OKM/Koulutuspolitiikan osasto Muistio 19.12.2012 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS OPISKELIJAKSI OTTAMISEN PERUSTEISTA AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 1. Asian tausta. Hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun vuoden 2013 alusta lukien niin, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Hallituksen tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 20 24-vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan vuonna 2011 perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneistä koulutukseen sijoittui 57 432 henkilöä, noin 89,9 % ja tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolelle jäi 5762 henkilöä (9,1 %). Otettaessa huomioon valmistavat ja valmentavat koulutukset (ammattistartti, vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutuksen valmistava koulutus) sekä perusopetuksen lisäopetus, OKM:n arvion mukaan esimerkiksi vuonna 2010 jäi koulutuksen ulkopuolelle noin 2100 henkilöä (noin 3,3 %). Tilastokeskus ei tilastoi tutkintoon johtamattoman koulutuksen aloittaneita, joten nivelvaiheen valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin osallistuneet arvioidaan opetushallituksen tiedonkeruun yhteydessä saatujen tietojen perusteella. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on pysynyt varsin muuttumattomana koko 2000-luvun ajan. Suhteellinen osuus on jonkin verran pienentynyt, koska ikäluokat ovat olleet kasvavia vuoteen 2008 saakka. Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisen peruskoulutuksessa aloitti vuonna 2010 noin 50 800 uutta opiskelijaa. Näistä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 40 400 (80 %), ylioppilastutkinnon suorittaneita 5300 (10 %), toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita noin 3600 (7 %) ja muita tutkinnon suorittaneita noin 1500 (3 %). Hallitusohjelman mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Toisen asteen koulutukseen pääsyn turvaaminen on yksi keskeinen nuorisotakuun toimenpide. Tähän pyritään mm. varmistamalla ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta, uudistamalla ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja, toteuttamalla nuorten aikuisten osaamisohjelma sekä kehittämällä nuorten oppisopimuskoulutusta. Koulutuspaikan turvaamisen ohella nuorisotakuun 1
toteutuminen edellyttää, että lisäksi toteutetaan muita laaja-alaisia toimia, joilla tuetaan koulutuksen aloittaneiden tavoitteellista opiskelua ja tutkinnon suorittamista sekä sijoittumista työelämään tai jatko-opintoihin. Koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen ja läpäisyn parantamisen toimia tulee tehostaa ja opiskelijoiden tarpeista lähtevin joustavien opintopolkujen käyttöä lisätä. Keskeisiä kehittämishankkeita tähän liittyen ovat ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen, koulutuksen järjestämismuotojen käytön joustavoittaminen, työvaltaisten opiskelumenetelmien kehittäminen mukaan lukien nuorten oppisopimuskoulutus, opinto-ohjauksen ja opiskeluhuollon kehittäminen, koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan vahvistaminen ja palvelukyvyn parantaminen sekä ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa, erityisesti täydennyskoulutuksessa yhtenä painopisteenä korostuu joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tukeminen sekä erityisopetus. Nuorten yhteiskuntatakuu-työryhmä korosti 16.3.2012 julkistamassaan väliraportissa, ensisijaisena tehtävänä huolehtia siitä, että palveluverkosto toimii yhteiskuntatakuun piiriin tulevien uusien nuorten osalta. Tarkoituksena on luoda järjestelmä, jossa kaikilla nuorilla on realistiset mahdollisuudet työllistyä, kouluttautua tai hakeutua muuhun toimintaan. Näillä toimilla luodaan tilanne, jossa syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä ei enää uusista ikäluokista kasva. Toisena painopisteenä huolehditaan 110 000:sta toisen asteen tutkintoa vailla olevasta nuoresta, jotka ovat syrjäytymisen vaaravyöhykkeellä. Heidän tukemisensa vakaalle työuralle toteutetaan lisäämällä koulutusta siten, että vuonna 2016 päästään ns. normaalitilanteeseen, jossa nuorten palveluverkosto toimii, eikä nuorissa aikuisissa ole laajassa mittakaavassa yhteiskunnalliseen marginaaliin ajautuneita henkilöitä. Perusopetuksen päättäneen kannalta ensisijainen tavoite on siirtyä välittömästi tutkintotavoitteiseen koulutukseen toisella asteella. Valtaosa perusopetuksen päättäneistä hakee ja siirtyy tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Kaikissa tilanteissa tämä ei kuitenkaan ole mahdollinen ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto hakijan kannalta. Riittävien opiskeluvalmiuksien saavuttaminen ja ammatinvalinnan selkiytyminen saattaa edellyttää esimerkiksi perusopetuksen lisäopetukseen tai ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen (ammattistartti, vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus) osallistumista. Edellä kuvattujen koulutuspoliittisten linjausten toimeenpanemiseksi, ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita ja opiskelijavalintaa esitetään uudistettavaksi seuraavasti: Toisen asteen koulutuksen yhteishaussa hakisivat jatkossa pääasiallisesti perusopetuksen päättäneet sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat. Hakeutumismahdollisuus olisi myös koulutuspaikan jo saaneilla, mutta etusija opiskelijavalinnassa olisi ilman koulutuspaikkaa olevilla hakijoilla. Omana hakuryhmänään yhteishaussa voisivat ammatilliseen peruskoulutukseen lisäksi hakea lukion oppimäärän suorittaneet, kuten nykyisinkin. Ammatillisen tutkinnon jo suorittaneille sekä koulutuspaikan vaihtajille hakeutuminen uuteen koulutukseen tapahtuisi aikuiskoulutuksen sähköisten hakupalvelujen ja koulutuspaikan vaihtoa tukevien sähköisten palvelujen avulla. 2
