n osavuosikatsaus 1.1-30.9.: Kysyntä jatkuu heikkona Lentoliikenteen kehitys Vuoden kolmas neljännes toi vain vähän parannusta Suomen lentoliikenteen tunnuslukuihin. Kokonaismatkustajamäärän vähentyminen heinä-syyskuussa oli -6,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ja koostui kotimaan liikenteen -12,5 % pudotuksesta sekä kansainvälisen liikenteen -4,0 % vähennyksestä. Ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaisliikenteen kehitys oli -8,4 %, joten vain aavistuksen tätä parempi kolmas neljännes ei jaksanut nostaa koko vuoden kumulatiivista lukua -7,6 % korkeammalle. Kansainvälisessä lentoliikenteessä vuoden toisella neljänneksellä alkanut Aasian liikenteen matkustajamäärän notkahdus, -8,9 %, jatkui kiihtyen myös kolmannella neljänneksellä ja oli -14,7 %. Kysyntäluvut vastaavat melko tarkkaan lentotarjonnassa tapahtuneita leikkauksia (esim. Mumbai, New Delhi), jotka olivat neljänneksittäin vastaavasti -13,6 % ja -17,1 %. Vuoden kumulatiivinen Aasian liikenteen kehitys oli -7,1 %. Suomen ja muun EU:n välisen kumulatiivisen matkustajamäärän kehitys on vain marginaalisesti tätä parempi, -6,8 %, mutta toisin kuin Aasian liikenteessä EU-liikenteen peräkkäisten vuosineljännesten trendi on varovaisen positiivinen: -10,4 %, -6,1 %, -4,6 %. Aivan kuten vuoden alkupuoliskolla, osoittaa Pohjois-Amerikan liikenne positiivisinta matkustajamäärien muutosta, 20,1 % myös kolmannella neljänneksellä. Kumulatiivisesti tarkasteltuna kasvulukema on 14,2 %. Pohjois-Amerikan liikenteen painoarvo on kuitenkin sen verran pieni (2 %), ettei se juuri onnistu pelastamaan kansainvälisen liikennekehityksen valjua ilmettä. 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Milj. matkustajaa Matkustajat Q3 / 2000- (sis. lähtevät, saapuvat ja vaihtomatkustajat) Kansainvälinen Kotim aa Q3/00 Q3/01 Q3/02 Q3/03 Q3/04 Q3/05 Q3/06 Q3/07 Q3/08 Q3/09 1 ACI Europe edustaa yli 400 lentoasemaa 46 Euroopan maassa. 2 Tukholma-Arlanda, Kööpenhamina, Oslo-Gardermoen ja Helsinki-Vantaa. Matkustajat kohteittain Q3/ (Q3/) EU, 58% (56%) Muu Eurooppa, 8% (7%) Kotimaa, 24% (26%) Muut, 2% (2%) Aasia, 8% (9%) Lentokenttien yhteistyöjärjestön Airports Council International 1 (ACI) tilastojen mukaan Euroopan matkustajamäärissä on tapahtunut -8,1 % vähentymistä tammi-elokuussa. Tammi-toukokuussa vastaava luku oli -10,1 %, joten jonkin verran parantumista on tapahtunut kesän aikana. Rahdin puolella ACI:n tammi-elokuu luvut osoittavat -21,1 % vähentymistä, joka merkitsee kolmen prosenttiyksikön lievää parannusta tammitoukokuun kehitykseen. ACI:n tilastojen kanssa yhdenmukaista kehitystä on nähtävissä myös Pohjoismaiden pääkaupunkien lentoasemien 2 matkustajaluvuissa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla näiden lentoasemien kokonaisliikenne väheni -12,6 % ja tammi-syyskuussa lasku oli -10,1 %. Helsinki-Vantaalla vastaavat luvut näyttivät vähennystä tammi-kesäkuulla -6,8 % ja tammi-syyskuulla -6,4 %. Kaupallisen lentoliikenteen laskeutumiset Suomessa osoittavat edelleen vähennystä. Vauhti on tosin hieman hidastumaan päin, sillä toisella neljänneksellä luku oli -9,1 %, kun taas nyt kolmannella neljänneksellä vastaava luku oli -5,1 %. Vastaavat luvut laskeutuvien tonnimäärien osalta olivat -12,8 % ja nyt -9,4 %. Tonneissa ilmaistu keskimääräinen konekoko oli kolmannella neljänneksellä 53,3 tonnia, kun vastaava vuoden takainen luku oli 55,9 tonnia.
