Vantaan kaupungin. Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentligt infoblad 9.8.2014. Vipinää vapaa-aikaan. Vinkkejä harrastamiseen Vantaalla

Vantaan kaupungin Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentligt infoblad 9.8.2014 Vipinää vapaa-aikaan Vinkkejä harrastamiseen Vantaalla 1

Iloa ja onnistumisen kokemuksia harrastuksesta Syksyn kynnyksellä monessa perheessä pohditaan uuden harrastuksen aloittamista. Vantaalla maksuttomia harrastusmahdollisuuksia on paljon niin kulttuurin kuin liikunnankin puolella, joten jokainen löytää varmasti kokeilemalla itselleen mieleistä vapaa-ajan tekemistä. Harrastuksen valinnassa monille on tärkeää etenkin maksuttomuus, harrastuspaikan sijainti ja monipuolinen valikoima. Toiminnan täytyy myös olla sellaista, että kynnys lähteä mukaan on matala. Vantaalla nämä toiveet on otettu huomioon lasten ja nuorten harrastustoiminnan suunnittelussa. Tavoitteena onkin, että pitkät välimatkat tai korkeat harrastusmaksut eivät estäisi harrastuksen aloittamista, vaan jokaisella olisi mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajantoimintaan. Tasosta ei kuitenkaan maksuttomankaan toiminnan kohdalla tingitä, vaan ohjaajat ovat aina ammattitaitoisia ja käytettävät välineet laadukkaita. Harrastamisen ei tarvitse aina olla tavoitteellista ja pitkäjänteistä puurtamista yhden tietyn harrastuksen parissa. Joillekin sitoutuminen harrastukseen ja kilpailutoimintaan toki sopivat, mutta pääasia olisi kuitenkin, että tekeminen tuottaisi iloa, onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia tutustua ikätovereihin. Vantaalla harrastustoiminnan kehittämistä pidetäänkin tärkeänä osana syrjäytymisen ehkäisyä. Myös erilaisiin yksittäisiin tapahtumiin osallistuminen on harrastamista. Esimerkiksi nuorisotaloilla järjestettävät bändi-illat ja kirjastojen ohjattu toiminta, kuten syksyllä järjestettävä Lasten päivä, ovat hyvää vapaa-ajan tekemistä siinä missä säännöllinen joukkueurheilukin. Lapset ja nuoret ovatkin itse toivoneet lisää erilaisia liikunta- ja kulttuuritapahtumia, joten syksyllä järjestetään yksittäisiä teemapäiviä nuorille ja tapahtumia koko perheelle. Esimerkiksi Perhelauantait ja Perhepeuhat ovat erinomaisia tilaisuuksia harrastaa yhdessä ja pohtia lapselle tai nuorelle mieleistä harrastusta. Eero ja Tomi Rinkinen käyvät kesällä ahkerasti Leinikkitien skeittipuistossa, talvella tutuksi ovat tulleet Perhelauantait. Perheelle suunnattua ohjelmaa voisi olla enemmänkin, sillä se on mukavaa yhdessä tekemistä, Rinkiset toivovat. HARRASTUKSENA MUSIIKKI Vantaan musiikkiopisto viettää 50-vuotisjuhlavuotta. Kurkista soittamisen iloon perheessä, jossa musiikin harrastajia riittää! www.vantaakanava.fi Elias Pylväläinen harrastaa jalkapalloa ja käy treenien lisäksi kavereiden kanssa huvikseen potkimassa palloa. Lisää infoa mahdollisuuksista Vantaan kaupungin vahvuuksia ovat monipuolinen harrastusvalikoima ja hyvät yhteydet aktiivisiin järjestöihin. Haasteena on kuitenkin ollut, ettei tieto monipuolisista harrastusmahdollisuuksista kulje koteihin. Tietoa on perinteisillä ilmoitustauluilla, Vantaan kaupungin kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa, mutta kaikki eivät silti löydä tiedon äärelle. Itselle sopivan harrastuksen löytäminen kirjavasta valikoimasta voi tuntua kotikoneelta käsin hankalalta, jos ei oikein vielä tiedä, mikä itseä kiinnostaisi. Tieto kulkee yleensä vanhemmalta toiselle. Tietoja vaihdellen Vantaan tarjonta on tullut vuosien saatossa tutuksi, mutta voisihan sitä infoa toki enemmänkin olla tarjolla, Rinkinen kertoo. Kaupungin lasten ja nuorten toiminnan suunnittelijoiden mielestä paras keino olisi jalkautua lasten ja nuorten pariin ja kohdata heitä kasvotusten. Lapsilta ja nuorilta on tullut toiveita infotilaisuuksista, joissa harrastusmahdollisuuksista saisi tietoa ja joissa pääsisi kokeilemaan eri lajeja. Lähitulevaisuudessa onkin tarkoitus järjestää kouluilla ja erilaisten tapahtumien yhteydessä entistä enemmän infoja, joissa nuoret voivat esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä ja tutustua tarjontaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Samalla harrastuksen aloittamista pohtivalle voidaan painottaa, ettei tarvitse olla mestari aloittaessaan, sillä mukaan voi yleensä lähteä ilman aikaisempaa harrastustaustaa. Asiantuntijat vinkkaavat, että infotilaisuuksien lisäksi hyviä paikkoja tutustua eri mahdollisuuksiin ovat esimerkiksi nuorisotalojen ja taidetalojen tapahtumat, työpajat ja liikuntakerhot. Maksuttomalla nuorisotalojen jäsenkortilla pääsee käyttämään kuntosalia, peli- ja bänditiloja sekä osallistumaan ohjattuun toimintaan, kuten esimerkiksi sirkuskouluun tai sählykerhoon. Toimintaan kannattaa lähteä mukaan rohkeasti ja ennak- Harrastusta hakemaan! Vantaan kaupunki lähtee mukaan Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Harrastushaku-palveluun, josta löytää näppärästi tietoa erilaisista harrastuksista ja tapahtumista. Palvelun avulla nuori voi etsiä tekemistä esimerkiksi iän, ajankohdan tai tietyn mielenkiinnonkohteen mukaan. Vantaan nuorisotilat, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja järjestöt syöttävät palveluun tietoa tulevista tapahtumista, leireistä ja ryhmätoiminnasta. Tutustu palveluun osoitteessa www.harrastushaku.fi ja löydä itsellesi uusi mielenkiintoinen harrastus! koluulottomasti, sillä kulttuurista tai liikunnasta saattaa löytyä yllättävä suosikki! Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ovat huomanneet, että usein innon sytyttämiseen tarvitaan vain pieni kipinä ja paljon aikuisen kannustusta. Nuoria kuunnellaan suunnittelussa Harrastustoiminnalle on määritelty tietyt perusraamit, mutta ohjelma lyödään lopullisesti lukkoon yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Osallistujien toiveita kuunnellaan, jotta toiminta on monipuolista ja mielekästä. Projekteissa lapset ja nuoret pääsevät alusta asti vaikuttamaan ja sisältöjä räätälöidään osallistujien taitotason ja toiveiden mukaan. Vernissan kulttuuritalon elokuvaprojektin aikana nuoret käsikirjoittavat, kuvaavat ja leikkaavat ammattilaisten ohjauksessa oman lyhytelokuvan. Ohjattujen leirien, kerhojen, kurssien ja tapahtumien lisäksi hyviä vapaa-ajanviettopaikkoja ovat myös kaupungin lukuisat urheilupuistot ja kirjastot, joihin voi poiketa milloin tahansa. Kaikkien käytössä olevat urheilupuistot ovat hyvä juttu. Tosin kenttiä saisi olla enemmänkin, koska käyttäjiäkin on paljon, toivoo Tikkurilan urheilupuistossa usein jalkapalloa pelaava Elias Pylväläinen. Vantaalla voi siis harrastaa varsin monella tavalla ja jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy varmasti mieleinen harrastus. Asiantuntijoina jutussa Vantaan kaupungin lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori Tia Ristimäki, aluenuorisopäällikkö Katja Günther sekä kulttuurituottaja Hanna Nyman. SYKSYN INFOTILAISUUKSIA Tietoa harrastusmahdollisuuksista ja oheisohjelmaa 29. elokuuta Havukosken, Arkin, Länsimäen ja 36-nuorisotilan toimipisteissä 29. elokuuta tuottajat kertomassa lastenkulttuurin tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista Pessin ja Toteemin taidetaloilla Info Tyttöjen harrastusmahdollisuuksista Vernissan Tyttöjen päivässä 11. lokakuuta Tomi Rinkisen lempipuuhaa on temppuilu skeittipuistossa. SAMI LIEVONEN lyhyesti sisällysluettelo 4 Koulupolun alussa 5 Kirjastojen ajankohtaiset 6 Katu kuuluu kaikille 7 Oppilashuolto hyvinvoinnin tukena 8 Ilmoittaudu syksyn liikuntaryhmiin 9 Innovaatiot Vantaalla yhteistyössä Innovaatioinstituutti 10 Alati kehittyvä Aviapolis 11 Onko ihanampaa kuin Kivistö? 12 Lähde luontoretkelle! 13 Liikkujan viikko 14 Alue-esittelyssä Myyrmäki 17 Koulutuksen kautta uutta uraa kohti 18 Ois vähän asiaa sukupuolitautien kotitesti 19 Terveyteen tukea sähköisestä terveystarkastuksesta 20 Seniori-infosta säpinää elämään 22 På svenska 23 Tapahtumia lyhyesti Metsäntutkimuslaitoksen tontille taloja Jokiniemeen, Keravanjoen peltoalueiden pohjoisreunalle on suunnitteilla asuinkerrostalorakentamista: seitsemän kolme- ja nelikerroksista kerrostaloa, jotka sijoittuisivat olemassa olevien rakennusten luoteis- ja koillispuolelle. Alueella on Metsäntutkimuslaitoksen vuosina 1909-1950 rakennettuja rakennuksia, joista suurin osa on suojeltu asemakaavalla. Rakennuksia ei tarvita enää valtion käyttöön ja niille etsitään uusi käyttötarkoitus. Merkittävä osa alueen rakennusoikeudesta on käyttämättä, joten rakennusoikeus nousee vain vähän. Mielipiteet 15.9. mennessä, nro 002234. Lisätietoja: Minna Koskinen, (09) 8392 3440 Lisää rakennusoikeutta: Tuupakantie 22 ja 24 Alue sijaitsee Tuupakantien ja Kehä III:n välisellä alueella. Korttelissa tarkistetaan rakennusaloja ja nostetaan rakennusoikeutta. Lisäksi selvitetään Kalliosalontien tarpeellisuus. Kulkuyhteys tontille säilynee nykyisessä paikassa. Mielipiteet 10.9. mennessä, nro 002242. Lisätietoja: Teuvo Kuparinen, (09) 8392 2673. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat nähtävillä Maankäytön ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Kielotie 28; yhteispalveluissa ja http:// www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto. Mielipiteet kirjallisesti osoitteella: Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnittelu Postiosoite: Asematie 7, 01300 Vantaa Puhelinnumero: 09 8392 2184, Faksinumero: 09 8392 4163 sähköpostilla: kirjaamo@vantaa.fi Vantaan kaupungin asukaslehti Vanda stads invånartidning Julkaisija Vantaan kaupunki Päätoimittaja Päivi Rainio Toimituspäällikkö Jenni Jusslin Taitto Markku Lappalainen ja Alina Tirkkonen Painos 99 500 ISSN 2323-8712 Painopaikka Sanomapaino Oy Jakelu Jakelujuniorit Oy Näköislehti vantaa.fi/ asukaslehti Palaute asukaslehti@vantaa.fi 2 3

TIINA KUJALA Reput pakattuna eskari ja koulu voi alkaa Kouluvuosi käynnistyy. Monessa perheessä eletään jännittäviä aikoja, kun edessä on matka opintielle. Suurin osa vantaalaisista 6-vuotiaista aloittaa esiopetuksessa ja vuotta vanhemmat siirtyvät eskarista oikeaan kouluun. Esiopetuksessa oppiminen tapahtuu pitkälti leikin muodossa ja koulussakin alku sujuu mukavasti, kun harjoitellaan yhdessäoloa ja tutustutaan uusiin kavereihin. NIINA LÅNG, TERHI KARHUNIEMI Kesän aikana monessa perheessä on harjoiteltu koulumatkaa, repun pakkaamista ja kengännauhojen sitomista. Koulun, kuten esiopetuksenkin alkaminen on ikimuistoinen tilanne niin lapselle kuin vanhemmille. Kouluissa on joukko konkarioppilaita, jotka mielellään neuvovat ja auttavat uusia tulokkaita. Jossain kouluissa ekaluokkalaiset saavat omat kummioppilaat, jotka opastavat koulun käytänteisiin ja tapoihin. Yhdessä voimme luoda lapselle turvallisen ja luottavaisen olon hänen aloittaessaan opintiensä. Lapselle ja nuorelle on tärkeää, että kotiväki on kiinnostunut siitä, mitä eskarissa ja koulussa tapahtuu, ja mitä TYÖ- JA LOMA-AJAT Esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa: syyslukukausi alkaa ti 12.8.2014 syysloma to pe 16. 17.10.2014 joululoma la 20.12.2014 ti 6.1.2015 Vantaan ammattiopisto Variassa: Syyslukukausi alkaa ma 11.8.2014 (lisäopetus alkaa ma 18.8.2014) syysloma 13. 17.10.2014 joululoma la 20.12.2014 ti 6.1.2015 Lisätietoja: vantaa.fi/opetus > Palvelut > Työ- ja loma-ajat info Opetussuunnitelmatyö käynnistyy NIINA LÅNG, TERHI KARHUNIEMI päivän aikana on tehty. Esiopetuksen väki kertoo mielellään päivän tapahtumista perheille, ja vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan kouluun. Koulut käyttävät reissuvihkona sähköistä Wilma-järjestelmää, jonka välityksellä kuulumiset voi vaihtaa näppärästi. Koulun aloittaminen jännittää Joskus esiopetus tai koulunkäynti voi tuntua vaikealta tai esikouluun tai kouluun meneminen saattaa pelottaa. Jos näyttää, että lapsella on vaikeuksia selviytyä tehtävistä tai opiskelu ei lähde sujumaan, kannattaa asia ottaa heti puheeksi opettajan kanssa. Näin voidaan heti selvittää, mistä tilanne johtuu ja mitä asialle voidaan tehdä. Koti voi tukea lasta monin tavoin. kannustamalla olemalla kiinnostuneita hänen oppimisestaan yhdistämällä opittuja asioita arkeen pitämällä huolta lapsen riittävästä levosta, ruokarytmistä ja varusteista kannustamalla lasta omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen iän ja kehitystason mukaan pitämällä yhteyttä opettajiin osallistumalla yhteistyöhön. ENSIMMÄISET ASKELEET KOULUTIELLÄ. Katso video tuoreen ekaluokkalaisen jännittävästä päivästä. Tulossa 13.8. www.vantaakanava.fi VANTAAN KIRJASTO JA TIETOPALVELUT Kirjaston varaukset voi noutaa varauslokerosta Myyrmäessä MINNA SAASTAMOINEN Myyrmäen kirjastoon tilaamasi varaukset voit noutaa varauslokerosta. Myyrmäkitalon aulaan sijoitetusta lokerosta voi noutaa varauksia talon aukioloaikoina. Lokeroon mahtuu yhtä aikaa 24 asiakkaan varaukset. Myyrmäen lokero on HelMet-kirjastojen ensimmäinen. Vaikka laitetta vasta testataan, ovat kaikki lokerot todella usein käytössä. Palvelulle tuntuu olevan tarvetta, kertoo Myyrmäen vastaava informaatikko Katariina Lauronen. Varausten nouto varauslokerosta Varaamasi aineiston saat Varauslokeroon valitsemalla noutopaikaksi Myyrmäen kirjaston ja kirjoittamalla lisätietoja-kenttään varauslokero (sama kenttä, johon kirjoitetaan kirjastoauton pysäkin nimi). Kun varaamasi aineisto on saapunut, saat varauksesta