Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma tutuksi
Hyvä huoltaja, Perusopetuksen toimintakulttuurin muutos kohti ilmiölähtöisyyttä ja monialaisuutta Tervetuloa tutustumaan Keravan perusopetuksen uuteen opetussuunnitelmaan! Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, mitä koulussa tulisi opettaa. Keravan opetustoimi on valmistellut uutta opetussuunnitelmaa tiiviissä yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja eri sidosryhmien kanssa vuodesta 2013 lähtien. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi opetussuunnitelman loppukeväällä 2016. Uuden opetussuunnitelman myötä koulussa ei niinkään muutu se, mitä opetetaan vaan se, miten opetetaan. Siksi tässä oppaassa kuvataan erityisesti uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomia perusopetuksen toimintakulttuurin muutoksia. Toimintakulttuurimuutoksessa keskiössä on koulu oppivana yhteisönä, joka kannustaa kaikkia jäseniään kokeilemaan, tutkimaan, innostumaan ja yrittämään. Mitä perusopetuksen opetussuunnitelma sisältää? Opetussuunnitelma sisältää kaksi osaa, yleisen osan sekä oppiaineosan, joka jakautuu edelleen vuosiluokkien 1 2, 3 6 ja 7 9 kokonaisuuksiin. Opetussuunnitelman yleisessä osassa määritellään keravalaisten peruskoulujen toimintaympäristön viitekehys, johon kuuluvat toimintaa ohjaavat arvot, oppimiskäsitys, toimintakulttuurin ominaispiirteet, keravalaiset opetuksen painotukset, oppimisen arvioinnin periaatteet sekä oppilaan hyvän oppimisen ja terveen kehityksen tukemisen periaatteet. Lisäksi yleisessä osassa kuvataan Keravan tuntijako, kieliohjelma, oppilaiden laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet sekä valinnaisuus. Oppiaineosion rakenne on kirjattu vuosiluokkakokonaisuuksittain 1 2, 3 6 ja 7 9. Osiossa kuvataan oppiaineiden opetuksen tavoitteet, sisällöt ja yhteys laaja-alaiseen osaamiseen sekä oppimisen tavoitteet vuosiluokittain. Lisäksi oppiaineosassa määritellään eri oppiaineiden osalta muun muassa oppimisympäristöihin ja oppimisen arviointiin liittyviä oppiainekohtaisia tarkennuksia. Opetussuunnitelma herää henkiin kouluissa. Kiitämme arvokkaasta yhteistyöstä opetussuunnitelman laadinnassa ja toivomme jatkossakin avointa vuoropuhelua koulujen toiminnan kehittämisessä! Tiina Larsson Kasvatuksen ja opetuksen toimialajohtaja 2 3
Opetussuunnitelman käyttöönotto Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma otettiin alakouluissa kokonaisuudessaan käyttöön 1.8.2016. Yläkoulut siirtyivät uuteen opetussuunnitelmaan 1.8.2016 alkaen opetussuunnitelman yleisen osan osalta (pois lukien valinnaisuus sekä päättöarviointia ja todistuksia koskevat säädökset). Oppiaineosio otetaan yläkouluissa käyttöön seuraavasti: Mikä opetuksessa muuttuu? Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma tuo mukanaan monia uudistuksia koulujen arkeen keskeisimpänä koulujen toimintakulttuurin muutos kohti oppivaa yhteisöä ja laaja-alaista osaamista. Muutoksessa tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Keskiössä on koulu oppivana yhteisönä, joka tukee yhdessä oppimista, tutkimista, kokeilemista, innostumista ja onnistumista. Oppilas keskiössä Näin ollen vuosiluokka, joka aloitti kuudennen luokan kuluvana syksynä 2016, on ensimmäinen vuosiluokka, joka opiskelee yläkoulussa oppiaineet uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Uuteen opetussuunnitelmaan siirtymisen aikataulu on valtakunnallisesti määritelty, eikä yksittäinen kunta voi poiketa siitä. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman oppimiskäsitys korostaa yhä laajemmin oppilaan aktiivista toimijuutta. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaan aktiivista roolia omassa oppimisessa ja koulunkäynnissä korostetaan läpi oppimisprosessin suunnittelusta arviointiin saakka. Opettajan rooli muuttuukin yhä enemmän oppimisen mahdollistajaksi ja ohjaajaksi. Oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Yllä kuvattu oppimiskäsitys vaikuttaa myös opetuksen työskentelytapoihin ja oppimisympäristöihin, joista voit lukea lisää sivuilta 11 13. 4 5
Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan taitojen, tietojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä soveltaa tietoja ja taitoja tilannesidonnaisesti. Opetussuunnitelmauudistuksen yhtenä lähtökohtana käytetty laaja-alainen osaaminen jaetaan perusopetuksessa seitsemään osa-alueeseen: ilmiöitä ja kokonaisuuksia sekä eri tiedonalojen yhdistämistä. Eheyttävän opetuksen tavoitteena on sellainen laaja-alainen osaaminen, jota tulevaisuuden maailmassa erityisesti tarvitaan. Eheyttävää opetusta toteutetaan Keravalla muun muassa monialaisten oppimiskokonaisuuksien kautta. Jatkossa Keravan perusopetuksessa toteutetaan lukuvuosittain vähintään kaksi monialaista oppimiskokonaisuutta. Syksyisin toteutettava monialainen oppimiskokonaisuus sisältää seuraavat teemat: Miten voin hyvin? Miten kasvan maailmankansalaiseksi? Minustako keksijä? Keväisin toteutetaan kouluyhteisön yhdessä suunnittelema monialainen oppimiskokonaisuus teemana keravalaisuus, ajankohtaiset ilmiöt tai kestävä tulevaisuus. Lisäksi kouluja rohkaistaan toteuttamaan muita monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Seuraavalla aukeamalla esitellään monialaisten oppimiskokonaisuuksien polku Keravalla. Opetussuunnitelmauudistuksen lähtökohta on ollut näkemys muuttuvasta maailmasta sekä osaamisesta, jota oppilaat tarvitsevat ihmisenä kasvamiseen, opiskeluun, työntekoon ja kansalaisena toimimiseen tulevaisuuden maailmassa. Laaja-alaisella, tiedon- ja taidonalat ylittävällä ja yhdistävällä osaamisella pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteena on tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Nämä tavoitteet ovat osa koulun kaikkea toimintaa ja opetusta. Erityisen tärkeää on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. Opetuksen eheyttäminen Tärkeä toimintakulttuurin kehittämistä koskeva osa on opetuksen eheyttäminen, jonka tavoitteena on tehdä näkyväksi opiskeltavien asioiden väliset suhteet ja keskinäiset riippuvuudet. Eheyttävällä opetuksella pyritään pois oppiainejakoisuudesta kohti oppiainerajat ylittäviä 6 Oppivassa yhteisössä kaikki ovat elinikäisiä oppijoita. Oppivassa yhteisössä opitaan monella tavalla tehden. Oppiva yhteisö tarjoaa turvalliset puitteet opetella osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Oppivassa yhteisössä erilaiset ajatukset, mielipiteet ja toimintatavat nähdään rikkautena. 7
Monialaiset oppimis kokonaisuudet Keravalla Vuosiluokka 1: Miten voin hyvin? Yhdessä leikkien ja laulaen Oppimiskokonaisuudessa oppilaat harjoittelevat ryhmässä toimimista ja vastuunottoa yhteisestä toiminnasta. Keskiössä ovat leikki ja yhteisöllisyys sekä olemisen ja tekemisen ilo, ja tavoitteena tunnetaitojen, itseilmaisun ja vuorovaikutustaitojen opettelu. Vuosiluokka 2: Miten kasvan maailmankansalaiseksi? Maailma kylässä Oppimiskokonaisuudessa oppilaat pohtivat ilmiötä suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden näkökulmista lähtökohtana oman yhteisön monimuotoisuus, vuorovaikutus ja erilaisuuden kunnioittaminen. Vuosiluokka 3: Minustako keksijä? Miten tämä toimii? Oppimiskokonaisuudessa oppilaat harjoittelevat keksintöjen tekemistä, rakentamista ja muotoilua oppilaita kiinnostavan, tekniikkaan liittyvän ilmiön kautta. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden myönteistä kuvaa itsestään luovien ajatusten tuottajana. Vuosiluokka 4: Miten voin hyvin? Terveystalkoot Oppimiskokonaisuuden tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät terveyden ja fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin perusteet sekä vaikutusmahdollisuutensa omaan ja toisten hyvinvointiin. Vuosiluokka 6: Minustako keksijä Ideasta tuotteeksi Oppimiskokonaisuudessa oppilaat harjoittelevat luovaa ja pitkäjänteistä työskentelyä ideoimalla, suunnittelemalla, toteuttamalla ja viimeistelemällä tuote tai esitettävä teos. Vuosiluokka 7: Miten voin hyvin? murrosikä Vuosiluokka 8: Miten kasvan maailmankansalaiseksi? Ymmärrän maailmaa Vuosiluokka 9: Minustako keksijä? Elämää helpommaksi luonnontieteiden avulla Vuosiluokka 5: Miten kasvan maailmankansalaiseksi? Maailma on kylä Oppimiskokonaisuudessa oppilaat tutkivat maailman kulttuurista monimuotoisuutta ja historiaa sekä rohkaistuvat ennakkoluulottomaan vuorovaikutukseen. Vuosiluokka 3: Minustako keksijä? Miten tämä toimii? Vuosiluokka 4: Miten voin hyvin? Terveystalkoot Vuosiluokka 6: Minustako keksijä? Ideasta tuotteeksi Vuosiluokka 1: Miten voin hyvin? Yhdessä leikkien ja laulaen Vuosiluokka 2: Miten kasvan maailmankansalaiseksi? Maailma kylässä Vuosiluokka 5: Miten kasvan maailman- Vuosiluokka 7: Miten voin hyvin Murrosikä kansalaiseksi? Oppimiskokonaisuudessa oppilaat tutustuvat murrosikään, kas- Maailma on kylä vuun, kehitykseen ja seksuaalisuuteen eri oppiaineiden kautta. Tavoitteena on oppia tarkastelemaan omaa kasvua sekä pohtia omaa toimintaa ja sen vaikutuksia omaan hyvinvointiin. Vuosiluokka 8: Miten kasvan maailmankansalaiseksi Ymmärrän maailmaa Oppimiskokonaisuudessa oppilaat valitsevat itseä kiinnostavan ajankohtaisen globaalin ilmiön, jota tarkastellaan moniulotteisesti usean eri oppiaineen näkökulmasta. Tavoitteena on oppia ymmärtämään jatkuvasti muuttuvaa maailmaa. Syyslukukauden oppimiskokonaisuuksien polku Vuosiluokka 9: Minustako keksijä? Elämää helpommaksi luonnontieteillä Oppimiskokonaisuudessa oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat keksintöprojektin hyödyntäen luonnontieteitä. Tavoitteena on oppia ymmärtämään, miten luonnontieteitä voidaan hyödyntää elämää helpottavissa keksinnöissä ja arkielämän ongelmissa. 8 9
Keravan perusopetuksen arvot Keravalla perusopetuksessa toimitaan seuraavien arvojen ohjaamana: Turvallisesti kasvaen Turvallinen kasvaminen kouluyhteisössä tarkoittaa henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista. Yhteisesti sovitut toimintatavat ja säännöt luovat turvallisen toimintaympäristön. Hyvinvoinnin perustana ovat oikeudenmukaisuus, toisen kunnioittaminen ja toisesta välittäminen. Kestävään tulevaisuuteen suunnaten Kouluyhteisössä kasvatetaan oppilaita ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävään tulevaisuuteen. Oma vahva kulttuurinen ja sosiaalinen identiteetti on perustana rohkeudelle tutustua ja arvostaa muita kulttuureita. Kouluyhteisössä tuetaan ajatusta, että jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa niin lähiympäristönsä kuin globaalin maailman kestävään tulevaisuuteen. Oppivassa yhteisössä kaikki ovat elinikäisiä