Tämä -4,5 %:n vähennys osoittaa, että operaattoreiden sopeutuminen heikkoon kysyntätilanteeseen jatkuu. Harvoiksi käyneiden positiivista kehitystä osoittavien liikenteen indikaattorien joukkoon lukeutuvat edelleen Suomen ilmatilan kautta tapahtuvat ylilennot. Selviä merkkejä kasvun hiipumisesta alkaa tosin olla, sillä toisen neljänneksen kasvu oli enää 2,9 % ja kolmannen neljänneksen nyt vain 1,1 %. Kumulatiivinen luku osoittaa hyvän ensimmäisen neljänneksen +8,8 % ansiosta vielä 3,9 % kasvua. konsernin talouden kehitys 1.7. 30.9. konserni muodostuu liikelaitoksesta sekä sen tytäryhtiöistä. Tytäryhtiöistä suurimmat ovat n täysin omistamat tytäryhtiöt Lentoasemakiinteistöt LAK Oyj ja Airpro Oy. n liikevaihto pieneni kolmannella vuosineljänneksellä -4,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 76,0 miljoonaa euroa (79,4). n liikevaihto heikkeni -5,6 % eli 4,2 miljoonaa euroa, LAK Oyj:n liikevaihto heikkeni 0,1 miljoonaa euroa kun taas Airpro Oy:n liikevaihto kasvoi 1,1 miljoonaa euroa. Säästöohjelmien täytäntöönpano näkyy konsernin kuluissa, jotka olivat vuosineljänneksellä -6,2 % alle viime vuoden päätyen 51,2 miljoonaan euroon (54,6). Kulut ostoista ja ulkopuolisista palveluista olivat yhteensä -7,2 % alle viime vuoden ja henkilöstökulut olivat konsernitasolla linjassa viime vuoden kanssa. n liiketulos oli 18,7 miljoonaa euroa, mikä on 6,4 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Katsauskauden voitto oli 17,1 miljoonaa euroa (10,2). Vuosineljänneksen tuloksessa on kirjattuna kertaluonteisia eriä yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Kertaluonteisista eristä oikaistu tulos oli 9,6 miljoonaa euroa (11,0) mikä on 1,4 miljoonaan euroa heikompi kuin viime vuoden vastaava tulos. Kulujen karsinta ei täysmääräisesti ole paikannut kysynnän laskun vaikutusta tulokseen. 1.1.- 30.9. n liikevaihto vähentyi vuoden alusta -3,0 % edellisen vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna päätyen 241,1 miljoonaan euroon (248,6). n liikevaihto oli -4,2 %:n eli 9,8 miljoonan euron laskussa, LAK Oyj:n liikevaihto heikkeni 0,3 miljoonaa euroa. Airpro on vuoden alusta 15,3 %:n eli 2,9 miljoonan euron kasvussa. n kulut kasvoivat tammi-syyskuussa 1,1 miljoonaa euroa (0,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Ostot ja ulkopuoliset palvelut olivat -2,0 % alle viime vuoden, mutta henkilöstökulut kasvoivat 6,9 %. Henkilöstökuluissa on mukana eläkemaksuihin liittyvät kertaluonteiset erät. Ilman näitä kertaluontoista eriä henkilöstökulujen kasvu oli 5,6 %. n liiketulos vuoden alusta syyskuun jälkeen on 34,8 miljoonaa euroa (42,4). Tilikauden voitto oli 28,1 miljoonaa euroa. Tulos sisältää kertaluontoisia eriä yhteensä 9,4 miljoonaa euroa. Kertaluonteisista eristä oikaistu tulos on 18,7 mikä on 11,5 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavaa (30,2) heikompi. Suurin syy viime vuotta huomattavasti heikompaan tulokseen johtuu kysynnän romahtamisesta. Kysynnän muutostilanteesta aiheutunutta vaikutusta tulokseen on pystytty lieventämään säästötoimenpiteiden kautta. n talous 1.7. 