Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016
Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen 2020 Useita julkistuksia uusista toimista (hallitukset ja muut ) Kuva: IISD/Kiara Worth 2
Historiallinen Pariisin sopimus oikeudellisesti sitova valtiosopimus yhteisiä tavoitteita velvoitteita kaikille maille Kattava voimaantulo vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä Koskee 2020 jälkeistä aikaa Esittäjän nimi 3
Pariisin päätulokset (1/2) Pariisin sopimus, 12 sivua Johdanto Yleinen osio (määritelmät, tavoite, yleiset vastuut) Päästöjen vähentäminen Trooppinen metsäkato ja metsien heikkeneminen Päästökauppamekanismit Sopeutuminen Vahingot ja menetykset Ilmastorahoitus Teknologian kehittäminen ja siirto Toimintavalmiuksien parantaminen Koulutus ja kansalaisten tietoisuuden parantaminen Läpinäkyvyys (toimet, tuki) Väliarvioinnit Toimeenpanon ja noudattamisen helpottaminen Osapuolikokoukset, voimaantulo ja muut loppulausekkeet
Pariisin päätulokset (2/2) Osapuolikokouksen päätös, 19 sivua Pariisin sopimuksen hyväksyminen Kansalliset panokset Päätökset sopimuksen toimeenpanon valmistelujen käynnistämiseksi (Alakohdat kuten sopimuksessa, työohjelmia, sopimuksen tarkennuksia) Kunnianhimon parantaminen ennen vuotta 2020 Sidosryhmien toiminta Hallinnolliset ja rahoitusasiat Useita julkistuksia ilmastotoimien lisäämiseksi, mm. 700 kaupunkia: vain uusiutuvaa energiaa ja päästöt -80 % 2050 mennessä Compact of Mayors: 428 kaupunkia sitoutunut päästöinventaarioihin sekä ilmastotavoitteiden toimeenpanoon Useita kansallisia ilmoituksia ilmastorahoituksen lisäämisestä 2016-2020 20 maata + 28 investoijaa: 10 mrd USD 2020 mennessä päästöttömän energian tutkimukseen 120 maata: aurinkoenergiaan 100 mrd USD 2030 mennessä;
Sopimuksen tavoite ja väliarvioinnit Vahvistaa maailmanlaajuisia ilmastotoimia pitää keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 C pyrkien kohti 1,5 C vahvistaa sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä muuttaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä kehitystä Kaikilta mailta lisääntyviä toimia päästöjen vähentämiseksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ilmastorahoituksen lisäämiseksi teknologian kehittämiseksi ja siirtämiseksi toimintavalmiuksien vahvistamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Säännölliset väliarvioinnit 5 v. välein, ensimmäinen 2023
Päästöjen vähentäminen Tavoite: saavuttaa globaalien päästöjen huippu nopeasti minkä jälkeen päästöjen vähentäminen siten, että päästöt ja nielut tasapainossa 2100 mennessä Kansalliset päästötavoitteet: ei-sitovia valmisteltava 5 v. välein sekä ylläpidettävä tiukentuminen 5 v. kierroksilla kehitetään säännöt vahvalle laskentajärjestelmälle ensimmäinen tarkastelu 2018 Mahdollisuus tehdä päästövähennyksiä kv. yhteistyöllä (REDD+, päästökauppa) Maankäyttösektorin toimet mahdollisia
Pariisin sopimukseen liittyy 188 maan panos Maat vastaavat yli 95 %:sta maailman päästöistä Kaikki G20-maat ovat mukana Lähde: WRI 2015
Panosten merkitys Lähde: Climate Action Tracker 2015
Vaikutukset Cleantech-sektoriin Panosten toteuttaminen lisää vähäpäästöisen teknologian kysyntää IEA: pelkästään energiasektorille 13 500 mrd USD investoinnit 2030 mennessä globaalisti S&P: 16 500 mrd USD 2030 mennessä Maailman energiantarve lähteittäin Pariisin panoksilla: Lähde: OECD/IEA, 2015
Investoinnit puhtaaseen energiaan ennätykseen 2015 Euroopan osuus laskenut (47 % v. 2004, 22% v. 2015) 2 C tavoite vaatii investointien kasvulle jatkoa 11
IPCC 2014: muutos nyt ja jatkossa voimakkainta pohjoisilla alueilla, vaikutus mm. merenpinnan nousu Ennuste: Suomessa lämpötila nousee 2 kertaa niin nopeasti kuin keskimäärin (eniten talvella), sademäärä lisääntyy kaikkina vuodenaikoina, talvet pilvisiä Sään ääri-ilmiöt yleistyvät maailmanlaajuisesti, vaikutukset myös ruokaturvaan ja vedensaantiin Vaikutukset elinoloihin ja vakauteen Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12
Ilmastosopimus on Suomelle mahdollisuus Ennustettavampi suunta, tasaisempi pelikenttä Kasvavat puhtaan teknologian markkinat sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet Pienemmät globaalit päästöt => pienemmät suorat ja epäsuorat ilmastovaikutukset ja sopeutumiskustannukset AW Energyn WaveRoller laitos veden alla Kuvat: AW-Energy, UPM 13
Jatkoaskeleita YK:n ilmastosopimus: Korkean tason allekirjoitusseremonia, New York, 22.4.2016 Neuvottelut toimeenpanosta alkavat, Bonn, 16.-26.5.2016 COP-22 Marrakesh, Marokko, 7.-18.11.2016 EU: Eurooppa-neuvosto (2014): vähintään 40% 1990 tasolta 2030 mennessä EU päästökauppa (EU ETS): -43 % vuoden 2005 tasolta 2030 mennessä Sektorit ETS:n ulkopuolella: -30 % vuoden 2005 tasolta 2030 mennessä Säädösehdotukset: EU ETS (2015), sektorit ETS:n ulkopuolella (kesä 2016) Suomi: Ilmastolaki (voimaan 06/2015): vähintään -80 % 1990 tasolta 2050 mennessä Hallitusohjelma (05/2015) 14
Kiitos!