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita muutettaisiin siten, että perusopetuksen päättäneet ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat voidaan valita ensin yhteishaussa. Yhteiskuntatakuutyöryhmän esitysten mukaisesti tuettaisiin lisäksi välitöntä siirtymistä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja kannustettaisiin osallistumaan opiskeluvalmiuksia parantaviin ja uravalintojen selkeyttämistä tukeviin koulutuksiin ja muihin tukimuotoihin silloin kun tutkintotavoitteinen koulutus ei ole mahdollinen tai tarkoituksenmukainen vaihtoehto. 1.1 Koulutukseen hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen ammatillisessa koulutuksessa Ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuminen tapahtuu pääsääntöisesti yhteishaun kautta opetusja kulttuuriministeriön päättämien opiskelijaksi ottamisen perusteiden mukaisesti. Opiskelijaksi ottaminen ammatilliseen peruskoulutukseen tapahtuu pääsääntöisesti Opetushallituksen ylläpitämää opiskelijavalintarekisteriä käyttäen. Koulutuksen järjestäjät osallistuvat rekisterin pitoon mm. ilmoittamalla koulutustarjontansa sinne. Yhteishakujärjestelmässä tuotetaan opiskelijavalintarekisteriä ja opiskelijaksi ottamisen perusteissa määriteltyjä kriteereitä käyttäen valintaesitys opiskelijaksi otettavista. Koulutuksen järjestäjät tekevät opiskelijaksi ottamispäätöksen valintaesityksen perusteella. Koulutuksen järjestäjä ei voi valita opiskelijoita valintaesityksestä poiketen. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan valtakunnallinen säätely tapahtuu koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärien kautta tapahtuvalla ohjauksella. Järjestämisluvassa määrätyn enimmäisopiskelijamääränsä puitteissa koulutuksen järjestäjä päättää yhteishaun piirissä olevasta koulutustarjonnastaan ala- ja koulutusohjelmakohtaisesti. Koulutuksen järjestäjät ilmoittavat ja tallentavat yhteishaussa mukana olevaa koulutustarjontaansa koskevat opiskelijapaikka/aloituspaikkatiedot KOULUTA -tietojärjestelmään. Lisäksi järjestelmään tallennetaan opiskelijavalinnan perusteena olevat aloituspaikkatiedot. Koulutuksen järjestäjä voi kohdentaa osan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta lukion oppimäärän suorittaneille. Ammatillisen koulutuksen tarjonta lukion oppimäärän suorittaneille on varsin vähäistä (vuosittain noin 7000 opiskelupaikkaa). Toisaalta ammatillinen koulutus on osalle ylioppilaista vain varavaihtoehto korkeakoulupaikkaa odottaessa, mikä johtaa herkästi koulutuksen keskeyttämiseen. Ammatilliseen koulutukseen haetaan myös ns. pakkohakuna työmarkkinatuen saamisen edellytyksen täyttämiseksi. 1.2 Voimassa olevat opiskelijaksi ottamisen perusteet Opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 ja 27 a :ssä. Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen. Lähtökohtana 27 a :ssä (951/2011) on, että hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Esteeksi se voi muodostua silloin, kun kyseessä on sellainen koulutus, jota koskevat 3
opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevat säännökset eikä estettä voida kohtuullisin toimin poistaa. Lain 27 :n mukaan koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi ottamisen perusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää tarkemmin opiskelijaksi ottamisen perusteista. Opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään 26.2.2002 annetulla opetusministeriön asetuksella (OpmA 167/2002). Opetusministeriö uudisti edellisen kerran opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 1.1.2004 lukien. Sen jälkeen asetukseen on tehty vähäisempiä muutoksia. Valintaperusteiden uudistamisen keskeisimpänä tavoitteena oli niiden yksinkertaistaminen, selkeyttäminen ja hakijoiden oikeusturvan lisääminen. Nykyiset perusteet perustuvat kiinteään pisteytykseen, jota kaikki koulutuksen järjestäjät käyttävät. 2. Ehdotus asetukseksi opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koska ehdotettavat muutokset koskevat lähes kaikkia voimassa olevan asetuksen pykäliä, annettaisiin uusi asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa. Myös asetuksen nimi esitetään muutettavaksi. Ehdotuksen mukaan asetuksessa muutettaisiin eräitä termejä vastaamaan nykytilaa. Esimerkiksi valintayksikkö termi ehdotetaan korvattavaksi hakukohde termillä. Samoin opiskelijaksi ottamisen perusteet otsikko ehdotetaan muutettavaksi muotoon: valintakriteerit. Joustavan valinnan korvaisi koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuva valinta. 