1 Johtokuntaehdokkaat 2015 Vuoden 2015 vuosikokouksessa valitaan Amnestyn Suomen osastolle puheenjohtaja vuodeksi sekä taloudenhoitaja ja kolme jäsentä kaksi vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Ehdolla ovat Ivanka Capova, Tuula Haavisto, Sirpa Korhonen (taloudenhoitajaehdokas), Sami Koskela, Kari Lehti, Teemu Lindroos ja Jukka Muhonen (puheenjohtajaehdokas). Voit tutustua ehdokkaisiin myös osoitteessa: https://www.amnesty.fi/vuosikokous-2015-ehdokkaat-amnestyn-johtokuntaan/. Ehdokkaat Ivanka Capova... 2 Tuula Haavisto... 3 Sirpa Korhonen (taloudenhoitajaehdokas)... 4 Sami Koskela... 5 Kari Lehti... 6 Teemu Lindroos... 7 Jukka Muhonen (puheenjohtajaehdokas)... 7
2 Ivanka Capova Olen Ivanka Capova, 31-vuotias ja asun Vaasassa. Työskentelen aikuiskouluttajana Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa Kielet- ja monikulttuurisuus -osastolla. Työssäni opetan mm. monikulttuurisuutta ja työelämätietoa sekä kehitän ammatillisia- ja kielikoulutuksia siten, että ne ovat entistä mahdollisempia erityisryhmiin kuuluville opiskelijoille kuten maahanmuuttajille. Aiemmin olen työskennellyt Helsingissä nuorten ohjaavassa nivelvaihekoulutuksessa; ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Asuin lapsuuteni Makedoniassa. Vuonna 1992 olin kahdeksanvuotias ja silloin perheeni tuli Suomeen turvapaikanhakijana. Olen asunut sen jälkeen Vaasassa, mutta opiskeluni veivät minut myös Tampereelle ja Helsinkiin. Puhun sujuvasti äidinkieltäni makedoniaa sekä suomea, ruotsia ja englantia. Olen toiminut Amnestyssä monipuolisesti sekä vapaaehtoisena että palkallisena työntekijänä. Vuosina 2004 2006 olin Tampereella face-2-face varainhankkijana ja varainhankintatiimin vetäjänä. Samoihin aikoihin vedin Tampereella myös Naisten oikeuksien erikoisryhmää, jossa teimme paljon työtä Joku raja! -kampanjan parissa. Muutettuani Tampereelta jatkoin aktiivisena vetoomusten kirjoittajana ja Amnestyn kampanjoiden puolestapuhujana. Kuntavaaleissa 2012 tulin valituksi Vaasan kaupunginvaltuustoon. Olin ensimmäinen ei suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva valtuutettu Vaasassa. Olen mm. kaupunginvaltuuston jäsen, kaupunginhallituksen varajäsen ja Vaasan sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen. Tätä kautta minulle ovat tulleet erittäin tutuksi strategia- ja hallintotyöskentely sekä suunnittelu ja budjetointi. Vahvuuteni ovat strateginen työskentely ja talousasiat. Molempien kohdalla päätöksenteossa vaikuttavat taustalla olevat arvot. Minulle on tärkeää, että Amnesty säilyy puolueettomana ja riippumattomana ihmisoikeusjärjestönä tulevaisuudessakin. Paikallinen aktivismi on avainasemassa Amnestyn toiminnassa ja on tärkeää panostaa siihen ja vahvistaa sitä. Omassa työssäni olen aktiivisesti lobannut ja vaikuttanut aikuisten maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Suomessa. Tämä kokemus on opettanut minulle pitkäjänteisyyttä ja uskoa siihen, että asioihin voi vaikutta. Siksi pidänkin tärkeänä ihmisten aktivoimista, vastuunkantoa yhdessä ihmisoikeuksien toteutumisesta ja aktiivista ihmisoikeustyötä. Itse olen aina ollut toiminnan ja käytännön ihminen. Tahtoisinkin tulevaisuudessa nähdä sellaisen Suomen Amnestyn,
3 joka antaa entistä paremmat matalan kynnyksen mahdollisuudet ja välineet kaikille osallistua ihmisoikeustyöhön. Toimintaan mukaan pääseminen pitäisi olla helppoa ja kaikkien ulottuvilla! Olen ollut mukana Amnestyn toiminnassa jo yli kymmenen vuotta ja haluaisin jatkaa toimintaa johtokunnassa, koska haluan osallistua Suomen Amnestyn kehittämiseen sisältäpäin ja vaikuttaa tuleviin linjauksiin. Oma asiantuntemukseni on pakolaisten, siirtolaisten, naisten ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien saralla, mutta tahdon että Amnesty toimi laajalla sektorilla. Olen seurannut viime aikoina erityisesti