30.9. liikelaitoksen liikevaihto pieneni kolmannella vuosineljänneksellä -5,6 % edelliseen vuoteen verrattuna päätyen 70,5 miljoonaan euroon (74,7). Liikenteen tuotot vähentyivät -9,4 % kun taas muut kuin liikenteen tuotot olivat 2,4 %:n kasvussa. Kansainvälisen liikenteen tuotot heikentyivät -8,3 % ja kotimaan -17,2 % viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liikevaihdon heikentyminen johtuu matkustaja- ja operaatiomäärien selvästä vähenemisestä sekä 1.9. voimaantulleista liikennemaksujen alennuksista. n hallitus päätti 28.8. alentaa 1.9. alkaen kaupallisen siviililentoliikenteen lentoasema- ja lennonvarmistusmaksuja sekä turvamaksujen hintoja noin 10 %. Alennuksen vaikutus vuoden liikevaihtoon tulee olemaan noin 6,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 ja 2011 hinnoista päätetään myöhemmin. Alennukset noudattavat valtioneuvoston budjettiriihessään esittämiä linjauksia. Päätetyllä alennuspolitiikalla halutaan osaltaan parantaa lentoliikenteen toimintaedellytyksiä. n kulut vähenivät -6,7 % edellisen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna ja olivat 49,0 miljoonaa euroa (52,6). käynnisti keväällä kustannustehokkuuden parantami-
seen tähtäävän ohjelman, jolla pyritään noin 20 miljoonan euron vuositason kustannussäästöihin. Henkilöstökulut vähenivät -3,8 %, ostot -7,3 % ja ulkopuolisten palveluiden kustannukset -1,5 %. Maaliskuussa alkaneet yt-neuvottelut päätettiin syyskuussa. Yt-neuvotteluissa tavoitteena oli reilun 5 miljoonan euron säästö henkilöstökuluissa vuoden aikana. Tämä tulos saavutettiin lähes täysimääräisesti. Neuvotteluissa päädyttiin koko henkilöstön lomauttamiseen 13 työpäivän tai 18 virassaolopäivän ajaksi tai vaihtoehtoisesti henkilö sai vaihtaa lomarahansa vapaaksi. Lisäksi vapaaehtoisista henkilöstöeduista luovuttiin, työehtosopimuksissa sovittuja korotuksia siirrettiin maksettavaksi myöhemmin ja vapaaehtoisuuden pohjalta tarjottiin henkilöstölle irtautumispaketteja. Vapaaehtoisten irtautumispakettien, uudelleenorganisoinnin ja toiminnan tehostamisen läpiviennin seurauksena kuluvan vuoden loppuun mennessä henkilöstömäärä vähenee enintään 50 henkilöllä. Katsauskauden liiketulos oli 17,1 miljoonaa euroa (11,4) ja tulos 16,8 miljoonaa euroa (10,5). Kolmannen vuosineljänneksen tuloksessa on tulosta parantavia kertaluonteisia eriä yhteensä 7,5 miljoonaa euroa liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tästä 5,7 miljoonaa euroa tulee vesilaitoksen myyntivoitosta, joka on kirjattu syyskuulle. myi Helsinki-Vantaan lentoaseman vesilaitoksen Vantaan kaupungille. Kertaluotoisiin eriin sisältyy lisäksi 1,8 miljoonan euron kirjaus