Kuusamon kaupungin musiikkiopiston opetussuunnitelma Voimaan 1.8.2004 alkaen Hyväksytty Koulutuslautakunta 3.6.2004 63
SISÄLLYSLUETTELO 1. Kuusamon musiikkiopiston toiminta-ajatus... 3 2. Toimintaperiaatteet... 3 2.1. Arvot... 3 2.2. Oppimiskäsitys... 3 2.3. Oppimisympäristö ja työtavat... 4 3. Opetus... 5 3.1. Opetuksen rakenne ja opiskeluaika... 5 3.2. Opintojen laajuus ja henkilökohtainen oppimissuunnitelma... 5 4. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt... 7 4.1. Varhaisikä... 7 4.2. Musiikin perustaso... 7 4.3. Musiikkiopistotaso... 8 4.4. Opetuksen yksilöllistäminen... 8 4.5. Lisäopetus... 9 5. Opetusjärjestelyt... 10 5.1. Varhaisikä... 10 5.2. Musiikin perustaso... 10 5.3. Musiikkiopistotaso... 11 6. Oppikurssit... 12 6.1. Yhteiset kurssit... 12 6.2. Valinnaiset kurssit... 12 7. Arviointi... 13 7.1.Oppilasarvioinnin tehtävät... 13 7.2. Arviointiastei kko... 13 7.3. Kurssisuoritusten arviointi... 13 7.4. Yhteismusisoinnin ja valinnaisten kurssien arviointi... 13 7.5. Lukukausiarviointi ja lukuvuosiarviointi... 14 7.6. Oppilaitoksen itsearviointi... 14 8. Päättötodistukset... 15 8.1. Musiikin laaja oppimäärä, musiikin perustason päättötodistuksen sisältö.. 15 8.2. Musiikin laaja oppimäärä, musiikkiopistotason päättötodistuksen sisältö.. 15 9. Oppilaaksi ottaminen... 17 9.1. Periaatteet... 17 9.2. Instrumenttioppilaat... 17 9.3. Varhaisiän musiikkikasvatus... 17 9.4. Yksilöllistetty opetus... 17 9.5. Osallistuminen vain ryhmäopetukseen... 17 1
10. Yhteistyö... 18 10.1. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen... 18 10.2. Yhteistyö eri tahojen kanssa... 18 11. Kulttuuripalvelujen tuottaminen... 18 2
KUUSAMON MUSIIKKIOPISTO - AVAIN HYVÄÄN MUSIIKKISUHTEESEEN, MUSIIKIN ELÄMÄNIKÄISEEN HARRASTAMISEEN JA MUSIIKKIALAN AMMATTIOPINT OIHIN Kuusamon musiikkiopiston vuosittain tarkistettava opetussuunnitelma käsittää kolme osaa. Tämä ensimmäinen osa sisältää opetuksen sekä muun oleellisen toiminnan. Toisessa osassa ovat valtakunnallisten kurssien tavoitteet, sisällöt ja suoritukseen liittyvät seikat. Kolmannessa osassa, vuosittain laadittavassa tiedotteessa, esitellään valinnaiset kurssit ja projektit. 1. Kuusamon musiikkiopiston toiminta-ajatus Kuusamon musiikkiopisto antaa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta. Opetus luo edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin ja korkea-asteen koulutukseen. Musiikkiopisto on profiloitunut kamarimusiikin opetukseen. Myös orkesteritoiminta on osa tätä opetusta. 2. Toimintaperiaatteet 2.1. Arvot Musiikkiopistomme tavoitteena on tukea oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden lujittumista sekä luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Pidämme tärkeänä myös kansallisen ja koillismaalaisen musiikkikulttuurin säilyttämistä ja kehittämistä, vuorovaikutusta muiden musiikinopetusta ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistämistä. Opetuksessa ja sen suunnittelussa otetaan huomioon musiikkialan ammattikoulutuksen ja työelämän asettamat vaatimukset. Oppilaitos arvostaa toiminnassaan luottamusta, avoimuutta, joustavuutta ja yhteistyötä. Pedagogiset kehityshankkeet, opettajien täydennyskoulutus sekä monipuolinen eri tahojen ja henkilöiden vuorovaikutus ovat välineitä uudistuvaan ja kehittyvään musiikkiopistoon. Yhteiset arvot ja tavoitteet ovat tärkeä tekijä myös työssäviihtymisessä. 2.2. Oppimiskäsitys Musiikkiopiston opetus pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi, johon yksilöllisten ominaisuuksien ja motivaation lisäksi vaikuttaa opiskeluympäristö. Opetuksessa otetaan huomioon, 3
