysyntä L 1 * L 2 * Lainavarat 3.... ja lisää lainavarojen markkinoilla vaihdettua määrää 1
Kuvio 6. Lainavarojen kysynnän lisäys Korkokanta r 2 * r 1 * Tarjonta 1. Investointien verokannusteet lisäävät lainavarojen kysyntää 2.... mikä nostaa korkokantaa Kysyntä D 1 D 2 L 1 * L 2 * Lainavarat 3.... ja lisää markkinoilla vaihdettavien lainavarojen määrää Kuvio 7. Valtion budjettialijäämän vaikutus Korkokanta S 2 Tarjonta, S 1 r 2 * r 1 * 1. Budjettialijäämä vähentää lainavarojen tarjontaa yksityiselle sektorille 2.... mikä nostaa korkokantaa Kysyntä L 2 * L 1 * Lainavarat 3.... ja vähentää lainavarojen markkinoilla vaihdettua määrää 11
EU:n vakaus- ja kasvusopimus EU-maiden johtajat sopivat vuonna 1997, että euromaan julkistalouden alijäämä ei saa ylittää kolmea vuotta peräkkäin kolmea prosenttia BKT:sta eikä maan julkinen velka saa ylittää 6:tä prosenttia BKT:sta Rangaistukseksi rikkomuksesta voidaan määrätä sakko, joka voi olla,5 % maan BKT:sta Vuonna 24 Saksan ja Ranskan alijäämä ylitti jo kolmantena peräkkäisenä vuonna 3 %:n rajan; Kreikassa paljastui tilastoväärennös. Vuonna 25 sopimusta tarkistettiin siten, ettei alijäämän sallita ylittävän 3 prosenttia normaalin suhdannekehityksen oloissa Joku vuosi sitten tehtiin valtiosopimus, jossa euromaat sitoutuvat siihen, ettei budjetin ns. rakenteellinen alijäämä saa olla suurempi kuin,5 % BKT:sta Rakenteellisella alijäämällä tarkoitetaan suhdannevaihteluista puhdistettua alijäämää 6. Kertausta Kansantalouden rahoitusjärjestelmän tehtävänä on kanavoida varoja niiltä, jotka haluavat säästää osan tuloistaan, niille, jotka haluavat ottaa lainaa. Suljetussa kansantaloudessa säästäminen = investoinnit (S = I). Rahoitusjärjestelmä on mekanismi, joka hoitaa sen, että tämä kansantalouden tilinpidon identiteetti pätee käytännössä eli että jonkun säästöjä vastaa toisen investoinnit. Kansantalouden tilipidossa tätä asiaa ei pystytä kuvaamaan yksittäisen kotitalouden tai yrityksen tasolla vaan pelkästään sektoritasolla (kotitaloudet, yritykset, julkinen valta, ulkomaat). 12
Korkokanta määräytyy rahoitusmarkkinoilla lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Taloustieteen kuudennen perusperiaatteen mukaan markkinat on hyvä instituutio voimavarojen kohdentamiseksi tämä pätee myös rahoitusmarkkinoihin rahoitusmarkkinat ovat erikoisia siinä mielessä, että ne toimivat linkkinä nykyhetken ja tulevaisuuden välillä lainavarojen tarjoajat eli säästäjät säästävät nyt kuluttaakseen enemmän tulevaisuudessa lainavarojen kysyjät haluavat investoida nyt enemmän saadakseen suuremmat tulot tulevaisuudessa Talouspolitiikan ja erilaisten tapahtumien vaikutusta korkokantaan voidaan tarkastella lainavarojen kysynnän ja tarjonnan avulla Julkisen talouden budjettialijäämä vähentää säästämistä ja siten investoimiseen käytettävissä olevia lainavaroja. Seurauksena on työn tuottavuuden ja BKT:n kasvuvauhdin hidastuminen lyhyellä aikavälillä ja maan köyhtyminen pitkällä aikavälillä kasvuteorian oppien mukaan 13