STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI. Personalrapport 2005. Henkilöstöraportti

STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI Personalrapport 2005 Henkilöstöraportti 2005

1. JOHDANTO foto/kuva: Ben Griep 1. INLEDNING Stadsfullmäktige i Jakobstad godkände staden Jakobstads strategiplan för åren 2004-2015 i mars 2004. Tillsammans med Staden Jakobstads personalstrategi utgör strategiplanen en fyrbåk som anger färdriktningen för utvecklandet av staden under det närmaste decenniet. För att kunna lyckas i den strategiska målsättningen att erbjuda landets bästa service år 2015 måste vi ha en motiverad och kompetent personal. Kort sagt skall staden skapa förutsättningar för att rätt person finns på rätt plats med rätt kompetens och med tillräckliga resurser samt en god motivation. Allt strategiskt utvecklingsarbete tar tid. Ett långsiktigt arbete kräver mellanstationer där vi kontrollerar var vi befinner oss på den utstakade stigen. Ett arbetsredskap i denna process utgörs av Stadens Jakobstads personalrapport. Du håller som bäst personalrapporten för år 2005 i din hand. Detta är den i ordningen femte personalrapporten i Jakobstad. Personalrapporten utgör ett arbetsredskap för uppföljningen och utvecklandet av verksamheten. I denna personalrapport finns ymnigt med information som förhoppningsvis utgör ett underlag för stadens förtroendevalda, stadens ledning, stadens personal och övriga intressentgrupper att göra bra beslut som gör en bra stad ännu bättre. Jag tillönskar intressanta och konstruktiva läsestunder tillsammans med personalrapporten. Pietarsaaren kaupunginvaltuusto hyväksyi Pietarsaaren kaupungin vuosien 2004 2015 strategiasuunnitelman maaliskuussa 2004. Pietarsaaren kaupungin henkilöstöstrategia strategiasuunnitelma muodostavat yhdessä suuntaviitan, joka ilmoittaa kaupungin kehittämisen kulkusuunnan lähimmän vuosikymmenen aikana. Jotta kaupunki onnistuisi saavuttamaan strategisen tavoitteensa, maan parhaiden palvelujen tarjoamisen vuonna 2015, on sillä oltava motivoitunut ja osaava henkilöstö. Lyhyesti ilmaistuna kaupungin on luotava edellytykset sille, että oikean pätevyyden omaava henkilö sijoittuu oikeaan paikkaan, hänellä on hyvä motivaatio ja riittävät voimavarat käytettävissään. Strategiseen kehittämistyöhön kuluu aina aikaa. Kauaskantoinen työ vaatii välipysäkkejä, joissa tarkistetaan, mihin asti viitoitetulla polulla on päästy. Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportti on tämän prosessin eräs työkalu. Kädessäsi on nyt vuoden 2005 henkilöstöraportti. Se on järjestyksessään Pietarsaaren kaupungin viides henkilöstöraportti. Henkilöstöraportti on toiminnan seurannan ja kehittämisen väline. Tässä henkilöstöraportissa on runsaasti tietoja, joiden pohjalta kaupungin luottamushenkilöt, sen johto ja henkilöstö ja muut eturyhmät voivat toivottavasti tehdä hyviä päätöksiä tehtäessä hyvää kaupunkia entistäkin paremmaksi. Toivotan kiintoisia ja rakentavia lukuhetkiä henkilöstöraportin parissa. Mikael Jakobsson Stadsdirektör Kaupunginjohtaja 2 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

1.1. PERSONALRAPPORT 2005 Denna redogörelse uppgörs första gången efter att stadens nya löneprogram togs i bruk från 1.1.2005. Eftersom ett sådant programbyte bör göras i löpande fart har inte alla detaljer i programmet kunnat utnyttjas till fullo från det inledande årets början. Ett optimalt utnyttjande av löneprogrammet i ledningsrapportering är fortsättningsvis under arbete. T.ex. uppgifterna angående personalens mängd är i denna handling för sista gången inhämtade manuellt från stadens enheter medan de flesta andra uppgifter är plockade från dataprogrammet. Av denna orsak kan en del uppgifter visa olikheter vid korsjämförelser. I denna rapport har de flesta uppgifterna uppdelats så att stadens tre stora verk (socialväsendet, dagvårds- och utbildningsväsendet samt tekniska verket) redovisas med egna siffror och alla övriga enheter redovisas tillsammans. I gruppen övriga ingår centralförvaltningen, miljö- och byggnadstillsynsverksamheten, kulturväsendet, idrottsbyrån samt stadens tre affärsverk. 2. PERSONALSTRATEGIN I stadens strategiplan finns angivet som ett mål att vår stad är en modern och attraktiv arbetsgivare, som har en motiverad och kunnig personal. Den mera detaljerade personalpolitiken finns i den antagna personalstrategin som anger enhetliga verksamhetsprinciper i personalfrågor. Den dagliga personalpolitiken strävar till att skapa sådana arbetsförhållanden, personalförhållanden och attityder, att personalen känner tillfredsställelse i sitt arbete och både vill och kan arbeta effektivt för att uppnå stadens syften. Personalens välmåga och signaler utåt påverkar Staden Jakobstads image som arbetsgivare. Detta har betydelse också för rekrytering av ny personal. För att kunna anta framtida utmaningar bör stadens personalpolitik präglas av vi-anda och förtroende. Arbetsförhållandet bör kännas tryggt och i arbetsuppgifterna bör ges rum för spontanitet och kreativitet. Atmosfären på arbetsplatsen skall vara positiv och uppmuntrande och därmed ge inspiration att ytterligare förbättra arbetsinsatsen. Detaljer inom personalstrategin som årligen genomgår vissa uppdateringar kan man lämpligast bekanta sig med från personalbyråns hemsidor på intranet. Under år 2005 har följande uppdateringar och kompletteringar gjorts: 1.1. HENKILÖSTÖRAPORTTI 2005 Tämä selvitys tehdään ensimmäistä kertaa kaupungin uuden palkkaohjelman käyttöönoton 1.1.2005 jälkeen. Koska tuollainen ohjelmanvaihto on tehtävä lennossa, ei ohjelman kaikkia yksityiskohtia ole voitu täysin ottaa käyttöön vuoden alusta. Palkkaohjelman optimaalinen hyödyntäminen johdonraportoinnissa on edelleen tekeillä. Esim. henkilöstön määrää koskevat tiedot on haettu tähän asiakirjaan viimeistä kertaa manuaalisesti kaupungin yksiköistä, mutta useimmat muut tiedot on poimittu tietokoneohjelmasta. Tästä syystä voi joissain tiedoissa olla eroavuuksia ristiin vertailtaessa. Tässä tilinpäätöksessä on useimmat tiedot jaettu siten, että kaupungin kolme suurinta hallintokuntaa (sosiaalitoimi, päivähoito- ja koulutustoimi ja tekninen virasto) selostetaan niiden luvuin ja kaikki muut hallintokunnat yhdessä. Muiden ryhmään kuuluvat keskushallinto, ympäristö- ja rakennusvalvontatoiminta, kulttuuritoimi, liikuntatoimisto ja kaupungin kolme liikelaitosta. 2. HENKILÖSTÖSTRATEGIA Kaupungin strategiasuunnitelmassa on ilmoitettu eräänä tavoitteena, että kaupunkimme on uudenajan houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. Yksityiskohtaisempi henkilöstöpolitiikka on esitetty hyväksytyssä henkilöstöstrategiassa, josta ilmenevät henkilöstöasioiden yhdenmukaiset toimintaperiaatteet. Päivittäisessä henkilöstöpolitiikassa pyritään luomaan sellaiset työolot, henkilöstösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee työtyytyväisyyttä ja sekä tahtoo että pystyy tehokkaaseen työskentelyyn kaupungin päämäärien saavuttamiseksi. Henkilöstön hyvinvointi ja sen ulospäin antamat viestit vaikuttavat Pietarsaaren kaupungin imagoon työnantajana. Asialla on merkitystä myös uuden henkilöstön hankinnassa. Jotta tulevaisuuden haasteisiin voitaisiin vastata, on kaupungin henkilöstöpolitiikalle oltava tunnusomaista me-henki ja luottamus. Työsuhteen on tunnuttava turvalliselta ja tehtävissä on annettava tilaa välittömyydelle ja luovuudelle. Työpaikkojen ilmapiirin on oltava myönteinen ja kannustava ja näin innostettava työpanoksen parantamiseen entuudestaan. Henkilöstöstrategian vuosittain tietyiltä osin päivitettävät yksityiskohdat ovat luettavissa henkilöstötoimiston kotisivuilta intra-netistä. Vuonna 2005 on tehty seuraavat päivitykset ja täydennykset: STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 3