oppijoita. Tavoitteena on tulevaisuusosaamisen ja laaja-alaisen sivistyksen vahvistaminen. Yhdessä osallistuen Perusopetus toimii oppivan yhteisön periaatteiden mukaisesti. Arvokkaina asioina korostuvat koko kouluyhteisön keskinäinen vuorovaikutus, yhteisöllisyys, toisen kunnioittaminen ja suvaitsevaisuus. Yhdessä tekemällä opitaan toisilta ja samalla sosiaaliset taidot vahvistuvat. Erilaiset ajatukset, mielipiteet ja toimintatavat nähdään rikkautena. Lapsilähtöisesti oppien Oppimisessa ja kasvamisessa korostetaan lapsen ja nuoren vahvuuksia. Oppilaalla on oikeus oppia ikäkauden ja edellytystensä mukaisesti. Lapsilähtöistä oppimista toteutetaan joustavilla opetusjärjestelyillä. Kiireetön ja innostava oppimisympäristö mahdollistaa lapsen ja nuoren arvostavan kohtaamisen, kuuntelemisen ja oppimaan kannustamisen. Monella tavalla tehden Oppivassa yhteisössä opitaan monella tavalla tehden. Toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen luovat oppimisen iloa ja vahvistavat oppijan aktiivista roolia. Koulussa tuetaan lapsen ja nuoren luovuutta ja uteliaisuutta. Monipuoliset oppimisympäristöt ja oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevät työtavat kannustavat oppimaan. Keravan perusopetuksen painotukset Keravan perusopetuksessa painotetaan erityisesti oppilaiden osallisuutta, ja sen lisäksi kestävän tulevaisuuden rakentamista, fyysistä aktiivisuutta ja toiminnallisuutta sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista. Keravalla koulutyön perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja kaupunkitasolla. Oppilaiden osallisuus sisältää käytännön koulutyössä oppilaan osallisuutta omaan oppimiseensa ja koulutyöhönsä sekä oppilaisen edustuksellista osallisuutta koulun ja kaupungin eri toimielimissä. Oppilaan aktiivinen osallisuus omaan oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä tarkoittaa muun muassa oppilaan tavoitteellista osallistumista oman oppimisensa ja ryhmän toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Edustuksellinen osallisuus toteutuu jokaisen koulun jokaisessa luokassa esimerkiksi oppilaskuntatoiminnan luokkakokousmallin kautta. 10 11
Toiminnallisuus opetuksessa toteutetaan erityisesti toimintakulttuurin muutoksella kohti yhä monipuolisempia työtapoja ja oppimisympäristöjä. Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa koko opetusryhmän ja jokaisen oppilaan opetusta. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöt tukevat yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Aktiivisen osallistumisen kautta myös yhteisen kestävän tulevaisuuden ja hyvinvoinnin rakentaminen tulee yhä näkyvämmäksi oppilaille paitsi opetuksen ja muun koulun toiminnan, myös esimerkiksi koulun kestävän kehityksen ryhmän/ruokaraadin kautta. Kouluyhteisössä kasvatetaan oppilaita ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävään tulevaisuuteen ja tuetaan ajatusta, että jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa niin lähiympäristönsä kuin globaalin maailman kestävään tulevaisuuteen. Fyysinen aktiivisuus ja toiminnallisuus sisältää Keravan perusopetuksessa sekä tavoitteen tunti liikuntaa päivässä että työtapoihin ja oppimisympäristöihin liittyvän tavoitteen kohti mahdollisimman toiminnallista ja kokemuksellista opetusta. Keravan kouluissa käytetään toiminnallisia oppimismenetelmiä ja suositaan fyysistä aktiivisuutta tukevia toimintatapoja tavoitteena liikunnallisen elämäntavan opettaminen. Mahdollisuuksien mukaan kouluissa liikunnallistetaan