normaalin saapumisilmoituksen. Varausten noutamiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Kun noudat varaukset Varauslokerosta, lainautuu kaikki varaamasi aineisto samalla kertaa ja kone tulostaa sinulle eräpäiväkuitin. Testaa lukusuosittelijaa Pointissa Vantaan kirjasto ja VTT kehittävät kirjaston käyttäjille räätälöityjä lukusuosituksia antavaa verkkopalvelua. Lukusuosittelijaa testataan Pointin kirjastossa tablettitietokoneella lokakuuhun asti. Alkuvaiheessa suosittelija antaa Varauslokeroita Myyrmäessä. tieto- ja kaunokirjallisuussuosituksia aikuisille ja lapsille, jatkossa mahdollisesti myös musiikki- ja elokuvasuosituksia. VTT:n kehittämää oppivaa järjestelmää sovelletaan ensimmäistä kertaa kirjaston lainaustoiminnasta kertyvään datamassaan. Mitä suosittelija tekee? Suosittelija vertaa kirjaston asiakasta muihin asiakkaisiin, ja omaan patentoituun algoritmiinsa perustuen suosittelee uutta, todennäköisesti kiinnostavaa luettavaa. Järjestelmä oppii käyttäjiensä toiminnasta ja parantaa siten tuloksiaan jatkuvasti. Se kertoo vinkkaamiensa teosten sisällöstä ja näyttää myös kansikuvan. Kirjaston käyttäjien tiedot ja lainahistoria säilyvät salaisina. Suosittelijaa testaavat mm. Vantaan kansainvälisen koulun oppilaat, mutta kuka tahansa omatoimikirjastonkin asiakas on tervetullut kokeilemaan miten suosittelut osuvat kohdalleen. Pointin omatoimikirjasto on avoinna joka päivä klo 7 22. MINNA SAASTAMOINEN TONY RINTAMÄKI, VANTAAN KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT Ilmianna hyvä teko HYVIS-palkinnon saajaksi Oletko tehnyt hyvän teon lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tai tunnetko tahon, joka tekee tärkeää työtä lasten ja nuorten parissa? Ehdota kilpailuun tekoa tai toimintaa, joka on mielestäsi ansainnut HYVISpalkinnon. HYVIS-palkinto annetaan hyvälle teolle, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia kiinnittämällä huomiota heidän vahvuuksiinsa. Hyvä teko tai toiminta voi olla yksittäinen teko, esimerkiksi tilanne tai tapahtuma, jo käytössä oleva toimintatapa tai kehitteillä oleva uusi toimintamalli. Lisäksi hyvä teko toteutetaan yhdessä yhteistyökumppanin kanssa. Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi vantaalaiset lapset ja nuoret, kaupungin, järjestöjen tai seurakunnan toimijat. Lähetä ehdotuksesi HYVIS-palkinnon saajaksi 1. syyskuuta mennessä osoitteeseen HYVIS-palkinto, Vantaan kaupunki/sivistysvirasto, Asematie 6 A 3. krs, 01300 Vantaa tai sähköpostilla sivi. viestinta@vantaa.fi. Osallistumislomakkeen löydät verkosta vantaa.fi > verkkoasiointi > muut lomakkeet > HYVIS-palkintoehdotus. Palkinto luovutetaan HYVIS-seminaarissa 19. syyskuuta. Maineen ja kunnian lisäksi luvassa on yhdessä suunniteltua toiminnallista hauskanpitoa. Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVIS kannustaa asukkaita tekemään hyviä tekoja lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvän arjen toteutumiseksi. Tutustu hyvinvointisuunnitelmaan osoitteessa vantaanhyvis.fi. TIA RISTIMÄKI Edellisessä asukaslehdessä lehdessä kerrottiin perusopetuksen uusista arvoista, jotka laadittiin yhdessä oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön kanssa. Uudet arvot: hyvinvointi, oppimisen ilo ja toisten kunnioitus, muodostavat Vantaan perusopetuksen uuden opetussuunnitelman arvopohjan. Opetussuunnitelman valmistelu käynnistyy todenteolla tulevana lukuvuotena, kun joulukuussa 2014 ilmestyy valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman laadinnan aikataulu ja toteuttamistapa tarkentuu syksyn aikana. Palaute yhteisestä arvotyöskentelystä niin oppilailta, huoltajilta kuin opettajilta oli hyvää. Tämä kokemus rohkaisee myös tulevassa opetussuunnitelmatyössä saattamaan eri toimijoita yhteen ja rakentamaan tulevaisuuden koulua aktiivisessa vuoropuhelussa. Opetussuunnitelmassa määritellään esimerkiksi se, millaisena opetus nähdään, ja miten erilaiset työtavat näkyvät koulussa. Opetuslautakunta hyväksyy Vantaan uudet opetussuunnitelmanperusteet siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016 alkaen. Lisätietoja: www.oph.fi/ops2016 Ota täysi hyöty kirjastokortista käytä e-kirjastoa! MINNA SAASTAMOINEN HelMet-kirjaston kortilla voit lukea maksutta e-kirjoja ja e-lehtiä, katsella verkossa elokuvia ja kuunnella musiikkia myös mobiililaitteiden kautta. Näin käytät Hanki kirjastokortti ja tunnusluku. Kirjaudu palveluihin osoitteessa helmet.fi/ekirjasto. Tarvitsetko opastusta? Opastamme mielellämme e-aineistojen käyttöön. Ota yhteys lähikirjastoosi tai katso helmet.fi/opastukset. Käytössäsi: Ellibsin e-kirjat mm. Otava, Tammi ja WSOY OverDrive ulkomaisia e-kirjoja ja Lonely Planetin e-matkaoppaita PressDisplay yli 2200 sanomalehteä noin 100 maasta 54 kielellä Zinio englanninkielisiä aikakauslehtiä Indieflix 2 500 elokuvaa verkossa PROMENTORweb e-kielikurssit englanti, ruotsi, venäjä, suomi, saksa, ranska, espanja Naxos Music Library Naxos Music Library Jazz Naxos Video Library myös mobiilisti! helmet.fi/ekirjasto HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTO 4 5

Vantaalla kulttuuri on kaikkialla Oppilashuolto tukee arjen sujuvuutta Syksy on aina jonkin uuden alku, uusi koulu tai työpaikka, levännyt mieli täynnä uusia ideoita, ehkäpä uusi harrastus. Syksy inspiroi, innostaa ja aktivoi. Ei ole aika vilkuilla taakse tai jarrutella vaan on aika nauttia ja kiihdyttää eteenpäin. Kulttuuripalveluissakin syksy tuo uusia tuulia mukanaan. Uusi syksyn Kulttuurikalenteri on koonnut ajankohtaisen tapahtumatarjonnan kaupungissa ja Kulttuurikarusellista löytyy tarjontaa nuorille ja perheen pienimmille. Monipuolista tarjontaa riittää lähes joka päivälle. Esitteitä selatessa voi todellakin väittää, että Vantaalla kulttuuri on kaikkialla. Osa on varmasti samaa mieltä, Vantaa on kulttuurikaupunki. Tätä epäilevät ja erimieltä olevat, kuka meihin uskoo, jos me emme itse? Vaikka esitteet ovatkin täynnä kulttuuritarjontaa ja tapahtumia, ei kulttuuri ole vain palvelua. Se on vuorovaikutusta, tarinoita ja merkityksiä, ja mikä tärkeintä kulttuuri kuuluu meille kaikille. Kaupunki ei ole vain organisaatio ja rakenteet. Kaupunki on ihmiset. Kulttuurikaupunkia ei määritellä palveluin, sen määrittelee henki, tarinat ja tunnelma. Kulttuuri elää meissä jokaisessa, sille tarvitsee vain antaa ääni. Uuden alun kunniaksi alkakaamme yhdessä kertoa tarinaa, luomaan merkityksiä ja anastamaan Vantaalle kuuluva asema kulttuurikaupunkina. Jokainen voi osallistua tähän omalla tavallaan: vastaanottamalla, tekemällä, palautetta antamalla, ideoita esittämällä tai ehkäpä kansallisaktivismia toteuttamalla. Nyt on viimeistään aika uskoa ja näyttää, että Vantaalla kulttuuri todella on kaikkialla! MARIA LEHTINEN VINKKEJÄ KULTTUURISYKSYYN Ota talteen oma Kulttuurikalenteri ja Kulttuurikaruselli kirjastosta tai yhteispalvelupisteestä. Valitse tarjonnasta rohkeasti jotakin uutta. Ties vaikka jäisit koukkuun! Hanki uusi harrastus. Vinkkinä kaikille innokkaille 5 12-vuotiaille laulajille, Pessi-kuoroon otetaan uusia kuorolaisia mukaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 09 8392 2766 tai taidetalo. pessi@vantaa.fi. Innostu ja aktivoidu: perusta oma pop up -ravintola, pystytä kadunkulmaan kirpputoripöytä tai järjestä kotikortteliisi kekkerit. Ravintola- ja siivouspäiviä vietetään elokuussa. Meidän katu avautuu! Syksyllä avattava Meidän katu -näyttely rakentuu kolmen teeman ympärille: Kaupunkikuvia, Ihminen ja eläin urbaanissa ympäristössä sekä Merkkejä, kerrostumia, liikettä. Yhdessä vantaalaisten kanssa tehtävässä näyttelyssä katutaide käy vuoropuhelua taidemuseon kokoelmateosten kanssa. Katutaideteokset toteutetaan juuri ennen näyttelyn avautumista yleisölle. Meidän katuun liittyvä oheisohjelma starttaa jo elokuussa: perjantaina 22.8. klo 16 toivotamme kaikki tervetulleiksi taidemuseon ovelle Myyrmäkitalon aulaan, jolloin paljastetaan Vaskivuoren lukiolaisten toteuttama Meidän katu -graffitimaalaus. Lauantaina 6.9. järjestetään ensimmäinen yleisötyöpaja kaikenikäisille: Paperigraffiti tunnusteltavaa katutaidetta. Syksyn aikana Meidän kadulla on tarjolla runsas ohjelma kaikenikäisille: katutansseja, pop-up tapahtumia, yleisöopastuksia ja katutaideaiheisia työpajoja. Ensimmäiset katutanssit tanssitaan näyttelytilassa torstaina 9. lokakuuta klo 15 17 ja pyhäinpäivän aattona 30.10. järjestetään kaikille avoin Halloween -työpaja Sarvia ja hampaita. Myös suosittu Taidetorstait-sarja jatkuu syksyn aikana näyttelytilassa lokakuun jokaisena torstai-iltana, jolloin Meidän katu Extra avaa kaikille avoimen keskustelufoorumin katutaiteesta, kaupunkisuunnittelusta, graffitista ja yhdessä tekemisen ilosta, luvallisesta ja luvattomasta. Taidetorstait jatkuvat marrasjoulukuussa pop-up -tapahtumien merkeissä. Lokakuun viimeisenä tiistaina, 28.10., järjestetään ensimmäinen Meidän kadun jengi Muuttuva varjograffiti -työpaja, joka sopii myös lapsille vanhemman seurassa. Työpajassa osallistujien varjokuvista muodostuu kerroksellinen graffiti, jossa ihmishahmot tehdään monin tekniikoin. Meidän kadun jengi -työpaja järjestetään myös 18.11. ja 16.12. Meidän kadun Jou, jou joulukatu! -työpajassa tiistaina 9.12. yhdistellään tarpeettomiksi jääneitä joulukoristeita ja -kortteja uudenlaisiksi katukoristeiksi ja liitetään ne osaksi näyttelyä joulun ajaksi. MARIA TJADER-KNIGHT Onko sinulla idea pop-up tapahtumaksi, jonka haluaisit järjestää Meidän kadulla taidemuseossa? Lähetä lyhyt kuvaus tapahtumasta, toteuttajien nimet ja osoitteet sekä omat yhteystietosi 15.9. mennessä sähköpostitse taidekasvattaja Helena Eräkarelle: helena.erakare@vantaa.fi PEKKA J. HEISKANEN ALINA TIRKKONEN MEIDÄN KATU, VÅR GATA, OUR STREET, НАША УЛИЦА, MEIE TÄNAV, WADADAYADA VANTAALLA puhutaan yli sataa eri kieltä. Miten sinun äidinkielelläsi sanotaan Meidän katu? Tule kirjoittamaan se yhteisölliseen teokseen, joka toteutetaan 11.8. 1.9. Sovi osallistumistumisestasi etukäteen sähköpostitse museoamanuenssi Maria Tjader-Knightin kanssa: maria. tjader-knight@vantaa.fi Meidän katu -näyttelyyn on vapaa pääsy ja oheistapahtumat ovat maksuttomia. Tervetuloa Meidän kadulle! Ajankohtaista tietoa Meidän katu -näyttelyyn liittyvistä tapahtumista löytyy osoitteista: www.vantaa.fi/ taidemuseo, www.facebook.com/ vantaantaidemuseo, www.twitter.com/ vantaaartmuseum Vantaan taidemuseo Myyrmäkitalo, Paalutori 3, 01600 Vantaa 09 83935570, gsm 050 3042 731 Avoinna ti ke 11 18, to 13 20, pe 11 18, la 10 16, su ma suljettu Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan elokuun alusta. Laki koskee esiopetusta, perusopetusta ja toisen asteen koulutusta. Lain henkenä on, että lapsi tai nuori saa tukea oikeaan aikaan oikealla tavalla. MERVI TALONEN Oppilashuolto tukee lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia sekä edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Työ on ennaltaehkäisevää, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä helpompaa niitä on ratkaista. Uusi laki kokoaa hajanaisen lainsäädännön yhteen ja vahvistaa oppilashuollon tehtävissä. Oleellista on, että asiantuntijat näkyvät arjessa sekä tukevat lapsen ja nuoren tervettä kehitystä ja kasvua. Rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi oppilashuollon työntekijöitä ovat eritysopettaja, oppilaanohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, mahdollisesti koululääkäri sekä päiväkodeissa päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja ja muu henkilökunta. Oikeat ihmiset oikeiden asioiden äärellä Nykyään puhutaan monialaisesta asiantuntijaryhmästä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lapsen asioita ratkovat ne, joille kyseinen asia luontevasti kuuluu, kertoo johtava koulupsykologi Tuija Harakka. Vanhemmat ja asiantuntijat miettivät yhdessä ratkaisukeskeisesti, mikä lasta auttaisi ja mitä mahdollisia tukimuotoja tilanteen parantamiseen tarvitaan. Aina ei tarvitse koota ryhmää, joskus myös yksittäiskäynti auttaa riittävän avun. Matala kynnys yhteydenottoon Oppilas itse ja oppilaan vanhemmat tai huoltajat voivat ottaa yhteyttä oppilashuollon työntekijöihin suoraan. Palvelu on lapsille ja heidän vanhemmilleen vapaaehtoista. Huoltaja ei voi kieltää alaikäistä lasta käyttämästä esimerkiksi koulupsykologin, kouluterveydenhoitajan tai koulukuraattorin palveluita. Täysi-ikäisten opiskelijoiden vanhempiin ei oteta yhteyttä, jos opiskelija ei anna siihen lupaa. Tuija Harakka kannustaa keskustelemaan, jos huoltajilla herää huoli lapsen oppimisesta, käyttäytymisestä, mielialasta tai vaikkapa ylipainosta. Moniammatillinen asiantuntijaryhmä tuo tilanteiden käsittelyyn ketteryyttä ja joustavuutta. Parempia palveluita aktiivisella yhteistyöllä Vanhemmat, päiväkodin henkilökunta ja yhteistyökumppanit ovat pohtineet ja suunnitelleet yhdessä uusia, tuoreita päivähoitopalveluita avoimissa varhaiskasvatuksen palvelumuotoilutilaisuuksissa. NINA KONTTINEN Päiväkodin johtajat ovat inspiroituneina ottaneet vastaan innovatiivisen toimintatavan, jossa asukkaat otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen. Yhteissuunnittelussa on opittu arvostamaan asiakkaiden ja asukkaiden näkemyksiä siitä, millaisia varhaiskasvatuspalveluita Vantaalle halutaan. Asukaspuistoissa ja päiväkodeissa on käyty läpi kaikkea sitä aineistoa, jota on kerätty asukkailta liikuntapalveluiden järjestämissä Perhepeuhoissa sekä erilaisissa palvelumuotoilutyöpajoissa. Vanhemmat ovat erityisesti toivoneet ohjattua toimintaa, johon voi kätevästi osallistua koko perheen voimin. Lisäksi perheen pienille on ehdotettu luontokerhotoimintaa. Kaupungin liikuntapalvelut otti yhteistyö- Oppilashuolto tukee lapsia ja nuoria. haasteen vastaan vauhdikkaasti, ja perheille suunnattu liikuntakerhotoiminta käynnistyi jo kokeiluna Tikkurilassa. Palveluiden suunnittelu ei olisi onnistunut ilman asukkaiden omaa aktiivisuutta. Jatkossa on tarkoitus miettiä yhdessä vanhempien kanssa myös kerhojen toiminta-aikoja ja kiinnostavia sisältöjä. Vanhemmilla, asukkailla ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun liittyvään keskusteluun Lasten Vantaa -Facebookissa. Sivulla voi myös seurata, miten suunnittelutyö edistyy ja millaisia uusia palveluita otetaan käyttöön eri puolilla kaupunkia. Käy tutustumassa ja tykkää, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! Yhteisöllinen hyvinvointityö kuuluu kaikille koulun aikuisille ja lapsille, se on koulun kerhotoimintaa välituntitoimintaa kiusaamisen ehkäisyä ja kiusaamiseen puuttumista myönteisen vuorovaikutuksen tukemista hyvinvointityön sisällyttämistä oppiaineiden sisältöön oppilaiden ja huoltajien osallisuutta hyvän mielen koulua liikkuvaa koulua hyvän puheeksi ottamista. TIINA KUJALA NINA KONTTINEN 6 7

