Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Tutkimusprofessori, Aki Kangasharju VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) SUOMEN TALOUDEN TILA JA TULEVAISUUS 17.9.2009 Wolff-auditorio, Vaasan yliopisto
Mitä talouskriisi paljastaa tulopohjasta? Suhdanneherkkyys Seuraus lyhyellä aikavälillä elvytys pilalla Investoinnit pysähtyvät Kunnallisverotus kiristyy Toimintamenot myötäsyklisiä Joustaako palvelujen määrä, laatu vai työntekijät? Seuraukset pitkällä aikavälillä 2
Kuntien tulot 2007, euroa/asukas Euroa 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0-1000 Harvaan asuttu maaseutu Maaseudun palvelukeskukset Teollisuuskeskukset Maakuntakeskukset Kasvukeskukset Muu Helsingin seutu Helsinki Lähde: VATT-Talouden rakenteet 2009 Käyttötalouden valtionosuus ja harkinnanvarainen apu Verotulotasaus Yhteisövero-osuus Kiinteistövero ja muu verotulo Kunnallisvero Yhteensä (tasausten jälkeen) 3
Kuntatalouden tulo- ja menokehitys 4
Kuntien saamat tulo- ja yhteisöverot 5 Lähde: Pekkarinen, Kuntamarkkinat, 9.9.2009
Miljoonaa euroa 3500 3000 Osuus julkisyhteisöjen pääoman bruttomuodostuksesta Pääoman bruttomuodostus Pääoman bruttomuodostus Osuus 70 % 60 % 2500 50 % 2000 40 % 1500 30 % 1000 Pääoman bruttomuodostus paikallishallinnossa, miljoonaa euroa 20 % 500 10 % 0 0 % 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009* 2010* 6 * Peruspalvelubudjetti 15.9.2009
Kuntaliiton arvio: 2010 noin 120 kuntaa nostaa tuloveroprosenttiaan 7
12 % Kunnallistalouden nimelliset toimintamenot, 2009*: muutos tammi-kesäkuu 2008-2009 + Budjetti 10 % Verotulot 8 % 6 % Toimintamenot 4 % 2 % 0 % -2 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* -4 % 8
Kuntien menot myötäsyklisiä 10 % Suhdanteet ja kuntien menot Korrelaatio bkt ja menot 0.08 bkt ja "viivästetyt" menot 0.71 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008-4 % -6 % nimellisen bkt:n-muuutos kuntatalouden käyttömenojen nimellinen muutos 9
Kuntatalouden bkt-osuus vakaa Hinnat ja bkt-osuus 150 Kunnallisen tuotannon hinnat 140 130 120 Inflaatio 110 100 90 BKT-osuus 80 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Sosiaalitoimen hintaindeksi (kuntatalous) Opetus- ja kulttuuritoimen hintaindeksi (kuntatalous) Bruttokansantuotteen hinta Terveydenhuollon hintaindeksi (kuntatalous) Elinkustannusindeksi paikallishallinnon bkt-osuus 10
Kuntatalouden bkt-osuus vakaa Indeksi 1977=100 Kuntatalouden hintaindeksi ja bkt:n hintaindeksi 600 500 400 121 Sosiaalitoimi 122 Terveydenhuolto 13 Opetus- ja kulttuuritoimi bkt-hintaindeksi bkt-osuus Elinkustannusindeksi Kuntapalveluiden hintaindeksi 300 Inflaatio 200 100 Paikallistalouden bkt-osuus 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 11
Mikä joustaa, kun menoja karsitaan? Kandidaatit ovat Hinnat (palkat) Palvelujen määrä Palvelujen laatu (normit ) 12
1990-luvun lama Kuntien henkilöstömäärä laski 10 % eli 40 000 vuosina 1992 ja 1993 1993 vakituista henkilökuntaa lomautettiin n 20 %, irtisanomisia 0,5% Palkkojen jäädytys 1992-1994 Paikallisia sopimuksia, lomarahan vaihtoja, määräaikaisten jatkoista pidättäytymistä, luonnollinen poistuma Valtionosuuksien leikkaukset 1992-1994, yhteensä -13% Vos-uudistus 1993 Normien purku Kuntien päätösvaltaa lisättiin 13
Työllisten lukumäärä kuntasektorilla 110 105 100 95 90 85 80 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 14
1990-luvun laman vaikutus näkyy palvelujen kustannuskehityksessä ja tuottavuudessa: Kuntatalouden kehitys ja terveyskeskusten tuottavuus (indeksi 1990=1) 2.2 2 1.8 1.6 1.4 1.2 Verotulot Verotulot + valtionosuudet Valtionosuudet 1 0.8 0.6 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 * Verotulot, valtionosuudet käyvin hinnoin * Tuottavuusluvut Aaltonen ym. (2007) 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Terveyskeskusten tuottavuus 15
Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä ja niiden yhteenlaskettu vuosikate, milj., 1993-2008a Negat. vuosikatteen kuntien määrä Negatiivinen vuosikate, milj 250 200 150 100 50 0-50 -100 1993 193 85 72 71 17 3-0,1 1-0,3 2-3,3-11,1-25,8-23,2-56,2 1994 1995 1996 1997 1998 1999-85,5 2000 2001 138 134 117 79 64 52 42 44-43,8-27,2-19 -22-36,0 2002 2003 2004-72 -80-33 2005 2006 2007 2008a 16
2000-luku Kuntien tehtävien, ohjausta ja valvontaa lisätty informaatio-ohjauksen rinnalle Hyvinvointipalveluissa 20 yksittäiseen etuuteen lisätty subjektiivinen oikeus 2004 hoitotakuu Kuntien tehtävät laajenevat 2010: Kuntouttavan työtoiminnan ikärajat poistuvat Vammaispalvelulaki voimaan täysimääräisesti Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat nousevat Talouskriisi 2009: Normitalkoot Vrt 1980- ja 1990-luku Lähde: Kuntaliitto 17
Seuraukset pitkällä aikavälillä Ikääntymisen varautuminen vaarassa tuottavuutta parantavat investoinnit vähenevät kesken Paras-hankkeen Kunnat keskittyvät säästöjen etsimiseen kun pitäisi miettiä palvelurakenteen uudistamista. Suurilla kunnilla verotuloja vakaampi valtionosuus on pieni, mutta vastaavat käytännössä kuntatuottavuudesta pitkällä aikavälillä Pienet kunnat vielä ahtaammalla Kuntien yhdistäminen Kannustaako VOS pieniä kuntia tuottavuuden parantamiseen? 18
Johtopäätökset Tulopohja saatava vakaammaksi Kiinteistövero Myös menojen syklisyyttä vähennettävä Suhdanneherkät menot valtiolle Kuntien velkaantuminen ja puskurit 19