oppitunteja, lisätään liikuntahetkiä koulupäivän aikana esimerkiksi pitkillä välitunneilla, järjestetään erilaisia liikuntakerhoja ja huomioidaan tunti liikuntaa päivässä -tavoite koulun valinnaisainevalikoimassa. Tieto- ja viestintätekniikka on oppimisen kohde ja väline. Tieto- ja viestintäteknologia on myös olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Keravalla yhtenä painotuksena opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tvt:n avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaisesta opetusta, ohjausta ja tukea. Koulu vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään niin yksilötasolla (esimerkiksi arviointikeskustelut sekä tuen järjestämiseen liittyvät tapaamiset) kuin yhteisötasollakin (esimerkiksi koulukohtaiset/luokkakohtaiset vanhempainillat, yhteiset lauantaityöpäivät ja vanhempainyhdistykset). Lisäksi järjestetään kaupunkitasoisia vanhempainiltoja ja keskusteluryhmiä. Henkilökohtaisen ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa, esimerkiksi sähköistä Wilma-järjestelmää ja koulun www-sivuja. 12 13
Tuntijako, oppiaineet ja valinnaisuus Yläkoulussa seitsemännen vuosiluokan jälkeen päättyvät, yhteisenä oppiaineena opetetut oppiaineet ovat musiikki, kuvataide, käsityö sekä kotitalous. Oppilaat voivat kuitenkin halutessaan opiskella näitä oppiaineita edelleen 8. 9. luokilla valinnaisina oppiaineina. Keravan perusopetuksen tuntijako on kolme vuosiviikkotuntia yli valtakunnallisen minimin. Yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa 38 opetustuntia vuodessa eli yhtä opetustuntia viikossa lukuvuoden ajan. Yhden vuosiviikkotunnin lisäys valtakunnalliseen minimiin nähden on Keravalla tehty englannin kielen, matematiikan sekä käsityön opetukseen. Eri vuosiluokkien minimituntimäärä viikossa on seuraava: Kieliohjelma Keravan uusi kieliohjelma mahdollistaa kielten opiskelun yhä laajemmin. Englannin kieltä opiskellaan jatkossa 2. vuosiluokalta lähtien ja ruotsin kieltä 5. vuosiluokalta lähtien. Valinnaisena A2-kielenä oppilaan on mahdollista valita 4. vuosiluokalta alkaen saksan, ranskan tai venäjän kieli. Valinnaisena B2-kielenä taas tarjotaan kiinan ja espanjan kieltä 8. vuosiluokalta alkaen. Keravan perusopetuksen tuntijako kokonaisuudessaan on sivulla 23. Tämän tuntimäärän lisäksi oppilas voi opiskella valinnaisen A2- ja/ tai B2-kielen. Lisäksi lukuvuonna 2016 2017 kuudennen vuosiluokan oppilaita koskee muutama poikkeus: he opiskelevat kaksi ylimääräistä tuntia viikossa, yhden yhteiskuntaopissa ja yhden ruotsin kielessä. Tällä taataan sama määrä alakouluopetusta kyseisissä oppiaineissa kaikille uuden Lukuvuonna opetussuunnitelman mukaisesti 2016-2017 6. vuosiopiskeleville ikäluokille. Lisäksi luokan oppilaita lukuvuonna 2016 2017 kuudennen koskee muutama poikkeus: vuosiluokan oppilaat opiskelevat he opiskelevat kaksi ympäristöopin sijaan vanhan ylimääräistä tuntia viikossa, opetussuunnitelman mukaisesti yhden yhteiskuntaopissa biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja yhden ruotsin ja kemiaa. kielessä. 14 15