Balkanin ja entisen Neuvostoliiton maiden ihmisoikeuskriisiä sekä terrorismin aiheuttamaa uhkaa ihmisoikeuksille. Olen entistä vakuuttuneempi Amnestyn tarpeellisuudesta ja merkityksestä tämän maailman tulevaisuudelle. Tuula Haavisto Olen Tuula Haavisto, pian 60-vuotias helsinkiläinen, aiempi tamperelainen. Koulutukseni on YTM eli yhteiskuntatieteellinen, opiskelin 70-luvulla pääaineena kirjastotiedettä ja informatiikkaa. Olen pysynyt kirjastoalalla vaikkakin vaihtelevissa ja poikkeuksellisissa tehtävissä. Olen ollut mm. 10 vuotta toiminnanjohtajana Suomen kirjastoseurassa, yhdeksän vuotta free lancerina (kampanjoita, kirjoituksia, käännöksiä, opetusta), kuusi vuotta Tampereen kaupunginkirjaston johtajana ja nyt kaksi vuotta Helsingin kirjastotoimen johtajana. Olen strateginen ajattelija, kokonaisuudet ovat vahva alueeni. Olen myös usein päätynyt konfliktitilanteiden sovittelijaksi ja ongelmanratkaisijaksi. Kansainvälistä työtä olen tehnyt koko ammattiurani ajan. 80-luvun lopulta 2000-luvun puoliväliin toimin kirjastoalan kansainvälisen järjestön IFLAn (International Fed.of Library Associations and Institutions) moninaisissa tehtävissä, mm. neljä vuotta sen sananvapauskomiteassa FAIFEssa. FAIFE on mm.ansioitunut kattavien maaraporttien ja monitorointien tekemisessä. 2007-12 olin Tampereen kaupungin toisena edustajana International Association of Educating Cities järjestön hallituksessa. IAEC on uudentyyppinen kansainvälinen verkosto, jonka painopiste on kiinnostavasti latinalaisten kielien maissa. Olen järjestöön edelleen yhteyksissä nykyisenkin virkani puoleta. Suomessa olen ollut hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana mm. Lukukeskuksessa, Kansanvalistusseurassa ja Lastenkirjainstituutissa sekä Suomen kirjainstituutin säätiössä, joka ylläpitää kirjamuseo Pukstaavia.
4 Amnestyn johtokuntatyö kiinnostaa minua, koska en ole vähään aikaan ollut aktiivinen kansalaisvaikuttamispuolella. Kun jännitteet maailmalla taas ikävästi kärjistyvät, on Amnestyn tapaisilla toimijoilla entistä tärkeämpi rooli. Ajattelen, että minulla olisi Amnestyssa sekä opittavaa että annettavaa. Toimin sananvapauden kannalta tärkeällä alalla, se tuli IFLA-vuosinani erittäin selväksi: kirjastot takaavat tiedon saatavuutta ja tukevat kansalaisten kykyä käyttää tietoa hyväkseen. Tämän näkökulman käsittely Amnestyssa voisi yleisen strategisen ajattelun lisäksi olla antini järjestölle. Sirpa Korhonen (ehdolla taloudenhoitajaksi) Olen Sirpa Korhonen ja kotoisin Orimattilasta. Helsinkiin muutin opiskelujeni myötä 20 vuotta sitten. Koulutukseltani olen rahoitusekonomi ja tehnyt urani pankkimaailmassa. Muutama vuosi sitten kouluttauduin hevosalalle pitkäaikaisen harrastukseni myötä. Taustani rahoitusmaailmasta on vahva pohja vastata Amnestyn taloudesta sekä toiminnan strategisesta suunnittelusta vankalla ammattitaidolla. Tämän vuoksi asetun ehdolle Amnestyn talousvastaavaksi. Koen, että näin voin parhaiten osallistua tärkeiden ihmisoikeusarvojen edistämiseen maailmassa. Ammattitaitoisesti hoidettu talous takaa sen, että organisaatio voi keskittyä ihmisoikeustyön tekemiseen monitahoisesti. Tällä hetkellä vedän kimppahevosjoukkuetta, jossa on yli 800 osakasta. Tämän myötä olen kehittänyt osaamistani kokonaisuuksien hallinnasta, viestinnästä sekä talkootyövoiman motivoinnista. Uskon, että ne ovat hyvä apu myös ihmisoikeustyön edistämisessä. Olen myös toiminut aktiivisena talousvastaavana ratsastusseurassa. Kommunikoin täysin sujuvasti sekä ruotsiksi että englanniksi. Tavoitteenani on aikaansaada läpinäkyvät, uskottavat ja tehokkaat sisäiset prosessit, jotta Amnestyn hallinto- ja talousfunktiot tukevat parhaalla mahdollisella tavalla koko organisaation toimintaa. Toivon, että tämän avulla Amnesty pystyy keskittymään entistä vahvemmin ydintoimintoonsa eli ihmisoikeustyöhön.