että oppilas valikoi ulkomaailmasta tulevaa informaatiota aiemman tietorakenteensa perustalta, jäsentää sitä aikaisempien taitojensa ja tietojensa pohjalta ja rakentaa näin kuvaa maailmasta ja itsestään tämän maailman osana. Vuorovaikutuksellisena ja tilannesidonnaisena musiikin oppiminen liittyy olennaisesti siihen sosiaaliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen, jossa se tapahtuu. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppiminen on seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Opettajalla on siten keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Oppimisen säätelemisessä on tärkeää, että oppilas oppii tarkkailemaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan ja tiedostaa niihin sisältyvät vahvuudet ja heikkoudet. 2.3. Oppimisympäristö ja työtavat Oppilaan aktiivista roolia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että opiskeluympäristö antaa oppilaille mahdollisuuden asettaa omat tavoitteensa, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja. Keskeistä on vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä ja oppilaiden kesken sekä erilaisten oppimis-, työskentely- ja arviointitapojen huomioon ottaminen. Pyrimme siihen, että oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. Hyvä opiskeluympäristö mahdollistaa oppilaan vuorovaikutustaitojen, aloitekyvyn ja pitkäjänteisyyden kehittymisen. Se myös kannustaa oppilaan aktiivisuutta, luovuutta, itsenäistä ajattelua ja oppimismotivaatiota sekä mahdollistaa turvallisen kasvun ja kehityksen. Onnistumisen kokemukset, jotka musiikissa usein syntyvät pitkäjänteisen työskentelyn kautta, kasvattavat oppilaan uskoa omiin kykyihinsä. Oppimisympäristössämme ja erilaisia työtapoja hyödyntäen oppilaalla on mahdollisuus kykyjensä ja musiikillisen ilmaisunsa tavoitteelliseen, monipuoliseen kehittämiseen. Lukuvuosittain laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma on seurausta tästä ajattelusta. Myös yhteistyössä oppilaiden perheiden ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa pyrimme luomaan tarkoituksenmukaisesti kehittyvän, joustavan ja uudistuvan oppimisympäristön, jonka turvin elämänikäinen musiikin harrastaminen ja musiikkialan ammattiopintoihin pääseminen toteutuvat. 4
3. Opetus 3.1. Opetuksen rakenne ja opiskeluaika Laajan oppimäärän musiikin perusopetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perus- ja musiikkiopistotason opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Varhaisiän musiikkikasvatus on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille. Varhaisiän musiikkikasvatukseen läheisesti liittyvässä soitinvalmennuksessa ja soitinryhmissä voi oppilaina olla jo peruskoulunsa aloittaneita oppilaitakin. Musiikin perusopinnot tulee suorittaa pääsääntöisesti peruskouluopintojen aikana eli viimeistään sinä vuonna, jolloin oppilas täyttää 16 vuotta. Poikkeuksena ovat laulunopiskelijat, jotka voivat aloittaa opintonsa vasta äänenmurroksen jälkeen. Heidän tulee saada perusopinnot päätökseen sinä vuonna, jolloin täyttävät 21 vuotta. Musiikkiopistotason opiskeluaika on neljä vuotta. Fyysisesti raskaitten soittimien soitonopiskelijoiden kohdalla sovelletaan tarvittaessa samaa periaatetta kuin laulunopiskelussakin. Musiikin varhaiskasvatuksessa opiskeluikä on 0 vuodesta koulun aloittamiseen. Musiikkileikkikoulun soitinryhmissä opiskeluaika on 1-2 vuotta. 3.2. Opintojen laajuus ja henkilökohtainen oppimissuunnitelma Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän musiikin perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on yhteensä 1300 tuntia. Opetusta järjestettäessä pyritään joustavuuteen siten, että oppilaan ikä, aikaisemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. Musiikin laaja oppimäärä muodostuu seuraavasti: Musiikin perustaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet Musiikkiopistotaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Musiikin perusteet 385 tuntia 280 tuntia 390 tuntia 245 tuntia Opintojen laajuuden laskennan perusteena on 45 minuutin pituinen oppitunti. Instrumenttiopetus sisältää myös laulunopetuksen. Yhteismusisointi sisältyy opintoihin koko opiskelun aja siitä lähtien, kun instrumentin käsittelytaito sen mahdollistaa. Musiikkiopisto on profiloitunut laajasti 5