Principer angående beviljande av prövningsbaserade tjänstledigheter, Personalpolitisk jämställdhetsplan 2006-2008, Verksamhetsprogram/strategi för arbetarskyddet, Förebyggande av våld på arbetsplatser. 3. PERSONALENS MÄNGD OCH STRUKTUR Staden hade på avlöningslistan vid årsskiftet 2005-06 totalt 1239 personer som hade anställningsförhållande på minst 10 % av full arbetstid. Under de senaste fem åren har motsvarande antal anställda hållits relativt konstant. Siffran för år 2001 var 1226 personer och under mellanåren har antalet varierat uppåt och neråt med några tiotal. Förändringarna beror främst på variationer i utnyttjande av deltidsanställningar. En jämförelse av antalet årsverken ger en mera tydlig (och jämnare) bild av arbetsproduktionen genom åren. Harkinnanvaraisten virkavapauksien myöntämisperiaatteet Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma 2006 2008 Työsuojelun toimintaohjelma/strategia Väkivallan ehkäisy työpaikoilla. 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kaupungin palkkalistoilla oli vuoden 2005 06 vaihteessa yhteensä 1239 työntekijää, joilla oli vähintään 10 %:n työsuhde kokopäivätoimisuudesta. Viimeksi kuluneina viitenä vuonna on vastaava työntekijämäärä pysytellyt suhteellisen muuttumattomana. Vuoden 2001 luku oli 1226 työntekijää ja välivuosina luku on vaihdellut muutamilla kymmenillä ylös- tai alaspäin. Muutokset johtuvat lähinnä osa-aikaisuuksien käyttämisen vaihtelusta; tuolloin otetaan usein tilapäisiä työntekijöitä. Henkilötyövuosien määrän vertailusta saa selvemmän (ja tasaisemman) kuvan työtuotannosta eri vuosina. Jubileumssamling /Palvelusvuosijuhla 9.12.2005 foto/kuva: Ben Griep 4 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

ANTAL ANSTÄLLDA, LÄGESRAPPORT 31.12.2005 TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ,TILANNERAPPORTTI 31.12.2005 Heltid 100 % Deltid 50-99% Deltid 10-49% Totalt Tidsbestämt Kokoaika 100 % Osa-aika 50-99 % Osa-aika 10-49 % Yhteensä Määräaikaiset Antal, Määrä Antal, Määrä Antal, Määrä Antal, Määrä Antal, Määrä Stadsstyrelsen/Kaupunginhallitus 3 3 Stadskansliet/Kaupunginkanslia 15 5 20 1 Utv.avd. 3 3 Drätselkontoret/Rahatoimisto 10 3 13 Personalbyrån/Henkilöstötoimisto 13 1 14 1 Turistbyrån/Matkailutoimisto 3 1 4 1 Bostadsbyrån/Asuntotoimisto 1 1 2 Miljövårdsbyrån/Ympäristönsuojelu 2 2 Byggnadstillsynsb./Rakennusvalvonta 4 2 6 Socialförvaltning/Sosiaalihallinto 2 2 Hemvårdsbyrån/Kotipalvelutoimisto 43 42 1 86 Åldringshem/Vanhainkodit 65 28 93 34 Handikappvård/Vammaishuolto 12 6 1 19 4 A-kliniken/A-klinikka 3 2 5 Socialbyrån/Sosiaalitoimisto 17 3 20 5 Dagvårds- och utbildningsförvaltn./päivähoito- ja koulutushallinto 8 8 Grundläggande utbildning 115 36 7 158 42 Perusopetus 83 24 6 113 22 Gymnasiet 20 1 2 23 1 Lukio 7 5 12 Musikinstitutet/Musiikkiopisto 9 9 8 26 12 Förskolan-Esiopetus (i skolor, kouluissa) 20 20 2 Daghemmen/Päiväkodit (inkl. förskoleundervisning, sis. esiopetuksen 125 38 163 50 Familjedagvård/Perhepäivähoito 57 2 59 7 Arbetarinstituten/Työväenopistot 7 2 1 10 Ungdomsbyrån/Nuorisotoimisto 5 2 1 8 Stadsbiblioteket/Kaupunginkirjasto 16 4 2 22 5 Museiverksamhet/Museotoiminta 6 4 2 12 1 Idrottsbyrån/Liikuntatoimisto 10 4 14 Kulturbyrån/Kulttuuritoimisto 2 2 Teknisk förvaltning/tekninen hallinto 3 1 4 1 Planläggning/Kaavoitus 4 1 5 Husavdelning/Talo-osasto 83 23 5 111 10 Mätning/Mittaus 18 18 Kommunaltekniska/Kunnallistekniikka 63 8 71 J:stads vatten/p:saaren vesi 26 4 1 31 J:stads energiverk/p:saaren energialaitos 47 2 1 50 1 J:stads hamn/p:saaren satama 7 7 Totalt/Yhteensä 917 280 42 1239 200 Antal anställda i huvudsyssla (arb.tid 50-100 %)/ Päätoimisia työntekijöitä (työaika 50-100 %) 1197 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 5