Muutokset oppiaineiden tavoitteissa ja sisällöissä Uudessa opetussuunnitelmassa käsityö-oppiaineeseen on yhdistynyt tekninen työ sekä tekstiilityö. Jatkossa oppilaat eivät enää tee valintaa tekniseen työhön tai tekstiilityöhön (yläkoulussa 1.7.2017 alkaen porrastetusti) vaan käsityössä keskiöön on nostettu käsityöprosessi: käsityötuotteen ideointi, suunnittelu, tuotteeseen liittyvien materiaalien ja tekniikoiden kokeilu, tuotteen valmistus ja dokumentointi. Oppiaineen sisällä oppilaat saavat sekä pehmeisiin materiaaleihin (tekstiilityö) että koviin materiaaleihin (tekninen työ) ja niihin liittyviin tekniikoihin liittyvää opetusta. Historia ja yhteiskuntaoppi erotettiin alakoulun 4. 6. luokilla eri oppiaineiksi. Oppilaanohjausta opiskellaan jatkossakin erillisenä oppiaineena vuosiluokilla 7 9. Alakoulussa opinto-ohjaus sisältyy kaikkeen opetukseen ja sille on kirjattu omat vuosiluokkien 1 2 sekä vuosiluokkien 3 6 opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Valinnaisuus Uuden opetussuunnitelman myötä oppilaiden osallisuutta tuetaan myös tarjoamalla valinnaisia aineita yhä enemmän myös alakouluissa. Keravalla alakouluissa tarjotaan valinnaisia oppiaineita 3. vuosiluokalta lähtien taide- ja taitoaineissa (liikunta, kuvataide, käsityö, musiikki ja kotitalous). Koulu päättää koulussa tarjottavat taide- ja taitoainevalinnaiset oppilaiden toiveiden sekä koulun resurssien perusteella. Vuosiluokilla 3-4 oppilas opiskelee taide- ja taitoainevalinnaisia yhden vuosiviikkotunnin verran, ja vuosiluokilla 5-6 kaksi vuosiviikkotuntia. Lisäksi viidennellä vuosiluokalla tarjotaan yksi vuosiviikkotunti valinnaisuutta äidinkielessä ja kirjallisuudessa ja/tai matematiikassa. Valinnaisuutta tarjotaan oppilaille uuden opetussuunnitelman porrastetun aikataulun mukaisesti seuraavasti: Liikunnan opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä keskiössä ei enää ole eri liikuntalajit vaan oppilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä taidot, joita edelleen opitaan muun muassa eri lajien kautta. Tavoitteena on liikunnan ilon ja liikunnallisen elämäntavan löytäminen. Yksittäisistä liikuntalajeista uimaopetus on edelleen nostettu opetussuunnitelmaan. Matematiikan opetuksessa uutena sisältönä on ohjelmointi eli koodaus, jota harjoitellaan jo ensimmäisiltä vuosiluokilta lähtien oppilaiden ikäkausi huomioiden. Alakoulun 5. ja 6. luokalla biologia, maantieto, kemia ja fysiikka on yhdistetty yhdeksi oppiaineeksi ympäristöoppi (poikkeuksena 6. luokka lukuvuonna 2016 2017, katso sivu 14). Yläkoulussa opiskellaan edelleen biologiaa, maantietoa, kemiaa ja fysiikkaa omina oppiaineinaan. Eri kiintiöistä (tavallinen valinnainen, taide- ja taitoainevalinnainen) valitut valinnaisaineet arvioidaan eri tavoin, lisätietoa sivuilla 22 23. 16 17
Kohti monipuolista oppimisen arviointia Oppimisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Uuteen opetussuunnitelmaan on määritelty Keravan peruskoulujen arviointikulttuuri, jonka keskiössä on oppimisen arvioinnin monipuolisuus, kannustavuus, informatiivisuus sekä oppilaiden osallisuus oppimisen arvioinnissa. Oppimista ei enää voi arvioida esimerkiksi vain yhdellä opetusjakson päätteeksi tehdyllä kokeella vaan oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan riittävän usein ja monipuolisesti arvioinnin kohdistuessa oppilaan koko oppimisprosessiin. Arvioinnin monipuolisuus tarkoittaa sitä, että arvioinnissa ja palautteen annossa huomioidaan erilaiset opetusmenetelmät, oppimistavat, oppimisvalmiudet sekä erilaiset tavat osoittaa osaaminen. Arvioinnin on sisällettävä paljon ja monipuolisesti tietoa oppilaan oppimisprosessista. Arvioinnissa painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa ja sen tulee tukea oppilaan realistista käsitystä itsestään oppijana. Keskiössä on oppimisen vahvuudet, mutta myös epäonnistumiset ja virheelliset suoritukset hyödynnetään oppimiskokemuksina. Itsearvioinnin lisäksi vertaisarviointi on