1. LUKU. Yleiset säännökset Asetuksen 1 luvussa säädettäisiin opiskelijaksi ottamisen yleisistä perusteista, soveltamisalasta ja ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen hakukohteista. 1. Yleiset perusteet. Ehdotus vastaa voimassa olevan asetuksen säännöstä. Asetusta noudatetaan siitä riippumatta haetaanko koulutukseen yhteishaussa vai ei. 2. Soveltamisala. Ehdotuksen mukaan asetuksen soveltamisala rajattaisiin perusopetuksen tai lukion oppimäärän suorittaneisiin tai aikaisemmat vastaavat opinnot suorittaneisiin. Kuten voimassa olevassa asetuksessakin, asetusta ei sovellettaisi ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään ammatillisissa erityisoppilaitoksissa tai erityisopetukseen, joka järjestetään erityisen koulutustehtävän perusteella, vieraskielisenä tai näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. Asetusta ei myöskään sovellettaisi otettaessa opiskelijoita, joilla on jo ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto, kuten ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto, tai korkeakoulututkinto. Toisen asteen koulutuspaikan jo saaneiden tai aiemman ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ei ole tarkoitus rajoittaa uudistuksilla, vaan tarkoituksena on ohjata kyseiset henkilöt hyödyntämään yhteishaun ulkopuolisia haku- ja siirtymäpalveluita. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjät päättäisivät opiskelijaksi ottamisen perusteista. 4
Asetusta ei myöskään sovellettaisi oppisopimuskoulutukseen, koska oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välinen määräaikainen työsopimus. Asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös ammatilliseen koulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset. Uutena soveltamisalan ulkopuolelle jäisi ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus. Näin kaikki valmistavat ja valmentavat koulutukset rajattaisiin asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tällöin koulutuksen järjestäjillä olisi laaja toimivalta ottaa opiskelijoita valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin koulutustarpeen mukaisesti. 3. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen hakukohteet. Pääsääntöisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa haetaan perustutkintoon tai sitä laajempaan hakukohteeseen. Eräissä tutkinnoissa on mahdollista hakea myös tutkintoa suppeampaan, koulutusohjelmatasoiseen hakukohteeseen. Pykälässä on luoteltu ne koulutusohjelmat, joihin opiskelijat valitaan suoraan. Ehdotuksessa on valintajärjestelmän selkeyttämiseksi vähennetty joitakin koulutusohjelmia. Koulutusohjelmaan ei enää voitaisi hakea/ottaa liiketalouden perustutkinnon, rakennusalan perustutkinnon kivialan koulutusohjelmaan, elintarvikealan perustutkinnon, merenkulkualan perustutkinnon, puutarhatalouden perustutkinnon koulutusohjelmiin eikä matkailualan perustutkinnon asetuksessa säädettyihin koulutusohjelmiin. Opiskelijat otettaisiin jatkossa mainittuihin perustutkintoihin tai sitä laajempaan valintayksikköön. Muilta osin pykälä vastaa voimassa olevaa säännöstä. 2 LUKU Perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen 4. Pykälässä säädettäisiin hakeutumisessa käytettävistä todistuksista. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneet käyttävät hakeutumisessa perusopetuksen päättötodistusta. Lukion oppimäärän suorittaneet eivät voisi käyttää hakeutumisessa perusopetuksen päättötodistusta, vaan he hakevat omana hakuryhmänään. Koulutuksen järjestäjä voi suunnata osan koulutustarjonnasta lukion oppimäärän suorittaneelle. 5 :ssä säädettäisiin valintakriteereistä. Ehdotuksen mukaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneet hakijat jaetaan hakeutumisvuonna perusopetuksen oppimäärän suorittaneisiin, aiemmin perusopetuksen oppimäärän suorittaneisiin, joilla ei ole koulutuspaikkaa sekä hakijoihin, joilla on voimassa oleva opiskelupaikka. Lisäksi valintakriteereihin ehdotetaan joitakin täsmennyksiä, kuten jäljempänä esitetään. 6 :ssä säädettäisiin valintapisteiden laskemisesta ja täsmennettäisiin valintajärjestystä siten, että mikäli hakijoiden valintapistemäärä on yhtä suuri sen jälkeen, kun hakijat on asetettu järjestykseen, opiskelijaksi ottaminen tapahtuu satunnaisjärjestyksessä. Hakijat asetettaisiin järjestykseen seuraavin perustein: hakutoivejärjestys, pääsy- ja soveltuvuuskokeen pistemäärä, yleinen koulumenestys ja painotettavat arvosanat. 7-9. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita esitetään muutettavaksi siten, että hakijalle, jolla ei ole koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa annettaisiin ehdotuksen mukaan kahdeksan valintapistettä (7 ). 5
Perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneet sekä vähintään 1100 tunnin laajuisen perusopetuksen lisäopetuksen tai vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatillisen peruskoulutuksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetuksen suorittaneet saisivat lisäksi kuusi lisäpistettä. Lisäksi esitetään, että kansanopistojen järjestämä pitkäkestoinen, lukuvuoden mittainen koulutus otettaisiin myös vastaavasti huomioon lisäpisteitä antavana koulutuksena. Kyseisillä linjoilla voi opiskella mm. ammattisivistäviä opintoja, jotka antavat pohjaa varsinaiselle ammatilliselle koulutukselle. Ehdotuksen mukaan hakeutumisvuonna perusopetuksen päättäneet ja edellä mainitut opinnot suorittaneet saisivat edellä 7 :ssä säädetty huomioon ottaen yhteensä 14 valintapistettä. Lisäpistemäärän nostaminen esitetyllä tavalla parantaisi merkittävästi perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneiden sekä valmistaviin ja valmentaviin koulutuksiin osallistuneiden mahdollisuuksia tulla valituksi hakemaansa koulutukseen. Esitys myös kannustaisi nykyistä enemmän osallistumaan valmistaviin koulutuksiin, mikäli henkilö ei tule valituksi tutkintotavoitteiseen koulutukseen tai mikäli henkilön edellytykset siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutuksen eivät ole riittävät. Tällä voitaisiin vähentää merkittävästi sitä, että ilman koulutuspaikkaa jääneet hakijat eivät hakeutuisi minkään aktiivitoimenpiteen piiriin. Lisäksi valmistavilla koulutuksilla voidaan vähentää myös tutkintotavoitteisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä. 10 ja 11. Ehdotuksen mukaan muutetaan yleisestä koulumenestyksestä ja painotettavista arvosanoista annettavien pisteiden asteikkoa. Voimassa olevassa opiskelijaksi ottamisen perusteissa annetaan pisteitä yleisestä koulumenestyksestä siten, että neljä pistettä saa, mikäli keskiarvo on 5,5-5,74 ja maksimipistemäärän (16 pistettä) saa, mikäli hakijan keskiarvo on 8,5 tai korkeampi. Pisteasteikkoa esitetään muutettavaksi siten, että minimipistemäärä on 1 piste ja maksimipistemäärän saisi jatkossa keskiarvolla, joka on 9,25 tai enemmän. Ehdotettu muutos lisää hakijoiden yhdenvertaista kohtelua, koska pistemääräasteikko olisi skaalattu keskiarvoasteikon mukaisesti kaikilta osin. Vastaava menettely toteutettaisiin myös painotetuista arvosanoista saatavien pisteiden osalta. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneilla otetaan kaikilla koulutusaloilla huomioon perusopetuksen päättötodistuksen arvosanat liikunnassa, kuvataiteessa, käsityössä, kotitaloudessa ja musiikissa. Kolmesta parhaasta edellä mainitusta aineesta lasketaan niiden aritmeettinen keskiarvo. 12. Ehdotuksen mukaan otetaan työkokemuksesta annettavien lisäpisteiden yhteydessä huomioon myös työpajatoiminta sekä työmarkkinatuella tapahtuva harjoittelu. Nykyisin hakija voi saada työkokemuksesta 1-5 lisäpistettä. Työkokemukseksi on luettu sellainen työkokemus, joka on hankittu perusopetuksen suoritettuaan tai 16 vuotta täytettyään. Oppisopimuskoulutuksesta on työkokemukseksi luettu todistusten osoittama työkokemuksen määrä. Lisäpisteitä esitetään annettavaksi jatkossa työkokemuksen ohella myös vähintään kolmen kuukauden pituiseen työpajatoimintaan tai työmarkkinatuella tapahtuvaan harjoitteluun osallistumisesta. 6
Työkokemuksesta saatavien lisäpisteiden maksimimäärää esitetään laskettavaksi viidestä kolmeen. Tällä tuettaisiin osaltaan nopeampaa siirtymistä perusasteelta toisen asteen koulutukseen, mutta ottaa myös pidemmän työkokemuksen edelleen huomioon hakeutumista edistävänä tekijänä. Toisaalta pitkän työkokemuksen omaaville tarkoituksenmukainen koulutusmuoto on useimmiten näyttötutkintotavoitteinen koulutus. 13. Ehdotuksen mukaan hakutoiveesta saatavia lisäpisteitä esitetään muutettavaksi siten, että ensisijaisesta hakutoiveesta saatavia lisäpisteitä alennettaisiin nykyisestä kolmesta kahteen ja toisesta hakutoiveesta ei enää annettaisi lisäpisteitä. Tällä tuettaisiin osaltaan sitä, että hakija voisi päästä ensisijaisesti hakemaansa koulutusvaihtoehtoon. Ensisijaisten ja toissijaisten hakutoiveiden osalta menettely ei muuttaisi hakijoiden asemaa, mutta muiden hakutoiveiden osalta hakijan asema paranisi jossain määrin. Ottaen huomioon opiskelijaksi ottamisen kriteerien kokonaisuuden, muutos olisi kuitenkin vähäinen. 14. Pykälässä säädettäisiin aiempien opintojen, harrastusten ja muiden lisänäyttöjen perusteella annettavista valintapisteistä. Ehdotus vastaa pääosin nykytilannetta. Pykälän mukaan koulutuksen järjestäjä voi antaa tanssialan perustutkintoon, musiikkialan perustutkintoon, sirkusalan perustutkintoon, kuvallisen ilmaisun perustutkintoon tai liikunnanohjauksen perustutkintoon johtavaan koulutukseen pyrkivälle hakijalle aikaisempien tutkinnon alaan liittyvien opintojen, harrastusten, tai muiden lisänäyttöjen perusteella 1 3 valintapistettä. Koulutuksen järjestäjä, jolla on erityinen koulutustehtävä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi voi antaa tähän koulutukseen pyrkivälle hakijalle urheilullisten ansioiden perusteella 1 3 valintapistettä. Asetusehdotuksessa esitetään, että urheilijoiden ammatillista koulutusta koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että urheilijoiden ammatillisen koulutuksen erityistehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät voivat antaa urheilijoille tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen hakeutuville 1-3 lisäpistettä urheilullisten ansioiden perusteella. Aikaisemmin urheilijoille tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen hakeneet on voitu valita joustavan valinnan kautta. Muutos koskee vain niitä koulutuksen järjestäjiä, joilla on erityisenä tehtävänä urheilijoiden ammatillinen koulutus (5 koulutuksen järjestäjää). Muutoksella tuetaan huippu-urheilu-uran ja ammatillisen koulutuksen yhdistämistä. Tällä edistetään huippu-urheilua ja turvataan työllistymismahdollisuuksiaan urheiluuran päätyttyä. 