Från och med ingången av 2005 överflyttades barndagvårdsverksamheten organisatoriskt från socialväsendet till utbildningsväsendet. Det nya dagvårds- och utbildningsväsendet utvidgades med ca 210 årsverken och blev således i ett slag stadens i särklass största verk Vuoden 2005 alusta lasten päivähoitotoiminta siirrettiin organisatorisesti sosiaalitoimesta koulutustoimeen. Uusi päivähoito- ja koulutustoimi kasvoi n. 210 työvuodella ja siitä tuli siten kerta heitolla kaupungin ylivoimaisesti suurin virasto. foto/kuva: Ben Griep Stadens anställda enligt verksvis fördelning Kaupungin työtekijät virastoittain jaettuina Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Trenden under de fem senaste åren har varit att inom socialväsendet (barndagvården ej inräknad) har antalet årsverken i jämn takt ökat medan de övriga sektorerna hållits konstant eller något minskat. Det är att vänta att trenden fortsätter. I statistiken märks förändring från årsskiftet 2003-04 när räddningsverket organisatoriskt överfördes till annan arbetsgivare. Suuntaus on viimeksi kuluneiden vuosien aikana ollut se, että sosiaalitoimessa (lasten päivähoitoa lukuun ottamatta) on työvuosien määrä lisääntynyt tasaisesti, ja muilla toimialoilla on määrä pysynyt vakaana tai vähentynyt hiukan. Suuntauksen otaksutaan jatkuvan. Tilastossa näkyy muutos vuodenvaihteesta 2003 04, kun pelastuslaitoksen organisaatio siirtyi toiselle työnantajalle. 6 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

Under 1970-talet och likaså under 1980-talet utvidgades den kommunala servicen märkbart och på samma sätt utökades också personalen. Antalet kommunalt anställda i vårt land fördubblades under denna 20-års period från ca 200 000 personer till ca 400 000. På 1990-talet stagnerade den kommunala personalens antal och har efter år 2000 i någon mån stigit. På 1970-talet och 1980-talet gjordes även i vår stad en mängd nyanställningar för att kunna ombesörja den utökande kommunala servicen. Största delen av dessa anställda finns kvar vilket medför att genomsnittsåldern på de anställda har märkbart stigit. Medelåldern för stadens alla anställda är 46,6 år. Motsvarande medelålder för kommunalt anställda i Finland är 44,5 år. Kunnalliset palvelut laajenivat huomattavasti 1970-luvulla ja 1980-luvullakin ja sitä mukaa lisääntyi myös henkilöstö. Maamme kuntien työntekijämäärä kaksinkertaistui tuona 20-vuotisjaksona n. 200 000 henkilöstä n. 400 000:ään. 1990-luvulla kunnallisen henkilöstön määrän lisäys pysähtyi ja on vuoden 200 jälkeen alkanut nousta hiukan. Omaankin kaupunkiimme palkattiin 1970- ja 1980- luvuilla uusia työtekijöitä huolehtimaan lisääntyneistä kuntapalveluista. Suurin osa näistä työntekijöistä on edelleen työssä, ja siksi työntekijöiden keskimääräinen ikä on tuntuvasti noussut. Kaupungin kaikkien työntekijöiden keski-ikä on 46,6 vuotta. Vastaava keski-ikä kunta-alalla työskentelevillä Suomessa on 44,5 v. Antal årsverken sektorvis under åren 2001-2005 Henkilötyövuodet toimialoittain 2001-2005 2001 2002 2003 2004 2005 Socialväsendet. Sosiaalitoimi 383 390 399 402 182 Dagvårds- och utb.väsendet, Päivähoitoja koulutustoimi 304 296 305 303 524 Tekniska verket, Tekninen virasto 239 233 206 208 207 Övriga, Muut 188 195 218 184 190 Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä 1114 1114 1128 1097 1103 sysselsättningsanställda ingår inte, työllästämisvaroin palkattuja ei sisälly Personalens åldersfördelning kvinnor / män Henkilöstön ikäjakauma, naisia/miehiä 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 <20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 >59 Kvinnor/Naiset Män/Miehet STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 7

Personalens genomsnittsålder /verksvis Henkilöstön keski-ikä virastoittain 60,0 40,0 20,0 0,0 Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Ordinarie / Vakinaiset 43,2 48,9 49,4 48,7 Tidsbundna / Määräaikaiset 35,5 44,2 39,1 38,2 Fördelningen av kvinnor och män är i staden Jakobstad på samma sätt som inom hela kommunala sektorn starkt övervägande kvinnlig. Gällande hela stadens personal utgör kvinnornas andel 73,8 % och männens andel 26,2 %. Fördelningen enligt kön verksvis framgår från diagram på följande sida. Naisten ja miesten välinen jakauma on Pietarsaaren kaupungissa kuten koko kuntasektorilla hyvin naisvaltainen. Kaupungin koko henkilöstöstä naisten osuus on 73,8 % ja miesten osuus 26,2 %. Sukupuolen mukainen jakauma näkyy kuviosta seuraavalla sivulla. foto/kuva: Jan-Ole Bäck Förberedelser för Vinterfesten 10.3.2006/Talvijuhlan valmistelu 10.3.2006 8 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

Personalens fördelning kvinnor/män verksvis Henkilökunnan jakauma naiset/miehet virastoittain 600 500 400 300 200 100 0 Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagv- o utb.väsendet / Phoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut Kvinnor/Naiset 266 539 92 131 Män/Miehet 11 110 127 117 I stadens antagna personalstrategitext finns angivet att personalen anställs i ordinarie anställningsförhållande ifall det inte finns klar orsak att anställningsförhållandet bör gälla för viss tid. Anställningsförhållandet för stadens alla anställda är till 78,4 % ordinarie tjänste- eller arbetsavtalsförhållande och till 21,6 % tidsbundna tjänsteförordnanden eller arbetsavtal. Den verksvisa fördelningen framgår nedan. Kaupungin henkilöstöstrategiatekstiin on kirjoitettu, että henkilöstö palkataan vakinaiseen työsuhteeseen ellei työsuhteen määräaikaisuudelle ole selkeää syytä. Kaupungin kaikkien työntekijöiden työsuhteet ovat 78,4-prosenttisesti vakinaisia virka- tai työsopimussuhteita ja 21,6-prosenttisesti määräaikaisia virkamääräyksiä tai työsopimuksia. Virastoittainen jakauma ilmenee seuraavasta. Symbolen för staden Jakobstads personalstrategi Pietarsaaren kaupungin henkilöstöstrategian symbooli Symbolen för staden Jakobstads samarbetsavtal Pietarsaaren kaupungin yhteistyösopimussymbooli STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 9