luottotappioiden palautuksista ja viivästyskorkotuotoista. Kaksi Flying Finn -lentoyhtiön käyttämää ilma-alusta pysäytettiin liikennemaksusaatavien turvaamiseksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle vuonna 2004. Koneista saatiin suoritukset koneet omistavalta leasingyhtiöltä vuosina 2004 ja 2005, mistä alkaen asiasta on käyty oikeutta. on voittanut kaikki oikeusprosessit. Kesäkuussa annetusta hovioikeuden päätöksestä vastapuoli ei enää valittanut, joten Miljoonaa euroa Kertaluonteiset erät Käyttöomaisuuden myyntivoitot 6,4 4,4 Eläkemaksujen palautukset 1,1 2,2 Luottotappioiden palautus 1,6 Viivästyskorkotuotot 0,2 Kertaluonteiset kulut* -0,6 Sijoitustoiminnan tappiot -1,4 Yhteensä 9,4 4,6 *Päijännetunnelin vahvistaminen varaus purettiin tulokseen. Kertaluonteisten erien jälkeen oikaistu tulos on 9,3 miljoonaa euroa, mikä on 1,8 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavaa heikompi. 1.1. 30.9. liikelaitoksen liikevaihto on kumulatiivisesti heikentynyt -4,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ollen syyskuun jälkeen 222,8 miljoonaa euroa (232,6). Liikenteen tuotot ovat -7,1 %:n laskussa, kun taas muut kuin liikennetuotot kasvoivat edelleen huolimatta markkinatilanteesta, ollen kumulatiivisesti 1,7 % yli viime vuoden. Kansainvälisen liikenteen tuotot ovat -6,1 % ja kotimaan liikenteen tuotot -14,0 % alle viime vuoden vastaavan ajankohdan. Säästötoimien ansiosta n kulukehitys on ollut maltillista. Tammi-syyskuun kokonaiskulut ovat 0,1 % yli viime vuoden. Henkilöstökulut ovat kumulatiivisesti 4,6 %:n kasvussa, mutta muut kulut ovat -3,0 % alle viime vuoden. Katsauskauden liiketulos oli 30,0 miljoonaa euroa (39), mikä on 9 miljoonaa euroa viime vuotta heikompi. Rahoituserät heikensivät tulosta nettorahoituserien ollessa -3,4 miljoonaa euroa (-4,4). Tulos tammi-syyskuulta oli 26,7 miljoonaa euroa (34,7). Tulos sisältää kertaluontoisia eriä yhteensä 9,4 miljoonaa euroa. Kertaluonteisista eristä oikaistu tulos oli 17,3 miljoonaa euroa (30,1). Olemme oikaistun tuloksen osalta 12,8 miljoonaa euroa viime vuotta jäljessä. n liiketoimintojen rahavirta oli 53,6 miljoonaa euroa (58,7). Heikennystä viime vuoteen verrattuna oli -8,7 %. nosti syyskuussa Euroopan Investointipankin myöntämää lainaa 40 miljoonaa euroa. Tämä oli viimeinen erä EIB:n lainoittamaa Helsinki-Vantaan T2 laajentamisen rahoitusta. n liiketoiminnot on uudistanut liiketoimintarakennettaan ja vuoden alusta lukien toiminta on käynnistynyt uuden rakenteen mukaisena. Liiketoiminnot vastaavat oman liiketoimintansa tarjonnasta ja sen kehittämisestä koko lentoasemaverkossa. Lentoasemat ja alueellinen lennonvarmistus toteuttavat palvelut alueellisen kysynnän ohjaamalla tavalla.