Harrastuksia aikuiseen makuun! Tänä syksynä kokeillaan burleskitanssia, kokataan etnisiä ruokia, maalataan lempivalokuvasta maalaus ja tuodaan hyvää mieltä vaatekaappiin. Valitse aikuisopiston tuhansista mielenkiintoisista kursseista jotain itseäsi innostavaa. ELINA VIENAMO, MERVI TALONEN Aikuisopistossa on joka syksy vanhojen tuttujen kurssien lisäksi tarjolla myös uusia vaihtoehtoja. Kuvataiteen uutuuskurssilla valokuvasta muokataan maalaus, todesta tehdään siis taidetta. Tanssin harrastajille on luvassa aidosti suomalaista FolkJamia tai voit valita sensuellin Burleskin. Opiston ohjelmasta löytyy mahdollisuuksia myös kaikentaitoisille laulajille. Kurssillamme voit myös oppia, miten tuot hyvää mieltä vaatekaappiisi. Aikuisopistossa opiskelun voi ottaa myös vakavasti ja kartuttaa töissä tarvittavia taitoja kuten kieliä. Esimerkkinä mainittakoon Kartanonkosken asiakaspalveluvenäjän ryhmä. Vantaan aikuisopiston rehtori Petri Vahtera kertoo, että viime vuosina painetun ohjelman painosmäärä on noussut jopa huikeaan 90 000 kappaleeseen kolmesti vuodessa. Emme jaa enää opinto-ohjelmia jokaiseen vantaalaiseen kotitalouteen, vaan tavoitteemme on kohdistaa palvelumme kurssitarjonnasta kiinnostuneille asiakkaillemme ja toimia ympäristövastuullisesti. Syksyn yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen? Kipinässä autetaan! Etkö saanut opiskelupaikkaa kevään tai kesän hakuaikoina? Syksyn yhteishaussa 25.9. 4.10. on tarjolla paljon paikkoja ammatillisessa koulutuksessa! Nuorten ohjauskeskus Kipinään voit tulla täyttämään yhteishaun sähköistä hakulomaketta ja saamaan tukea valinnan tekemisessä. Kipinässä autetaan pääasiassa ilman opiskelupaikkaa olevia nuoria. Kipinän palvelut ovat avoimia 16 24-vuotiaille vantaalaisille nuorille. Ohjausta saa ilman erillistä ajanvarausta tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 10 18. Yhteishaun tekemistä varten nuorella tulisi olla mukanaan peruskoulun päättötodistus, mahdolliset työtodistukset sekä todistus lisäopetuksessa tai ammattistarteilla korotetuista arvosanoista. Syksyn yhteishaku järjestetään 25.9. 4.10. osoitteessa www.opintopolku.fi. Opinto-ohjelman saa kätevästi mukaan Opistotalolta, Myyringistä, kirjastoista, uimahalleista, yhteispalvelupisteistä, Suomalaisesta kirjakaupasta tai vaikka lähimmästä Valintatalosta. Syksyn 2014 opinto-ohjelmaa voi selata verkossa osoitteessa vantaa.fi/aikuisopisto. OPINTO-OHJELMA Löydä oma kurssisi. Vinkkejä kokeilunhaluisille: rempparyhmä, elämä yksinkertaisemmaksi, suunnittele unelmiesi puutarha, libanonilainen meze-pöytä, perhonsidonnan alkeet, valomaalauskurssi, kokeile koukkuamista, umamin salaisuus tai kvinoa superruoka. ILMONET.FI Jos olet päättänyt harrastaa tai opiskella kiinnostavia asioita, tai rohkeasti kokeilla jotain uutta, ilmoittaudu kurssille 13. 20. elokuuta osoitteessa www.ilmonet.fi KURSSEJA YMPÄRI VANTAATA. Opistotalo sijaitsee Lummetiellä Tikkurilassa. Myyrmäessä opiston tukipisteenä toimii Iso-Myyrin kauppakeskuksessa sijaitseva Myyrinki. Opetusta järjestetään kaikkialla Vantaalla ja opiston käytössä on iltaisin monia kouluja. Vantaan ammattiopisto Variassa tammikuussa 2014 alkavia koulutuksia ovat: autoalan perustutkinto logistiikan perustutkinto lentokoneasennuksen perustutkinto hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto rakennusalan perustutkinto kone- ja metallialan perustutkinto sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lisätietoja: www.varia.fi Nuorten ohjausja tukikeskus Kipinä ohjauskeskus@vantaa.fi Hiekkaharjuntie 8 A 050 312 4372, 050 314 6389, 050 312 1744 www.vantaa.fi/kipina HANNA KUKKONEN PEKKA TURTIAINEN THI PHAM Kotitalousluokassa järjestetään suuren suosion saaneita etnisiä ruokakursseja. Liikuntakursseille ilmoittautuminen alkaa 13.8. Syyskauden ensimmäiset liikuntaryhmät käynnistyvät maanantaina 1. syyskuuta. Tulevalla syys- ja kevätkaudella on tarjolla monenlaisia ja eritasoisia liikuntaryhmiä senioreille, työikäisille ja eritysryhmille. Koko kurssitarjonta ja lisätiedot kauden kaikista liikuntaryhmistä löytyvät liikuntapalveluiden verkkosivuilta vantaa. fi/liikunta > ohjattu liikunta. Ohjattua liikuntaa syksy 2014 kevät 2015 -esite on jaettu elokuun alkupuolella jokaiseen vantaalaiseen kotitalouteen. Esitteen saa myös uimahalleista, kirjastoista, yhteispalvelupisteistä ja liikuntapalveluiden toimistolta Tikkurilan Kielotieltä. Ilmoittautumiset syyskaudelle on porrastettu. Aikuisten liikuntakursseille ilmoittautuminen alkaa 13. elokuuta ja senioreiden sekä erityisryhmien kursseille 18. elokuuta. Liikuntakursseille voi ilmoittautua puhelimitse, ja kaikkiin aikuisten ja osaan senioreiden kursseja on mahdollista ilmoittautua myös sähköisesti Vantaaliikunta-sivulta. (vantaa.fi/ liikunta > ohjattua liikuntaa > Vantaaliikunta-linkki) Tervetuloa mukaan! HELJÄ PUNNALA Liikunnalla on monia terveysvaikutuksia, ja sen lisäksi liikkuminen on myös kivaa puuhaa. Innovaatioita ympäri kaupunkia Tiesitkö, että Vantaalla kokeillaan jatkuvasti uudenlaista teknologiaa ja palveluja? Niitä testataan kaupunkilaisten avulla, osana arkea. Tsekkaa kartalta, mitä kaupungin kehitysyhtiö Vantaan Innovaatioinstituutti tekee kotikulmillasi! SUSANNA JUNNILA Kivistössä kokeillaan ensi vuonna kuskittomia ajoneuvoja. Silloin pääset itse kokeilemaan, miltä tuntuu istua kuskittoman pikkubussin kyydissä. Pikkubussit sukkuloivat uuden Kehäradan Kivistön aseman (kuvassa) ja Vantaan Asuntomessujen välillä heinä elokuussa 2015. Reitti kulkee noin kilometrin matkan muulta liikenteeltä suljettua kevyen liikenteen väylää pitkin. Tervetuloa kokeilemaan kuskitonta kyytiä! UUSIA TEKNIIKOITA, MATERIAALEJA, KONSEPTEJA! Tervetuloa innovaatioiden maailmaan. Video on englanninkielinen: www.vantaakanava.fi Myyrmäkeen kaavaillaan pyöräilijöiden infopilaria. Metropolian opiskelija on suunnitellut pilarille ulkonäön ja luonnostellut pyöräilijöiden kanssa, mitä tietoa pilarissa haluttaisiin nähdä. Pilari on tarkoitus pystyttää tulevaisuudessa Liesitorille. Lentoasemalla tarjottiin matkustajille mahdollisuus lepäämiseen ja rentoutumiseen. Lentomatkustajan levähdyspaikaksi nimetty rauhallinen alue oli matkustajien käytössä ilmaiseksi ympäri vuorokauden. Puoli vuotta kestäneen testauksen aikana alueella rentoutui yli 70 000 matkustajaa. Alueen toteuttivat kuusi suomalaista pkyritystä, jotka haluavat kehittää uudenlaisia matkustajapalveluita. Kivistö Myyrmäki Kehärata Lentoasema Aviapolis Aviapoliksessa testattiin parkkitilojen käytön tehostamista. Plaza Business Park -toimistotalojen parkkihallissa kokeiltiin järjestelmää, jonka avulla tyhjiä paikkoja on mahdollista myydä helposti myös satunnaisille autoilijoille. Samaan tapaan asuinalueilla voitaisiin myydä päivisin tyhjää tilaa muille käyttäjille. Näin parkkitiloja tarvitsisi rakentaa vähemmän ja pysäköinnin hinta asukasta kohti saataisiin laskemaan. Viertolassa Peltolan koulussa seurattiin luokkahuoneiden ilmanlaatua. Langaton järjestelmä keräsi jatkuvasti tietoa mm. lämpötilasta ja ilmankosteudesta oppituntien aikana. Tiedon perusteella halutaan oppia säätämään talotekniikkaa todellisen käytön mukaan, jolloin saadaan aikaan säästöjä ja parempaa sisäilmaa. Järjestelmää testattiin myös Kiirunantien päiväkodissa Korsossa. Koivukylä Tikkurila Korso Hakunila Tikkurilan asemalla matkustajat ovat voineet tarkistaa lähtevien junien tiedot uudenlaisilta näytöiltä. Pohjoisen alikulun luona testatut täysin langattomat näytöt ovat siirreltävissä, sillä niihin ei kulje sähkö- tai tietoliikennekaapeleita. Laite toimii akulla, joka kestää jopa vuoden ajan. Korsossa Lumon lukiossa kiinnitettiin huomiota energiankulutukseen. Koekäytössä ollut järjestelmä kertoi reaaliaikaisesti sähkönkulutuksen suuruuden watteina ja euroina. Järjestelmä opettaa käyttäjiä fiksuun energiankulutukseen. Lumon lisäksi koekäyttäjinä toimivat Uomarinteen koulu Myyrmäessä ja kymmenen vantaalaista kotitaloutta ympäri kaupunkia. Mitä uutta sinä haluaisit nähdä Vantaalla? Lähetä ehdotuksesi meille: vantaainnovation.fi/ innoboksi Tikkurilassa pitää majapaikkaansa uuden teknologian käyttöönottoa edistävä Nano Lab Finland -verkosto. Näyttelytilassa ja muussa toiminnassa on mukana yli 20 suomalaista yritystä. Uusilla materiaaleilla ja ratkaisuilla on mahdollista saada lisää tehokkuutta teollisuuteen, arkielämään ja kaupungin toimintaan. Yhteistyöprojekteissa testataan mm. sisäilman laadun parantamista nopein menetelmin. KUVAT VANTAAN INNOVAATIOINSTITUUTTI OY, VANTAAN KAUPUNKI, OLLI HEISKANEN / METROPOLIA AMK, KUVATOIMISTO KUVIO OY 8 9

Tulevaisuuden Aviapolis on hereillä 24 / 7 Keski-Vantaalla lentoaseman kainalossa olevan Aviapoliksen Veromieheen suunnitellaan kotikaupunginosaa, missä palvelut pitävät ovensa auki kellon ympäri. Näinhän on muissakin kansainvälisissä lentokenttäkaupungeissa. Veromiehessä elää tulevaisuudessa 20 000 asukasta. MARI SIIVOLA, MERJA HÄSÄNEN, ANNE MÄKYNEN, SAKARI JÄPPINEN, RITVA-LEENA KUJALA Onko ruohokin vihreämpää Kivistössä? Voi miten leppoisaa on istua Kenraalinpuistossa ja katsella oravien hyppelyä puissa. Luonto on todellakin vahvasti läsnä Kivistössä, johon rakennetaan parhaillaan lisää asuntoja kiivaaseen tahtiin. Onneksi alueen vehreyttä ylläpidetään kauniilla puistoalueilla, joita löytyy eri puolilta Kivistöä. KATI HARKOMA Aviapolis on jo nyt maan vetovoimaisin yritysalue ja tulevaisuudessa toivottavasti Euroopan halutuin. Sijainti houkuttelee yritysten lisäksi myös asukkaita. Tieliikenneyhteyksien lisäksi kesällä 2015 avattava Kehärata luo mainiot yhteydet laajalla pääkaupunkiseudulla. Kasvava Helsinki-Vantaan lentoasema tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Helsingin seudulla on reilun 30 vuoden päästä todennäköisesti 50 prosenttia nykyistä enemmän ihmisiä, toimistoja, polkupyöriä, kauppoja ja viljelypalstoja. Tästä kasvusta Aviapoliksen alue tulee ottamaan osansa. Rakentaminen vaatii aikaa Kaupunkia tai edes kaupunginosaa ei rakenneta vuodessa tai kahdessa ja siksi keskeneräisyyttä joudutaan sietämään pitkäänkin. Toisaalta alueen rakentumisen seuraaminen voi auttaa ihmisiä juurtumaan alueelle. Se tuo myös vaihtelua elämään. Alueen tilapäistoiminnot ja rosoisuus on mahdollista kääntää voitoksi. Alueella olevia vanhoja halleja voitaisiin muuttaa palvelutiloiksi, urheiluhalleiksi, kahviloiksi ja tiloiksi erilaisille pop up -yrityksille. Vähää vihreää vaalitaan ja lisää vihreää saadaan esimerkiksi viherkatoista. Pytinojan ja Kirkonkylänojan ympärille suunnitellaan kaupunkiviheralueet. Tarkoituksena on luoda puistoprosentti- rahoituksen malli, jonka avulla voidaan toteuttaa laadukkaita viherympäristöjä. Lentomelu ei estä asumista Vaikka Veromies on aivan lentokentän vieressä, lentomelu ei estä asuntorakentamista, sillä alue jää kiitoratojen taskuun. Vilkkaan Kehä III:n ja muun läpiajoliikenteen melulta asuinalueet voidaan suojata hyvällä kaupunkisuunnittelulla. Toimistorakennuksia rakennetaan teiden reunoille melumuuriksi asumiselle. Yhteistä nimittäjää alueen asuntorakentamiselle haetaan lämpimästä yhteisöllisyydestä ja leikkimielisyydestä. Alueen suuri koko mahdollistaa erilaisten paikkojen synnyn. Aerolan alue kasvaa luonnonläheisenä asuinalueena. Aviapolis-aseman korttelit sopivat kansainvälisen keskustasykkeen lomaan sijoittuvalle tilapäiselle tai pysyvämmällekin tukikohta-asumiselle. Tikkurilantien eteläpuolen suuria kortteleita voi kehittää palvelujen ja asumisen keskittyminä joko kansainvälisestä tai paikallisesta näkökulmasta. Asukasmäärän kasvaessa palvelujen tarve lisääntyy. Aviapolis sopii uudenlaisten palvelukonseptien laboratorioksi sekoittamaan julkisen ja yksityisen rajapintaa. Alueella varataan tilaa päivähoidolle ja kouluille ja alueelle sopisi myös toisen asteen koulukampus. Kaavarunko työn alla Aviapoliksen Veromiehen kaavarunko on parhaillaan tekeillä ja kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee elokuussa työn tavoitteita. Uudenlaisen Aviapoliksen rakennustalkoihin haastetaan luottamusmiesten lisäksi nykyiset ja tulevat kuntalaiset sekä yritykset. Kaavarungon suunnittelualue on pinta-alaltaan puolet Helsingin kantakaupungista. Alue on rakennettu erittäin suureen mittakaavaan: Yksittäinen varastorakennus voi olla suurempi kuin kokonainen kaupunkikortteli. Nykyisellään alue ei houkuttele kävelyyn. Tavoitteena on rakentaa elämyksellinen sekä turvallinen liikkumisympäristö niin, että kävely ja pyöräily ovat hyviä ja houkuttelevia liikkumistapoja alueen sisällä. Aerolan suunnittelukilpailu Finavia/Lentoasemakiinteistöt Oyj ja Vantaan kaupunki järjestävät suunnittelukilpailun Aerolan asuinalueen suunnittelusta. Kilpailualueeksi on valittu Aerolan kaavarungon neljä asuinkorttelia. Aerolan aluetta suunnitellaan noin 4 000 asukkaalle. Kilpailulla etsitään tulevaisuuden kaupunkiratkaisuja kysymykseen miten tulevaisuuden Aerolassa eletään?. Tavoitteena on luoda aidosti kaupunkimaista ympäristöä, jossa kuitenkin saavutetaan vahva luontosuhde. Kilpailukutsu ja muut Aviapolisuutiset julkaistaan osoitteessa: www.vantaa.fi./aviapolis. KATI HARKOMA säpolkuja. Päivi Kivilä kehuu muun muassa Linnan kartanon viereisiä ulkoilumaastoja todella kauniiksi ja viihtyisiksi. Talvella kivistöläiset Kivilät hyödyntävät hiihtoladut, joita pitkin saatetaan hiihdellä vaikka Kaiun majalle asti. Maasto ei ole täällä mitään tasaista, joten ladutkin mutkittelevat mukavasti ja on sopivasti ylä- ja alamäkiä, Päivi Kivilä kertoo. Luistinratoja täällä on kyllä liian vähän talvella, koulun kentät ovat aina täynnä porukkaa, Viivi-tytär harmittelee. Kivistö on lapsille hyvä ja turvallinen paikka asua, varsinainen lintukoto. Kivistö vetää uusia asukkaita Kivistön kaupunkikeskuksen palvelut ja Kehärata ovat Kivilän perheen puolesta tervetulleita, mutta samalla toivotaan ettei asukasmäärän reilu kasvu vaikuttaisi alueen rauhallisuuteen. Kun muutimme tänne 13 vuotta sitten naapurustossamme oli useita kesämökkejä, Päivi Kivilä kertoo. Vähitellen niiden tilalle tuli uusia omakotitaloja ja uusia asukkaita: myös Kivilät ovat toivottaneet naapurustoon tervetulleeksi useita ystäviä ja sukulaisia, jotka ovat ihastuneet Kivistön alueeseen. Raikasta ja vehreää Kivistössä onkin, taitavat oravatkin olla jollakin tapaa virkeämpiä kuin muualla PERTTI RAAMI Päivi ja Viivi Kivilä nauttivat hyvistä ulkoilumaastoista ulkoiluttaessaan perheen Unto-koiraa. Tulevan asuntomessualueen vieressä Kivistössä on aloitettu vanhan hiekkakuoppa-alueen muokkaaminen puistoksi. Kvartsijuonenpuistoon on tulossa juoksuhiekkamaa ja seikkailudyynit, mutta myös keidas pienine vesiaiheineen. Toki puistossa ovat myös perinteiset keinut, kiipeilytelineet ja aidatut leikkialueet. Alueen lapset ovat olleet mukana puiston suunnittelussa. Lasten ideoita pyritään huomioimaan ja toteuttamaan mahdollisimman paljon, kertoo Vantaan kaupungin puistosuunnittelupäällikkö Hanna Keskinen. Isompien lasten lähiliikuntapaikaksi rakennetaan messualueen toiselle laidalle tuleva Lipunkantajankenttä, johon tulee erilaisia pelikenttiä. Kentät vastaavat myös alueen koulujen liikuntapaikkatarpeisiin. Vihreä ja virkistävä kotipaikka Kolmetoista vuotta Kivistössä asunut Päivi Kivilä kehuu asuinaluetta rauhalliseksi ja viihtyisäksi. Parasta on se, että kotoa Kivistöstä on helppo piipahtaa kauppoihin, luontoon, työpaikalle mihin vaan. Kulkuyhteydet ja palvelut paranevat tulevaisuudessa kun Kivistön uuden kaupunkikeskuksen rakentaminen saadaan valmiiksi. Kivistö on lapsille hyvä ja turvallinen paikka asua, varsinainen lintukoto, Päivi Kivilä naurahtaa. Samaa mieltä on Viivi-tytär, joka käy Kivistön koulua ja viihtyy Kivistössä hyvin. Kavereiden kanssa leikitään usein kotipihalla, sillä omakotitalojen tonteilla on reilusti tilaa lapsille. Silloin tällöin poiketaan puistoihin tai käydään Kannun nuorisotilassa. Kesällä pyöräillään paljon ja ollaan ulkona, Viivi Kivilä kertoo. Koira mukaan ja lenkille Kivilän perhe tallaa lenkkipolkuja ja pieniä metsiköitä Unto-koiran kanssa ahkeraan. Vaikka alueella on yksi koirapuisto, ei sitä tule juurikaan käytettyä, kun koiran kanssa ulkoiluun on niin paljon mukavia pieniä met- Kivistön ulkoilumaastot ilahduttavat Kivilöitä. 10 11

Sipoonkorvessa kevätluontoa ihailemassa Sentit säästöön pyöräillen Opastaulun eteen on kerääntynyt joukko ihmisiä reput selässä ja vaelluskengät jalassa. Ihmisiä saapuu lisää paikalle omilla autoilla, minibussilla ja kävellen. Onnistuukohan teidän tai oikeastaan tiedän jo valmiiksi, että on täysin mahdotonta pysyä paikoillanne, niin otan luvun, erä- ja luonto-opas Sami Halén pyytää. Eräretkeilijöistä lähtee naurunpyrskähdys. Kuusijärvelle on saapunut 75 retkeilijää, nuorimmat alakouluikäisiä ja vanhimmat eläkeläisiä. Erä- ja luonto-opaskollega Susanne Blomqvist kertoo, että Sipoonkorpi on yksi Suomen uusimpia kansallispuistoja. Paikalle ole vielä ehditty rakentaa ulkoilureittejä tai asentaa opasteita, vaan tulemme käyttämään pääosin hiihtoladunpohjia. Reitti kulkee Kuusijärven ulkoilualueelta Vanhan Porvoontien ylitse Bisajärvelle, josta kaarretaan takaisinpäin. Tietoa luonnosta Vaellettuamme jonkin aikaa upeiden näkymien ympäröimänä, taukopaikka löytyy jäkälien ja sammalien vuoraaman kallion päältä. Raukean, mutta hyväntuulisen evästauon jälkeen matka jatkuu leveämmälle hiihtopolulle, jossa vastaan lentää suruvaippa-perhonen. Pysähdymme hiihtopolun päähän. Monet ovat innostuneet kaukomaiden tuontimarjoista, mutta super foodia löytyy myös lähempää, Blomqvist kertoo. Oppaat näyttävät joitakin kasveja ja neuvovat käyttämään luonnonantimia, kuten nuoria nokkosen- tai voikukanlehtiä sekä horsmanversoja ruoanlaitossa. Sukellamme takaisin metsään. Vaellamme valkovuokkojen peittämän kalliorinteen päälle, johon irtokivi on ajansaatossa hiertänyt pyöreän hiidenkirnun. Hieman myöhemmin tutustumme alueen eläimistöön. Oppaat muun muassa opastavat retkeläisiä, miten vaarattomat rantakäärmeet erottaa erivärisistä kyykäärmeistä. Sipoonkorvessa voi nähdä myös ilveksiä ja saukkoja sekä lukuisia eri lintulajeja. Oppaitten johdolla saavumme takaisin Kuusijärvelle suunnitellun viiden tunnin sisällä. Pirteän patikoinnin päätteeksi ja kanssaretkeilijöiden toiveesta oppaat pitävät vielä lihashuoltoa jäsenten oikomiseksi. Iloinen joukko jatkaa matkaansa, kukin omalle taholleen. PIRKKO VÄÄNÄNEN Sipoonkorven luontoa saapui ihastelemaan monipäinen joukko retkeilijöitä. Opastettuja retkiä syksyllä Opastetuilla retkillä pääsee tutustumaan lähiseudun luontoon, vaikka omat suunnistus- ja erätaidot eivät riittäisi yksin maastossa liikkumiseen. Retkiä tehdään eri teemoilla, kuten koko perheen retkiä ja ilta- ja sieniretkiä. Vantaan kaupunki on järjestänyt opastettuja luontoretkiä jo 1980-luvun puolivälistä saakka, yhteistyötä mui- den pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä luontoyrittäjien kanssa on tehty kymmenisen vuotta. Vuosittain Vantaan retkille on osallistunut keskimäärin noin 500 retkeilijää. Lähtöpaikat ja muut tarkemmat tiedot löytyvät Pääkaupunkiseudun retkikalenterista, joka on saatavilla verkossa vantaa.fi -etusivulla. PIRKKO VÄÄNÄNEN ELINA MATTERO Polkupyöräily on yksi parhaimmista liikkumistavoista pääkaupunkiseudulla. Se säästää rahaa, hermoja ja ilmastoa. Kulkemalla töihin pyörällä bensiinikäyttöisen henkilöauton sijaan voimme säästää satoja euroja vuodessa. Agents-yhtyeen Esa Pulliainen on intohimoinen pyöräilijä. Fillari on hänen kulkupelinsä kaikkina vuodenaikoina. Pyöräilyn hyödyt niin terveydelle kuin ympäristölle tunnetaan. Käyttämällä polkupyörää esimerkiksi työmatkojen taittamiseen voi säästää pitkän sentin henkilöautoiluun verrattuna. Eikä ole syytä unohtaa, että polkupyörällä liikkuessa ei tarvitse rullailla ruuhkissa pakokaasua nuuhkien. Henkilöautolla kulku kuormittaa ilmastoa, ja kaiken lisäksi autoilu tulee kalliiksi. Polkupyöräily on nopein liikenneväline lyhyillä alle seitsemän kilometrin matkoilla. Lisäksi se on loistava tapa kohentaa kuntoa ja terveyttä. Samalla kun terveys kohenee, lompakko paksunee säästyneinä terveyskustannuksina. Lyhyelläkin matkalla säästyy euroja Ilmastoinfo laski, kuinka paljon voi säästää, kun vaihtaa bensiinikäyttöisen auton polkupyörään. Laskuissa keskityttiin polttoainekustannuksiin. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti fillarointiin tarkoitettuja teitä. Kaupunkiajossa tyypillisen bensiinikäyttöisen henkilöauton kulutus on kahdeksan litraa sadalla kilometrillä. Työpäiviä vuodessa on noin 214, ja keskimääräisen yhdensuuntaisen työmatkan pituus Uudellamaalla on 16 km, eli vuodessa kertyy kilometrejä 6 848. Bensan keskihinta litralta on 1,66. Esimerkin mukaisiin työmatkoihin hulahtaa löpöä vuodessa 547,8 litraa. Koska fillaria ei tarvitse tankata, säästää lähes 910 euroa vuodessa! Tutkimusten mukaan autolla ajetaan yhä lyhyempiä matkoja. Tämä on omituista, sillä esimerkiksi viiden kilometrin yhdensuuntaiseen matkaan polkupyörällä menee heikompikuntoisellakin henkilöllä vain 20 30 minuuttia. Myös lyhyellä matkalla säästyy rahaa. Jos työmatka on mutkin kymmenen kilometriä, säästää vuodessa noin 284 euroa vaihtaessamme bensiinihepan polkupyörään. Mitäpä jos tekisimme palveluksen itsellemme, ympäristöllemme ja kukkarollemme ja taittaisimme jatkossa työmatkamme polkupyörällä. Ilmastoinfo auttaa kaupunkilaisia pienentämään hiilijalanjälkeään. Ilmastoinfo on osa HSY:tä ja taustatahoina ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä HSL Helsingin seudun liikenne ja Helsingin Energia (www.ilmastoinfo.fi). TAINA TERVO MIA KUIVALA Kuntopuiston sydän on ihastuttanut monia. Länsimäen ja Hakunilan alueille uutta mukavaa Valtion osaksi rahoittama asuinalueiden kehittämisohjelma on jo tuonut monenlaista uutta mukavaa Länsimäen ja Hakunilan alueille. PIRKKO VÄÄNÄNEN Yhteistyö asukkaiden kanssa on tärkeä osa hanketta. Parannuskohteita on valittu asukaskyselyn tulosten perusteella ja alueella on järjestetty myös vihertalkoita ja asukasiltoja yhteistyössä kaupungin, asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa hankkeen edetessä. Vuoden 2015 loppuun jatkuvan hankkeen tarkoituksena on monipuolistaa Hakunilan suuralueen asumismahdollisuuksia ja nostaa elinympäristön laatutasoa peruskorjauksilla ja uusilla investoinneilla. Hanke aloitti toimintansa viime vuoden lopulla, jolloin kunnostettiin muun muassa Aisakellon päiväkodin sekä Itä-Hakkilan koulun pihat. Pienryhmille suunnattu kulttuurikuntola KUKU avasi ovensa vuoden alussa, samoin Länsimäen nuorisotilan sisustus uusittiin. Aiemmin tänä vuonna Rajakylän skeittipuisto uusittiin. Toukokuussa Kuntopuistoon nousi suosittu Pusupysäkki - ympäristötaideteos, ja Pallastunturintien vaahterapuut uusittiin kuukautta myöhemmin. Myös Kuusijärven päärakennuksen remontti valmistui. Länsimäen koulun tilojen laajennus, jossa koulun sali laajennetaan monitoimitilaksi asukkaiden käyttöön, on parhaillaan käynnissä. Alueen päiväkotien sekä VAVasuntojen pihojen kunnostamista jatketaan myös syksyllä, samalla kun puistoja perusparannetaan. Alue saa myös lisää valoa hämärtyviin syysiltoihin, kun katuvaloihin vaihdetaan natrium- ja led lamppuja vanhojen elohopealamppujen tilalle. Kuluvan vuoden aikana suunnitellaan Rajakylän ja Länsimäen koulujen kenttien ja Hakunilan urheilupuiston uusiminen. Myös Maratontien kiertoliittymä ja Sompakuja suunnitellaan uudestaan, jotta liikenneturvallisuus alueella paranisi. Kohteiden kunnostustyöt on tarkoitus tehdä loppuun lähivuosien aikana. Lisäksi Håkansbölen kartanon käyttö- ja korjausmahdollisuuksia selvitetään. Kaupunkipurot ovat lähiluontoa Jokien lisäksi Vantaan maisemia halkovat pienemmät virtavedet, purot. Vaikka monia puroja on suoristettu eri syistä, on niissä vielä jäljellä luontaisesti mutkitteleviakin osuuksia. Uoman eläminen onkin tyypillistä savimaiden puroille, jotka on luokiteltu Suomen luontotyyppien uhanalaisuustarkastelussa äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi. Puroluonnon arvotekijöihin kuuluvat myös tulvatasanteet ja -uomat sekä lähteisyydestä johtuen viileän hapekas vesi ympäri vuoden. Koskematon ja kerroksellinen rantakasvillisuus sitoo rantapenkereitä estäen kiintoaineksen joutumista puroon. Se myös varjostaa vettä ja antaa vesieliöstölle suojaa. Vedessä olevaa lahoavaa puuja kasviainesta käyttävät ravinnokseen pohjaeläimet, jotka puolestaan ovat kalojen ravintoa. Vantaan puroissa esiintyy myös arvokalaa kuten taimenta. Rehevä ja moni-ikäinen rantapuusto tarjoaa elinolosuhteet monipuoliselle linnustolle ja suojaa muillekin eläimille. Pientä lahopuuta tarvitseva hentonokkainen ja Vantaalla paikallisesti uhanalainen pikkutikka on Kylmäojan ja Krakanojan varsien asukas. Virtavesien kalastaja, saukko, liikkuu jokien lisäksi myös Vantaan puroilla. Rehevät puronvarret, kuten Kylmäojalla tai Rekolanojalla, ovat hyvinkin tiiviisti rakennetussa kaupungissa virkistystä ja hyvinvointia tuottavia keitaita. Kapeina Kylmäoja. nauhoina ne eivät vie suurta tilaa, mutta tarjoavat pintaalaansa nähden paljon elämyksiä. Valitettavasti puronvarret ovat alttiina roskaantumiselle ja vieraslajien levittäytymiselle. Varsinkin jättipalsamit ovat päässeet paikoitellen valtaamaan isoja alueita purojen varsilla ja niiden torjumiseksi kaupunki on järjestänyt talkoita sekä kehottaa kaupunkilaisia myös omatoimiseen torjuntatyöhön. Purot ovat kaupunkilaisten lähiluontoa, josta jokainen voi omalta osaltaan pitää huolta. SINIKKA RANTALAINEN AKI JANATUINEN 12 13