15. Pykälässä säädettäisiin pääsy- ja soveltuvuuskokeista. Ehdotuksen mukaan kaikki hakijat kutsuttaisiin jatkossa pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin, mikäli koulutuksen järjestäjä sellaisia järjestää. Hakija kutsuttaisiin hakukohteen ensimmäiseen ammatillisen koulutuksen hakutoiveeseen. Kaikkien hakijoiden kokeisiin kutsumisella voitaisiin edistää sellaisten motivoituneiden ja käytännöllisesti suuntautuneiden hakijoiden koulutukseen pääsyä, jolla on heikko perusopetuksen päättötodistus. Hakijat saisivat nykyistä paremmat mahdollisuudet osoittaa osaamistaan ja motivoituneisuuttaan silloin kun koulutuksen järjestäjä järjestää pääsy- ja soveltuvuuskokeen. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjä päättää valinta- ja soveltuvuuskokeista. Nykyisin kokeisiin kutsutaan hakijat esivalinnan jälkeen. Tämän myötä osa motivoituneista hakijoista ei ole saanut mahdollisuutta osallistua valinta- ja soveltuvuuskokeeseen. 7
Lisäksi tavoitteena on yhtenäistää pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Tällä parannettaisiin hakijoiden yhdenvertaista kohtelua sekä koetulosten hyödynnettävyyttä hakeutumisprosessissa. Tällöin soveltuvuuskokeen tulokset olisivat paremmin siirrettävissä, mikäli hakija hakee jonkin toisen koulutuksen järjestäjän vastaavaan hakukohteeseen. Hakijan ei näin tarvitsisi osallistua useampaan soveltuvuuskokeeseen pyrkiessään samaan koulutukseen useammalle koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjä päättäisi jatkossakin pääsy- tai soveltuvuuskokeen järjestämisestä. Kokeiden järjestämistä ei ole tarkoitus lisätä, vaan yhdenmukaistaa silloin, kun niiden järjestäminen on perusteltua ja tarkoituksenmukaista. 3 LUKU Lukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottaminen 16. Kuten nykyisinkin, koulutuksen järjestäjä voi suunnata osan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta lukion oppimäärän suorittaneille. Ehdotuksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voisi tarvittaessa määrätä koulutustarjonnan tarkemmasta suuntaamisesta lukion oppimäärän suorittaneille. 17. Pykälässä säädettäisiin lukion oppimäärän suorittaneiden hakeutumisessa käytettävistä todistuksista. Lukion oppimäärän suorittanut käyttää hakeutumisessa lukion päättötodistusta tai suoritetusta International Baccaraureate-tukinnosta (IB), Eurooppalaisesta ylioppilastutkinnosta (EB) tai Reifeprufung-tutkinnosta (RP) saatua todistusta. Asetuksessa säädettäisiin edellä mainittujen tutkintoja muuntokaava lukion oppimäärään verrattuna. 18. Pykälässä säädetään lukion oppimäärän suorittaneiden opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintakriteereistä. Pykälä vastaa pääosin voimassa olevaa säännöstä. Pisteitä ei enää annettaisi toisesta hakutoiveesta. Lisäksi aiemmasta poiketen otettaessa opiskelijoita erityisenä koulutustehtävänä järjestettävään urheilijoiden ammatilliseen peruskoulutukseen hakijalle voitaisiin antaa urheilullisten ansioiden perusteella lisäpisteitä 2 momentissa säädettyjen valintakriteerien lisäksi. 19. Pykälässä säädetään valintapisteiden laskemisesta. Jos hakijoiden valintapistemäärä on yhtä suuri sen jälkeen, kun hakijat on asetettu järjestykseen säädetyllä tavalla, opiskelijaksi ottaminen tapahtuu satunnaisjärjestyksessä. 20. Pykälässä säädetään valintapisteistä yleisestä koulumenestyksestä. Voimassa olevassa opiskelijaksi ottamisen perusteissa annetaan pisteitä yleisestä koulumenestyksestä siten, että neljä pistettä saa, mikäli keskiarvo on 5,5-5,74 ja maksimipistemäärän (16 pistettä) saa, mikäli hakijan keskiarvo on 8,5 tai korkeampi. Pisteasteikkoa esitetään muutettavaksi siten, että em. alimmalla keskiarvolla saa 1 pisteen ja maksimipistemäärän saisi jatkossa keskiarvolla, joka on 9,25 tai enemmän. Ehdotettu muutos lisää hakijoiden yhdenvertaista kohtelua, koska pistemääräasteikko olisi skaalattu keskiarvoasteikon mukaisesti kaikilta osin. 21. Pykälässä säädetään valintapisteistä työkokemuksen, hakutoiveen, sukupuolen, aikaisempien opintojen, harrastusten ja muun lisänäytön, urheilullisten ansioiden sekä pääsy- tai soveltuvuuskokeiden perusteella. Tältä osin sovelletaan, mitä 12-15 :ssä säädetään. 8