ymmärretyn kamarimusiikin opetukseen. Myös orkesteritoiminta on osa tätä opetusta. Pääaineenopettaja ja oppilas laativat yhdessä jokaisen syyslukukauden alussa oppilaalle kyseisenä lukuvuonna toteutettavan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, jossa asetetaan tavoitteet instrumenttiopinnoille, sovitaan osallistumisesta muuhun musiikinopetukseen sekä muusta oppimiseen liittyvästä. Sivuaineen opettaja määrittelee samoin yhdessä oppilaan kanssa kyseisen oppiaineen sen vuoden tavoitteet. Henkilökohtainen oppimissuunnitelma on perusta oppilaan saamalle opetusmäärälle, joka vaihtelee lukuvuosittain oppilaan tavoitteiden ja vastaanottokyvyn mukaan sekä opettajan tuntiresurssit huomioon ottaen. Opiskelussa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaan korostuu oppilaitoksen arvostama yksilöllisyys tavoitteiden asettamisessa kuin saavuttamisessakin. 6
4. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 4.1. Varhaisikä Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on, että * lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle * lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin Keskeiset sisällöt Musiikin elementit - rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri - muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. 4.2. Musiikin perustaso Tavoitteet Musiikin perustason tavoitteena on, että oppilas * oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisoi ntiin tarvittavia instrumenttitaitoja * oppii lukemaan, kirjoittamaan ja tuntemaan musiikkia * kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan. Keskeiset sisällöt Instrumentti - ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja -ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Säännöllinen esiintyminen ja konserteissa käyminen ovat osa opintoja. Valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä. Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Opetus pyritään toteuttamaan vuorovaikutuksessa instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen kanssa. Musiikin perustason opintoihin sisältyvät musiikin perusteet suoritettuaan oppilas * osaa laulaa ja kirjoittaa duuri-molli -tonaalisia melodioita * hallitsee monipuolista ohjelmistoa * on harjaantunut rytmin hahmottamiseen * osaa tuottaa ja tunnistaa tavallisimpia lopuketyyppejä ja harmonioita * tekee säestyksiä ja sävellyksiä sekä mahdollisuuksien mukaan hyödyntää oppilaitoksen tarjoamaa tietotekniikkaa opiskelussaan * tuntee oman musiikinlajinsa keskeisiä tyylisuuntauksia, ilmiöitä ja soittimistoa * on saanut valmiuksia käytännön muusikkouteen 7
4.3. Musiikkiopistotaso Tavoitteet Musiikkiopistotason opintojen tavoitteena on, että oppilas * kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikinharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen ja ammattiopintoihin * laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemusta sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin. Keskeiset sisällöt Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua, pääinstrumentin soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. Säännöllinen esiintyminen ja konserteissa käyminen ovat osa opintoja. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentamaan hänen musiikillista näkemystään. Oppilaalle pyritään järjestämään mahdollisuus opiskella sivuainetta silloin, kun hän on suorittanut perustason opinnot ja tarvitsee sivuaineesta saatuja valmiuksia ammattiopintoihin. Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian tyylien tuntemus. Oppilas osaa hahmottaa musiikkia sekä kuulemisen että notaation pohjalta ja kykenee soveltamaan historian ja tyylien tuntemusta musiikin esittämisessä. Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opinnot suoritettuaan oppilas * osaa laulaa ja kirjoittaa perustasoa vaativampia duuri-molli -tonaalisia melodioita * hallitsee moniäänistä ohjelmistoa * kykenee rytminkäsittelyyn moniäänisessä ja oman aikamme musiikkia edustavissa teoksissa * osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainal aisuuksista * osaa soveltaa tietojaan käytäntöön esimerkiksi sointusoittimella säestämisessä * on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida kokonaisia tonaalisia sävellyksiä ja ymmärtää sävelteoksen muodon merkityksen * on syventänyt oman musiikinlajinsa eri aikakausien tyylien tuntemusta * osaa soveltaa tyylintuntemusta musisoinnissa 4.4. Opetuksen yksilöllistäminen Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan 8
edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. Opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Tavoitteista painottuvat oppilaan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan käsin sekä musiikin elämyksellinen kokeminen. Opetusta voidaan toteuttaa sekä yksilöettä ryhmäopetuksena. Instrumenttioppilaille vuosittain laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma on tärkeä väline yksilöllistetyssäkin oppimisessa. 4.5. Lisäopetus Musiikkiopisto antaa musiikkiopistotason jälkeistä lisäopetusta opinnoissaan hyvin menestyneille oppilaille. Opetuksen tavoitteena on tukea erityislahjakkaiden nuorten musiikillista kehitystä kohti ammattilaisuutta * Lisäopintojen saamisen edellytyksenä on, että oppilas on suorittanut hyvin musiikkiopistotason opintonsa, mutta hän ei voi ikänsä vuoksi hakeutua ammattikoulutukseen. * Lisäopinnoista sovitaan yhdessä oppilaan, hänen huoltajansa, opettajan ja rehtorin kanssa. * Opiskeluaika päättyy viimeistään sinä vuonna, jolloin oppilas täyttää 20 vuotta. * Oppilas ja opettaja laativat yhdessä syyslukukauden alussa oppilaalle kyseisenä lukuvuonna toteutettavan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma on perusta oppilaan saamalle opetusmäärälle, joka vaihtelee oppilaan tavoitteiden ja vastaanottokyvyn mukaan sekä opettajan tuntiresurssit huomioon ottaen. 9
5. Opetusjärjestelyt 5.1. Varhaisikä Varhaisiän musiikkikasvatus sisältää musiikkileikkikoulu- ja soitinvalmennustoiminnan sekä näihin läheisesti liittyvän muun toiminnan. Musiikkileikkikouluopetusta järjestetään perheryhmissä, musiikkileikkikouluryhmissä ja soitinryhmissä. Varhaisiän musiikkikasvatus on ryhmäopetusta. Ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon pedagoginen tarkoituksenmukaisuus, oppilasryhmän ikärakenne sekä tilan antamat mahdollisuudet. Musiikin kokonaisvaltainen kokeminen, elämyksellisyys ja leikinomaisuus ovat varhaisiän musiikkikasvatuksen keskeisimpiä periaatteita. Työtapoja ovat laulaminen, loruileminen, musiikkiliikunta, soittaminen ja musiikin kuunteleminen. Taiteiden välinen integrointi liittyy varhaisiän musiikkikasvatukseen kirjallisuuden, kuvataiteiden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin yhdistämällä. 5.2. Musiikin perustaso * Instrumenttiopinnot Instrumenttiopinnot ovat pääsääntöisesti yksilöopetusta. Pedagogisesta syystä instrumenttiopinnot voidaan toteuttaa myös ryhmäopetuksena. Ryhmän koon määrittää pedagoginen tarkoituksenmukaisuus. * Instrumenttiopinnot ja yhteismusisointi Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Mahdollisuus soveltaa instrumenttitaitoja yhteismusisointiin opintojen alusta lähtien on tärkeä musiikin iloa luova ja opiskelumotivaatiota vahvistava tekijä. Yhteismusisoinnin opetuksen toteuttamistavat ovat suhteessa oppilaan ikään ja instrumenttitaitojen tasoon. Opintojen eri vaiheissa työskentely voi tapahtua esimerkiksi työpajoissa, periodeina tai projekteina. Yhteismusisoinnin integroiminen musiikin perusteiden