Lentoasemaliiketoiminta vastaa n lentoasemaverkosta. Se tuottaa lentoasemapalvelut, vastaa lentoasemien infrastruktuurista sekä näiden kehittämisestä. Lentoasemaliiketoiminnan tuotot muodostuvat lentoasemamaksuista, joita ovat mm. laskeutumismaksu, ilma-alusten paikoitusmaksu, matkustaja- ja turvamaksu. Tuottoihin vaikuttavat sekä matkustajamäärä että laskeutumisten lukumäärä ja ilma-alusten paino. Lentoasemaliiketoiminnan tuotot tammi-syyskuussa olivat 126,4 miljoonaa euroa (131,1) ja jäivät -3,6 % alle viime vuoden vastaavan ajankohdan. Lentoasemaliiketoiminnassa on käynnissä useita kehityshankkeita tavoitteena parantaa palveluiden kustannustehokkuutta; yksi merkittävimmistä on peruslentoasemakonseptin käyttöönotto pienillä lentoasemilla. Helsinki-Vantaan vesilaitos myytiin Vantaan kaupungille 1.9.. Tämä on osa toiminnan tehostamisohjelmaa, jonka mukaan keskittyy ydinliiketoimintaansa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla luovuttiin terminaalien jaosta kotimaan- ja ulkomaanlentoihin elokuusta lukien. Lisäksi elokuussa avattiin matkustajille kaukolentoalueen laajennuksen ensimmäinen vaihe ja aloitettiin terminaalin 2 peruskorjaus. Syys-lokakuun vaihteessa tulivat voimaan Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatarkastuspalvelujen uudet palvelusopimukset. Näillä toimenpiteillä mahdollistetaan Helsinki-Vantaan kehitys ja kasvu sekä parannetaan lentoyhtiöiden ja matkustajien palveluja. Lennonvarmistusliiketoiminnan vastuulla ovat Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä siihen liittyvät lentoreittipalvelut ja lennonvarmistuspalvelut n lentoasemilla. Lennonvarmistusliiketoiminnan tuotot muodostuvat pääosin lentoasemien lennonvarmistusmaksuista ja lentoreittimaksuista. Vuoden tammi-syyskuussa lentoasemien lennonvarmistusmaksujen perusteena olevat liikenneilmailun tn-unitit vähenivät -8,2 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lentoreittimaksun suoritteena käytettävät liikenneilmailun service unitit vähenivät -7,1 %. Lennonvarmistusliiketoiminnan tuotot olivat katsauskauden aikana 44,8 miljoonaa euroa (46,3) ja vähenivät edellisestä vuodesta -3,2 %. Alkuvuoden aikana Lennonvarmistusliiketoiminta on käynnistänyt toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi ja palvelutuotannon kehittämiseksi. Merkittävimpiä käynnissä olevia hankkeita ovat lennonneuvontapalvelujen keskittäminen, alueellisen lennonvarmistuksen rakenteellinen uudistaminen ja yhteistoimintalentoasemien uudistamishanke (YTY/Fresh). Kaupallinen liiketoiminta vastaa n lentoasemien kaupallisista palveluista. Palvelut tarjotaan suoraan matkustajille tai yhteistyössä muiden lentoasemalla toimivien palvelutarjoajien kanssa. Kaupalliseen liiketoimintaan kuuluu mm. terminaalien kaupallisten tilojen vuokrauspalvelut, pysäköintipalvelut sekä myymälä- ja kahvilapalvelut. TUOTOT LIIKETOIMINNOITTAIN TAMMI-SYYSKUU JA tuhansina euroina Muut Airpro 2 008 2 009 Kiinteistöliiketoiminta Kaupallinen liiketoiminta Lennonvarmistus-liiketoiminta Lentoasema-liiketoiminta 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000