oleellinen osa oppimisen arviointia. Opettajan johdolla käydyissä koko opetusryhmän arviointikeskusteluissa annetaan myönteistä palautetta niistä oppimisprosessin osa-alueista, jotka koskevat koko ryhmän toimintaa. Keskustelut tekevät myös näkyväksi esimerkiksi sen, miten eri tavoin jokainen voi onnistua työssään. Vertaisarviointia voidaan toteuttaa myös pareittain tai pienryhmissä, jolloin tärkeää on varmistaa, että oppilaat oppivat antamaan palautetta toisilleen rakentavasti ja objektiivisesti. Arvioinnin kohteena oppilaan oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Työskentelytaitojen arvioinnissa keskiössä ovat itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taidot sisältäen taidon suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, Itsearviointi ja vertaisarviointi Arviointi ja palautteen antaminen rohkaisee yrittämään ja kokeilemaan ja ohjaa oppimisprosessia tukien oppilaan itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja. Oppilaalla on aktiivinen rooli niin oppimisprosessin suunnittelussa, työskentelyssä kuin opittujen tietojen ja taitojen arvioinnissakin. Monipuolinen oppimisen arviointi sisältääkin opettajan antaman arvioinnin lisäksi itsearviointia ja vertaisarviointia. Oppilaan tekemän itsearvioinnin tarkoituksena on erityisesti omien vahvuuksien ja kehittymisen kohteiden tunnistaminen. Itsearviointia harjoitellaan ensimmäisiltä vuosiluokilta lähtien ja yksinkertaisimmillaan se on esimerkiksi kokemusten kirjaamista siitä, mikä tuntuu vaikealta ja mikä helpolta. Ylemmillä luokilla itsearviointi on analyyttisempää ja ohjaa oppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin. 18 19
taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa. Käyttäytymisen arvioinnissa keskiössä on muiden ihmisten ja ympäristön huomioonottaminen, asiallinen tilannetietoinen käyttäytyminen sekä yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja sääntöjen noudattaminen. Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi sekä palautteen antaminen perustuvat aina opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Toisen sekä kuudennen vuosiluokan päätteeksi annettava ohjaava palaute Arviointikeskustelussa oppilas, huoltaja sekä luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelevat oppilaan edistymisestä eri oppiaineissa, työskentelystä ja yhdessä työskentelyn taidoista sekä muista koulunkäyntiin liittyvistä teemoista yleensä joulu helmikuussa. Keskustelussa keskiössä on oppilas ja hänen näkökulmansa sekä vuorovaikutus ja dialogi. Keskustelun tavoitteena on kannustaa ja ohjata opiskeluun, kuvata kasvulle ja oppimiselle asetettuja tavoitteita, antaa tietoa arvioinnin perusteista ja soveltamisesta sekä antaa tietoa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista ja kehittymisen kohteista. Arviointikeskustelua varten täytetään arviointikeskustelulomake Wilmaan siten, että oppilas ja huoltaja täyttävät lomakkeen Wilmassa yhdessä ennen keskustelua. Lukuvuositodistus annetaan jokaisen vuosiluokan päätteeksi. Lukuvuositodistuksen arviointi on joko sanallista tai numeerista (arvosana) tai näiden yhdistelmä. Vuosiluokilla 1 5 lukuvuosiarviointi on sanallista, vuosiluokilla 6 7 sekä sanallista että numeerista ja vuosiluokilla 8 9 numeerista. Oppilaalle annetaan erityistä ohjaavaa palautetta 2. ja 6. vuosiluokan arviointikeskustelussa ja toukokuussa ohjaavan palautteen lomakkeella. Ohjaavassa palautteessa pääpaino on oppilaan vahvuuksia kuvaavassa sekä kannustavassa palautteessa. Toisen