4 LUKU Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuva valinta 22-23. Koska nykyiseen joustavaan valintaan esitetään merkittäviä muutoksia, sen nimi olisi tarkoituksenmukaista muuttaa sekaannusten välttämiseksi. Uudeksi nimeksi esitetään koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvaa valintaa. Nykyisten valintaperusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä voi ottaa opiskelijoiden henkilöön liittyvän erityisen syyn perusteella enintään 30 prosenttia kuhunkin valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia henkilökohtaisia syitä voivat olla esim. terveydelliset syyt, oppimisvaikeudet, ammatillisen peruskoulutuksen puuttuminen, koulutodistusten vertailuvaikeudet, harrastustoimintaan liittyvät syyt, sosiaaliset syyt ja työllistymiseen liittyvät syyt. Ottaen huomioon mm. erityisopetuksen voimakkaan laajentumisen viimeisten vuosien aikana sekä erilaiset ammatilliseen koulutukseen valmentavat ja valmistavat koulutukset ja joustavaan valintaan liittyvät yhdenvertaisuusongelmat, joustavalle valinnalle ei nykyisessä muodossaan ole osoitettavissa samanlaista tarvetta, kuin sillä on aikaisemmin ollut. Joustavan valinnan kaltaiselle menettelylle on kuitenkin jatkossa edelleen tarvetta, mutta sen käyttöä olisi tarpeen täsmentää ja rajata. Tavoitteena toisaalta parantaa eri syistä heikommassa asemassa olevien hakijoiden mahdollisuuksia päästä koulutukseen, toisaalta tukea sitä, että hakija tulisi valituksi koulutukseen, jonka suorittamiseen hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet. Esitetään, että jatkossa puheena olevaa valintamenettelyä käytettäisiin pääasiallisesti tilanteissa, jossa henkilöltä puuttuu perusopetuksen päättötodistus tai todistus ei eri syistä johtuen ole vertailukelpoinen. Vertailuongelmia syntyy esimerkiksi silloin, kun hakijalla on ulkomailla suoritettu perusopetus tai hakijalla on yksilöllistetty oppimäärä jossain aineessa. Yksilöllistetyn oppimäärän suorittaneet voisivat jatkossakin hakea yhteishaussa kuten nykyisin, mutta lisäksi heillä olisi mahdollisuus hakeutua koulutukseen po. valinnan kautta. Lisäksi harkintaan perustuvaa valintaa voitaisiin käyttää tilanteissa, jossa hakijalla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai erilaiset sosiaaliset syyt antaisivat perusteen käyttää harkintaan perustuvaa valintaa koulutuspaikan turvaamiseksi hakijalle. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen. Osana valintaa koulutuksen järjestäjän tulisi selvittää hakijan valmiudet suoriutua opinnoista. Jotta hakijoita kohdeltaisiin yhdenvertaisesti, esitetään, että koulutuksen järjestäjä käyttäisi osana valintaprosessia yhdenmukaista oppimisvalmiuksia mittaavaa koetta, jolla selvitettäisiin opiskelijan valmiuksia opinnoista suoriutumiseen. Opiskeluvalmiuksia mittaava koe ei kuitenkaan yksin ratkaisisi hakijan valintaa, vaan se perustuisi koulutuksen järjestäjän kokonaisharkintaan. Lisäksi mikäli koulutuksen järjestäjä järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeen jossain hakukohteessa, myös joustavan valinnan kautta pyrkivät osallistuisivat siihen. 9
5 LUKU Erinäiset säännökset 24. Pykälässä säädettäisiin opetuskielen hallinnan osoittamisesta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 11 :n mukaan oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi tai suomi ja ruotsi, Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi järjestämisluvassa on voitu määrätä, että erikseen määrätyn koulutusalan opetuskielenä on koulutuksen järjestäjän opetuskielestä poiketen joko suomi tai ruotsi. Mikäli hakijan äidinkieli on muu kuin opetuskieli, hakijan tulee osoittaa, että hänellä on riittävät valmiudet opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen. Kielitaidon osoittamiseksi koulutuksen järjestäjä järjestää kielikokeen niille hakijoille, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli. Nykyisin koulutuksen järjestäjä voi päättää kielikokeen järjestämisestä ja kokeisiin kutsuttavista hakijoista. Koulutuksen järjestäjien käytännöt ovat vaihdelleet, mikä voi asettaa hakijat eriarvoiseen asemaan hakutilanteessa. Esitetään, että laaditaan valtakunnalliset, yhtenäiset kielikokeet ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja varten. Pykälässä määriteltäisiin sellaiset opinnot, joiden suorittamisen perusteella voitaisiin katsoa, että hakijan opetuskielen taito on riittävä eikä erillisiä kielikoetta tarvittaisi. Säännös lisäisi opiskelijoiden yhdenvertaista kohtelua. 25. Tämän asetuksen mukaisista opiskelijaksi ottamisen perusteista voitaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä tarvittaessa poiketa otettaessa opiskelijoita koulutukseen, jonka järjestämiseen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 23 :n mukainen kokeilulupa. Voimassa olevassa asetuksessa on vastaava säännös. 