5 Sami Koskela Sami Koskelan taustatiedot: Asuinpaikka: Helsinki Ikä: 36 Koulutus: Kauppatieteiden Maisteri (Aalto Yliopisto, 2004, rahoitus, laskentatoimi, markkinointi), Ylioppilas (Haukilahden Lukio, 1998) Ammatti: Liikkeenjohdon konsultti, fokuksena strategiatyö, asiakaskeskeisyys ja kestävä kehitys Työpaikat: Deloitte Oy (2005 ), Valtiokonttori Rahoitus (2003 2004), Nordea (2002 2003), Fortum (2001 2002), Espoon tili ja tilintarkastus (2000 2001) Samin kokemus kolmannesta sektorista: Samilla on kokemusta mm. seuraavien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa työskentelystä; UNICEF Suomi Kirkon ulkomaanapu Crisis Management Initiative (CMI) Suomen lasten ja nuorten säätiö Foundation and Centro de Información y Educación para la Prevención del Abuso de Drogas (CEDRO) Sami on lisäksi luennoinut Aalto yliopistossa ja Hankenilla seuraavista aiheista; Competitive Strategy & Sustainability (2014 & 2015) Funding optimization of NGO located in Peru Lima Johtokuntatyössä tarvittava osaaminen: Sami on tehnyt useita strategiaprojekteja yksityisellä, julkisella sekä kolmannella sektorilla Hän on työskennellyt johtoryhmien kanssa strategiaan, suunnitteluun sekä muutoksiin liittyvissä hankkeissa Hänellä on kokonaisvaltaista kokemusta erilaisten globaalisti toimivien organisaatioiden toiminnasta, kuten; strategia, innovaatiot, taloushallinto, varainkeruu, markkina-analyysit, digitalisointi, järjestelmäimplementoinnit, kumppaneiden hallinta, prosessien kehittäminen, jne.
6 Syyt miksi Sami hakee Amnestyn johtokuntaan: Sami uskoo, että ratkaisu ihmisoikeuksien parantamiseen löytyy niin kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välisestä yhteistyöstä Yritysten rooli ihmisoikeuskysymysten ratkaisussa on entistä oleellisempi Sami ymmärtää yli 10 vuoden liikkeenjohdon konsultointikokemukseni myötä kaikkien kolmen eri sektorin toimintaa hyvin jolloin Amnestyn eteenpäin vieminen ja kehittäminen on luontevaa Samin kokemus eri sektorien neuvonannosta on arvokasta Amnestyn johtokunnalle ja hän voi tällä tavalla paremmin kantaa kortensa kekoon ihmisoikeuksien parantamisessa sekä samalla kehittyä itse Samille tärkeät aihealueet Amnestyn työssä: Yritysten vahvempi mukaanotto ihmisoikeustyöhön tuomalla esille hyödyt liiketoiminnalle Amnestyn tekemän työn vaikuttavuuden vieläkin tehokkaampi viestintä huomioiden laajemmat yhteiskunnalliset positiiviset vaikutukset Kari Lehti 37, Turku Koulutus ja työ: FM Tampereen yliopisto 2003: englantilainen filologia, kv-politiikka, kvoikeus. Töissä yliopistohallinnossa. Amnesty-aktivisti jo vuodesta 2002, johtokunnassa vuodesta 2013. Olen tehnyt Amnestyn piirissä melkein kaikkea, mitä vain voi, paitsi palkkatyötä. Viimeksi olen osallistunut aktivismin kehittämisryhmän toimintaan ja osaston strategian valmisteluun johtokunnan jäsenenä. Töissäni yliopistoverkoston koordinaattorina olen pitänyt huolta monimutkaisista koulutuskokonaisuuksista diplomaatinkin ominaisuuksia vaativassa ympäristössä. Kahdessa vuodessa olen ehtinyt tutustua järjestötyöhön aktivismia syvemmin ja opetella johtokunnan tavoille; nyt haluan laittaa kaiken osaamiseni Amnestyn käyttöön. Haluan, että Amnestyn vaikuttamistyö nähdään kokonaisuutena, jossa jokaisella tekijällä on oma tärkeä paikkansa ja mahdollisuutensa vaikuttaa työhönsä.
