KIRJALLINEN KYSYSMYS 385/2008 vp Kaivosyhtiön vaatiman työssäolositoumuksen kieltäminen Kainuun Talvivaarassa Eduskunnan puhemiehelle Sotkamon Talvivaaran kaivokselle koulutetaan työntekijöitä. Kaivosyhtiö on tarjonnut koulutuksessa oleville työntekijöille työsopimuksen yhteydessä allekirjoitettavaksi sitoumusta, jonka mukaan työntekijän on maksettava yhtiölle koulutuksesta korvaus, mikäli työsuhde päättyy kahden vuoden kuluessa. Työntekijöille ei tällaisesta sopimuksesta ole kerrottu mitään koulutuksen alkaessa, ja sen allekirjoittaminen voi vaikuttaa esimerkiksi työttömyysturvan karenssiin. Talvivaaran kaivos on Kainuun tulevaisuudelle tärkeä, mutta yhtiön orjakontrahtimainen menettely koulutussopimusten osalta ei ole nykyaikaa ja on todennäköisesti myös laiton, sillä koulutus on toteutettu pääosin valtion varoin. Kaivosyhtiön sopimusmenettely sitoo kurssitetut työntekijät työskentelemään työehtosopimuksen mukaisella alhaisimmalla mahdollisella palkalla tietyksi ajaksi. Työntekijä ei toisin sanoen voi siirtyä parempipalkkaiseen työhön sanktioiden pelossa. Talvivaaran tapauksessa kyse on siitä, että kaivosyhtiö katsoo voivansa toimia miten tahtoo, koska kyse on työttömyysalueella tapahtuvasta kaivoshankkeesta. Edellä kuvatun kaltainen sopimus ei kuitenkaan ole ainoa laatuaan, vaan ilmiö on leviämässä muuallekin Suomeen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Kainuun Talvivaarassa toimivan kaivosyhtiön työntekijöiltä vaatiman kahlehtivan kahden vuoden työssäolositoumuksen kieltämiseksi ja onko hallituksen mielestä ylipäätään oikein, että valtion varoin tuetaan yrityksiä, jotka käyttävät sitoumussopimusta työsopimuksen ehtona? Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2008 Esko-Juhani Tennilä /vas Merja Kyllönen /vas Martti Korhonen /vas Unto Valpas /vas Matti Kangas /vas Pentti Tiusanen /vas Erkki Virtanen /vas Paavo Arhinmäki /vas Veijo Puhjo /vas Minna Sirnö /vas Jyrki Yrttiaho /vas Claes Andersson /vas Annika Lapintie /vas Jaakko Laakso /vas Mikko Kuoppa /vas Matti Kauppila /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 385/2008 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Kainuun Talvivaarassa toimivan kaivosyhtiön työntekijöiltä vaatiman kahlehtivan kahden vuoden työssäolositoumuksen kieltämiseksi ja onko hallituksen mielestä ylipäätään oikein, että valtion varoin tuetaan yrityksiä, jotka käyttävät sitoumussopimusta työsopimuksen ehtona? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta voidaan hankkia ns. yhteishankintana siten, että sekä viranomainen että työnantaja osallistuvat koulutuksen kustannuksiin. Yhteishankintana toteutettava koulutus räätälöidään yhteishankintaan osallistuvan työnantajan tarpeisiin. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on maksutonta koulutukseen osallistujalle. Yhteishankintapäätöstä tehtäessä viranomaisen on harkittava, täyttääkö koulutus sille asettavat vaatimukset ja tavoitteet. Tässä harkinnassa voidaan ottaa huomioon monenlaisia asioita, kuten koulutuksen tarpeellisuus osaavan työvoiman saatavuuden kannalta, alueelliset näkökohdat jne. Arvioinnissa yhtenä seikkana voidaan ottaa huomioon se, minkälaisin ehdoin yhteishankintakoulutukseen osallistuvan työnantajan on tarkoitus palkata koulutukseen osallistuva työntekijä. Jos jo koulutuksen hankintapäätöstä tehtäessä on tiedossa, että työsopimukseen on tarkoitus liittää ehto työntekijän ehdottomasta velvollisuudesta korvata työnantajan koulutuskustannukset työsuhteen päättyessä työntekijän irtisanoutumiseen, TE-keskuksen on otettava tämä seikka huomioon. Kysymys on luonnollisesti viranomaisen tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Työsopimukseen liittyvän ehdon pätevyyden ja kohtuullisuuden arviointi ei kuulu koulutuksen hankintapäätöstä tekevälle viranomaiselle. Jos työsopimuksella on sovittu työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan kuuluvista korvausvelvollisuuksista, ehdon kohtuullisuus tulee viime kädessä arvioitavaksi tuomioistuimessa työsopimuslain 10 luvun säännöksiä soveltaen. Huomattavaa on, että julkisesta työvoimapalvelusta annettu laki ei rajoita työantajan ja työntekijän oikeutta sopia työsopimuksessa sovellettavista ehdoista. Sopimusehtojen tulee luonnollisesti täyttää työlainsäädännön ja työehtosopimusten asettamat vaatimukset. Työntekijällä ei ole velvollisuutta työvoimakoulutuksen suoritettuaan solmia työsopimusta yhteishankintaan osallistuneen työnantajan kanssa, vaan hän voi tehdä työsopimuksen myös muun työnantajan kanssa. Vastaavasti työnantajalla ei ole velvollisuutta huolimatta koulutuksen hankintasopimuksen ehdoista solmia työsopimusta kaikkien (tai sovitun osuuden heistä) työvoimakoulutuksen hyväksytysti suorittaneiden kanssa, jos tähän on pätevä syy. Jos henkilö jää koulutuksen päättymisen jälkeen työttömäksi työnhakijaksi, hänen oikeuten- 2