Tuotot ovat vahvasti riippuvaisia kokonaismatkustajamäärästä. Palvelutarjonta vaihtelee lentoasemittain. Kaupallisen liiketoiminnan tuotot olivat tammi-syyskuussa 48,1 miljoonaa euroa eli -0,5 % alle viime vuoden. Kaupallisen liiketoiminnan liikevaihdon kehitykseen vaikuttaa matkustajamäärien lasku ja epävarman taloustilanteen aiheuttama vaikutus matkustajien ostohalukkuuteen. Kaupallisessa liiketoiminnassa on käynnissä useita myynnin ja palvelutarjonnan lisäämiseen tähtääviä kehityshankkeita sekä oman toiminnan kustannustehokkuutta lisääviä uudistuksia. Näillä pyritään lieventämään matkustajamäärän vähenemisestä johtuvia vaikutuksia liiketoimintaan. Q3 Q3 Matkustajat yhteensä* 4 077 136 4 344 584-6,2 % 1,5 % Kotimaa 967 891 1 105 740-12,5 % -5,8 % Kansainvälinen 3 109 245 3 238 844-4,0 % 4,3 % muutos-% muutos-% Matkustajat yhteensä* 12 201 114 13 205 965-7,6 % 2,4 % Kotimaa 3 555 149 4 066 487-12,6 % -5,0 % Kansainvälinen 8 645 965 9 139 478-5,4 % 6,1 % * Lähtevät, saapuvat ja vaihtomatkustajat. n kiinteistöliiketoiminnasta vastaa Lentoasemakiinteistöt Oyj (LAK). Yhtiö tarjoaa toimitilapalveluja lentoasemalla toimiville yrityksille ja toimii kyseisten rakennushankkeiden kehittäjänä ja rakennusten omistajana. LAK Oyj:n liikevaihto laski tammi-syyskuussa -3,7 % vuokratuottojen vähenemisen myötä ollen 7,1 miljoonaa euroa (7,4). Airpro Oy kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita liikenteen ja matkailun yrityksille sekä suoraan matkustajille. Airpron tammi-syyskuun liikevaihto on kasvanut 15,3 % ja päätyi 21,7 miljoonaan euroon (18,8). Hyvän tuloskehityksen taustalla on uudet asiakassopimukset ja liiketoiminnan fokusointi. Investoinnit Kuluvan vuoden investointisuunnitelma konsernissa on yhteensä 125 miljoonaa euroa. Johtuen lentoliikenteen heikosta kehityksestä on sopeuttanut investointiohjelmaansa vastamaan kysyntätilannetta. Tällä hetkellä hallituksen hyväksymä investointiohjelma kuluvalle vuodelle on 94 miljoonaa euroa, johon sisältyy aikaisempina vuosina käynnistettyjä hankkeita 74 miljoonan euron edestä. n investoinnit tammi-syyskuussa olivat 62,7 miljoonaa euroa (82,4) mikä on 23,9 % alle viime vuoden tason. Suurin investointi on Helsinki-Vantaan lentoasemalla käynnissä oleva kaukolentoalueen laajennusosan rakentaminen. Osittain tapahtuva käyttöönotto on jo alkanut. Terminaalin avajaiset pidetään joulukuussa. Q3 Q3 Laskeutumiset 71 820 80 787-11,1 % 2,9 % Kaupallinen 29 878 31 471-5,1 % 3,7 % Kotimaa 12 991 13 374-2,9 % 4,6 % Kansainvälinen 16 887 18 097-6,7 % 3,0 % Muu ilmailu 41 942 49 316-15,0 % 2,2 % Laskeutuvat tonnit 1 749 536 1 931 361-9,4 % 5,0 % Kaupallinen 1 593 742 1 758 194-9,4 % 4,6 % Muu ilmailu 155 794 173 167-10,0 % 9,6 % Ylilennot 8 046 7 962 1,1 % 11,4 % Service unitit* (IFR) 177 207 195 039-9,1 % 8,0 % Keskim. konekoko (Mtowtonnit) Kaupallinen liikenne 53,3 55,9-4,5 % 0,8 % Kaikki 24,4 23,9 1,9 % 2,1 % muutos-% muutos-% Laskeutumiset 205 533 219 436-6,3 % 1,2 % Kaupallinen 95 504 101 218-5,6 % 3,7 % Kotimaa 45 172 46 127-2,1 % 0,2 % Kansainvälinen 50 332 55 091-8,6 % 6,7 % Muu ilmailu 110 029 118 218-6,9 % -0,9 % Laskeutuvat tonnit 5 554 902 6 166 803-9,9 % 7,7 % Kaupallinen 5 073 738 5 597 034-9,3 % 7,4 % Muu ilmailu 481 164 569 769-15,6 % 10,4 % Ylilennot 22 446 21 598 3,9 % 8,1 % Service unitit* (IFR) 552 506 594 504-7,1 % 5,8 % Keskim. konekoko (Mtowtonnit) Kaupallinen liikenne 53,1 55,3-3,9 % 3,6 % Kaikki 27,0 28,1-3,8 % 6,4 % * Palveluyksiköiden (service units) lkm. Service unit kuvaa yhdistetysti lennettyjen kilometrien määrää sekä ilma-aluksen painoa.