3. Vaikutukset Yhteenvetona voidaan esittää, että yhteishakuun ja ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteisiin esitettävillä uudistuksilla kaikille perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille sekä valmistaviin koulutuksiin osallistuneille voidaan tarjota koulutuspaikka toisella asteella. Lisäksi koulutustarjontaa voidaan suunnata merkittävästi muille vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville hakijoille. Suoritettujen koelaskelmien perusteella yksistään perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille sekä valmistaviin koulutuksiin osallistuville annettavien lisäpisteiden nostaminen kolmesta kuuteen olisi vaikuttanut siten, että vuoden 2011 yhteishaussa olisi valituksi tullut noin 1500-2000 perusopetuksen päättänyttä hakijaa enemmän. Lisäksi pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin olisi tullut kutsutuksi yli 2000 perusopetuksen päättänyttä hakijaa enemmän. Mikäli näistä esimerkiksi puolet olisi tullut valituksi, valittujen määrä olisi kasvanut 2500-3000 henkilöön. Kaikkien hakijoiden kutsuminen pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin olisi osaltaan parantanut tilannetta entisestään. Arvio perustuu siihen, että yhteishaussa olisivat hakeneet samat henkilöt. Kun jatkossa yhteishaussa hakisivat perusopetuksen päättäneiden ohella pääasiallisesti vailla toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat, tämä vapauttaisi po. kohderyhmien käyttöön yhteishaun piirissä olevaa koulutustarjontaa varovaisen arvion mukaan 3000-5000 paikkaa, mikäli koulutuksen järjestäjät säilyttäisivät yhteishaun piirissä olevan koulutustarjonnan (noin 47-48 000 aloituspaikkaa) 10
nykytasolla. Koulutuksen järjestäjillä on toimivalta päättää yhteishaun piirissä olevasta koulutustarjonnastaan ja siksi arvio on suuntaa-antava. Kaikkien hakijoiden kutsuminen pääsy- tai soveltuvuuskokeisiin lisää koulutuksen järjestäjien työmäärää, mutta ei välttämättä merkittävästi niillä aloilla (esim. sosiaali- ja terveysalalla kokeisiin kutsuttavien määrä lisääntyisi vain noin 15 %:lla), joilla kokeita jo muutoinkin järjestetään. Soveltuvuus- ja valintakokeisiin lähetetään vuosittain noin 50 000 kutsua, kun hakutoiveita ammatilliseen koulutukseen on yhteensä noin 88 000. Lisäksi kutsumalla kaikki hakijat soveltuvuuskokeeseen, nykyisten kokeiden edellyttämistä esivalinta-ajoista voitaisiin luopua. Tämän myötä yhteishaun aikataulua voitaisiin myöhentää, jolloin opinto-ohjaukselle jäisi enemmän aikaa. Tämä lisäksi keventäisi ja yksinkertaistaisi hakuprosessia, poistaisi tarpeettomia tiedonkeruita opetuksen järjestäjiltä ja parantaisi tietojen luotettavuutta (mm. välitodistusten pyytäminen). Kun tilastokeskuksen tietojen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen ulkopuolelle on vuosittain jäänyt noin 3500-4500 hakijaa viimeksi kuluneen kymmenen vuoden ajan, kaikille perusopetuksen päättäneille sekä valmistaviin koulutuksiin osallistuville voitaisiin ehdotettujen muutosten myötä tarjota opiskelupaikka tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Lisäksi opiskelijaksi ottamisen perusteisiin esitetyillä muutoksilla voitaisiin merkittävästi parantaa perusopetuksen päättäneiden sekä valmistaviin koulutuksiin osallistuneiden vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja ilman koulutuspaikkaa olevien mahdollisuuksia tulla valituksi ensisijaisesti hakemaansa koulutukseen. Opiskelijavalinnassa on kuitenkin otettava huomioon, että kaikki koulutuspaikan saaneet eivät ota sitä vastaan. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että tarjottu paikka ei ole ensimmäisen hakutoiveen mukainen. Ensimmäisen hakutoiveen toteutuminen puolestaan on sidoksissa niin alaan kuin alueelle, jolle haetaan. Näiden ohella koulutukseen pääsyyn vaikuttaa myös se, täyttääkö hakija opiskelijaksi ottamisen kriteerit hakemassaan koulutuksessa. Osa hakijoista siirtyy lisäksi valmentaviin tai valmistaviin koulutuksiin, joko siksi, että sopivaa opiskelupaikkaa ei saatu tai siksi, että hakijan alavalinta ei ole vielä selkeytynyt tai koska hakijan opiskeluvalmiudet eivät ole riittävät. Vuosittain valmistaviin ja valmentaviin koulutuksissa on ollut opiskelijoita noin 6500. Näistä ammattistartissa aloittaa noin 1500, maahanmuuttajien valmistavassa ja valmentavassa noin 1500, vammaisten valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa noin 3000 ja kotitalousopetuksessa noin 500 opiskelijaa. Nämä opiskelijapaikat eivät ole kotitalousopetusta lukuun ottamatta yhteishaun piirissä. Lisäksi on otettava huomioon, että osa perusopetuksen päättäneistä ei voi sijoittua tutkintotavoitteiseen koulutukseen esimerkiksi kehitysvamman tai muun vamman/sairauden seurauksena. Edellä esitettyjen kehittämisehdotusten ohella koulutustakuun toteuttaminen edellyttää, että koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja tulee olla riittävästi tarjolla lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman ammatillista tutkintoa jääneille nuorille ja työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tuleville ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. 11