Vantaan kaupunginosat Myyrmäki haluaa olla siististi rosoinen Myyrmäessä on polkaistu käyntiin todellinen ilmeenkohotus, jonka aikana paitsi rakennetaan uutta myös herätellään vanhaa uudelleen eloon. Käynnissä on useita isoja projekteja, joiden tavoitteena on tehdä koko Myyrmäestä vetovoimainen alue. MERI HÄMÄLÄINEN Juttusarjassa esitellään Vantaan alueita. Seuraavassa lehdessä tutustutaan Tikkurilaan. Myyr Yorkiksikin kutsutun kaupunginosan alikulkutunnelit ja pihakirpputorit ovat aktiivisten vapaaehtoisten työn tulosta. Myyrmäen suuralueella on lukuisia toreja ja puistoja, jotka ovat varsin vähäisessä käytössä. Yhtenä Myyrmäkiliikkeen tavoitteena on yhdessä kaupungin, alueen yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa valjastaa alueet aktiiviseen käyttöön, jotta katukuvaan saadaan uutta säpinää. Suunnitelmissa on jatkaa puistokirpputoreja ja ulkoilmaelokuvia sekä kehitellä näiden oheen muita tapahtumia. Hyvä esimerkki aktiivisessa hyötykäytössä olevasta paikasta on Paalutori, joka täyttyy päivittäin torikauppiaista. Tavoitteena on saada tänne eloisaa ja värikästä sykettä. Ehkä Myyrmäki on seuraava trendikaupunginosa Helsingin Kallion ja Punavuoren tyyliin, Niskanen heittää. Pihakirpputorit, ulkoilmaelokuvat ja muut tapahtumat keräävät paikalle aktiivisia asukkaita. Myyrmäki-liikkeen Petteri Niskanen kertoo yli satametrisen graffitiseinän olevan ahkerassa käytössä. Innokkaita taiteilijoita on saapunut pidemmänkin matkan päästä. Myyrmäen suuralueella on toiminut vuodesta 2012 lähtien aktiivinen Myyrmäki-liike, jossa on mukana alueella asuvia, työskenteleviä, opiskelevia ja harrastavia vapaaehtoisia. Petteri Niskasen mukaan avoimen yhteisön toiminnan taustalla on ajatus, että jokainen voi omilla teoillaan vaikuttaa ympäristönsä viih- Myyrmäkeläiset saavat syksyllä oman esittävän taiteen näyttämön. tyisyyteen. Myyrmäessä ihmiset ovatkin innostuneet vaikuttamaan ja yhteishengen lujuus on selvästi aistittavissa. Täällä on jo paljon hyvää: asuntoja, luontoa, kulttuuria, hyvät liikenneyhteydet, kattavat palvelut ja opiskelumahdollisuuksia. Myyrmäessä on oikean kaupungin piirteitä. Asukkaat toivovat kuitenkin pientä ilmeenkohotusta. Ympäristö saa olla siististi rosoinen, mutta ei ränsistynyt, Niskanen summaa. Väriä elämään Viihtyisän ympäristön toteuttaminen alkoi pari vuotta sitten, kun vanhat ja kuluneet graffitit oli Myyrmäenraitin remontin yhteydessä maalattu yli ja uusi vaalea pinta alkoi kerätä töhryjä. Syntyi ajatus vanhojen perinteiden herättämisestä henkiin. Pian oltiinkin jo sutimassa uutta väriä betonipintaan. Koululaiset maalasivat pari alikulkutunnelia jo 80- ja 90-luvuilla. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin yksi alkuperäinen taiteilija oli avustamassa uusien maalausten kanssa. Tällä hetkellä iloisen värikkäitä alikulkuja on jo kymmenkunta. Suurin osa sijaitsee Myyrmäen keskustan tuntumassa, mutta myös esimerkiksi Martinlaaksoon on jo saatu toteutettua kaksi. Vastaanotto on ollut todella positiivinen ja taidokkaat maalaukset ovat saaneet paljon kiitosta ihmisiltä. Tunnelien maalaukset ovat olleet niin vaikuttavia, ettei ilkivallasta ole ollut harmia, vaan pinnat ovat säilyneet siisteinä. Myyrmäki on varsinainen värikkään katutaiteen kaupunginosa, sillä vanhan terveysaseman tontilla Myyrmannin kauppakeskuksen lähellä sijaitsee laillinen graffitiseinä, johon jokaisella on mahdollisuus purkaa taiteellisia intohimojaan. Seinä on pääkaupunkiseudun suurimpia vapaan maalaamisen seiniä, ja innokkaita maalaajia kerrotaan tulleen pidemmänkin matkan päästä. info MYYRMÄKI, MYRTSI, MYYR YORK Rakkaalla lapsella on monta nimeä. 70-luvun nuoriso huomasi Myyrmäen muistuttavan korkeine tornitaloineen ja asemasiltoineen erehdyttävästi New Yorkia ja nimesi alueen leikkimielisesti Myyr Yorkiksi. Kaupunkiteemalla ja lempinimellä ovat leikitelleet myös alikulkutunnelien taiteilijat, jääkiekkojoukkue Myyr York Rangers sekä Facebookin Humans of Myyr York -sivusto, joka esittelee alueen ihmisten tarinoita kuvien kera. Väriä pintaan saa myös Myyrmäen asema, joka on koettu ränsistyneisyytensä takia epämiellyttäväksi ja turvattomaksi. Kehäradan rakentamisen yhteydessä asema kuitenkin peruskorjataan. Asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelemassa uutta ilmettä yhdessä arkkitehdin ja korjausprojektin vetäjän kanssa. Asukkaiden toiveet ovat nyt toteutumassa. Aulaan on tulossa kahvila ja ammattilaisryhmä maalaa seinät Myyrmäelle sopivaan värikkääseen tyyliin sekä sisältä että ulkoa, Niskanen kertoo. Menon asemalla toivotaan rauhoittuvan, kun paikat saadaan kuntoon ja tilaa pidetään silmällä aulan kahvilasta. Niskasen kuuleman palautteen perusteella myyrmäkeläiset ovat tyytyväisiä, kun asema saadaan järkevään käyttöön vuosien tyhjillään olon jälkeen. Remontti aseman edustalla ja sisätiloissa polkaistiin PUISTON AARTEITA Vantaa-kanava julkaisee asukkaiden omia tuokiokuvia kaupungista. Petteri Niskanen videoi kesäistä puistokirpputoria Myyrmäessä. Moni aarre vaihtoi omistajaa. www.vantaakanava.fi käyntiin kesäkuussa. Valmista pitäisi olla marraskuussa. Lisää kulttuuria ja tapahtumia Graffitien maalaamisen ja aseman korjauksen lisäksi on meneillään kolmas iso projekti, Myyrmäen näyttämö, joka piristää syksyllä remontin valmistuttua suuralueen kulttuurikenttää. Täältä on puuttunut pienempi esittävän taiteen näyttämö. Asukkaat ja harrastajat ovat toivoneet paikkaa, jossa esimerkiksi Vaskivuoren tanssi- ja musiikkilukion opiskelijat, paikalliset harrastajat ja vierailevat ryhmät pääsisivät nousemaan lavalle, Niskanen kertoo. Esiintymispaikkoja toki löytyy jo ennestään Martinus-salista ja Energia Areenalta, mutta pienempi ja intiimimpi näyttämö tarjoaa matalamman kynnyksen esiintymiselle. Ajatuksena on monipuolistaa alueen paikallista kulttuuritarjontaa ja nostaa esiin sellaisia lahjakkuuksia, joilla ei muuten välttämättä olisi mahdollisuuksia päästä esiintymään. Myyrinpuhoksen liikekiinteistössä sijaitsevassa salissa on hieman alle kaksisataa asiakaspaikkaa. Moni on saattanut kuluttaa noita penkkejä jo nuoruusvuosina, sillä samoissa tiloissa toimi elokuvateatteri 1974 1984, Niskanen nauraa. Kerrostalorakentamista Myyrmäen Kilterinmäellä. Uutta vanhan rinnalle Myyrmäen suuralueelle on suunnitteilla uusia asuinrakennuksia ja viheralueita. Erityisesti Myyrmäen ja Martinlaakson ydinalueita kehitetään entistä elinvoimaisemmiksi ja viihtyisämmiksi asuin- ja liikekeskuksiksi. Myyrmäen ydinalueelle on kaavailtu asuinkerrostaloja esimerkiksi Uomatielle, Raappavuorentielle ja Eräkujalle. Myös Metropolia Ammattikorkeakoulu suunnittelee laajennusta, jonka myötä katukuva piristyisi uusilla opiskelijoilla. Martinlaaksoon uusia asuntoja puolestaan suunnitellaan Laajavuoren koulutontille ja Martinkeskuksen tilalle. Myös vammaisten erityisasumiseen panostetaan, kun Martinlaaksonpolun nuorisotilan paikalle on suunnitteilla uusi asumisyksikkö. Tilaa uusille omakotitaloille ja pientaloille on varattu etenkin Askistoon, Petikkoon, Vantaanlaaksoon ja Vapaalaan. Uusia puistoalueita ja ulkoleikkipaikkoja tulee esimerkiksi Hämeenkylään Pähkinärinteen uuden asuinalueen viereen ja Kaivokselan Aapraminpuistoon. 14 15

SAMI LIEVONEN Vantaan kaupunginosat Hyvät palvelut ja sopivasti luontoa Kesäpäivänä Myyrmäessä rupatellaan torilla, jonotetaan jäätelökioskille ja suunnataan ostoksille. Kysyimme vastaantulijoilta, mikä alueessa viehättää. MERI HÄMÄLÄINEN Suuralue on Henri Schröterille tuttu, sillä hän asuu Martinlaaksossa ja käy koulua Myyrmäen Vaskivuoren musiikki- ja tanssilukiossa. Schröter kertoo olevansa ylpeä Martinlaakson ja Myyrmäen kulkija eikä voisi kuvitellakaan asuvansa muualla. Alue on erityisen hyvä, koska sieltä löytyy kaikki, mitä toivoa saattaa: koulu, hyviä kauppoja, tilaa harrastaa ja kulkuyhteydet moneen suuntaan. Täällä on elämää, mutta ei liian ahdasta. Muutaman askeleen päässä kauppakeskuksesta on puistoja, joissa voi ulkoilla tai muuten vaan viettää aikaa. Ja halutessaan pääsee hetkessä junalla liikkeelle, Schröter kertoo. Eri puolilla Myyrmäen suuraluetta lähes koko ikänsä asuneet Eevi Rousio ja Valtteri Huovilainen ovat tyytyväisiä omaan vastikään rakennettuun asuinalueeseensa, joka on hieman syrjemmässä varsinaisesta Myyrmäen keskustasta. Alueella on paljon lapsiperheitä ja ulkoiluun sopivia puistoja, mutta alue kaipaisi heidän mielestään pientä uudistumista. Tämä varsinainen keskusta ei ole ehkä lapsiper- Vakioasiakkaita vuosikymmenten takaa heille kaikkein viihtyisintä aluetta, Rousio ja Huovilainen pohtivat. Heidän mielestään etenkin yleisille paikoille, kuten toreille, kaivattaisiin järkevää käyttöä. Meneillään olevista uudistusprojekteista he eivät olleet kuulleet. Mutta hyvä, jos alueeseen satsataan jatkossa oikein kunnolla, Rousio ja Huovilainen toteavat tyytyväisinä. Neljäkymmentä vuotta Martinlaaksossa asunut Aulikki Mielonen on nähnyt, kuinka alue on vuosikymmenten aikana muuttunut. Tämä Myyrmäen alue ei ole enää mikään syrjäkylä vaan iso kaupunginosa, hän toteaa. Ulkoiluun soveltuu hänen mielestään parhaiten Martinlaakson metsät, kun taas palvelut tulee haettua Myyrmäen keskustasta. Mielosen mielestä Myyrmäessä ja Martinlaaksossa vallitsee hyvä yhteishenki. Ihmiset alkavat olla tuttuja, sillä näitä seutuja on tullut kuljettua jo monta vuosikymmentä. On mukavaa, kun ihmiset pysähtyvät kaduilla ja kaupoissa jutustelemaan. Myyrmäki on sekoitus suuria yrityksiä ja pienempiä perhevoimin pyöritettäviä pikkuputiikkeja. Kahden siskonsa kanssa Allun grillin toiminnasta vastaava Minna Kotilainen tuntee monet asiakkaat useamman vuoden takaa. Lounasaikaan Myyrmäenraitilla sijaitsevassa Moottoriravintola Allun grillissä jono kiemurtelee ovelle asti. Tupa on täynnä nuoria ja nälkäisiä uimareita, joiden leiripäivä läheisessä uimahallissa on juuri päättynyt. Pöydissä istuu myös useita vakioasiakkaita, jotka vilkuttelevat tutulle henkilökunnalle. Jotkut asiakkaat ovat kulkeneet mukana alusta lähtien eli vuodesta 1972. Ja he ovat tuoneet tänne myös lapsensa ja myöhemmin lapsenlapsensa, nauraa yrityksen perustaja Airi Kotilainen eli Allu. Allun ja kolmen tyttären yhteisvoimin pitämä ravintola on sijainnut Kaivokselassa, Varistossa ja nyt viimeiset reilu kuusi vuotta Myyrmäessä. Yrityksen ensimmäisinä vuosina ihmiset soittelivat ja kyselivät, mahtuuko ravintolaan todella sisälle syömään. Nimessä kun oli sana grilli, joka saattoi monen mielestä viitata kioskiin, josta ruokaa myydään luukulta. Sittemmin nimeen lisättiin sana moottoriravintola, jotta paikka miellettäisiin ihan oikeaksi ravintolaksi. Moottoriravintola siksi, että olimme Mika Häkkisen ensimmäinen sponsori hänen uransa alussa. Ystävyydestä hänen vanhempiensa kanssa se ajatus lähti, Allu selventää. Ravintolassa onkin esillä monenlaista kilpa-ajoaiheista rekvisiittaa: palkintopokaaleja, seppeleitä ja ajohaalareita. Teema on erityisen sopiva, sillä Allu ja hänen miehensä harrastivat itsekin aikoinaan kilpa-ajoa. Alkuun Allun grilli oli pienempi kahvila, mutta nykyään jo iso ravintola tilaussaunoineen ja kokoustiloineen. Reilut kuusi vuotta sitten edellisen toimipaikan vuokrasopimus päättyi ja ravintolan oli muutettava. Sopivat tilat sattuivat löytymään Myyrmäestä, mikä oli Kotilaisten mielestä varsin hyvä sattuma. Meidät otettiin vastaan positiivisesti. Täällä vallitsee mukavan tuttavallinen ilmapiiri. Aamupuurolla ja lounaalla käy niin vanhoja kuin vähän uudempiakin vakioasiakkaita, kertoo Minna Kotilainen. Ravintola on haluttu pitää ruokapaikkana, joka palvelee asiakkaita ainoastaan päiväsaikaan. Järjestely on toiminut hyvin, eikä yrittäjäperhe ole kokenut tarvetta tehdä Allun grillistä iltaisin auki olevaa menopaikkaa. Kotilaiset ovat huomanneet alueen muuttuneen kuudessa vuodessa. Ensimmäisinä Myyrmäessä vietettyinä vuosina yrityksiä oli enemmän. Tuntuu myös, että katukuvassa näkee yhä enemmän ikääntyneitä. Vastapainoksi voisi olla mukavaa saada alueelle lisää nuoria perheitä, Allu pohtii. Peruspalvelut Myyrmäessä pelaavat hyvin, eikä kaupoille tarvitse lähteä sen kauemmas. Suuralue onkin mieluinen, sillä sekä työpaikka että koti on yrittäjäperheen monella jäsenellä Länsi-Vantaalla. Kolmekymmentä vuotta olen asunut ihanassa omakotitalossa rauhallisessa Vantaanlaaksossa, enkä kyllä vaihtaisi mihinkään, Allu toteaa. Aulikki Mielonen ulkoilee kotikulmilla Martinlaaksossa ja hoitaa ostokset Myyrmäessä. Allu on itse jo jättäytymässä pois ravintola-alalta, mutta yritystä jatkavat perheen kolme tytärtä. Toiminta siirrettiin heidän nimiinsä nelisen vuotta sitten. Moottoriurheilurekvisiitasta ja kotiruoasta saadaan Myyrmäessä nauttia siis jatkossakin. Käyn kuitenkin täällä aina hääräilemässä, sillä mikäs minut pitäisi poissa, Allu nauraa. MERI HÄMÄLÄINEN Tiesitkö tämän? Myyrmäen suuralueeseen kuuluu yksitoista kaupunginosaa: Askisto, Hämeenkylä, Hämevaara, Kaivoksela, Linnainen, Martinlaakso, Myyrmäki, Petikko, Vantaanlaakso, Vapaala ja Varisto Alueella asuu yhteensä yli 52 000 ihmistä, joista lähes 16 000 Myyrmäen kaupunginosassa ja lähes 12 000 Martinlaaksossa Myyrmäki on väestömäärältään isoin Vantaan suuralueista Lähes kymmenen prosenttia Myyrmäen suuralueen asukkaista on vieraskielisiä 1950- ja 1960-lukujen taitteessa rakentaminen oli vilkkainta Hämevaarassa ja Kaivokselassa, 1970-luvulla Myyrmäessä ja Martinlaaksossa. Asuntokannasta suurin osa on kerrostaloja SAMI LIEVONEN Uusin tiedoin tutussa työssä Pirjo Heikkinen ja Soili Stolt haaveilivat paluusta sairaanhoitajan työhön yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. He löysivät TE-toimiston järjestämän muuntokoulutuksen ja harjoittelupaikat Katriinan sairaalasta Vantaalta. INKA AKKANEN Sairaanhoitajan täydennysopintoihin päätyminen oli Soili Stoltille toiveiden ja sattumien summa. Kaivoin lehtikorista sanomalehteä kanarialintujeni häkin aluspaperiksi, kun huomasin Vantaan Sanomien ilmoituksen muuntokoulutuksesta. TEtoimisto haki pätevöitymisestä kiinnostuneita sairaanhoitajia päivittämään tutkintoaan ja osaamistaan. Elin kevättä kotosalla, joten opintojen aloitus sopi elämäntilanteeseeni. Täytin hakemuksen maaliskuisena perjantaina, ja maanantaina olin mukana koulutuksessa. Soili Stolt valmistui vuonna 1981 sairaanhoitajaksi ja sen jälkeen vielä kätilöksi. 