opetukseen soveltuu erityisesti opiskelun alkuvaiheessa. Kuuluminen erilaisiin kokoonpanoihin ja tyylillisesti vaihteleva, vaikeusasteeltaan sopiva ohjelmisto tukee parhaiten oppilaan musiikillista kehitystä. Yhteismusisoinnin opetuksessa painottuu myös ryhmän jäsenten sosiaalisten taitojen ja keskinäisen vuorovaikutuksen kehittäminen. * Musiikin perusteet Opetus on ryhmäopetusta. Opetusryhmien koossa otetaan huomioon pedagoginen tarkoituksenmukaisuus ja oppilasryhmän ikärakenne. Erilaisissa projekteissa ryhmäkoko voi vaihdella projektin tarpeen mukaan. Musiikin perusteiden opetus 10
pyritään järjestämään niin, että se etenee rinnakkain instrumenttiopintojen kanssa ja soveltuvin osin myös yhteismusisointiin integroituna. Opetuksen jatkuvuus tekee mahdolliseksi erilaisten pedagogisten keinovarojen käytön ja aihealueiden ryhmittelyn. 5.3. Musiikkiopistotaso *Instrumenttiopinnot Opetus on yksilöopetusta. * Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi * Musiikin perusteet Musiikkiopistotasolla yhteismusisoinnin merkitys oppilaan muusikkouden kehittämisessä korostuu. Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi täydentävät toisiaan ja rakentavat pohjan osaamiselle, jonka varaan itsenäinen musiikinharrastus ja mahdolliset myöhemmät ammattiopinnot voivat rakentua. Yhteismusisoinnin muodot ovat monipuolisia ja opetuksen tavoitteet toteutuvat jokaisen oppilaan kohdal la pääinstrumentista riippumatta. Oppimista edistävä koulutuksellinen näkökulma on aina ensisijainen toimintaa ohjaava tekijä. Opetus on ryhmäopetusta Opetusryhmän koko määrittyy opetuksen tavoitteista ja luonteesta. 11
6. Oppikurssit 6.1. Yhteiset kurssit Musiikin laaja oppimäärä, musiikin perustaso * Instrumenttiopintojen muut kuin päättökurssit eli peruskurssit 1/3-2/3 (laulu 1/2) * Instrumenttiopintojen päättökurssit eli peruskurssit 3/3 (laulu 2/2) * Musiikin perusteiden muut kuin päättökurssit eli musiikin tietotaito 1/3-2/3 * Musiikin perusteiden päättökurssi eli musiikin tietotaito 3/3 sekä musiikin tuntemuksen kurssi Musiikin laaja oppimäärä, musiikkiopistotason kurssit * Instrumenttiopintojen päättökurssit eli D kurssit * Musiikin perusteiden päättökurssit - Musiikin tietotaidon D kurssi - Musiikin tuntemuksen D kurssi - Harmonian perusteet Kurssiesittelyt, tavoitteet ja sisällöt Opetussuunnitelma II osassa 6.2. Valinnaiset kurssit Yhteismusisoinnin ja joidenkin valinnaisten kurssien tarkempi esittelyon vuosittain laadittavassa tiedotteessa sekä eräät oppiaineet (esim. vapaa säestys) Opetussuunnitelman II osassa. Lukuvuosittain sovittavia valinnaisia kursseja voivat olla esi merkiksi vapaa säestys, improvisointi, luova ilmaisu, esiintymistaito, musiikkiliikunta, sävellys, tietotekniikka ja musiikkiteknologia. 12
7. Arviointi 7.1. Oppilasarvioinnin tehtävät Arvioinnilla pyritään ohjaamaan opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttamaan oppilasta niiden saavuttamisessa. Sen tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä ja innostaa häntä hyvään suoritukseen. Oppilaalle annetaan kaikista suorituksista sekä kirjallinen että sanallinen palaute. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on ohjata oppilas muodostamaan realistinen kuva itsestään ja asettamaan itselleen toteuttamiskelpoisia tavoitteita sekä kehittämään opiskelutaitoja. 7.2. Arviointiasteikko Musiikkiopistossa käytetään seuraavaa arvosana-asteikkoa hyväksytyistä suorituksista: Erinomainen 5 Kiitettävä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Hyväksytty 1 7.3. Kurssisuoritusten arviointi Arviointiasteikkoa käytetään aina päättötason suorituksia arvioidessa. Muut kuin päättötason suoritukset hyväksytään ilman arvosanaa merkinnällä suoritus hyväksytty. Uusittavan suorituksen saa uusia kerran, uusiminen on tehtävä vuoden sisällä. Arvioinnin suorittajat asettaa rehtori. Arvioitsijat instrumenttiopinnot musiikin perusteet muut kuin päättösuoritukset: oma opettaja ja toinen opettaja päättösuoritukset: kolme jäsentä, lisäksi puheenjohtaja muut kuin päättösuoritukset: oma opettaja päättösuoritukset: oma opettaja ja toinen opettaja 7.4. Yhteismusisoinnin ja valinnaisten kurssien arviointi Yhteismusisoinnista ja valinnaisista kursseista opettaja antaa osallistumismerkinnän. Mikäli näiden oppiaineiden opiskeluun sisältyy myös kurssisuoritus pyydettäessä sovelletaan kohtaa 7.3. 13