7 Amnesty ei ole vain organisaatio tai yhdistys: se on maailmankatsomus, jonka haluan leviävän ja tekevän ihmisoikeuksista totta. Teemu Lindroos Olen 32-vuotias Tampereella asuva mies. Koulutukseltani olen maanviljelysteknikko, lähihoitaja ja tällä hetkellä opiskelen oppisopimuksella merkonomiksi. Perheeseeni kuuluu puolisoni ja 13 kappaletta karvalapsia. Harrastuksiini kuuluu lukeminen, Amnestyn toiminta ja liikkuminen muodossa tai toisessa. Amnestyn johtokuntaan haluaisin ja olen ehdolla siksi, että haluaisin uudenlaisen näkökulman tehdä ihmisoikeustyötä. Tällä hetkellä olen toiminut vajaan vuoden Tampereen paikallisryhmän ryhmäsihteerinä. Lisäksi olen tehnyt muutamia kouluvierailuja. Jukka Muhonen (ehdolla puheenjohtajaksi) Olen Jukka Muhonen. Asun Tampereella, ikäni on 42 vuotta. Koulutukseltani olen tietotekniikan diplomi-insinööri ja kansantaloustieteen maisteri. Työurani on ollut pääasiassa talouteen liittyvässä tietotekiikassa, ennen kaikkea ohjelmistoissa. Tällä hetkellä olen tuotekehitysjohtaja keskisuuressa IT-yrityksessä. Yhdistys- ja järjestökentässä olen vuosien mittaan vaikuttanut eniten Amnestyssä. Muistaakseni vuonna 2001 päivystin ensi kertaa silloisella Amnesty-talolla Tampereella. Amnestyn tuotemyynnin kanssa olin tekemisissä arviolta kuutisen vuotta, kun tuotemyynti muuttui nettipohjaiseksi ja kasvoi tämän myyntikanavan avulla voimakkaasti. Amnestyn johtokunnassa olen ollut yhteensä viisi vuotta: yksi vuosi sihteerinä ja neljä taloudenhoitajana. Muista järjestöistä mainittakoon AIESEC-Boomi, jonka puheenjohtaja olin 1998-1999 opiskellessani Tampereen yliopistolla. Ihmisoikeusteemat ovat minulle lähinnä Amnestyn kautta tuttuja. Amnestyssä olen päässyt näkemään ruohonjuuritason Tampereen ryhmä 1:ssä ja Amnesty-talolla. Kansallinen taso on
8 tullut tutuksi Suomen osaston johtokunnassa. Amnestyn kansainvälisiin kokouksiin olen osallistunut sekä Meksikossa (kansainvälinen edustajainkokous) ja Lontoossa (taloudenhoitajien kokous). Luulen, että hyödyllisintä substanssiosaamistani johtokunnassa tulisi olemaan talous, tietotekniikka ja aiempi kokemus Amnestyn toiminnasta. Strategiatyö on tuttua sekä Amnestystä että työelämästä, jossain määrin myös opiskelijajärjestöistä. Asiantuntijaorganisaation esimiehenä olen ollut vajaa seitsemän vuotta, joten se auttanee Amnestyn johdon sparrauksessa ja tietysti itse johtokuntatyön vetämisessä. Haen Amnestyn johtokunnan puheenjohtajaksi, kun Amnestyn rekrytointityöryhmä pyysi. Uskon, että vanhana miehenä kiikkustuolissa minua harmittaisi enemmän hakematta jättäminen kuin hakeminen. Amnestyläiset ovat fiksuja ja ajattelevia ihmisiä, joten tämä vapaaehtoistyön sosiaalinen ulottuvuus voittaa ainakin TV:n katselun. Asia, jonka ensisijaisesti haluan Amnestyssä varmistaa, on hyvä hallintotapa. Katson, että toiminnanjohtajan ja muun toimiston johdon sparraus on johtokunnan tärkeimpiä tehtäviä. Strategiakysymykset kuuluvat myös johtokunnan agendalle. Minulla ei ole ehdotonta suosikkiteemaa, jota erityisesti haluaisin ajaa. Luotan siihen, että Amnestyn aktivisteilla, toimiston työntekijöillä ja kansainvälisellä osastolla riittää hyviä ehdotuksia ihmisoikeusteemoiksi. Sitten täytyy vain priorisoida, koska resurssimme eivät ole rajattomat. Länsimaissa noin yleisesti ottaen ihmisoikeudet ovat paremmassa tilassa kuin muualla maailmassa. Kansantaloustiedettä lukeneena en voi olla ajattelematta, kuinka annetuilla resursseilla voitaisiin saada paras ihmisoikeushyöty globaalisti ajateltuna. Voi olla, että Amnestyn resursseja kannattaa kohdistaa sinne, missä ihmisoikeuksien parantamiselle on suurin potentiaali. Se ei välttämättä ole Länsi-Eurooppa.