Ministerin vastaus KK 385/2008 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. sa työttömyysaikaiseen etuuteen tutkitaan työvoimatoimikunnassa sekä tarvittaessa valituselimissä. Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2008 Työministeri Tarja Cronberg 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 385/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä /vänst m.fl.: Vilka åtgärder ska regeringen vidta för att förbjuda att gruvbolaget som är verksamt i Talvivaara i Kajanaland av arbetstagarna kräver en förbindelse att arbeta i två år, vilket binder arbetstagaren och anser regeringen att det över huvud taget är rätt att med statliga medel understöda företag som använder förbindelseavtal som ett villkor i arbetsavtalet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning kan anskaffas som så kallad gemensam anskaffning, så att både myndigheten och arbetsgivaren deltar i kostnaderna för utbildningen. Utbildning som ordnas som gemensam anskaffning skräddarsys enligt de behov som den arbetsgivare som deltar i samanskaffningen har. Enligt lagen om offentlig arbetskraftsservice är arbetskraftspolitisk vuxenutbildning avgiftsfri för dem som deltar i utbildningen. När beslutet om gemensam anskaffning fattas, måste myndigheten pröva om utbildningen uppfyller de krav och mål som uppställs för den. I denna prövning kan flera slags aspekter beaktas, såsom utbildningens nödvändighet med tanke på tillgången på kompetent arbetskraft, regionala synpunkter osv. En av faktorerna som beaktas i bedömningen kan vara hurdana villkor arbetsgivaren som deltar i samanskaffningsutbildningen ämnar tillämpa vid anställning av arbetstagare som deltar i utbildningen. Om det redan när beslutet om utbildningsanskaffning fattas står klart att arbetsgivaren har för avsikt att infoga ett villkor om att arbetstagaren har ovillkorlig skyldighet att ersätta de utbildningskostnader som arbetsgivaren förorsakats om anställningsförhållandet avslutas genom att arbetstagaren säger upp sig, måste TE-centralen beakta detta. Det är naturligtvis fråga om myndighetens prövning av ändamålsenlighet. Att bedöma huruvida ett villkor i arbetsavtalet är giltigt och rimligt hör inte till den myndighet som fattar beslutet om anskaffning av utbildning. Om det genom arbetsavtal har överenskommits om ersättningsskyldighet som hänför sig till tiden efter att anställningsförhållandet avslutas, prövas villkorets rimlighet i sista hand i domstol och då tillämpas bestämmelserna i 10 kap. i arbetsavtalslagen. Det bör observeras att lagen om offentlig arbetskraftsservice inte begränsar arbetsgivarens och arbetstagarens rätt att komma överens om de villkor som tillämpas i arbetsavtalet. Avtalsvillkoren ska naturligtvis uppfylla de krav som uppställs i arbetslagstiftning och kollektivavtal. Arbetstagaren har inte skyldighet att ingå arbetsavtal med den arbetsgivare som deltagit i den gemensamma anskaffningen efter att arbetskraftsutbildningen slutförts, utan han eller hon kan ingå arbetsavtal också med andra arbetsgivare. På motsvarande sätt har arbetsgivaren inte skyldighet oberoende av villkoren i avtalet om anskaffning av utbildning att ingå arbetsavtal med alla (eller en överenskommen andel av dem) som slutfört arbetskraftsutbildningen, om det finns en giltig orsak till det. 4
Ministerns svar KK 385/2008 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Om en person efter avslutad utbildning blir arbetslös arbetssökande, undersöks personens rätt till förmåner vid arbetslöshet i arbetskraftskommissionen samt vid behov i besvärsorganen. Helsingfors den 30 maj 2008 Arbetsminister Tarja Cronberg 5