Personalens anställningsförhållanden ordinarie/tidsbundna verksvis Henkilökunnan työsuhteet vakinaiset/määräaikaiset virastoittain 150,0 % 100,0 % 50,0 % 0,0 % Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagv- o utb.väsendet / Tekniska verket / Tekninen Övriga / Muut Ordinarie / Vakinaiset 85,9 % 71,4 % 96,2 % 76,3 % Tidsbundna / Määräaikaiset 14,1 % 28,6 % 3,8 % 23,7 % 4. PERSONALKOSTNADER Under perioden 2001-2005 har stadens totala löne- och arvodeskostnader stigit från 29,6 milj till 33,2 milj. vilket innebär en ökning med 12,2 %. Den något moderata förhöjningen av totala löneutgifterna dämpas m.a.a att den sammanlagda volymen anställda under nämnda femårsperiod har minskat något. En verksvis jämförelse av löneutvecklingen ställer sig svår med anledning av förändringar av den verksvisa uppdelningen samt organisationsförändringen mellan socialväsendet och dagvårds- och utbildningsväsendet fr.o.m. 1.1.2005. 4. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Kaupungin palkka- ja palkkiokustannukset nousivat kaudella 2001 2005 yhteensä 29,6 milj. :sta 33,2 milj. :oon, eli lisäystä on 12,2 %. Koko-naispalkkamenojen melko kohtuullista nousua hillitsee se, että työntekijöiden kokonaismäärä on mainittuna viisivuotiskautena vähentynyt hiukan. Virastoittainen palkkakustannusten vertailu on vaikeaa virastoittaisen jakauman muutosten ja sosiaalitoimen ja päivähoito- ja koulutustoimen 1.1.2005 tapahtuneen organisaatiomuutoksen vuoksi. Stadens utbetalda löner och arvoden 2001 2005 Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot 2001-2005 2001 2002 2003 2004 2005 Socialväsendet. Sosiaalitoimi 5 099 Dagvårds- och utb.väsendet, Päivähoito- ja koulutustoimi 15 371 Tekniska verket, Tekninen virasto 5 628 Övriga, Muut 7 118 Lönekostn. totalt Palkkakust. yhteensä 29 613 29 806 31 267 31 348 33 216 10 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

Löner och arvoden år 2005 uppdelade enligt anställningsart Palkat ja palkkiot v. 2005 työsuhteen luonteen mukaan jaettuna 2005 Ordinarie anställda / Vakinaiset 24 902 768,90 Visstidsanställda / Määräaikaiset 4 881 385,36 Vikarier / Sijaiset 1 897 492,17 Praktikanter, sommarjobbare / Harjoittelijat, kesätyöntekijät 140 833,92 Närståendevård, fosterföräldrar / Lähihoito, sijaisvanhemmat 423 169,31 Sysselsättningsanst. / Työllistämisvaroin palkatut 573 236,30 Förtroendevalda /Luottamushenkilöt 240 877,43 Övriga / Muut 156 698,03 Totalt / Yhteensä 33 216 461,41 5. PERSONALSITUATIONEN 5.1 Trivseln i arbetet En kartläggning av arbetsklimatet har utförts 1996, 1999, 2001 och 2004. Arbetsplatserna har på arbetsplatsmöten gått igenom kartläggningsresultatet och även kommit överens om vilka 5 faktorer som främst påverkar klimatet positivt/negativt. Efter det har arbetsplatserna gett förslag till åtgärder (minst 2) för att förbättra sitt klimat. Merparten av förslagen har varit sådana som arbetsplatsen egentligen själv kunnat/kunde genomföra utan desto större resurser eller hjälp utifrån. Det är då fråga om förslag att förbättra informationen t.ex. med hjälp av fler arbetsplatsmöten, veckopalavrar, infotavlor, utvecklingssamtal mm. Även förslag om klarare direktiv angående arbetsuppgifter, befogenheter, att alla behandlas lika o.s.v. är sådant som borde kunna skötas inom avdelningarna, ibland med lite hjälp utifrån. Arbetsplatserna har också framfört önskemål angående ergonomin. När det gäller anskaffning av mera ergonomiska möbler, maskiner o. dyl. har arbetsplatserna försökt beakta dem i samband med budgetarbetet. Ergonomikartläggningar och skolning har kunnat ges till de flesta arbetsplatser som så önskat. Även en del annan skolning har ordnats, enligt önskemål. Säkerheten (hot om våld) har förbättrats på flera arbetspunkter. 5. HENKILÖSTÖTILANNE 5.1 Työviihtyvyys Työilmapiirikartoitus on tehty v. 1996, 1999, 2001 ja 2004. Työpaikat ovat käyneet kartoitustuloksen läpi työpaikkakokouksissa ja sopineet myös siitä, mitkä 5 tekijää vaikuttavat ensisijaisesti ilmapiiriin myönteisesti/kielteisesti. Sen jälkeen työpaikat ovat tehneet toimenpide-ehdotukset (vähintään 2) ilmapiirinsä parantamiseksi. Suurin osa ehdotuksista oli sellaisia, jotka työpaikat oikeastaan voivat/voisivat toteuttaa ilman sen suurempia voimavaroja tai ulkopuolista apua. Tuolloin on kyse viestinnän parantamisehdotuksista esim. työpaikkakokousten määrää lisäämällä, viikkopalavereiden pitämisellä, infotauluilla, kehittämiskeskusteluilla ym. Osastojen sisäisesti pitäisi voida hoitaa myös työtehtävien selkeämpää ohjeistusta, toimivaltaa, yhdenvertaista kohtelua jne. koskevien ehdotusten toteuttaminen, joskus vähäisen ulkopuolisen avun turvin. Förslag som framkommit och som kräver mera resurser för att kunna genomföras är bl.a. - mera personal - nyare maskiner, investeringsplaner - bättre inomhusluft, ventilation mm - arbetshandledning foto/kuva: Ben Griep De senast nämnda problemen är till stor del sådana som Työpaikat ovat myös esittäneet toivomuksia endast kan lösas i samarbete och samförstånd mellan STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 11