1990-luvun lama johti virkojen vähenemiseen, ja Stoltin työt terveydenhuoltoalalla vaihtuivat yrittäjyyteen ja hallinnollisiin tehtäviin. Vuodet vierivät. Työtavat ja tekniikka sairaaloissa kehittyivät. Stoltin sairaanhoitajan ammattiosaaminen unohtui. Muuntokoulutuksessa Laurean järjestämissä sisätautien, kirurgian, lääkehoidon ja ensiavun opinnoissa Stolt tutustui Pirjo Heikkiseen. Katriinan sairaalassa viihtyy Minun uratarinani on siinä mielessä samanlainen, että lama-aika ajoi minut pois sairaanhoitajan työstä. Halusin palata ammattiin, ja muuntokoulutus palautti rohkeuden tarttua hoitotyöhön. Halusin harjoitteluun haavaosastolle. Tiesin myös, että tämä sairaala on pieni eikä minun tarvitse ajaa kotoa Hyvinkäältä Helsingin ruuhkiin. Hain siksi harjoittelupaikkaa Katriinan sairaalasta, Heikkinen kertoo. Soili Stolt teki harjoittelun infektioosastolla, koska häntä kiinnostaa sairaa- Sairaanhoitajia Harjoittelujakso Katriinan sairaalassa päivitti Soili Stoltin (vas.) ja Pirjo Heikkisen tiedot ja taidot sairaanhoitajan työstä. Kuvassa myös Erkki Sääksniemi. labakteerin hallinta ja hoitotyön järjestäminen tartuntariskit huomioiden. Työvälineet ja työn sisältö ovat keikkatyöhön, sijaisiksi tai pysyviin palvelussuhteisiin. Voit olla kokenut tekijä tai uusi tulokas. Kollegat ja esimiehet huolehtivat siitä, että saat hyvän perehdytyksen työhösi. Tule mukaan joukkoomme tekemään kuntalaisten arkeen vaikuttavaa työtä. Tarjoamme monipuoliset työtehtävät kannustavassa työyhteisössä ja mahdollisuuden vaikuttaa työhösi. Lue juuri nyt vapaana olevista paikoista www.tyonhaku.vantaa.fi kehittyneet huimasti, mutta kiire työssä säilynyt. Viihtyvyyteen vaikuttaa kuitenkin muutkin asiat, Työn sisältö on kehittynyt huimasti. kuten työpaikan sijainti. On uniikkia, että pääkaupunkiseudun isojen sairaalaorganisaatioiden joukosta löytyy tällainen inhimillinen ja lämmin työyhteisö. Sairaalaa ympäröivästä luonnosta näen vuoden vaihtelun. Se on virikkeellinen myös potilaiden kannalta. He voivat mennä omaistensa kanssa ulkoilemaan viheralueelle, jos terveys sallii, Stolt sanoo. Stolt haaveilee, että kesän jälkeen Katriinan sairaalasta löytyisi täysipäiväinen työ. Minulla on sellaista lukkarin rakkautta Vantaata kohtaan. Olen käynyt täällä kouluni, tehnyt monia töitä ja kaupunki on tukenut työssä kouluttautumistani. Heikkinen toivoo alan töitä lähempää kotia. Katriinan sairaalan harjoittelujakso on kuitenkin vakuuttanut, että paluu vastuulliseen sairaanhoitajan ammattiin on Pirjolle oikea valinta. TYÖPAIKKOJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTILAISILLE Vantaan kaupunki kokeilee rohkeasti uusia työ- ja toimintatapoja. Jokainen voi vaikuttaa kaupungin kehittymiseen. Kaupunki on edelläkävijä kuntapalvelujen kehittämisessä. Työpaikoilla on yhdenvertaisuuteen perustuva ilmapiiri ja esimiehen tuki omassa työssä. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuolto palkittiin 2013 julkisen sektorin parhaana käytäntönä. Monissa tehtävissä, esimerkiksi lääkäreiden työssä, pystytään räätälöimään työnkuvia ja työaikoja osaamisen ja tarpeiden pohjalta. Esimiehet ja työyhteisö huolehtivat uusien työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä. INKA AKKANEN 16 17

Jäikö kesästä muutakin kuin rusketus? Hakunilan terveysaseman palveluja kehitetään Vantaalla on otettu käyttöön valtakunnallisesti uusi palvelu, joka helpottaa seksitautitesteihin hakeutumista. Jos epäilet saaneesi tartunnan, voit tilata maksuttoman klamydia- ja tippuritestin netistä ja ottaa näytteen kotona. Sähköinen terveystarkastus ja valmennus apuna oman terveyden hoidossa Kaupungin internet-sivuilla on avattu uusi palvelu: sähköisen terveystarkastus ja siihen liittyvä monipuolinen valmennusohjelma. Palvelusta saat tietoa, jonka avulla voit kohentaa terveyttäsi. Näet myös, miten elämäntavat vaikuttavat arvioituun elinikääsi ja riskiisi sairastua elinikää lyhentäviin ja elämänlaatua heikentäviin sairauksiin. Pienilläkin muutoksilla voi olla yllättävän iso vaikutus. Palvelussa voi pyöritellä ja kokeilla erilaisia elämäntapojen muutoslukuja ja samalla testata, miten muutokset vaikuttavat esim. eliniäksi odotukseen. Sähköisen terveystarkastuksen käyttä- jäksi rekisteröidytään luomalla henkilökohtaiset tunnukset. Ohjelma kysyy muun muassa ikää, painoa sekä yleisiä terveyden tunnuslukuja kuten kolesteroliarvoja ja verenpainetta. Lisäksi ohjelma kartoittaa kysymyksin esimerkiksi ruokavaliota, liikuntatottumuksia sekä stressin määrää. Tulosten perusteella saat käyttöösi raportin, joka kuvaa terveystilannettasi yleistajuisesti ja osoittaa, missä menee hyvin ja missä taas on parantamisen varaa. Vastauksia muuttamalla saat näkökulmaa siitä, miten muutokset keskimäärin vaikuttaisivat terveydentilaan ja elinikäarvioon. Seksitaudeista voi olla vaikea puhua. Palvelu madaltaa testeihin hakeutumisen kynnystä. Monelle on myös hankalaa irrottautua kesken työpäivän lääkärin luo ja laboratorioon, jolloin kotiin tilattava testi palvelee myös heitä, kertoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Kirsi Valtonen Vantaan kaupungilta. Palvelu toimii www.telelab.fi -nimisessä palveluportaalissa. Palvelussa asiakas kirjautuu järjestelmään pankkitunnuksella tai mobiilivarmenteella ja tilaa näytteenottopaketin, joka toimitetaan kotiin. Paketin avulla asiakas ottaa virtsanäytteen ja lähettää sen laboratorioon tutkittavaksi. Lähetyksen postimaksu on maksettu valmiiksi. Kun laboratoriovastaus on valmis, asiakkaalle lähetetään tekstiviesti ja hän MYÖS OIREETON TAUTI TARTTUU Klamydia on yleisin seksitauti Suomessa. Vuosittain raportoidaan n. 13 000 uutta tartuntaa. Vuonna 2013 Vantaalla todettiin 633 klamydiatartuntaa, joista 61 % oli naisilla. Eniten klamydiaa esiintyi 20 24-vuotiailla. Tippuria löydettiin Vantaalla viime vuonna 19 tapausta. Tippuritartuntoja on esiintynyt viime vuosina kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä, ja niiden määrä on ollut lievässä kasvussa. Valtaosa tippuritartunnoista saadaan kotimaassa. Lisäksi Vantaalla todettiin viime vuonna jonkin verran muita seksitauteja, kuten HIV (10 tapausta), kuppa (5) ja B-hepatiitti (13). Valtaosa seksitaudeista on oireettomia. Myös oireeton infektio tarttuu. Hoitamattomana seksitaudit voivat aiheuttaa pitkälle ulottuvia seurauksia, kuten lapsettomuutta. Sähköinen valmentaja muutoksen tukena Tilaa netistä maksuton klamydia- ja tippuritesti Terveystarkastuksen pohjalta voit valita käyttöösi 8 12 viikkoa kestäviä terveysvalmennuksia, vaikkapa tupakoinnin lopettamiseksi, painon pudottamiseksi tai stressin hallintaan. Tuolloin kirjaat seurantatietoja järjestelmään ja sähköinen valmentajasi lähettää sinulle viikoittain sähköpostitse ohjeita ja kannustusta. Valmennusohjelmista saa tarvittaessa tukea pitkäaikaissairauden omahoitoon. Parhaiten muutokset onnistuvat, kun toteutat muutosta vähitellen niin, että uudistuneet tottumukset jäävät osaksi arkista elämääsi. Pitkäjänteinen omasta terveydestä huolehtiminen on parasta ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. voi tarkistaa tulokset telelab.fi -palvelusta. Tulokset menevät tiedoksi myös terveysasemalle. Jos klamydia- tai tippuritulos on positiivinen, asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä terveysasemalle hoitoa varten. Potilasta ei jätetä yksin, vaan otamme häneen yhteyttä terveysasemalta, jos potilas ei itse hakeudu hoitoon positiivisen laboratoriovastauksen saatuaan, Valtonen tarkentaa. Tauti varhain kuriin Uuden palvelun avulla pyritään löytämään taudit varhaisemmin sekä tavoittamaan tietyt riskiryhmät, kuten nuoret. Näin vähenevät sekä tautien leviäminen että niiden ikävät jälkiseuraukset. Palvelu lanseerattiin vantaalaisten käyttöön toukokuussa, ja se on otettu hyvin vastaan. Testejä on tilattu jo mukava määrä, ja palaute on ollut positiivista. Tämä on helppokäyttöinen ja säästää asiakkaan aikaa, Valtonen summaa. Palvelun ja sen markkinoinnin myötä pyritään myös lisäämään yleistä ehkäisytietoisuutta. Suojaamaton seksi on aina riski. Ehkäisyvälineistä vain kondomi suojaa seksitautitartunnoilta, Valtonen muistuttaa. Telelab.fi-palvelu on asiakkaalle maksuton ja se on tarkoitettu vähintään 15 vuotta täyttäneille vantaalaisille. Palvelu toteutetaan yhdessä Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n kanssa. Asiantuntijana hankkeessa on toiminut iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen- Back (HUS/THL). Lisää tietoa löytyy osoitteista www.telelab.fi ja www.vantaa. fi/eterveyspalvelut. TUULIA HALTTUNEN Sähköinen terveystarkastus ja valmennus ovat Duodecimin tuottamia, tutkimustuloksiin perustuvia palveluita, joiden käyttöön kunnat tai yritykset voivat sitoutua. Rekisteröityneiden käyttäjien tunnistetietoja käytetään ainoastaan valmennusviestien ja palautteen lähettämiseen. Palveluun voi rekisteröityä verkkosivulta www.vantaa.fi/omahoito ja valmennuksen voi aloittaa ja päättää milloin tahansa. Pienilläkin muutoksilla voi olla yllättävän iso vaikutus. VAPPU VIENAMO Hakunilan terveysaseman palvelujen tuottaminen otetaan takaisin kaupungin omaksi toiminnaksi 1.1.2015. Vuosina 2012 2014 palvelut on tuottanut yksityinen Attendo Oy. VAPPU VIENAMO Yhtenä syynä palvelujen määräaikaiseen ulkoistamiseen oli tuolloin erityisesti Hakunilan terveysasemaa koskeva, pitkään jatkunut lääkäripula, kertoo Vantaan terveyspalveluissa työskentelevä palvelupäällikkö Pertti Sopanen, joka on vastannut Hakunilan terveysasemaa koskevasta Attendo-yhteistyöstä. Nyt lääkärien saatavuus on huomattavasti parantunut. Toukokuussa tehty sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös Hakunilan palveluiden tuottamisesta kaupungin omalla henkilökunnalla oli yksimielinen, mutta lautakunta on samalla tarkkana siitä, että palvelut saadaan toimimaan hyvin. Terveysaseman toiminnan laadusta ja palvelujen saatavuudesta raportoidaan lautakunnalle touko-kesäkuussa 2015. Raportoinnin pohjalta arvioidaan toiminnan onnistumista ja jatkoa. Päätöksenteon pohjaksi kaupunki teetti KPMG:llä arvion Hakunilan terveysaseman vaihtoehtoisten toimintamallien taloudellisista vaikutuksista. Sopasen mukaan arvioinnissa on aina hyvä ottaa huomioon toiminnalliset ja laadulliset tekijät. Hakunilan määräaikainen ulkoistus Attendolle antoi kaupungille hyvät mahdollisuudet arvioida omaa toimintaa suhteessa yksityiseen palvelutuottajaan. Molemmissa toimintatavoissa on varmasti omat vahvemmat ja heikommat puolensa. Olen samanaikaisesti johtanut Tikkurilan ja Länsimäen terveysasemia, joten tässä on syntynyt hyviä vertailukohtia, arvioi Sopanen. Kehittämällä paras tulos Uskon nyt, että parhaaseen tulokseen päästään, kun kehitämme omaa toimintaamme ja kokeilemme uusia toimintatapoja ja toimintamalleja terveysasematyössä. Hyviä kokemuksia voidaan hyödyntää muiden terveysasemien toiminnan kehittämisessä. Hakunilan terveysaseman uuden toimintamallin suunnittelussa huomioidaan Hakunilan kaupunginosan väestötarpeet ja palvelun tarve. Tarkoituksena on tulla lähelle kuntalaista palveluiden suunnittelussa ja kuulla potilaiden näkemyksiä, Sopanen kertoo. Tavoitteena on nyt pitkäaikaissairaiden hoitomallin parantaminen. Hoitotyön osaamista vahvistetaan ja hyödynnetään pitkäaikaissairauksien hoidossa, kehitetään ns. omahoitajamallia terveysasemavastaanotolle omalääkärimallin rinnalle. Sopasen mukaan on tärkeää, että potilaiden kokonaisvaltaisemmassa hoidossa hyödynnetään esimerkiksi vanhustyön ja kuntoutuksen asiantuntijoita. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että potilas saadaan oikea aikaisesti oikean terveydenhuollon asiantuntijan vastaanotolle. Terveysasema ei saa olla erillinen saareke, vaan parhaat tulokset saavutetaan, kun toimimme tiiviissä yhteistyössä ja hyödynnämme kaupungin koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kokonaisuuksia tehokkaasti. Erityisen tärkeää tämä on lasten, pitkäaikaissairaiden ja vanhusten hoidossa. Nykytilanteessa Hakunilan asukkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että terveysasemalla on ollut riittävästi lääkäreitä ja aikoja on saanut hyvin. Soraääniä sen sijaan on tullut jonkun verran hoidon jat- SAMI LIEVONEN kuvuuden turvaamisesta. Sopanen vakuuttaa, että 1.1.2015 jälkeen lääkärille pääsee hyvin. Parannuksia suunnitteilla Yhä useammalle hakunilalaiselle pyritään tarjoamaan omalääkäri. Lisäksi terveysaseman toiminta on tarkoitus nivoa tiiviimmäksi osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen muuta toimintaa. Silloin saamme potilaiden käyttöön laajempaa erityisosaamista. Hakunilan terveysaseman Attendoyhteistyö on kattanut terveysaseman hoitaja- ja lääkärinvastaanotot sekä kotihoidon lääkäripalvelut, koulu- ja neuvola- Muistathan, toimeentulotukea voi hakea sähköisesti Toimeentulotukea voi hakea sähköisesti osoitteesta www.vantaa.fi/esosiaalipalvelut. Hakemuksen perusteluksi hakija toimittaa välttämättömät liitteet, jotka voi lähettää sähköisesti hakemuksen yhteydessä. Sähköistä asiointia varten asiakas tarvitsee henkilökohtaiseen tunnistautumiseen verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai sähköisen lääkäripalvelut Hakunilan alueen noin 18 000 asukkaalle. Vuoden 2015 alusta näitä palveluja tarjoaa kaupungin henkilökunta. Hakunilan terveysaseman palauttaminen kaupungin omaksi toiminnaksi ei tarkoita kumppanuuden vähenemistä yksityisen sektorin kanssa. Päinvastoin Vantaan terveyspalvelut tulee jatkossa kehittämään uusia kumppanuusmuotoja yksityisen sektorin ja järjestöjen kanssa, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen. Attendon hoitamana terveysasema toimi hyvin, mutta tällä hetkellä on hyvät mahdollisuudet hoitaa terveysaseman toiminta omana työnä vieläkin paremmin. henkilökortin ja kortinlukijan. Vantaan sosiaalitoimistoissa on tarjolla tietokoneita sähköistä asiointia varten. Yleisöpäätteitä löytyy lisäksi kirjastoista ja yhteispalvelupisteistä. Hakemuksen voi jättää myös entiseen tapaan toimittamalla sen joko sosiaalitoimistoon tai Kelan Vantaalla sijaitsevaan toimipisteeseen, kuten Kelan ja Vantaan kaupungin kokeilussa on sovittu. 18 19

PERRTTI RAAMI Seniori-infosta kipinä syksyn menoihin Lähde liikunnan tai kulttuurin pariin. Alueneuvonpitoja syyskuussa Alueneuvonpidot ovat suuralueiden yhteisiä tapaamisia, joissa aluetoimikunta, yhteisöt ja asukkaat pohtivat yhdessä, miten aluetta tulisi kehittää. Tarkemmat tiedot tapahtumista: vantaa.fi/osallistu. Kahvitarjoilu, ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa! Myyrmäen alueneuvonpito 10.9. klo 18-20 Martinlaakson koululla (Martinlaaksonpolku 4) Teema: Alueen viihtyisyys, viheralueet ja kevyen liikenteen väylät Koivukylän alueneuvonpito 3.9. klo 18-20 Rekolan koululla (Rekolantie 67) Teema: Teiden kunto ja turvallisuus Korson aluetoimikunta järjestää syyskuussa alueneuvonpidon teemalla Korson muuttuva keskusta. Ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin Vantaan verkkosivuilla. Lähidemokratiaa uudistetaan Vantaalla Vantaalla toimii seitsemän kaupunginvaltuuston nimeämää aluetoimikuntaa, joiden tehtävänä on edustaa alueiden ääntä päätöksenteossa. Ruotsinkielisten asioita käsitellään Svenska kommitténissa. Nyt vantaalaista lähidemokratiaa ollaan uudistamassa. Tavoitteena on lisätä asukkaiden ja kaupungin välistä vuorovaikutusta ja parantaa asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa kotikaupungissaan. Uudesta lähidemokratiamallista päätetään syksyn 2014 aikana ja se otetaan käyttöön 1.1.2015. Lue lisää: vantaa.fi/lahidemokratia. Eläkkeelle jäädessä on hyvä hetki löytää uutta tekemistä, uusia yhteisöjä ja ystäviä. Oman asuinalueen toimintaan voi tutustua hakemalla seniori-infosta syyskuun alussa ilmestyvän Seniorimenot-esitteen. Se kokoaa yhteen kaupungin, järjestöjen, seurakunnan, yritysten ja yhteisöjen toiminnan, kohtaamispaikat, vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet ja syksyn tapahtumakalenterin. Seniori-infosta voi samalla kysyä kaveria Vantaan kulttuuritapahtumiin. Kulttuuriluotsit ovat koulutettuja, maksuttomia, vapaaehtoisia kulttuuritarjontaan perehtyneitä maallikkooppaita taide-elämyksiin. He houkuttelevat uusiin kokemuksiin ja kulttuuririentoihin. Kulttuuriluotsin kanssa pääsee ilmaiseksi tai luotsialennuksella teatteriin, konserttiin, museoon tai näyttelyyn. Luotsausalennuksia antavat mm. Vantaan kaupunginmuseo, Vantaan Viihdeorkesteri ja Teatteri Vantaa. Luotsin kanssa voi tietysti käydä muuallakin, ilman alennuksia. Vuonna 2013 luotsikeikkoja tehtiin 45 ja luotsattavia oli 165. Tilaa itselle, tutulle tai ryhmälle. Liikunnan iloa ikään katsomatta Kun haluat liikkua enemmän, Ohjattua liikuntaa -esite kertoo, missä seniorijumppa- ja vesiliikuntaryhmät kokoontuvat. Elokuun alussa koteihin jaettu esite löytyy myös Yhteispalvelusta. Omatoimisille kävelylenkeille voi puolestaan lähteä Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan kanssa. Yhteispalvelusta saa myös 70+ sporttikortin, jolla pääsee ilmaiseksi kaupungin uimahalleihin ja kuntosaleille. 70+ sporttikorttia varten tarvitaan henkilöllisyystodistus ja passikuva. Kun seniori-infon esitevalikoimasta löytyy sopiva liikuntaharrastus tai kulttuurimeno, niin Yhteispalvelusta voi hankkia samalla reissulla Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) matkakortin tai kysyä lähiliikenteen reittineuvontaa. Siltä varalta, että harrastaessa nälkä yllättää, yhteispalvelusta saa eläkeläisen kaupunkikortin ruokailuun. Opiskelijaruuhka on Yhteispalvelussa pahimmillaan elo-syyskuun vaihteessa, silloin on hyvä varautua jonoihin. Kaikki jutussa mainitut esitteet myös: www.vantaa.fi, www.ulkoilukartta.fi ANNA GROTH Vantaa-info neuvoo ja palvelee ANNA GROTH Tikkurilan asemakeskuksen toiseen kerrokseen avataan vuoden lopussa uusi asiointipiste Vantaa-info. Vantaan kaupunki kehittää neuvontapalveluitaan avaamalla Tikkurilan asemakeskus Dixiin uuden asiointipisteen vuoden vaihteessa. Entinen Yhteispalvelu on nyt Vantaa-info. Uutuuttaan säihkyviin tiloihin on luvassa entistä enemmän palveluita yhden luukun periaatteella. Kuntalaiset ovat olleet mukana suunnittelussa. Vantaa-infossa on perinteisten asiointipalveluiden lisäksi tarjolla mm. matkailuneuvontaa, kanavia kuntalaisten osallistumiseen, näyttelyitä ja mahdollisuus hetken hengähdykseen vaikka päätteen ääressä. Viime keväänä järjestetyissä kahdessa asukasraadissa kuntalaiset esittivät kehitysehdotuksiaan kaupungin asiakaspalveluihin, kuntalaisten vaikuttamiseen sekä uuden palvelupisteen tarjontaan liittyen. Esiin nousi asukkaiden toive entistä asiakaslähtöisemmästä toimintatavasta kunnan asiakaspalvelussa. Sitä tuke- maan toivottiin myös uusia teknologisia ratkaisuja. Otimme kiitollisina vastaan innovatiiviset ehdotukset. Esimerkiksi eri elämäntilanteisiin toivottiin entistä laajempia ja paremmin markkinoituja infopaketteja. Lisäksi kuntalaiset toivoivat mahdollisuutta ottaa yhteyttä monella tavalla. Enää pelkkä puhelin, käyntiasiointi tai sähköposti ei riitä, vaan rinnalle toivotaan esimerkiksi chat-toimintoja, kertoo palvelupäällikkö Tiina Hörkkö. Kaupunki on aloittanut palveluidensa kehittämisen uudistamalla puhelinneuvontaa, kun Vantaa-neuvonnan puhelut siirtyivät toukokuussa Yhteispalvelusta kaupungin puhelinvaihteen hoidettavaksi. Muutos on parantanut puhelinneuvonnan tavoitettavuutta ja vapauttanut palvelupisteissä aikaa käyntiasiakkaille. Lue lisää Vantaa-infosta marraskuun asukaslehdestä. ANNA ESKOLA Nuori työnhakija, tule Vantaan Energia Areenalle 12.9.! ANNA GROTH Tämä on loistava tilaisuus nuorelle löytää työ- tai oppisopimuspaikka. Tapahtumassa kuullaan myös mielenkiintoisia puheenvuoroja nuorten työllistymisestä ja nuorisotakuun toteuttamisesta. Lisäksi mietitään yhdessä tulevaisuutta ja nähdään yllätysartisteja! kertoo Petraprojektin palveluohjaaja Kimmo Koski. Vantaan kaupungin työllisyysprojekti Petra nuoret uusille urille järjestää sähäkän Tulevaisuuden tekijät Energiaa työelämään -rekrytointitapahtuman Koutsin työpajat vuoden onnea! ANNA GROTH Kaupunki järjestää työttömille työpajatoimintaa, jonka tavoitteena on työtaitojen päivittäminen ja parhaan mahdollisen jatkopolun löytyminen. Korsossa sijaitsevan Vantaan Valon lisäksi viime syksynä aloitti Tuupakassa toimintansa Koutsi. Koutsissa saa tukea työ- tai koulutuspaikan etsimiseen, siellä voi treenata työnhaku- ja tietotekniikkataitoja sekä suorittaa hygienia-, työturvallisuus- ja tulityökortin. Työkokeiluja tai kuntouttavaa työtoimintaa on tarjolla keittiö-, puutyö-, tekstiili-, remontti- sekä laitoshuollon yksikössä. Koutsiin haku tapahtuu TEtoimiston, Työraiteen tai Työvoiman palvelukeskuksen kautta. Töihin Suomessa -projekti tarjoaa maahanmuuttajille kotoutumiskoulutuksen jälkeistä työllistävää toimintaa. Irma Österberg toimii työpajaohjaajana tekstiilityön yksikössä, jossa valmistuu käsitöiden lisäksi mm. onnittelukortteja. Työpajan töitä on myynnissä Koutsissa ja Vantaan Valossa. Juuri nyt työn alla on erään päiväkodin lakanatilaus. Tilauksia otetaan vastaan myös yksityisiltä. Palkitsevinta on se asiakkaiden onnistumisen ilo, mikä heistä loistaa. Vaikka osa tulee vain kolmeksi kuukaudeksi, jos sinä aikana tapahtuu valtavaa kasvua ja kehitystä, Österberg kertoo. Energia Areenalla 12. syyskuuta. Päivän aikana nuorilla työnhakijoilla on mahdollisuus kohdata kiinnostavia työnantajia ja tutustua avoinna oleviin työpaikkoihin. Petra-projektin kohderyhmää ovat 17 24-vuotiaat vantaalaiset nuoret, joita ohjataan henkilökohtaisen tilanteen mukaan työmarkkinoille, koulutukseen tai tarvittaessa muihin palveluihin. Hanke vauhdittaa nuorten sijoittumista työmarkkinoille aktiivisella ohjauksella ja tekemällä moniammatillista yhteistyötä erityisesti työ- ja elinkeinotoimiston, Kelan, sosiaalitoimen ja nuorisopalveluiden Puutyöpajalla tehdään kaikkea leikkuulaudoista leikkimökkeihin. kanssa. Hanke on osa Vantaan kaupungin pitkäjänteistä työtä nuorten syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa ja nuorisotakuun toteuttamista. Tulevaisuuden tekijät -tapahtuman yhteydessä järjestettävässä seminaarissa kuullaan lisää Petran saavutuksista. Puhujina ovat mm. työ- ja elinkeinoministeriön, TE-toimiston, yritysmaailman ja kaupungin edustajat sekä tietysti nuoret työnhakijat. TULEVAISUUDEN TEKIJÄT ENERGIAA TYÖELÄMÄÄN 12.9.2014 klo 10 15 Vantaan Energia Areena, Rajatorpantie 23 Yhteistyössä mukana: Energia Areena, Vantaan Yrittäjät, Yritys- Vantaa, Vantaan Kauppakamari ja Uudenmaan TE-toimiston Vantaan toimipaikka. Lisätietoja: Kimmo Koski, puh. 050-3181600. NUORTEN MAHDOLLISUUKSIEN TORI 12.11.2014 kello 12.00 15.00 Monitoimitalo Vernissa, Tikkurilantie 36, 01300 Vantaa. Vantaan kaupungin Petra-projektin ja Vantaan TE-toimiston järjestämässä tilaisuudessa on mukana sekä työnantajia että oppilaitoksia esittelemässä erilaisia työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia nuorille. Tervetuloa mukaan! ANNA GROTH Valtti lisätukea työllistämiseen Vantaan kaupungin yrityksille myöntämä työllistämisen lisätuki nousi viime huhtikuussa 500 euroon kuukaudessa. Se on enemmän kuin useimmissa muissa kunnissa. Valtti-tuella halutaan parantaa yritysten edellytyksiä palkata vantaalaisia pitkäaikaistyöttömiä. Entisenä Vantaa-lisänä tunnettu työllistämisen lisätuki yrityksille on nyt nimeltään Valtti, jotta se erottuu lasten kotihoidon Vantaa-lisästä. Nimenmuutoksen yhteydessä yritysten lisätukea korotettiin. Työllistämisen lisätuella on yrittäjälle suuri merkitys. Voi sanoa, että tuki on monesti ollut ratkaiseva tekijä siinä, että olemme uskaltaneet palkata uusia työntekijöitä, vaikka olisi pitänyt säästää, sanoo toimitusjohtaja Pirjo Rantaniemi palvelutalo Foibesta Valttia voi saada maksimissaan kahdeksi vuodeksi. Tukea myönnetään yrityksille, jotka työllistävät vantaalaisen, TE-toimiston myöntämää palkkatukea saavan työttömän. Valtin saamisen edellytyksenä on myös, että työllistetylle maksetaan tiettyä minimipalkkaa. Valttituki maksetaan takautuvasti kuukausittaisten tilitysten perusteella. Lisätietoja: www.vantaa.fi/valtti ANNA GROTH Työllisyysfoorumi maahanmuuttajille Kaupungin uusi monikulttuurisuusohjelma hyväksyttiin valtuustossa keväällä. Yksi ohjelman tavoitteista on vieraskielisen väestön työttömyysasteen pienentäminen. Aiheesta järjestetään asukasfoorumi lokakuun lopussa. On tärkeää, että maahanmuuttajia ei mielletä pelkästään kohteiksi, joille pitää tehdä palveluja. On hyvä, jos maahanmuuttajat pääsevät mukaan suunnittelemaan sitä, miten eri kysymyksiin voidaan puuttua, toteaa Meg Sakilayan-Latvala, joka työskentelee kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisen kotouttamispolun rakentamiseen keskittyvässä Qutomo-projektissa. Työllisyyteen pureutuva foorumi maahanmuuttajille järjestetään kaupungintalolla 22.10. Tule mukaan keskustelemaan! Lisätiedot: vantaa.fi/osallistu. ANNA ESKOLA 20 21