Säästöohjelman eteneminen Lentoliikenteen heikon kysynnän vuoksi on käynnistänyt kustannustehokkuutensa ja kassatilanteesta turvaamiseksi useita toimenpiteitä; joulukuussa supistettiin vuodelle laadittua investointiohjelmaa 30 miljoonalla eurolla ja tästä kehyksestä on pidetty kiinni. Tammikuussa käynnistettiin selvitystyö, jossa tavoitteena on löytää toimintoja ja omaisuutta, jotka voidaan ulkoistaa tai myydä. Tämä palvelee myös keskittymistä ydinliiketoimintaan. Syyskuun loppuun mennessä on myynyt Helsinki-Vantaan vesilaitoksen ja luopunut telepalvelujen tuottamisesta lentoasemilla. Kulupuolella säästötavoite on 20 miljoonaa euroa vuositasolla. Tavoite on erittäin haasteellinen, koska liikelaitoksen kustannusrakenne on varsin kiinteä ja monien kuluerien mm. kunnallisteknisten maksujen hintatasot nousivat merkittävästi vuoden alusta lukien. Henkilöstökulujen kasvu johtuu pääosin palkkaratkaisusta. Henkilöstön määrä on säilynyt varsin vakaana. Säästötoimenpiteiden seurauksena käynnistettiin koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Asetettu 5 miljoonan euron säästötavoite saavutettiin lähes täysimääräisesti yt-neuvotteluissa. Henkilöstökulujen osalta säästötoimet jatkuvat mm. vuorosuunnittelun kehittämisellä. Säästöohjelmassa painotetaan kertaluonteisten säästöjen sijasta ratkaisuja, joilla vaikutetaan kustannusrakenteeseen pysyvämmin. Vuoden viimeisen neljänneksen kulukehitykseen vaikuttaa sääolosuhteet, jotka vaikuttavat suuresti kunnossapitokustannuksiin. Syyskuun lopun tilanteessa näyttää siltä, että on mahdollista päästä tavoitteeseen vuositasolla. Kaikki toimenpiteet eivät vielä tule näkymään täysimääräisesti vuoden tuloksessa. Näkymät loppuvuodelle Syyskuun puolivälissä ilmestyneessä lyhyen aikavälin ennusteessaan Eurocontrolin Statfor-yksikkö 3 arvioi Euroopan lentoliikenteen operaatioiden 4 vähentyvän -5,9 % kuluvana vuonna. Ennuste on marginaalisesti parempi kuin kahta kuukautta aikaisemmin julkaistussa ennusteessa, jossa vähennyksen määräksi esitettiin -6,1 %. Suomen osalta ennuste on hieman keskimääräistä synkempi, sillä tämän vuoden luvuksi esitetään -6,8 % pudotusta. Samoin kuin koko Euroopan liikenteen kohdalla myös Suomen liikenteen kehitys nähdään paria kymmenystä parempana kahden kuukauden takaiseen ennusteeseen verrattuna. Heinäkuussa vuoden ennusteeksi tarjottiin vielä -7,0 %. Vertailun vuoksi ovat tuoreimmat ennusteet Skandinavian osalta: Ruotsi -10,0 %, Tanska -8,0 % ja selkeästi parhaimpana Norja -4,6 %. Lentoliikenteen kehittymisen ennakointi loppuvuoden osalta on erittäin vaikeaa, mutta kysyntätilanteen ennakoidaan jatkuvan heikkona ainakin ensi vuoden puolelle saakka. Maailmanlaajuinen lentoyhtiöiden etu- ja yhteistyöjärjestö IATA ennakoi loppuvuoden sekä myös vuosien 2010 ja 2011 olevan lentoliikenteessä haasteellisia. Heikkona jatkuva kysyntätilanne ja toteutetut hinnoittelupäätökset heikentävät liikelaitoksen tulosta kuluvana ja myös seuraavina vuosina. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana kokonaismatkustajamäärän ennakoidaan laskevan hieman alle tammi-syyskuun kumulatiivisen lukeman. Kuluvan vuoden aikana saattaa loppuun päälentoasemansa Helsinki-Vantaan laajennushankkeen, jota on rakennettu vaiheittain 2000- luvulla. Loppuvuodesta käynnistetään Oulun terminaalin laajennus ja vain välttämättömät perusparannushankkeet. Vuoden investointimenojen kehys pidetään hallituksen keväällä päättämässä 94 miljoonan euron raamissa. Vuoden liiketoiminnan operatiivinen tulos tulee jäämään alle asetettujen tulostavoitteiden, mutta tulosta paikkaa omaisuuden myynnit ja muut kertaluonteiset erät. Kertaluonteisten erien merkitys vuoden tuloksessa on iso. Toiminnan tehostamiseksi ja kassavirran turvaamiseksi etsii aktiivisesti toimintoja tai omaisuutta, joita voi ulkoistaa tai myydä. Lentoliikennetoimialan tulevaisuuden näkymät ja meneillään oleva yhtiöittämisprosessi voivat tuoda esiin mm. taseen arvonmääritykseen ja eläkevastuun suuruuteen liittyviä seikkoja, jotka saattavat vaikuttaa n viimeiseen tilinpäätökseen liikelaitoksena. Lisätietoja: Talousjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu, (09) 8277 2160 3 Eurocontrolin alaisuudessa toimiva Statfor tuottaa tilastoja ja ennusteita Euroopan lentoliikenteestä sekä seuraa ja analysoi lentoliikennetoimialan kehitystä. Ennusteita lento-operaatioiden kehityksestä yksikkö tuottaa keskimäärin kahden kuukauden välein. 4 IFR-operaatiot yhteensä (sis. ylilennot).
TULOS (Milj. euroa) Liikevaihto 241,1 248,6 222,8 232,6 Lt muut tuotot 8,5 4,9 8,5 4,9 Henkilöstökulut 85,2 79,7 71,1 67,9 Muut kulut 89,0 93,4 94,8 97,7 Poistot 40,5 38,1 35,3 32,8 Kulut 214,8 211,1 201,3 198,5 Liiketulos 34,8 42,4 30,0 39,0 Rahoitustuotot 2,1 3,6 1,6 2,5 Rahoituskulut 8,0 11,0 4,9 6,9 Voitto ennen veroja 28,9 35,0 26,7 34,7 Tuloverot -0,7-0,2 0,0 0,0 Laskennalliset verot 0,0 0,0 0,0 0,0 Vähemmistöosuudet -0,1 0,0 0,0 0,0 Kauden tulos 28,1 34,8 26,7 34,7 TASE (Milj. euroa) 30.9. 30.9. 30.9. 30.9. Pysyvät vastaavat 874 841 758 722 Vaihtuvat vastaavat 124 92 118 85 Vastavaa 998 933 876 808 Oma pääoma 617 596 618 598 Vähemistöosuudet 5 5 0 0 Pakolliset varaukset 3 3 3 3 Vieras pääoma 373 329 255 207 Vastattavaa 998 933 876 808 RAHOITUSLASKELMA (Milj. euroa) 30.9. 30.9. 30.9. 30.9. Liiketoiminnan rahavirta 60 64 54 59 Investointien rahavirta -54-78 -51-75 Rahoituksen rahavirta 24-12 25-8 Rahavarojen muutos 29-27 28-25 Rahavarat kauden alussa 62 77 58 71 Rahavarat kauden lopussa 91 51 87 46 TUNNUSLUVUT (Milj. euroa) Liikevaihto 241 249 223 233 -Muutos % -3,0 % 9,9 % -4,2 % 9,5 % Liikevoitto 35 42 30 39 Liikevoitto % liikevaihdosta 14,4 % 17,0 % 13,5 % 16,8 % Voitto 28 35 27 35 Voitto % liikevaihdosta 11,6 % 14,0 % 12,0 % 14,9 % Omavaraisuusaste % 62,1 % 64,2 % 70,8 % 74,4 % Investoinnit 62,7 82,4 60,9 79,6 Henkilötyövuodet 2 189 2 206 1 707 1 709