politikerna och tjänstemännen vid respektive förvaltningsenhet/arbetsplats. På grund av de omorganiseringar som påbörjats 2005 men som ännu inte slutförts görs en ny kartläggning av arbetsklimatet först 2007, när personalen bättre hunnit sätta sig in sina nya uppgifter och bekanta sig med sin nya arbetsmiljö. Vid behov kan mindre omfattande kartläggningar/uppföljningar göras 2006. 5.2. Arbetsplatsbespisning Den arbetsplatsbespisning som arbetsgivaren ordnar är i huvudsak a) ett system med subventionerade måltidskuponger som kan användas vid ett antal matserveringar i staden med vilka avtal har ingåtts, eller b) möjlighet till måltider som framställs i skolor, daghem, åldringshem o.s.v. Av de måltider som framställts på arbetsplatserna är en del avgiftsbelagda. Utgående ifrån arbetsuppgifternas art, erhåller en betydande del av de anställda den dagliga måltiden som naturaförmån. ergonomiasta. Ergonomisempien kalusteiden, koneiden yms. hankinnassa ovat työpaikat yrittäneet huomioida asian talousarviotyön yhteydessä. Ergonomiakartoituksia on voitu tehdä ja -koulutusta antaa useimmille niitä toivoneille työpaikoille. Myös muuta koulutusta on järjestetty toivomusten mukaan Turvallisuus (väkivallan uhkan ehkäisy) on parantunut monissa työpisteissä. Tehdyistä ehdotuksista enemmän voimavaroja toteutuakseen vaativia ovat mm. seuraavat - enemmän henkilöstöä - uudempia koneita, investointisuunnitelmia - parempi sisäilma, ilmastointi ym. - työnohjaus Viimeksi mainitut ongelmat ovat suurimmaksi osaksi sellaisia, että ne voidaan ratkaista vain yhteistyössä ja - ymmärryksessä poliitikkojen ja virkamiesten kesken kussakin hallintokunnassa / kullakin työpaikalla. Vuonna 2005 aloitettujen, mutta vielä keskeneräisten organisaatiomuutosten vuoksi tehdään uusi työilmapiirin kartoitus vasta v. 2007, kun henkilöstö on ehtinyt perehtyä uusiin tehtäviinsä ja tulla tutuksi uuden työympäristönsä kanssa. Tarvittaessa voidaan suppeahkoja kartoituksia/seurantoja tehdä v. 2006. 5.2. Työpaikkaruokailu Traditionell julgröt/perinteinen joulupuuro 22.12.2005 foto/kuva: Ben Griep Työnantajan järjestämä työpaikkaruokailu on pääasiassa a) järjestelmä, jossa subventoituja aterialipukkeita voidaan käyttää tietyissä kaupungissa sijaitsevissa ruokailupaikoissa, joiden kanssa kaupunki on tehnyt sopimuksen, tai b) mahdollisuus nauttia kouluissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa jne. valmistettuja aterioita. Työpaikoilla valmistetuista aterioista osa on maksullisia. Työtehtävien laadun mukaan saa huomattava osa työntekijöitä päivittäisen ateriansa luontoisetuna. PERSONALENS ARBETSPLATSBESPISNING, ANTAL MÅLTIDER HENKILÖSTÖN TYÖPAIKKARUOKAILU, ATERIAMÄÄRÄ 2001 2002 2003 2004 2005 Måltidskuponger, restaurang, Aterialipukkeita, ravintola 19 561 19 479 22 938 24 964 28 788 Måltider på arb.platsen, avgiftsbelagda ca. Aterioita työpaikalla, maksullisia n. 20 186 11 950 8 791 12 204 8 210 Måltider, naturaförmån ca. Aterioita, luontoisetu n. 58 181 57 842 58 637 61 800 62 579 MÅLTIDER TOTALT, ATERIOITA YHTEENSÄ 97 928 89 271 90 366 98 968 99 577 12 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

5. 3 Personalens sjukfrånvaro Vår målsättning enligt Tyky-programmet är att förebygga sjukfrånvaron så att den är högst 11,5 dagar/anställd. Det här fordrar ständiga satsningar. Sjukfrånvaron tenderar att stiga på arbetsplatserna i hela landet. Sjukfrånvaron, antalet dagar och orsaker, beaktas bl.a. när tykygruppen tillsammans med arbetsplatserna planerar den riktade tykyverksamheten. Antalet sjukfrånvarodagar var år 2005 17 152 kalenderdagar, dvs.1519 dagar fler än föregående år. Medelsjukfrånvaron sjönk ändå från 12,5 till 12,4 kalenderdagar per person. Det här beror på att personalbyrån tagit i bruk ett nytt löneprogram och antalet anställda som beaktats vid uträkning av medeltalet ökat. I praktiken betyder det här att 47 anställda, under årets alla dagar, är borta från arbetet på grund av sjukdom. Sjukfrånvaron har ökat mest inom Sociala sektorn/hemservice och inom TV/husavdelningen. Det här beaktas i arbetsplatsernas egen verksamhet, samt inom arbetshälsovården och i tyky-verksamheten. Stöd- och rörelseorganens andel har de senaste åren varit kring 30 % av orsakerna till sjukfrånvaro. Inom åldringsvården förorsakades sjukfrånvaron år 2004 till 41 % av besvär i stöd- och rörelseorganen, år 2005 var motsvarande siffra 34 %. 5. 3 Henkilöstön sairauspoissaolot Tavoitteenamme on Tyky-ohjelman mukaan ehkäistä sairauspoissaoloja siten, että niitä on enintään 11,5 päivää/työntekijä. Tämä vaatii jatkuvia panostuksia. Sairauspoissaolot ovat työpaikoilla lisääntymään päin koko maassa. Sairauspoissaolot, päivien lukumäärä ja syyt otetaan huomioon mm. tykyryhmän suunnitellessa työpaikkojen kanssa kohdistettua tykytoimintaa. Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2005 17 152 kalenteripäivää, ts. 1519 päivää edellisvuotta enemmän. Keskimääräiset sairauspoissaolot vähenivät kuitenkin 12,5:stä 12,4 kalenteripäivään henkilöä kohden. Tämä johtuu siitä, että henkilöstötoimisto on ottanut käyttöön uuden palkkaohjelman, ja keskiarvoa laskettaessa huomioitava työntekijämäärä on kasvanut. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että 47 työntekijää on vuoden jokaisena päivänä poissa töistä sairauden takia. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet eniten sosiaalisektorilla/kotipalvelussa ja teknisessä virastossa / talo-osastolla. Tämä huomioidaan työpaikkojen omassa toiminnassa sekä työterveyshuollossa ja tykytoiminnassa. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen osuus on viime vuosina ollut n. 30 % sairauspoissaolojen syistä. Vanhushuollossa olivat sairauspoissaolojen syynä 41-prosenttisesti tuki- ja liikuntaelinvaivat vuonna 2004, vuonna 2005 vastaava luku oli 34 %. Antal sjukfrånvarodagar (kalenderdagar /anställd, olycksfall ingår) Sairauspoissaolopäivät (kalenteripäiviä/työntekijä, sis. tapaturmat) Medelsjukfrånvaro Sairauspoissaolojen keskiarvo 2001 2002 2003 2004 2005 Socialväsendet Sosiaalitoimi 14,1 14,1 12,5 15,3 16,2 Dagvårds- och utbildningsväsendet Päivähoito- ja koulutustoimi 12,4 10,5 9,5 10,3 9,3 Tekniska verket Tekninen virasto 13,5 9,4 15,0 14,6 19,7 Övriga Muut 8,6 8,5 12,4 9,7 9,4 Hela personalen Koko henkilöstö 12,1 11,3 11,7 12,5 12,4 Sjukfrånvarodagar totalt Sairauspoissaolopäiviä yht. 14 878 14 023 14 918 15 633 17 152 Dagvårdsavdelningen överflyttad från socialväsendet 1.1.2005. Medeltalet har beräknats enl. personalsituationen 31.12, personalöverföringar 1.10.2005 Päivähoito-osasto siirretty sosiaalitoimesta v. 2005 Keskiarvo lasketaan henkilöstötilanteen 31.12. mukaan, henkilöstösiirtoja 1.10.2005 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 13