4. Asian valmistelu Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintaa ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistusta on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä. Työn tueksi koottiin asiantuntijaryhmä, jossa oli edustajia mm. Opetushallituksesta, opinto-ohjaajista ja Suomen Kuntaliitosta. Työn aikana on suoritettu koeajoja, joissa on verrattu voimassa olevien perusteiden ja ehdotettujen perusteiden vaikutuksia opiskelijavalintaan. Valmistelutyössä on tukeuduttu opiskelijaksi ottamisen perusteista tehdyn tutkimuksen sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kehittämishankkeen tuloksiin. Opetusministeriö käynnisti vuonna 2007 tutkimushankkeen, jossa selvitettiin hakujärjestelmän ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden toimivuutta sekä aiemman uudistamisen vaikutusta opiskelijavalintaan (Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden kehittäminen, Opetushallitus 2008). Tutkimuksen tulosten mukaan käytössä oleva opiskelijaksi ottamisen kriteeristö on tasapainoinen kokonaisuus ja se kohtelee hakijoita aikaisemmin käytössä ollutta kriteeristöä tasa-arvoisemmin. Valintaperusteiden kehittämiseksi annettiin seuraavat suositukset: pääsy- tai soveltuvuuskokeiden merkittävyyden takia menettelytapoja tulisi kehittää, kaikkien hakukelpoisten hakijoiden kutsuminen kokeisiin helpottaisi vähemmistösukupuolen edustajien valintaa ja yksinkertaistaisi haku- ja valintaprosessia, joustavan valinnan perusteita tulisi ajanmukaistaa, täsmentää ja jopa tiukentaa, yksilöllistettyjen opintojen kautta toiselle asteelle eteneviä opiskelijoita on tuettava ja kannustettava, mutta samalla on huolehdittava kaikkien hakijoiden tasavertaisesta kohtelusta, ammatillisille erityisoppilaitoksille kaivataan keinoja yhteistyön tehostamiseksi ja etenkin hakuprosessin helpottamiseksi. Opetushallitus käynnisti opetusministeriön toimeksiannosta keväällä 2009 hankkeen (ns. VAKUVA-hanke), jonka tavoitteena oli kehittää pääsy- ja/tai soveltuvuuskokeiden valtakunnallisuutta sekä mahdollistaa kaikkien hakukelpoisten hakijoiden osallistuminen kokeisiin koulutuksissa, joissa koulutuksen järjestäjät edellyttävät hakijalta pääsy- ja soveltuvuuskokeet. Tavoitteena oli myös kehittää kokeiden vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä kielikokeiden valtakunnallisuutta. (opetusministeriön päätös 12/521/2009). Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden uudistamisen yhtenä tavoitteena on kehittää soveltuvuuden arviointia jo opiskelijaksi hakeutumisen vaiheessa. Ministeriö järjesti ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen kehittämisestä kuulemistilaisuuden 23.8.2012. Lausuntoja/kannanottoja ehdotukseen ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen kehittämiseksi jätti yhteensä 34 eri tahoa. Koulutuksen järjestäjiä oli 17 lausunnon antajista. Lisäksi lausunnon antoivat työ- ja elinkeinoministeriö, Opetushallitus, Suomen kansanopistoyhdistys ry Finlands Folkhögskolförening ry, Urheiluopistojen yhdistys ry. ja Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto ry., SAK, STTK, OAJ ja Kuntaliitto, Suomen opinto-ohjaajat ry, Matkailuravitsemis- ja talousalan rehtoriyhdistys ry., Ammatilliset erityisopettajat ry., Lukiolaisten liitto ry, Valtakunnallinen työpajayhdistys, Vammaisfoorumi ry sekä Mikkelin kaupungin perusopetuksen 12
yläkoulujen oppilaanohjaajat. Uudistukseen suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Joustavan haun kehittäminen nähtiin perustelluksi, mutta se jossakin muodossa nähtiin tarpeellisena. Kaikkien kutsuminen pääsykokeisiin nähtiin joissakin puheenvuoroissa haastavana ja lisätyötä aiheuttamana. Eri hakijaryhmien yhdenvertaista kohtelua painotettiin useissa puheenvuoroissa ja lausunnoissa. Aiemmin ammatillisen tutkinnon suorittaneiden jääminen yhteishaun ja valintaperusteiden soveltamisalan ulkopuolelle ei nähty joissakin puheenvuoroissa ja lausunnoissa hyvänä ratkaisuna. 5. Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Uusia opiskelijaksi ottamisen perusteita sovellettaisiin ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita syksyn 2013 yhteishaussa keväällä 2014 alkavaan koulutukseen. Aikataulu on sovitettu yhteen SADe -ohjelmassa toteutettavan Oppijan palvelukokonaisuuden uusien sähköisten hakupalvelujen käyttöönoton kanssa. Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta, josta löytyvät jatkossa kattavasti sekä kansalaisten että koulutuksen ja opetuksen järjestäjien palvelut esiopetukseen ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen asti. Lisäksi rakennetaan todennetun osaamisen rekisteri, joka alkuvaiheessa palvelee koulutukseen hakeutumista eri muodoissaan. Uudistetut sähköiset hakupalvelut ja todennetun osaamisen rekisteri ovat välttämättömiä, jotta opiskelijavalintoja ja hakeutumista voidaan uudistaa edellä esitetyllä tavalla. Opiskelijavalintaan esitettävien uudistusten toimeenpano edellyttää riittävää siirtymäaikaa, jotta hakijat voidaan informoida muutoksista ja jotta opinto-ohjaajat sekä koulutuksen järjestäjien opiskelijavalintaan osallistuvat henkilöt ennätetään informoimaan ja kouluttamaan ennen uudistusten toimeenpanoa. Asetuksella kumotaan opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 26 päivänä helmikuuta 2002 annettu opetusministeriön asetus (167/2002) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetusta sovellettaisiin vielä otettaessa opiskelijoita vuonna 2013 alkavaan koulutukseen. 13