7.5. Lukukausiarviointi ja lukuvuosiarviointi Oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musii kin perusteissa arvioidaan ja kirjataan vuosittain sanallisesti. Kurssisuoritus voi korvata lukuvuosiarvioinnin. Valinnaisista oppiaineista annetaan osallistumismerkintä. Lukukausien päätteeksi opintokirjaan merkitään myös sanallista tietoa oppilaan edistymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Lukukausi- ja lukuvuosiarvioinnit tekee oppilaan opettaja. Mikäli oppilas ei edisty siten, että hänen olisi mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet tai jos hän jatkuvasti laiminlyö opiskeluaan, oppilas menettää opiskelupaikkansa. Asiasta sovitaan yhdessä oppilaan, hänen huoltajansa, opettajan ja rehtorin kanssa. 7.6. Oppilaitoksen itsearviointi Opettajien itsearviointi keskittyy opetuksen ja oppimisen laadun ja oman työn arviointiin ja kehittämiseen. Itsearviointi on jatkuva prosessi. 14
8. Päättötodistukset eli musiikin laajan oppimäärän musiikin perustason ja musiikkiopistotason todistukset Päättötodistus on virallinen asiakirja, joka noudattaa opetussuunnitelman periaatteita. Musiikkiopistotason päättötodistus on samalla todistus koko musiikin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. Todistusten sisällöt ovat seuraavat: 8.1. Musiikin laaja oppimäärä, musiikin perustason päättötodistuksen sisältö Kuusamon musiikkiopisto, Kuusamon kaupungin omistama oppilaitos Oppilaan nimi ja henkilötunnus Opiskeluaika Pääaineen päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta, päättösuoritus on tehty valtakunnallisten kurssivaatimusten mukaan Musiikin perusteiden päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta, päättösuoritus on tehty valtakunnallisten kurssivaatimusten mukaan Osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat Muut mahdolliset opintosuoritukset Rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima Opetusministeriö on myöntänyt koulutuksen järjestämisluvan 1.8.1988 Koulutus perustuu Lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998 ja Asetukseen taiteen perusopetuksesta 813/1998 Koulutus on toteutettu opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti Musiikin laaja oppimäärä sisältää musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnot Arvosana-asteikko. Erinomainen 5, Kiitettävä 4, Hyvä 3, Tyydyttävä 2, Hyväksytty 1 8.2. Musiikin laaja oppimäärä, musiikkiopistotason päättötodistuksen sisältö Kuusamon musiikkiopisto, Kuusamon kaupungin omistama oppilaitos Oppilaan nimi ja henkilötunnus 15
Opiskeluaika Pääaineen päättösuoritus, arvosana ja suorituksen ajankohta, päättösuoritus on tehty valtakunnallisten kurssivaatimusten mukaan Musiikin perusteiden päättösuoritukset, arvosanat ja suoritusten ajankohdat, päättösuoritukset on tehty valtakunnallisten kurssivaatimusten mukaan Osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat Muut mahdolliset opintosuoritukset Rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima Opetusministeriö on myöntänyt koulutuksen järjestämisluvan 1.8.1988 Koulutus perustuu Lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998 ja Asetukseen taiteen perusopetuksesta 813/1998 Koulutus on toteutettu opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti Arvosana-asteikko. Erinomainen 5, Kiitettävä 4, Hyvä 3, Tyydyttävä 2, Hyväksytty 1 16
9. Oppilaaksi ottaminen 9.1. Periaatteet Kuusamon musiikkiopiston oppilaat otetaan joko valintakokeitten kautta tai ilmoittautumisjärjestyksessä. Valintakokeet hyväksytysti suorittaneet otetaan oppilaiksi kokeen antamassa järjestyksessä. Valintakoelautakunnat asettaa rehtori. 9.2. Instrumenttioppilaat Kuusamon musiikkiopiston instrumenttioppilaat valitaan valintakokeissa. Oppilaiksi otetaan lapsia ja nuoria, joilla katsotaan olevan edellytyksiä opiskella opiston antaman opetuksen, sen tavoitteiden ja sisältöjen edellyttämällä tavalla. Perusopetuksen oppilaaksi voi pääsääntöisesti päästä lapsi tai nuori, joka ikänsä ja tasonsa puolesta voi suoritta opinnot peruskoulun aikana. Poikkeuksena ovat laulun opiskelijat, jotka voivat aloittaa opintonsa vasta äänenmurroksen jälkeen. Musiikkiopistossa varhaisimpana laulunopiskelun alkamisvuotena pidetään sitä vuotta, jolloin nuori täyttää 16 vuotta. Tällöin laulun opiskelijoilta valittavilta edellytetään, että he pystyvät suorittamaan perusopintonsa viimeistään sinä vuonna, jolloin täyttävät 21 vuotta. Fyysisesti raskaitten soittimien oppilasvalinnoissa voidaan tarvittaessa soveltaa samaa periaatetta kuin laulunkin kohdalla. Uusiksi musiikkiopistotason oppilaiksi voidaan ottaa sellaisia perustason päättötutkinnon suorittaneita nuoria, joilla on edellytykset saada opintonsa päätökseen neljässä vuodessa ja viimeistään sinä vuonna, jolloin he täyttävät 20 vuotta (laulajat ja fyysisesti raskaat soittimet: 25 vuotta). 9.3. Varhaisiän musiikkikasvatus Musiikkileikkikoulun oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Soitinvalmennukseen on valintakokeet. Valintakokeena voidaan pitää myös musiikkileikkikoulusta saatuja riittäviä valmiuksia ja taitoja. 9.4. Yksilöllistetty opetus Mukautettuun eli yksilöllistettyyn opetukseen voidaan ottaa oppil aita joko valintakokeiden kautta (instrumenttiopetus) tai ilmoittautumisjärjestyksessä (ryhmäopetus). 9.5. Osallistuminen vain ryhmäopetukseen Ryhmäopetukseen kuten yhteismusisointiin, musiikin perusteisiin ja valinnaisiin opintoihin voidaan lisäksi ottaa sellaisia henkilöitä, joilla tasonsa puolesta on 17
mahdollista opiskella kyseisessä ryhmässä. Kysymyksessä on lähinnä yhteistyömuotojen toteuttaminen eri oppilaitosten kanssa. Tällaiseen opetukseen osallistuvat eivät ole oppilaitoksen varsinaisia oppilaita. 10. Yhteistyö 10.1. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muualla suoritetut opinnot hyväksytään musiikkiopiston opinnoiksi, mikäli niiden tavoitteet, sisällöt ja arviointi ovat yhteneviä opiston opetussuunnitelman kanssa. Päättösuorituksiksi hyväksytään ainoastaan sellaisia suorituksia, jotka on suoritettu taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelmaa noudattavissa oppilaitoksissa. 10.2. Yhteistyö eri tahojen kanssa Musiikkiopiston opetuksessa, suunnittelussa, kehittymisessä sekä muussa julkisessa ja sisäisessä toiminnassa korostuu yhteistyön merkitys. Monipuolinen yhteistyö vanhempien ja kotien kanssa on edellytys onnistuneelle musiikkikasvatustyölle. Käytännön yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat sekä opettajien ja vanhempien keskinäiset yhteydenotot. Yhteistyö ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan kanssa on oppilaitoksen kehittymisen edellytys. Ilman sitä oppilaitos ei voi vastata uusiin haasteisiin eikä toteuttaa tehtäväänsä. Yhteistyön muotoja ovat myös yhteiset projektit ja kurssit eri oppilaitosten välillä. Pedagogisessa yhteistyössä tärkeitä kumppaneita ovat erityisesti Opetushallitus ja Sibelius-Akatemia. 11. Kulttuuripalvelujen tuottaminen Musiikkiopisto tuottaa monipuolisesti musiikin kulttuuripalveluja toimintaympäristössään. Opiston järjestämät konsertit ja muut esiintymiset ovat osa opetussuunnitelman toteuttamista ja samalla myös tärkeä tekijä yleisökasvatuksessa. 18