Sjukfrånvarons procentuella indelning i kortare och längre frånvaron Sairauspoissaolojen prosenttuaalinen jakauma lyhyisiin ja pitkiin poissaoloihin 1-5 dagar / päivää 6-30 dagar / päivää 31-60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koulutustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut De främsta av arbetshälsan statistik förda orsakerna till sjukfrånvaro 2005 fördelas enligt följande: Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt v. 2005: 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % andningsorgan, hengityselim. övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielenterv. blodtryck, verenpaine stöd- o rörelseorgan, tuki- ja liikuntaelin skador, vammat 5. 4 Arbetsolycksfall Då man granskar statistiken för år 2005 kan man konstatera det inträffat 49 arbetsolycksfall. På grund av olycksfall som inträffat under arbetsfärd har If Skadeförsäkringsbolag Ab ersatt 319 dagar, på grund av olycksfall på arbetsplatsen 328 dagar. Av olycksfallen inträffade 17 inom sociala sektorn, 15 inom dagvårds- och utbildningssektorn, 12 inom tekniska sektorn och 5 inom övrig förvaltning. Olycksfallsersättningarna för år 2005 utgjorde 61 325. 5.4 Työtapaturmat Vuoden 2005 tilastoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että on tapahtunut 49 työtapaturmaa.if Vahinkovakuutus Oy on korvannut matkatapaturmien vuoksi 319 päivää, ja varsinaisella työpaikalla tapahtuneen tapaturman vuoksi 328 päivää. Tapaturmista 17 tapahtui sosiaalisektorilla, 15 päivähoito- ja koulutustoimessa,12 teknisellä sektorilla ja 5 sektorilla muut. Tapaturmakorvausten määrä oli 61 325 vuonna 2005. 14 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

Antal olycksfall och yrkessjukdomar 2001 2005 Tapaturmien ja ammattitautien lukumäärä 2001-2005 50 40 30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 Olycksfall under arbetsfärd Työmatkatapaturma Olycksfall, minst 3 sjukdagar. Tapaturmat väh. 3 sairpv Olycksfall, mindre än 3 dagar.tapaturmat alle 3 sairp Antal ersättningsdagar (av försäkringbolaget ersatta) Korvauspäivien lukumäärä ( vakuutusyhtiön korvaamat ) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2001 2002 2003 2004 2005 Olycksfall under arbetsfärd Työmatkatapaturma Olycksfall, minst 3 dagar. Tapaturmat väh. 3 sairp. Olycksfallsfrekvens Tapaturmatajuus Antal olycksfall/1 miljon arbetstimmar. Tapaturmien lukumäärä/miljoona työtuntia 25 20 15 10 5 Jakobstad/Pietarsaari Kommuner/Kunnat* 0 2001 2002 2003 2004 2005 * med kommuner avses kommuner som till storlek och verksamhet kan jämföras med J:stad (IF:s bedömning) * kunnilla tarkoitetaan kooltaan ja toiminnaltaan Pietarsaareen verrattavia kuntia (IF:n arvio) STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 15

5.5. Annan frånvaro Staden förhåller sig positiv till olika former av familjeledigheter. Till denna kategori kan man räkna moderskapsledighet, föräldraledighet, faderskapsledighet, föräldraledighet vid adoption, vårdledighet och vård av sjukt barn. Därutöver ser arbetsgivaren om möjligt positivt på begärda studieledigheter, alterneringsledigheter och tidsbestämda deltidsarrangemang. Under året fastställde stadsstyrelsens personalsektion principer gällande prövningsbaserade tjänste- och arbetsledigheter som i korthet går ut på att en anställd efter fem års anställningstid har rätt till ett års prövningsbaserad ledighet oberoende av orsak. 5.6. Pensioner Sedan 2005 finns det inte längre någon egentlig pensionsålder. En anställd kan gå i ålderspension enligt eget val efter fyllda 63 år. Enligt eget övervägande kan den anställde fortsätta i arbete fram till 68 års ålder och t.o.m. efter det, om man kommer överens om saken med arbetsgivaren. Med anledning härav kan man inte förutse de årliga pensionsavgångarna. Dock kan man utgående från personalens åldersstruktur beräkna att under en period på 14 år fram till år 2020 kommer ca 450 personer att gå i ålderspension. Därutöver kommer sannolikt en betydande mängd personer att gå i olika förtidspensioner och deltidspensioner. Eftersom den kommunala servicen endast till mycket liten del kan rationaliseras, krävs det att staden kan locka ny personal i takt med pensioneringarna. Staden kan i konkurrensen med övriga arbetsgivare lyfta fram trygga arbetsplatser, goda arbetsförhållanden, och en omtänksam personalpolitik. En planlagd satsning bör göras på budskapet att staden är en god och modern arbetsgivare. Beviljade deltidspensioner är numera betydligt färre än åren före 2003. Det här beror antagligen på att den nedre åldersgränsen för deltidspension höjdes i början av år 2003 till 58 år (tidigare 56 år). Även det faktum att deltidspensionen härefter i någon mån inverkar på pensioner som beviljas efter deltidspensioneringen torde inverka på benägenheten att söka deltidspension (gäller inte personer födda före 1947). 5.5. Muut poissaolot Kaupunki suhtautuu myönteisesti erilaisiin perhevapaisiin. Tähän luokkaan voidaan laskea äitiyslomat, vanhempainlomat, isyyslomat, vanhempainvapaa adoption yhteydessä, hoitovapaa ja sairaan lapsen hoito. Lisäksi työnantaja suhtautuu mahdollisuuksien mukaan myönteisesti pyydettyihin opintovapaisiin, vuorotteluvapaisiin ja määräaikaisiin osaaikajärjestelyihin. Vuoden aikana kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto vahvisti harkinnanvaraisia virka- ja työvapaita koskevat periaatteet, jotka lyhyesti ilmaistuna tarkoittavat sitä, että työntekijällä on viiden vuoden työssäolon jälkeen oikeus yhden vuoden harkinnanvaraiseen vapaaseen syystä riippumatta. 5.6. Eläkkeet Vuodesta 2005 lähtien ei enää ole varsinaista eläkeikää. Työntekijä voi jäädä vanhuuseläkkeelle oman valintansa mukaan täytettyään 63 vuotta. Työntekijä voi oman harkintansa mukaan jatkaa työssään 68 vuoden ikään asti ja jopa sen jälkeen, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Tästä syystä ei vuotuisia eläkkeellesiirtymisiä voida arvioida. Kuitenkin henkilöstön ikärakenteen perustella voidaan arvioida, että 14 vuoden jaksolla vuoteen 2020 mennessä n. 450 työntekijää jää vanhuuseläkkeelle. Lisäksi jää todennäköisesti huomattava määrä työntekijöitä erilaisille varhaiseläkkeille ja osaaikaeläkkeille. Koska kuntapalveluja voidaan järkeistää vain hyvin pieniltä osin, on kaupungin pystyttävä houkuttelemaan töihinsä uutta henkilöstöä sitä mukaan kuin eläkkeelle jäädään. Kaupunki voi kilpaillessaan työntekijöistä muiden työnantajien kanssa korostaa työpaikkojen turvallisuutta, hyviä työoloja ja huolehtivaista henkilöstöpolitiikkaa. Kaupungin tekemiseen tunnetuksi hyvänä ja aikaansa seuraavana työnantajana on suunnitelmallisesti panostettava. Myönnettyjä osa-aikaeläkkeitä on nykyisin huomattavasti vähemmän kuin vuotta 2003 edeltäneinä vuosina. Tämä johtuu luultavasti siitä, että osa-aikaeläkkeen alaikärajaa korotettiin vuoden 2003 alussa 58 vuoteen (aikaisemmin 56 vuotta). Myös se seikka, että osaaikaeläke vaikuttaa tästä lähtien jonkin verran osaaikaeläkkeelle jäännin jälkeen myönnettäviin eläkkeisiin, vaikuttanee osa-aikaeläkkeiden hakemiseen (ei koske ennen vuotta 1947 syntyneitä). 16 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

