Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Posintra Oy ja Porvoon Energia Oy käynnistivät yhteistyö- ja kokeiluhankkeen energiatehokkaan rakentamisen edistämiseksi ja suunnittelemiseksi Porvoon Skaftkärrin alueen kaavoitustyön osana. Kaupunginhallitus hyväksyi 17.11.2008 440 hankkeen projektisuunnitelman sekä siihen sisältyvät periaatteet hankkeen hallinnon ja talouden järjestämisestä. Projektisuunnitelmassa Skaftkärrin alue määriteltiin selkeästi: alue osoitettiin kartalla ja alueen kokonaispinta-ala mainittiin. Omenatarhan alue oli selkeästi mukana Skaftkärrin alueella hankkeen alusta saakka. Hankkeessa oli kolme keskeistä osaa: 1. Energian käytön suunnittelu kaavoituksessa, eli nk. energiakaava, 2. Living Lab hanke, jossa luodaan älykkäällä ohjausjärjestelmällä puitteet sujuvalle vuorovaikutukselle asukkaiden, yritysten, viranomaisten ja energiayhtiön välillä, ja 3. Kunnallisen energiayhtiön tulevaisuuden liiketoimintojen kehittäminen. Hankkeen energiakaavaosasta vastasi Porvoon kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, voidaanko kaavoituksella vaikuttaa alueiden energiatehokkuuteen, mikä on erilaisten keinojen vaikuttavuus ja onko suunnittelukäytäntöjä ja kaavoitusprosessia tarpeen muuttaa. Hankkeessa tarkasteltiin kaavoituksen vaikuttamiskeinoja alueiden energiatehokkuuteen käytännön kaavoitustyön kautta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laadittiin kaavarunko Skaftkärrin koko alueelle. Kaavarungon laatiminen käynnistyi alkuvuodesta 2009. Aluksi selvitettiin erilaisten energiaratkaisujen vaikutuksia kaavoitukseen ja toisaalta tulevaisuuden energiaratkaisuja kansainvälisten esimerkkien avulla. Vaihtoehtotarkastelun avulla tutkittiin eri ratkaisujen merkitystä energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Vaihtoehtotarkastelussa vertailupohjana (0+-vaihtoehtona) toimi alueelle laadittu vanha kaavarunko, josta selvitettiin, mihin alueella kuluu energiaa ja mitkä ovat sen päästöt. 0+-vaihtoehdolle tehtyjen laskelmien ja herkkyystarkastelujen jälkeen laadittiin neljä ratkaisumallia maankäytön suunnittelun ja energiatehokkuuden työkaluiksi. Näissä neljässä eri mallissa kaupunkirakenteellisia tekijöitä yhdisteltiin erilaisiin energiantuotantotapoihin sekä liikennejärjestelmä- ja liikkumisratkaisuihin. Ratkaisumalleille laskettiin energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt sekä arvioitiin ratkaisujen vaikutuksia asukkaan, kunnan ja paikallisen energiayhtiön kustannuksiin. Herkkyystarkasteluiden ja vaikutusten arvioinnin avulla tehtiin johtopäätöksiä ja määriteltiin suunnitteluperiaatteet, joiden pohjalta laadittiin kaavarunko.
Kaukolämpö valikoituu parhaaksi lämmitysjärjestelmäksi Skaftkärrin alueella Eri energiamuotojen kokonaiskustannuksia selvitettiin kaavarunkotyössä elinkaarikustannusten vertailulla. Energiakustannuksissa oli mukana lämmitysjärjestelmän investointikustannukset, käytön aikaiset energiakustannukset ja käytön aikaiset ylläpitokustannukset sekä 20 vuoden suora takaisinmaksuaika. Kaukolämpö osoittautui edullisimmaksi ratkaisuksi. Porvoon Energia Oy:n kaukolämpö osoittautui CO₂- päästöjen kannalta parhaaksi ratkaisuksi. Suuren biopolttoaineosuuden ja yhteistuotantosähkön ansiosta millään muulla ratkaisulla ei voida päästä edes teoriassa juurikaan kaukolämpöä pienempiin CO₂- päästöihin / Lähde: Energiatehokkuus kaavoituksessa, Skaftkärr, Porvoo Kaavarunkovaiheen loppuraportti, Sitran selvityksiä 41, Helsinki 2010., sivu 130/. Kaukolämmön lisäksi kaavarunkotyössä tarkasteltiin mm. maalämpöä, sähkölämmitystä, ilmalämpöpumppuja, maakaasua, aurinkosähköä, aurinkolämpöjärjestelmiä, aurinkokaukolämpöä, pienimuotoista tuulivoimaa, polttokennoja ja pellettilämmitystä. Ympäristön ja kustannusten kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi lämmön tuottamiselle Skaftkärrin alueella osoittautui kaukolämpö. Kaavarunkotyössä oletettiin, että biopolttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa olisi vuonna 2015 90%. Porvoossa kaukolämpö tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksessa, joten kulutettua kaukolämpöä vastaan saadaan tuotettua energiatehokkaasti lähes CO2-päästötöntä sähköä. Vuonna 2015 uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa nousi jo yli 98 %, joten hiilidioksidipäästöt ovat entisestään pienentyneet. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli ja sai tietoa kaavarunkotyön etenemisestä, tehdyistä selvityksistä, vaihtoehtojen vertailuista ja tuloksista jo työn kuluessa vuonna 2009 ja 2010. Esimerkiksi 10.12.2009 301 kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa oli esillä muun ohella oleellisia tekijöitä alueen energiatehokkuudessa ja päästöjen muodostamisessa, joihin maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa. Kaupunginhallitus hyväksyi valmiin Skaftkärrin kaavarungon 13.12.2010 473 ohjeeksi alueen asemakaavoitukselle. Omanatarhan alue oli mukana kaavarungossa (liitteenä Kaavarungon havainnekuva). Kaavarunkotyön tulosten pohjalta laadittiin myös julkaisu Energiatehokkuus kaavoituksessa, Skaftkärr, Porvoo Kaavarunkovaiheen loppuraportti, Sitran selvityksiä 41, Helsinki 2010. Erityisesti Omenatarhan asemakaava-alueesta Omenatarhan asemakaava-alue sisältyi Skaftkärrin alueeseen. Tämä on todettu muun ohella kaupunginhallituksen päätöksessä 30.11.2009 485, jolla kaupunginhallitus päätti asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Asian esittelytekstissä on mainittu, että alueen asemakaavoitusta on kiirehditty kaupungin tontinluovutustavoitteiden johdosta ja että kaavoitusprosessissa ei voitu hyödyntää Skaftkärr-hankkeen tuloksia. Pöytäkirjassa on lisäksi mainittu, että alueen toteuttamisen yhteydessä voidaan kuitenkin ottaa huomioon energiatehokkuushankeen tuloksia ja kerrottu esimerkkejä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Omenatarhan asemakaavan päätöksellään 31.3.2010 18. Asemakaavaa laadittaessa oli jo tiedossa Porvoon kaukolämmön energiatehokkuus, edullisuus ja pienet hiilidioksidipäästöt, mutta kaavarungon alustavat tulokset julkistettiin virallisesti vasta seminaarissa 11.3.2010 ja lopulliset tulokset seminaarissa 11.11.2010. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi Omenatarhan asemakaavaan liittyvät rakennustapaohjeet 23.9.2010 299. Päätöksen esittelytekstissä on mainittu, että
Omenatarhan alue on osa uutta energiatehokasta Skaftkärrin kaupunginosaa. Päätöksestä käy lisäksi ilmi, että alueelta on osoitettu muun ohella kaksi tonttia koetalorakentajille matalaenergiarakentamisen tunnetuksi tekemistä ja kehittämistä varten. Päätöksessä mainitaan lisäksi, että muilta rakennuspaikoilta ei edellytetä poikkeuksellisia energiaratkaisuja, mutta rakennustapaohjeissa tuodaan esille asuinrakennuksen energiatehokkuuteen ja asumisesta aiheutuvan hiilijalanjäljen suuruuteen vaikuttavia seikkoja, ja että Omenatarhan lämmitysmuotona on kaukolämpö. Rakennustapaohjeissa on mainittu, että Omanatarha on osa uutta energiatehokasta Porvoon Skaftkärrin kaupunginosaa. Rakennustapaohjeissa on perusteltu kaukolämmön valintaa mm. totemalla, että kaukolämmön kasvihuonepäästötpäästöt ovat alhaiset ja se on asukkaan kannalta kokonaiskustannuksiltaan edullisin lämmitysratkaisu. Rakennustapaohjeiden liitteissä 1 ja 2 on lisäksi tarkemmat perustelut kaukolämmön valinnalle. Rakennustapaohjeen liite 2:ssa, Kaukolämpö on energiatehokas valinta, on mm. viitattu vielä keskeneräisenä olleeseen loppuraporttiin Skaftkärr, Energiatehokkuus kaavoituksessa, Loppuraporttiluonnos 26.08.2010 Porvoon rakennusjärjestys ja muuta Omenatarhan alueella rakentamiseen liittyvää aineistoa Porvoon kaupungin rakennusjärjestyksessä (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.12.2007 143) kohdassa 1.3 Rakentamistapaohjeet on todettu seuraavaa: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta (nykyään kaupunkikehityslautakunta) voi antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita rakentamisen ohjaamiseksi ja kaavoituksen toteuttamisen helpottamiseksi. Ohjeiden tulee edistää ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Porvoon kaupunki omisti Omenatarhan asemakaava-alueella kaikki rakentamiseen osoitetut tontit. Tontinluovutusehdot hyväksytään vuosittain valtuustossa. Tontinluovutusehtojen mukaan Skaftkärrin alueella on rakennukset liitettävä kaukolämpöön, jos asemakaavassa on liittymismääräys. Kun Porvoon kaupunki on markkinoinut omakotirakentajille tontteja Omenatarhasta, on tarjolla samanaikaisesti ollut muilta alueilta tontteja, joissa ei ole ollut kaukolämpöön liittymisvelvoitetta. Tämän selvityksen liitteenä nro 1 on ote Energiatehokkuus kaavoituksessa, Skaftkärr, Porvoo Kaavarunkovaiheen loppuraportti, Sitran selvityksiä 41, Helsinki 2010, sivu 114. Tästä liitteestä käy selkäesti ilmi, että kaukolämpö on hiilidioksidipäästöjen osalta paras lämmitysvaihtoehto. Kun otetaan huomioon, että taulukossa on arvioitu kaukolämmön biopolttoaineiden osuuden olevan 90% (päästöt 24g/kwh) ja käytännössä vuonna 2015 biopolttoaineiden osuus oli 98% eli päästöt ovat lähellä nollaa/kwh. Näin ollen kaukolämpö on tällä hetkellä vielä parempi lämmitysvaihtoehto päästöjen näkökulmasta katsottuna kuin mitä se asemakaavan laatimisen aikaan oli. Porvoossa 7.4.2016 Maija-Riitta Kontio Yleiskaavapäällikkö Liitteet: 1. Energiatehokkuus kaavoituksessa, Skaftkärr, Porvoo Kaavarunkovaiheen loppuraportti, Sitran selvityksiä 41, Helsinki 2010, sivu 114. 2. Porvoon kaupunginhallituksen 13.12.2010 hyväksymä Skaftkärrin kaavarunko, havainnekuva.
Liite 1
Liite 2