Folkhälsanhuset i Vanda ett hus för alla Folkhälsanhuset i Vanda ligger i Dickursby centrum. I huset samlas både äldre och yngre, eftersom här finns lägenheter för seniorer, grupphem för äldre med högt vårdbehov eller minnessjukdomar och Folkhälsans daghem, Lyckoslanten. MIA SMEDS Tervetuloa suunnittelemaan pelejä! 15.10. klo 16 18 16.10. klo 14 18 17.10. klo 12 16 Tikkurilan kirjasto, musiikki ja media, Aleksis-Sali. JOHANNA FERNHOLM Det finns Folkhälsanhus på olika håll i landet och just nu byggs det nionde huset i Vasa. Kännetecknande för alla hus är den generationsöverskridande verksamheten. I Folkhälsanhuset i Vanda umgås daghemsbarnen och de äldre invånarna regelbundet och större högtider firas med gemensamma fester, till exempel valborgsmässoafton firades med hattfest för alla i huset. Den generationsöverskridande verksamheten i huset är ett ypperligt tillfälle för barn och äldre att träffas på ett naturligt sätt. Barnen piggar upp vardagen för de äldre och sprider glädje. Barnen gillar att träffa äldre och alla har jätteroligt tillsammans, eftersom de äldre oftast tycker om att bara se på barnen och följa med vad de gör, säger föreståndare Monica Printz. Huset är öppet också för andra än invånarna. I huset träffas regelbundet olika grupper, som är öppna för allmänheten. Folkhälsan ordnar till exempel familjekafé för småbarnsföräldrar och balansträning för äldre, församlingen har en pensionärskrets som träffas i huset och Vanda svenska pensionärer ordnar bland annat sittdans, minneskafé och bloms- terbingo. Populäraste programmet är allsångsstunderna som ordnas varannan vecka och som också är öppna för allmänheten. I huset finns en lunchrestaurang, som serverar god husmanskost till lunch varje vardag. Lunchrestaurangen är öppen för allmänheten. Höstsäsongen kommer i gång på VMISE Den generationsöverskridande verksamheten är viktig på Folkhälsanhuset i Vanda. Här är det Else Stenfors som pysslar med ett av daghemsbarnen. Verksamhetsåret har varit fartfyllda tider på Vanda musikinstituts svenska enhet. I höst kommer VMISE att introducera en ny undervisning i blockflöjt, musik för väntande mammor och pappor och mycket mera. Med stolthet kan vi konstatera att den högklassiga svenska musikverksamheten i Vanda växer och mår bra, som ett svenskt rum och ett hem för en givande hobby från baby till senior. Hör dig för om följande grupper: i Myrbacka Knatterytmik 1 2 år, Babyrytmik 2 8 mån, Musik för väntande mammor och pappor (nytt), gitarrmusik åk 1 och åk 2 (nytt), Musiklek 3 4 år, 5 år och 6 år. I Dickursby ordnas Babyrytmik 3 mån 1 år, Knatterytmik 1 2 år och Musiklek 3 4 år och 5 år. Undervisningen börjar 15.8. Mer info: johanna.fernholm@vantaa.fi, tfn 050 069 7628. BENJAMIN ELLENBERG I Vandahuset finns 39 hyres- och ägarbostäder och dessutom tre grupphem, där Vanda stad köper samtliga platser. Daghemmet Lyckoslanten har plats för 50 barn och har såväl kommunala platser som privata platser. På daghemmet finns grupper för barn i alla åldrar, också en språkbadsgrupp. Daghemmet är på gång GE FÖRSLAG TILL ÅRETS VANDALAX! Vandalax är en utmärkelse som Svenska kommittén tilldelats från år 2004. Utmärkelsen utdelas till en person som gjort en betydlig insats för Vandasvenskarna. Utmärkelsen tilldelas vinnaren under Svenska veckan (vecka 45). Svenska kommittén väljer genom röstning Vandalaxen 2014 vid sitt möte ons. 17.9. Nomineringsförslag med motivering kan skickas fram till 14.9 till områdeskoordinator Pilvi Kalliomaa, pilvi.kalliomaa@vantaa.fi eller Svenska kommitténs ordförande Solveig Halonen solveig.halonen@vantaa.fi. FÄRGBAD FÖR SMÅTTINGAR Nyhet! Färgbad på svenska bjuds för barn mellan 12 24 månader i förälders sällskap på Kulturhuset Pessi (Konvaljvägen 12 14, Dickursby) på fre. 5.9, 12.9, 19.9, 26.9 och på Kulturhuset Totem (Myrbackavägen 6, Myrbacka) på tors. 4.9, 11.9, 18.9, 25.9 kl. 9.30. Vi bekantar oss med olika material, färger och former. Färgbadet innehåller sinnesupplevelser, närvaro och växelverkan mellan barn och vuxen. Konstmaterialen vi experimenterar med är säkra och ätbara. Vid anmälning uppge namn, barnets ålder ev. allergier. OBS! Enbart 8 barn & föräldrapar/verkstad. Reservera ca 1,5 timme för evenemanget. Kursavgift (inkl. material) 35 / barn+vuxen. Anmälningar till zusan.soderstrom@luckan.fi. ett hälsofrämjande daghem och arbetar just nu med miljöfrågor och med att få Grön flagg för daghemmet. JAANA HAGELBERG HÖSTENS KURSER PÅ ARBIS Kurs i praktisk träslöjd hålls 18.9 27.11.14 och 8.1 19.3.14, tors. kl. 18.30 21.00 i Dickursby skola. Ledare Tage Lönnroth. Reparation och konstruktion av träföremål. Motion i höst: Shaktidans 15.9 1.12 mån. kl. 19.45 20.45 på Arbis, Näckrosvägen 5. Ledare Sara Simberg. Shaktidans är en unik kombination av yoga, dans, andning och meditation till musik från olika traditioner. Anmälningar: https://ilmonet.fi/, eller tfn 09 8392 4342, 09 8392 3068. BARNENS KULTURHUS TOTEM Oletko kiinnostunut pelien tekemisestä, mutta et tiedä mistä aloittaa? Tule oppimaan pelinteon alkeet Tikkurilan kirjaston peliworkshopiin. Käytössämme yksi alan johtavista pelintekoalustoista Unity 3D. Kurssilla käymme läpi, askel askeleelta, yksinkertaisen tasohyppelypelin luomisen. Opi perusteet Unity 3D pelialustasta. Katsaus assettien ja peliobjektien luomiseen (Blender&Gimp). Kentän suunnittelu ja toteutus Unityllä, käyttäen valmiita assetteja. Mukaan mahtuu 16 ensimmäistä ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: harri.pikka@vantaa.fi, puh: 09 83923678 poimintoja KIRJASTOT YÖSTOORI 17.10. klo 18 18.10. klo 10 Lumon kirjasto, Urpiaisentie 14, 01450 Vantaa Yöstoori on yhdistelmä roolipeliä ja perinteistä kirjoittamisleiriä, jossa vietetään yö kirjoittamisen äärellä. Tapahtumaa on ohjaamassa kaksi kirjailijaa, Mike Pohjola ja Nina Hurma. Tapahtuma on tarkoitettu 16 25-vuotiaille kirjoittamista harrastaville ja roolipelaamisesta kiinnostuneille. Ilmoittautuminen tapahtumaan 15.8. 30.9. Lisätietoa osoitteesta http://kirjasto.vantaa.fi/yostoori. LASTEN PÄIVÄ La 27.9. klo 10 16 Vantaan kaupungin kirjastot Hei kaikki isot ja pienet ötökät, avaruusoliot, robotit ja koneet! Vantaan kirjastojen Lasten päivä -tapahtumassa hypätään luonnontieteiden ihmeelliseen maailmaan. Jokaisessa kirjastossa on ohjelmaa ja askartelua kaikille lapsille ja lapsimielisille. Tervetuloa mukaan! helmet.fi/lastenpaiva MUISTIVIIKON YLEISÖLUENTO Ke 17.9. klo 14 Hakunilan kirjasto, Kimokuja 5 Avoin yleisöluento: Muistin toiminta ja muistihuolto klo 14. Luennoitsijana muistiohjaaja Heli Ridanpää. RAKKAUSLAULUJA YLI VUOSIKYMMENTEN Ti 16.9.2014 klo 18 19 Tikkurilan kirjasto, Lummetie 4 Romanssi, Niin paljon kuuluu rakkauteen, Sanat eivät riitä kertomaan Tule laulamaan lauluja, jotka saavat sydämen pamppailemaan! Tule mukaan laulamaan yhdessä Tikkurilan kirjastoon herkkiä, kauniita, koskettavia rakkauslauluja yli vuosikymmenten - Yhteislaulutilaisuuden järjestävät yhdessä Tikkurilan kirjasto ja Vantaan aikuisopisto Vapaa pääsy. Vantaan kirjastojen ohjelman löydät kirjastosta tai verkosta kirjastojen omilta sivuilta osoitteesta helmet.fi. HAKUNILA-PÄIVÄ La 13.9. klo 10 16 Hakunilan kirjasto, Kimokuja 5 Kirjailijavieras klo 13. Hakunilan aluetoimikunta tukee tapahtumaa. Kesto noin 1 tunti. IV SÄPINÄÄ SENIOREILLE la 18.10.14 klo 11 15 Myyrmäen toimintakeskus, Solkikuja 8 b (Huom uusi paikka!) Tietoiskuja ajankohtaisista aiheista, Turvallista ruoanlaittoa neuvontapiste, musiikkia ja muuta ohjelmaa, marttojen kahvio. Vapaa pääsy. Järj. Vantaan kaupunki yhteistyössä Vantaankosken seurakunta, Myyrasti, Myyrmäen eläkkeensaajat, Länsi-Vantaan kansalliset Seniorit, Vanhusten palvelutaloyhdistys, Helsingin yliopiston Opettajainkoulutuslaitos/Kotitaloustieteen koulutus LIIKUNTA UNELMA CUPPI 2104 6.9.2014 Myyrmäki Stadion, Raappavuorentie 6 Kautta aikojen kahdeksas Unelma Cuppi pelataan toista kertaa Myyrmäessä. Naisten oma harrastejalkapalloturnaus kerää yhteen noin tuhat jalkapallosta ja hauskanpidosta kiinnostunutta aikuista naista. Joukkueet on aiemmista vuosista poiketen jaettu kolmeen eri sarjaan pelitaustan mukaan. Tason valinta tehdään joukkueen oman arvion perusteella, tavoitteena tasaiset ja kaikille osallistujille mielekkäät pelit. Unelma Cuppi on Suomen Palloliiton tapahtuma ja sen järjestää Suomen Palloliiton Uudenmaan piiri yhteistyössä Vantaan Jalkapalloseuran kanssa. Lisätietoja: http:// www.unelmacuppi.fi/ Teetanssit Ke 8.10. klo 14 16. TEETANSSIT Ke 8.10. klo 14 16. Vernissa, Tikkurilantie 36. + 60-vuotiaille suunattu, suosittu Oopperan Teetanssit kutsuu seniorit pyörähtelemään ikivihreiden tahdissa Vanhustenviikon kunniaksi nyt myös Vantaalla! Kimmo Leppälän tanssiorkesterin solistina laulavat Kansallisoopperan solistit Ritva-Liisa Korhonen ja Jyrki Anttila. Kavaljeereina tanssittavat Tikkurilan lukion IB -linjan opiskelijat, jotka ovat perehtyneet salonkitanssin saloihin Tanssiteatteri Raatikon johdolla. Tanssit huipentuvat ohjattuun yhteistanssiin. Yhteistyössä Suomen Kansallisoopperan ja Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa. Vernissan kahvio on auki tilaisuuden ajan. Lisätietoja: hanna. nyman@vantaa.fi Vapaa pääsy! SeniorSurf Ti 7.10.2014 Vantaan kirjastot SeniorSurf-päivänä huomioidaan erityisesti ikäihmisten tarpeet tietokoneiden, internetin ja verkkopalveluiden käytössä. Apua on tarjolla sekä ohjaustuokioiden että tietoiskujen muodossa. SeniorSurfpäivänä kirjastot, palvelutalot, tietotuvat ja muut yhteisöt avaavat ovensa ja tarjoavat monenlaista ohjelmaa. 22 23

Haaveissa maraton? Saako ajatus maratonista lenkkitossujen pohjat polttelemaan? 12. lokakuuta juostavaan Vantaan maratoniin ehtii yhä mukaan! Jos kunto ei riitä täysmatkaan, kannattaa valita puolikas tai neljännesmaratonin mittainen fun run. Jos tällä hetkellä jaksaa juosta viisi kilometriä, ehtii vielä hyvin treenata fun runille. Jos menee kymppi, tähtäimeen kannattaa ottaa puolikas, vinkkaa Harri Mannermaa. Vantaan maratoniin odotetaan noin kahtatuhatta juoksijaa. Nuorimmat neljännesmatkan pinkojista ovat vain 10-vuotiaita, juoksijoista vanhimmat ovat jo ohittaneet 70 vuoden rajapyykin. Paikalle kannattaa tulla kannustamaan kavereita voittoon! Vantaan maraton juostaan Tikkurilan ympäristössä. Sekä lähtö- että maalialue sijaitsevat Tikkurilan Urheilupuistossa. Maratoniin voi ilmoittautua vielä tapahtumapaikallakin, ilmoittautuminen päättyy tuntia ennen juostavan matkan lähtöä. 12.10. kello 11 alkaen. Tikkurilan Urheilupuisto, Läntinen Valkoisenlähteentie 52 54. Lisätiedot: www.vantaanmaraton.net VANTAAN MARATONIN KUVAGALLERIA ANNA ESKOLA Maratonille mahtuu monenmoista juoksijaa. poimintoja MATINEAELOKUVAT SYKSY 2014 30.8. 29.10. Bio Grand, Kielotie 7 (Tikkurila) Kino Myyri, Kilterinraitti 6, Myyrmäkitalo LAPSIA JA AIKUISIA : ALUSTUS JA KESKUSTELU Anna Lilja, psykoterapeutti PERHE-AUGUST: OSAGE COUNTY (Ohj. John Wells / 121 min / -12-) la 6.9. Bio Grand klo 10.30 ja Kino Myyri klo 12 (ei alustusta) EI KIITOS (Ohj, Samuli Valkama / 97 min / -16-) la 30.8. Bio Grand & Kino Myyri ke 3.09. Bio Grand MATINEAELOKUVIEN KUUKAUDEN HOPEATÄHTI: MANDELA: PITKÄ TIE VAPAUTEEN (Ohj. Justin Chadwick / 146 min / -12- ) Bio Grand ja Kino Myyri klo 14 PRESIDENTINTEKIJÄT (Ohj. Tuukka Temonen / 79 min / -S-) ke 10.9. Bio Grand klo 16.00. Keskustelemassa elokuvan jälkeen mm. kansanedustaja, kaupunginhallituksen pj. Tapani Mäkinen. Niinistön presidentinvaalikampanjasta kertova dokumentti on suorapuheisuudessaan harvinainen poliittinen dokumentti. Hiottujen korupuheiden sijasta kuullaan ja nähdään kerrankin, mitä politiikan kulisseissa oikeasti puhutaan. Keskiöön nousevat erityisesti kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen, viestintäkonsulentti Kirsi Piha, erityisavustaja Jussi Kekkonen ja kenttäpäällikkö Hanna Laine. Lisäksi kampanjan rahoituksesta vastannut Hjallis Harkimo on mukana hetkittäin, ja aivan teoksen alussa myös presidentin puoliso Jenni Haukio. Parasta Presidentintekijöissä on juuri sen tapa näyttää havainnollisesti, miten suuressa määrin politiikassa menestyminen on riippuvaista oikeiden mielikuvien luomisesta ja markkinoinnista. ISABELLE: NUORI JA KAUNIS (Ohj. François Ozon / 96 min / -16-) la 13.9. Bio Grand ja Kino Myyri klo 12 ke 17.9. Bio Grand THE RAILWAY MAN (Ohj. Jonathan Teplitzky / 116 min / -16-) la 20.9. Bio Grand ja Kino Myyri klo 12 ke 24.9. Bio Grand 12 YEARS A SLAVE (Ohj. Steve McQueen / 116 min/ -16 - la 27.9. Bio Grand ja Kino Myyri MATINEAELOKUVIEN KUUKAUDEN HOPEATÄHTI: EEDENISTÄ POHJOISEEN (Ohj. Virpi Suutari, 77 min / -S-) to 9.10. Bio Grand ja Kino Myyri klo 14 LE WEEK-END (Ohj. Roger Michell / 93 min / -12- ) la 11.10. Bio Grand ja Kino Myyri ke 15.10. Bio Grand TUHAT KERTAA HYVÄÄ YÖTÄ (Ohj. Erik Poppe / 117 min / -12-) la 18.10. Bio Grand ja Kino Myyri klo 12 ke 22.10. Bio Grand THE GRAND BUDAPEST HOTEL (Ohj. Wes Anderson / 101 min / -12-) la 25.10. Bio Grand ja Kino Myyri klo 12 ke 29.10. Bio Grand Liput 6-6,50. Tarkemmat tiedot elokuvista ja Bio Grandin esitysjaoista ks. www. vantaa.fi/matineaelokuvat Esitteet ilmestyvät elokuun alussa ja ovat jaossa mm. kirjastoissa ja elokuvateattereissa. Järj. Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut MATINEAELOKUVAT JA RAKKAUTTA & ANARKIAA -JATKOT VANTAALLA Bio Grand, Kielotie 7 (Tikkurila) Kino Myyri, Kilterinraitti 6, Myyrmäkitalo ke 1.10. Bio Grand ja Kino Myyri, klo 15.30. Elokuva ei vielä tiedossa. la 4.10. Bio Grand (klo 10.30/11.00 ja Kino Myyri klo 12. Elokuva ei vielä tiedossa su 5.10. Kino Myyri klo 12. Elokuva ei vielä tiedossa. ke 8.10. Bio Grand klo 15.30. Elokuva ei vielä tiedossa. Liput 6-6,50. Tarkemmat tiedot elokuvista netissä www.vantaa.fi/matineaelokuvat ja esitteissä, joita on elokuun alusta jaossa esim. kirjastoissa ja elokuvateattereissa. 24