luokan ohjaavan palautteen erityinen tavoite on lisäksi vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota, ja palautetta annetaan edistymisestä kielellisissä valmiuksissa, eri oppiaineissa, työskentelytaidoissa sekä taidoissa huolehtia omista ja yhteisistä tehtävistä. Kuudennen luokan ohjaavan palautteen tavoite on oppilaan opiskelumotivaation tukeminen, ja palautetta annetaan oppimisen taitojen ja työskentelytaitojen kehittymisestä sekä edistymisestä eri oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Väliarviointi ja lukuvuosiarviointi Keravan kaikissa kouluissa väliarviointina toimii jokaisella vuosiluokalla (1 9) arviointikeskustelu. Lisäksi yhdeksännellä luokalla oppilaat saavat välitodistuksen. Muilla vuosiluokilla syyslukukauden päätteeksi ei annetta välitodistusta. Sanallisessa arvioinnissa vuosiluokilla 1 7 arvioidaan oppilaan osaamisen taso oppiaineiden eri osa-alueilla seuraavalla arviointiasteikolla: - olet saavuttanut kaikki tavoitteet erinomaisesti - olet saavuttanut kaikki tavoitteet hyvin - olet saavuttanut keskeiset tavoitteet - olet saavuttanut tavoitteet osittain - et ole saavuttanut tavoitteita hyväksytysti. Vuosiluokilla 1 2 oppiaineista vain äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka sekä ympäristöoppi arvioidaan osa-alueittain. Muut oppiaineet arvioidaan merkinnällä olet saavuttanut tavoitteet hyväksytysti/et ole saavuttanut tavoitteita hyväksytysti. Työskentelytaidot on yksi jokaisen 20 21
oppiaineen osa-alueista eikä siitä anneta erillistä arviota. Poikkeuksena tähän on 9. luokan päättötodistuksen liite, jossa arvioidaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvosanalla. Sanallisessa arvioinnissa vuosiluokilla 1 7 jokaisesta oppiaineesta arvioidaan eri osa-alueiden lisäksi edistyminen oppiaineen opiskelussa. 1.8.2016 alakouluissa, 1.8.2017 vuosiluokalla 7, 1.8.2018 vuosiluokalla 8 ja 1.8.2019 vuosiluokalla 9 voimaan astuva tuntijako: Esimerkki lukuvuositodistuksen arviointimatriisista (1. luokka, äidinkieli ja kirjallisuus): Valinnaisten aineiden arviointi Valinnaiset oppiaineet arvioidaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muutkin oppiaineet. Alakoulussa vuosiluokilla 3-6 tarjotut taide- ja taitoainevalinnaiset (liikunta, kuvataide, käsityö, musiikki ja kotitalous) arvioidaan osana kyseistä oppiainetta eikä niistä anneta erillistä arviota. Viidennen vuosiluokan valinnaisaine äidinkieli ja kirjallisuus ja/tai matematiikka arvioidaan merkinnällä olet saavuttanut tavoitteet hyväksytysti/et ole saavuttanut tavoitteita hyväksytysti. Yläkoulussa vuosiluokilla 7-9 taide- ja taitoainevalinnaiset, jotka oppilas on valinnut taide- ja taitoainevalinnaisten kiintiöstä, arvioidaan osana kyseistä oppiainetta. Tavallisesta valinnaisainekiintiöstä valitut valinnaisaineet arvioidaan seuraavasti: lyhyet valinnaiset hyväksytty/hylätty sekä pitkät (vähintään 2 vvt laajuiset) arvosanalla. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytyminen arvioidaan vuosiluokilla 1 7 ja 9 erillisessä liitteessä ja vuosiluokalla 8 lukuvuositodistuksessa opetussuunnitelmaan kirjattujen käyttäytymisen kriteerien mukaisesti. Vuosiluokilla 1 7 arviointi on sanallista ja vuosiluokilla 8 9 numeerista (arvosana). 22 23
Lue lisää Keravan opetus- suunnitelmauudistuksesta: http://www.kerava.fi http://oppilaitokset.kerava.fi Käyntiosoite: Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava Postiosoite: PL 123, 04201 Kerava Puhelinvaihde: 09 29 491 sähköposti: etunimi.sukunimi@kerava.fi