Pensionsform 2001 2002 2003 2004 2005 Eläkemuoto Ålderspens./Vanhuuseläke 17 13 17 17 18 Inv.pens/Työkyv.eläke 2 8 5 5 9 Part. inv.pens./ositt. 5 6 6 4 5 työkyv.eläke Indiv.förtidspens/Yksil.varh.el 1 3 4 2 2 äke Rehab.stöd/Kuntoutustuki 10 7 9 8 7 Arbetslöshpens./Työttömyysel 11 8 5 4 5 äke Deltidspension/Osa-aikaeläke 12 17 3 3 3 Fört. ålderspens./varhaiseläke 0 0 0 0 0 Pensioner totalt 58 62 49 43 49 Eläkkeitä yhteensä Morgon i advent 16.12.2005 / Adventtiaamu 16.12. 2005 foto/kuva: Ben Griep Stadens självriskavgifter p.g.a. beviljade pensioner För invalidpensioner, individuella förtidspensioner och arbetslöshetspensioner uppbärs en självriskandel från staden ifall staden var den senaste arbetsgivaren. Den pensionerades ålder har stor inverkan vid uträkning av självriskandelens belopp. Självriskandelen år 2005 var i fråga om invalidpension 20 %, beträffande individuell förtidspension 40 % och arbetslöshetspension 60 % av de kostnader som pensionen föranleder. Kaupungin omavastuumaksut myönnetyistä eläkkeistä Työkyvyttömyyseläkkeistä, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä peritään kaupungilta omavastuuosuus, jos se on ollut viimeinen työnantaja. Eläkkeelle jääneen ikä vaikuttaa paljon omavastuuosuutta laskettaessa. Omavastuuosuus oli vuonna 2005 työkyvyttömyyseläkkeestä 20 %, yksilöllisestä varhaiseläkkeestä 40 % ja työttömyyseläkkeestä 60 % eläkkeen aiheuttamista kustannuksista. Självriskavgifterna/Omavastuumaksut 2001-2005 (euro) Pensionsform 2001 2002 2003 2004 2005 Eläkelaji Inv.pens/Työkyv.eläke 61 369 32 221 46 777 52 548 146 346 Ind.förtpens/Yksilöll.varhaisel. 43 960 35 595 41 385 34 933 64 584 Arbetslösh.pens/Työttömyysel. 63 423 167 603 34 778 8 042 26 339 Totalt 168 752 235 419 122 940 95 523 237 270 Yhteensä STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 17

Skolning i ledarskap inleddes hösten 2005. Bilden från ett skolningstillfälle i Saima 27.01.2006 Johtajuuskoulutus aloitettiin syksyllä 2005. Kuva koulutustilaisuudesta Saimassa 27.01.2006 kuva/foto: BenGriep 6. PERSONALUTBILDNING Den löpande personalutbildningen med mål att upprätthålla yrkeskunskapen ombesörjs och bekostas i huvudsak av de olika enheterna inom staden. Ett centralt anslag som administreras från personalbyrån används för övergripande utbildningar såsom t.ex. Adb-skolning, ledarskapsskolning. Anslaget används även för bidrag till enskilda utbildningar. Under år 2005 gjordes en speciell satsning på utbildning av förmän. Ca 18 st. av stadens ledare och förmän deltar i Optimas (relativt omfattande) kurs med mål att avlägga specialyrkesexamen i ledarskap. Därutöver har 16 st. förmän genomgått en något enklare ledarskapsutbildning som till omfånget utgjorde 8 eftermiddagar. Enskilda föreläsningar har ordnats i samband med de månatliga chefssamlingarna. En helhetsplan (strategi) gällande personalutbildning kommer att uppgöras under år 2006. En speciell tyngdpunkt på ledarskapsskolning kommer fortsättningsvis att gälla. Det centrala utbildningsanslaget under år 2005 har använts enligt följande fördelning: Adb-utbildning 27900 Understöd för enskild utbildning 12875 Övrig utbildning inkl. ledarskapsutb. 10632 Totalt 51407 6. HENKILÖSTÖKOULUTUS Pääasiassa kaupungin eri hallintokunnat huolehtivat ja kustantavat jatkuvan henkilöstönkoulutuksen, joka tähtää ammattitaidon ylläpitämiseen. Henkilöstötoimiston hallinnoimaa keskeistä määrärahaa käytetään yleiseen koulutukseen, kuten esim. atk-koulutukseen ja johtajuuskoulutukseen. Määrärahaa käytetään myös yksittäisten kouluttautumisten avustamiseen. Vuonna 2005 panostettiin erityisesti esimiesten koulutukseen. N. 18 kaupungin johtohenkilöä ja esimiestä osallistuu Optiman (suhteellisen laajaan) kurssiin, joka tähtää johtajuuden erikoisammattitutkinnon suorittamiseen. Lisäksi 16 esimiestä on osallistunut hiukan pelkistetympään johtajakoulutukseen, jota pidettiin 8 iltapäivänä. Yksittäisiä luentoja on järjestetty kuukausittaisten päällikkökokoontumisten yhteydessä. Kattava suunnitelma (strategia) henkilöstönkoulutuksesta tullaan laatimaan vuoden 2006 aikana. Painopiste tulee edelleen olemaan erityisesti johtajuuskoulutuksessa. Keskeistä koulutusmäärärahaa on käytetty vuonna 2005 seuraavasti: Atk-koulutus 27900 Yksittäisen kouluttautumisen avustukset 12875 Muu koulutus, sis. johtajuuskoulutuksen 10632 Yhteensä 51407 18 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI

Hela kursdagar i genomsnitt/anställd sektorvis år 2005 Täysiä kurssipäiviä keskimäärin/työntekijä, sektoreittain v. 2005 Kursdagar / anställd Kurssipäiviä / työntekijä 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Socialväsendet / Sosiaalitoimi Dagvårds- och utb.väsendet / Päivähoito- ja koultustoimi Tekniska verket / Tekninen virasto Övriga / Muut 7. ARBETSMILJÖN Arbetsmiljön, ändamålsenliga arbetsutrymmen och - redskap samt ett gott socialt arbetsklimat och en god arbetsledning har stor betydelse för personalens säkerhet, hälsa och välbefinnande. Arbetarskyddslagen förutsätter bl.a. att arbetsgivaren skall sörja för arbetstagarnas säkerhet och hälsa i arbetet och även att i detta arbete beakta de anställdas personliga förutsättningar. Arbetarskydd är egentligen en del av det dagliga, normala, förmans arbetet. Att kartlägga risker, sörja för säkerhet och hälsa, hör till arbetsgivarens arbetsplatsernas eget ansvar. Arbetarskyddspersonalen kan här endast vara en stödresurs i att utveckla arbetarskyddet på arbetsplatserna, utveckla arbetarskyddssamarbetet och utgöra en kontakt till arbetarskyddsmyndigheter. 7.1 Samarbetet inom arbetarskyddet Stadens arbetarskyddsverksamhet har under året speciellt inriktat sig på de delområden inom arbetarskyddet som ingår i arbetarskyddsdistriktens projekt för 2004-2007, det vill säga: Hot om våld, mobbning, psykosocial belastning, bildskärmsarbete och tunga lyft. I den riskkartläggning som utför(t)s på arbetsplatserna har speciellt riskerna angående hot om våld ökat. 7. TYÖYMPÄRISTÖ Työympäristö, tarkoituksenmukaiset työtilat ja -välineet ja hyvä sosiaalinen työilmapiiri ja hyvä työjohto ovat tärkeitä henkilöstön turvallisuus-, terveys- ja hyvinvointitekijöitä. Työsuojelulaki edellyttää mm., että työnantajan on huolehdittava työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä ja myös tässä työssä otettava huomioon työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset. Työsuojelu kuuluu oikeastaan osaksi päivittäistä, tavanomaista esimiestyötä. Riskien kartoittaminen, turvallisuudesta ja terveydestä huolehtiminen kuuluvat työnantajan työpaikkojen omalle vas-tuulle. Työsuojeluhenkilöstö voi toimia tässä kohden ainoastaan tukivoimavarana työpaikkojen työsuojelun kehittämisessä ja kehittää työsuojeluyhteistyötä työpaikoilla ja olla yhdysside työsuojeluviranomaisiin. 7.1 Työsuojeluyhteistyö Kaupungin työsuojelutoiminta on suuntautunut vuoden aikana erityisesti työsuojelun niille osa-alueille, jotka kuuluvat työsuojelupiirin vuosien 2004 2007 hankkeisiin. Niitä ovat: väkivallan uhka, häirintä ja epäasiallinen kohtelu, psyko-sosiaalinen kuormitus, näyttöpäätetyöt ja raskaat nostot. Työpaikoilla tehtävässä/tehdyssä riskienkartoituksessa on lisääntynyt erityisesti väkivallan uhka. STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI 19

En orsak är kanske att hot om våld härefter anmäls (blankett på intranet) till arbetarskyddet. Flera säkerhetssystem/alarm har installerats och anvisningar för hot om våld situationer har utarbetats. Vid riskkartläggningarna har också inomhusluftens kvalitet, ventilationen mm lyfts fram, speciellt i daghem och skolor, men även på övriga arbetsplatser. Ergonomin har också uppmärksammats och beaktats både inom arbetarskyddet, arbetshälsovården och inom tykyverksamheten. Beslut om ändringar anskaffningar och skolning, görs inom själva verksamhetsenheten. Verksamhetsprogrammet för arbetarskyddet har förnyats, likaså planen för jämställdhet på stadens arbetsplatser. Övertid Nedan redovisas övertiden endast för de arbetsplatser/avdelningar som har det största antalet övertidstimmar per anställd. Övertidstimmarna vid Jakobstads hamn har granskats årligen (även av arbetarskyddsmyndigheterna, inga anmärkningar). Antalet timmar har flera år legat på gränsen av vad arbetstidslagen tillåter, 250 h + 80 h = 330 h. Enligt hamndirektören har problemet med övertiden nu hög prioritet både inom hamnstyrelsen och inom den operativa ledningen. Internt ser personalen över olika arbetsmoment samt personalbehovet för att utföra arbetsuppgifterna i avsikt att minska på övertiden. Samtidigt dryftas nya koncept vari vissa funktioner kunde utgöras av köptjänster. Målsättning är att under 2006 kunna få fram en hållbar lösning och betydligt minska på övertidstimmarna. Trafikbilden förändras nu kontinuerligt på grund av frekventare anlöp. Beräkningar och uppföljning görs därför kontinuerligt och utomstående expertis kommer att delta i processen. Eräänä syynä on ehkä se, että väkivallan uhka ilmoitetaan nykyään (lomake intranetissä) työsuojelulle. Useita turva-/hälytysjärjestelmiä on asennettu ja laadittu uhkaavia väkivaltatilanteita koskevia ohjeita. Riskienkartoituksessa on otettu esiin myös sisäilman laatu, ilmastointi jne. varsinkin päiväkodeissa ja kouluissa, mutta myös muilla työpaikoilla. Ergonomiaan on samoin kiinnitetty huomiota sekä työsuojelussa, työterveyshuollossa että tykytoiminnassa. Päätökset muutoksista hankinnoista ja koulutuksesta tehdään kuitenkin varsinaisessa toimintayksikössä. Työsuojelun toimintaohjelma on uudistettu, samoin kaupungin työpaikkojen tasa-arvosuunnitelma. Ylityö Seuraavassa selvitetään ainoastaan niiden työpaikkojen/osastojen ylityöt, jossa on eniten ylityötunteja työntekijää kohden. Pietarsaaren sataman ylityötunnit tarkastetaan vuosittain (myös työsuojeluviranomaisten taholta, ei huomauttamista). Tuntimäärä on usein ollut työaikalain sallimalla rajalla, 250 h + 80 h = 330 h. Ylityöongelma on nyt erityisen etusijalla sekä satamahallituksen että operatiivisen johdon asioissa. Sisäisesti henkilöstö tarkastaa eri työmomentteja ja henkilöstötarvetta, jotta työtehtävät voitaisiin tehdä siten, että ylityöt vähenisivät. Samalla pohditaan uutta konseptia, jossa eri toiminnot voisivat olla ostopalveluja. Tavoitteena on päästä vuoden 2006 aikana kestävään ratkaisuun ja vähentää huomattavasti ylityötunteja. Liikennekuva muuttuu nyt jatkuvasti lisääntyneen tuloliikenteen vuoksi. Laskelmia ja seurantaa tehdään siksi jatkuvasti ja ulkopuolinen asiantuntija tulee osallistumaan prosessiin. Antal anställda Överttid (timmar) Timmar/anställd Työntekijämäärä Ylityö (tunnit) Tunnit/työnt. TV, kom.tek.avd. TV, kunnallistekn.osasto 71 2903 41 Jakobstads vatten Pietarsaaren vesi 31 485 16 Jakobstads energiverk Pietarsaaren energialaitos 50 983 20 Jakobstads hamn Pietarsaaren satama 7 1858 265 20 STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI