U 46/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (yritysten ei-taloudelliset ja monimuotoisuutta koskevat tiedot) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 16 päivänä huhtikuuta 2013 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivien78/660/ety (tilinpäätösdirektiivi) ja 83/349/ETY (konsernitilinpäätösdirektiivi) muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmittymiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (COM(2013) 207 final) sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen Neuvotteleva virkamies Marja Hanski 296549
2 U 46/2013 vp TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO EU/2013/0899 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON TILINPÄÄTÖKSIÄ JA KONSOLIDOITUJA TILINPÄÄTÖKSIÄ KOSKEVIEN DIREKTIIVIEN 78/660/ETY JA 83/349/ETY MUUTTAMISESTA TIETYILTÄ SUURILTA YRITYKSILTÄ JA YRITYS- RYHMILTÄ EDELLYTETTÄVIEN MUIDEN KUIN TALOUDELLISTEN TIETOJEN JA MONIMUOTOISUUTTA KOSKEVIEN TIETOJEN JULKISTAMISEN OSALTA (COM(2013) 207 FINAL) 1 Ehdotuksen tausta ja tavoite Komissio antoi 16 päivänä huhtikuuta 2013 ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 78/660/ETY (tilinpäätösdirektiivi) ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä 83/349/ETY (konsernitilinpäätösdirektiivi) annettujen direktiivien muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta (COM(2013) 207 final). Euroopan parlamentti on kahdessa päätöslauselmassaan ( Yritysten yhteiskuntavastuu: tilivelvollinen, avoin ja vastuullinen yritystoiminta sekä kestävä kasvu ja Yritysten yhteiskuntavastuu: yhteiskunnan etujen sekä kestävän ja osallistavan elpymisen edistäminen ) tunnistanut tarpeen lisätä avoimuutta muun kuin taloudellisen tiedon osalta ja kehottanut komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksen. Komission ehdotuksella on kolme päätavoitetta: 1) lisätä tiettyjen yritysten toiminnan avoimuutta sekä lisätä nykyisin julkistettavien muiden kuin taloudellisen tiedon merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta tiukentamalla ja selventämällä voimassa olevia vaatimuksia; 2) muuttaa yritysten hallitusten kokoonpanoa monimuotoisemmaksi avoimuuden lisäämisellä yritysten johdon tehokkaan valvonnan ja vahvan hallinnoinnin helpottamiseksi; 3) parantaa yritysten vastuullisuutta ja toiminnan tuloksellisuutta sekä tehostaa sisämarkkinoita. Komission mukaan tilinpäätösdirektiivien mukaisella nykyisellä lähestymistavalla muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamiseen ei ole ollut toivottuja vaikutuksia. Sen vuoksi tarvitaan selkeämpiä vaatimuksia ja yritysten pitkän aikavälin menestymisen kannalta tärkeiden ajankohtaisten aiheiden voimakkaampaa painotusta. Eräät jäsenvaltiot ovat kehittäneet kansallista lainsäädäntöä, jossa säädetään tilinpäätösdirektiivien vaatimuksia tiukemmista vaatimuksista. Kansallisissa vaatimuksissa on kuitenkin olennaisia eroja, mikä komission mukaan lisää epätäsmällisyyttä sisämarkkinoilla toimivien yritysten raportoinnissa. Tämä ei sijoittajien kannalta ole ollut toivottava kehitys, koska rakenne on johtanut sääntelykehyksen hajanaisuuteen Euroopan unionin, jäljempänä EU, sisällä. Komission ehdotuksen tavoitteena on avoimuuden lisääminen ja raportoitavien tietojen harmonisoiminen siten, että sijoittajilla ja muilla sidosryhmillä on mahdollisuus saada helpommin ja laajemmin käyttöönsä tärkeimpiä muita kuin taloudellisia tietoja. Edellisen lisäksi komission mukaan riittämätön monimuotoisuus yritysten hallituksessa voi yhtenäistää hallituksen jäsenten näkemyksiä (nk. ryhmäajatteluilmiö) ja lisätä innovatiivisten ajatusten vastustusta. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti hallituksen kriittiseen suhtautumiseen johdon päätöksiin ja johtoon kohdistettavaan valvontaan ja siten myös yritysten tulokseen. Monimuotoisuutta tukevien toimintalinjojen avoimuuden lisäämisellä voidaan myös edistää tuntuvasti tasapuolista kohtelua ja syrjinnän torjuntaa asianomaisten yritysten ja muiden yritysten hallitusten tai vastaavien toimielinten päätöksenteossa. Komissio on todennut, että havaitut ongelmat voivat vaikuttaa yritysten koko toimin-
U 46/2013 vp 3 nan tuloksellisuuteen, niiden vastuullisuuteen, sijoittajien mahdollisuuksiin arvioida ja eritellä kaikkea merkityksellistä tietoa asianmukaisesti ja ajoissa sekä EU:n rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen. Näistä syistä sisämarkkinoiden kestävän kasvun ja työllistämisen potentiaalia ei komission mukaan välttämättä aina hyödynnetä täysipainoisesti. 2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö 2.1 Tilinpäätösdirektiivi 78/660/ETY komission muutosehdotukset Toimintakertomuksen tiedot liiketoiminnan kehittymiseen liittyvistä muista kuin taloudellisista tiedoista (46 artiklan 1 kohdan b alakohta) Tilinpäätösdirektiivin mukaan yhtiöiden toimintakertomuksissa on oltava oikean kuvan antava selostus yhtiön liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta. Ehdotuksen mukaan yhtiön, jonka työntekijämäärä tilikauden aikana on keskimäärin yli 500 ja jonka taseen loppusumma on tilinpäätöspäivinä yli 20 miljoonaa euroa tai nettoliikevaihto yli 40 miljoonaa euroa, toimintakertomuksessa on oltava myös muista kuin taloudellisista tiedoista selvitys, joka sisältää ainakin tietoja ympäristöä, sosiaalisia näkökohtia ja työntekijöitä koskevista seikoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption torjunnasta ja lahjonnasta. Selvityksessä on oltava mainittujen seikkojen osalta i) kuvaus yrityksen toimintalinjoista, ii) tietoja toimintalinjojen toteutumisesta ja iii) arvio kyseisiin seikkoihin liittyvistä riskeistä sekä tiedot siitä, miten näitä riskejä hallitaan. Mikäli yhtiö ei komission ehdotuksen mukaan noudata toimintalinjoja suhteessa yhteen tai useampaan edellä mainituista seikoista, on yhtiön annettava selitys, miksei se noudata niitä. Yhtiö voi edellä mainittuja tietoja antaessaan tukeutua kansallisiin, EU:n tai kansainvälisiin kehyksiin. Mikäli se toimii näin, sen on täsmennettävä, mihin kehyksiin se on tukeutunut. Muiden kuin taloudellisten tietojen antaminen toimintakertomuksessa perustuen kansainvälisiin kehyksiin (46 artiklan 4 kohta) Jos yhtiö laatii samaan tilikauteen liittyvän kattavan kertomuksen, joka perustuu kansallisiin, EU:n tai kansainvälisiin kehyksiin, ja kattaa kohdan 1 alakohdassa b tarkoitetut tiedot, ehdotuksen mukaan yhtiön ei tarvitse laatia erillistä selvitystä muista kuin taloudellisista tiedoista, jos tällainen kertomus on osa toimintakertomusta. Komission mukaan mainittuja kehyksiä ovat muun muassa YK:n Global Compact aloite, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, joilla pannaan täytäntöön suojeluun, kunnioitukseen ja korjaamiseen perustuva YK:n toimintakehys, OECD:n monikansallisille yrityksille antamat toimintaohjeet, ISO 26000 yhteiskuntavastuustandardi, ILO:n kolmikantainen periaatejulistus monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta sekä GRI-ohjeisto (Global Reporting Initiative). Muut kuin taloudelliset tiedot tytäryhtiön toimintakertomuksessa (46 artiklan 5 kohta) Ehdotuksen mukaan tytäryhtiön ei tarvitse antaa edellä mainittua selvitystä tai kertomusta, jos tällainen tytäryhtiö ja sen konserniin kuuluvat yhtiöt otetaan huomioon yläkonsernin emoyrityksen konsernitilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa, joka laaditaan konsernitilinpäätösdirektiivin 36 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Selvitys pörssiyhtiön hallintoelimen jäsenistön monimuotoisuudesta (46a artiklan 1 kohdan g alakohta ja 4 kohta) Ehdotuksen mukaan suurten pörssiyhtiöiden on selvitettävä yrityksen hallinto-, johtoja valvontaelimistä annettavassa kuvauksessa (corporate governance statement) yhtiön monimuotoisuutta tukevat toimintalinjansa mukaan lukien ikään, sukupuoleen, maantieteelliseen jakaumaan sekä koulutus- ja ammattitaustaan liittyvät näkökohdat. Kyseisissä tiedoissa on myös ilmoitettava monimuotoisuutta tukevien toimintalinjojen tavoitteet, täytäntöönpano ja saavutetut tulokset. Yritykset, joilla ei ole monimuotoisuutta tukevia
4 U 46/2013 vp toimintalinjoja, velvoitetaan ainoastaan antamaan selkeä ja perusteltu selitys niiden puuttumiselle. Velvoite koskee ainoastaan suuria pörssiyhtiöitä. Pienet ja keskisuuret on suljettu pois. Yhtiöt, joiden osalta kaksi seuraavista raja-arvoista ei ylity, ovat tämän velvoitteen soveltamisalan ulkopuolella: liikevaihto 35 miljoonaa euroa, tase 17,5 miljoonaa euroa ja työntekijämäärä keskimäärin 250. 2.2 Konsernitilinpäätösdirektiivi 83/349/ETY komission muutosehdotukset Vastaavat muutokset, joita komissio ehdottaa tehtäväksi tilinpäätösdirektiiviin, ehdotetaan tehtäväksi konsernitilinpäätösdirektiiviin. 3 Toimivaltaperuste ja suhde toissijaisuusperiaatteeseen Oikeusperusta ja suhde perustuslakiin Direktiiviehdotus perustuu perussopimuksen 50 artiklan 1 kohtaan, joka on oikeusperusta sellaisista EU:n toimenpiteistä säätämiselle, joilla pyritään toteuttamaan yhtiöoikeuden sisämarkkinat. Valtioneuvosto arvioi oikeusperustan olevan asianmukainen. Ehdotuksella ei ole nähtävissä vaikutuksia suhteessa perustuslakiin. Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti EU:n pitäisi toimia ainoastaan silloin, kun sen toiminta tuo parempia tuloksia kuin jäsenvaltioiden toiminta. EU:n toimet olisi rajattava kyseisen politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömään ja oikeasuhteiseen määrään. Monet jäsenvaltiot ovat komission mukaan hyväksyneet hiljattain lainsäädäntöä, jossa edellytetään tarkempien tietojen antamista tällä alalla. Kansallisissa vaatimuksissa on kuitenkin olennaisia eroja, jotka vaikeuttavat yritysten vertailua sisämarkkinoilla. Direktiiviehdotuksen tavoitteita ei komission mukaan voida saavuttaa yksinomaan jäsenvaltiotason toimilla. Kaikissa jäsenvaltioissa ei ole onnistuttu itsesääntelyn tai maan sisäisen lainsäädännön keinoin etenemään muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnin lisäämisessä. Toisissa jäsenvaltioissa on puolestaan onnistuttu enenevässä määrin saamaan yrityksiä raportoinnin piiriin. Avoimuuden lisääminen ei komission mukaan saisi johtaa tarpeettomaan hallinnolliseen rasitukseen. Pienempien yritysten on vaikeampaa kerätä ja analysoida tietoja. Pienet ensin periaatteen mukaan direktiiviehdotuksen mukaisia tiedonantovelvollisuuksia ei olisi sovellettava yrityksiin, joiden koko on tiettyä rajaa pienempi. Komission mukaan suurten yritysten osalta muiden kuin taloudellisten tietojen julkistaminen on toteutettava kattavammin, tarkoituksenmukaisemmin ja yhtenäisemmin EU:n tasolla, sillä suurten yritysten toiminta kattaa usein koko EU:n sekä vaikuttaa sijoittajiin ja muihin sidosryhmiin koko sisämarkkinoiden alueella. Koko sisämarkkinoita koskevan yhdenmukaisten tietojen julkistamisvaatimuksen ohella jäsenvaltioille pitäisi komission mukaan jättää joustovaraa täydentävien raportointivaatimusten soveltamisessa. Tilinpäätösdirektiiveihin tehtävä muutos on komission mukaan tähän tarkoitukseen soveltuva oikeudellinen väline, sillä se jättää jäsenvaltioille tietynasteista joustovaraa. Jäsenvaltiot ovat hyvin eri tavoin ja keinoin onnistuneet muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnin edistämisessä. Vertailukelpoista linjausta ei ole EU:ssa syntynyt. Komission ehdotus on sisällöltään hyvin joustava ja takaa jäsenvaltioille ja niiden yrityksille tietyn määrän joustavuutta keinoiksi raportoinnin edistämiseksi. Valtioneuvosto katsoo ehdotuksen olevan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen. 4 Ehdotuksen vaikutukset Komission vaikutusarviointi Komissio on pitänyt yllä säännöllistä ja kattavaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa koko direktiiviehdotuksen luonnosteluvaiheen ajan. Tähän on kuulunut kahden julkisenkuulemisen järjestäminen ja 16- jäsenisen ad hoc asiantuntijaryhmän perustaminen sekä useiden kokousten kutsuminen
U 46/2013 vp 5 kokoon sidosryhmien ja jäsenvaltioiden edustajien kanssa. Komissio on 16 päivänä huhtikuuta 2013 julkistanut vaikutusarvioinnin (Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, tiivistelmä vaikutusten arvioinnista, Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta SWD(2013) 128 final). Komission vaikutusarvioinnissa tarkasteltiin kahta keskeistä kysymystä: 1) muiden kuin taloudellisten tietojen riittämätön avoimuus ja 2) riittämätön monimuotoisuus yhtiöiden hallituksissa. Komission mukaan kaikki yritykset eivät ole onnistuneet vastaamaan riittävässä määrin muiden kuin taloudellisten tietojen kasvavaan kysyntään sidosryhmien keskuudessa. Arvioiden mukaan vain noin 2500 EU:n yhteensä noin 42 000 suuresta yrityksestä julkistaa vuosittain virallisesti muita kuin taloudellisia tietoja. Lisäksi yritysten julkistamat tiedot eivät yleisesti ottaen täytä riittävässä määrin käyttäjien tarpeita. Komissio toteaa, että laaditussa analyysissa on todettu ongelman johtuvan puutteista niin markkinoiden toiminnassa kuin sääntelyssä. Lisäksi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutetut sääntelytoimet eivät ole olleet riittävän tehokkaita ongelman ratkaisemiseksi. Komission mukaan yritysten hallitukset, joissa on hyvin samankaltaisia henkilöitä koulutus- ja ammattitaustaltaan sekä muilta ominaisuuksiltaan, saattavat kärsiä kapeasta ryhmäajattelusta. Hallitusten riittämätön monimuotoisuus ja avoimuuden puute voivat komission mukaan heikentää yritysten johtoa ja vähentää niiden osallistuvuutta ja innovatiivisuutta, mikä puolestaan heikentää yritysten myönteistä vaikutusta talouskasvuun. Komissio on vaihtoehtoja harkittuaan päätynyt ehdottamaan monimuotoisuutta koskevien toimintalinjojen julkistamista. Tämän lisäksi komissio on jo 14 päivänä marraskuuta 2012 ehdottanut lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on saada aliedustetun sukupuolen osuus julkisesti noteerattujen yhtiöiden (pieniä ja keskisuuria yrityksiä lukuun ottamatta) toimivaan johtoon kuulumattomista hallituksen jäsenistä 40 prosenttiin. Komission vaikutusarvioinnin mukaan ehdotus 1) lisää avoimuutta, 2) parantaa yritysten tulosta, 3) lisää vastuullisuutta ja 4) tehostaa pääomamarkkinoita. Ehdotuksen mukaan yrityskohtaiset hallinnolliset kustannukset tietovaatimuksiin olisivat 600-4300 euroa ja monimuotoisuustoimintalinjojen julkistamiseen liittyen 600-1000 euroa. Tietovaatimuksiin liittyviin kustannuksiin on komissio laskenut selvitysten laatimisesta, julkaisemisesta, henkilöstön erityiskoulutuksesta tai tiedonkeruusta johtuvia kustannuksia. Komission mukaan ehdotettu toimintalinja ei merkitsisi uusien todentamisvaatimusten antamista. Komissio ei siis odota ehdotuksen kasvattavan olennaisesti tilintarkastuskustannuksia. Huomioon ottaen sen, että monet yritykset joutuvat aloittamaan lähes alusta tietojen keräämisen raportointia varten tai muuttamaan tiedonkeruujärjestelmiään, vaikuttaa komission arvio hallinnollisista kuluista melko alhaiselta. Samoin voi todeta tilintarkastuskuluista, varsinkin jos tarkastuksen kohteena on kansalliseen, EU:n tai kansainväliseen kehykseen perustuva kertomus, joka on osa toimintakertomusta. Vaikutukset Suomen lainsäädäntöön Direktiiviehdotus toteutuessaan komission ehdottamassa muodossa edellyttäisi muutoksia voimassa olevaan kirjanpitolakiin sekä arvopaperimarkkinalakiin. Vaikutukset suomalaisiin suuriin yrityksiin Pörssiyhtiöiden ja suurten yritysten ympäristö- ja henkilöstöasioista pakollinen raportointi perustuu pitkälti kirjanpitolakiin (1336/1997). Kirjanpitolain 3 luvun 1 :n 5 momentissa säädetään, että kyseisten yritysten on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja samoin kuin yrityksen taloudellista asemaa ja tulosta. Kyseisen arvion tulee si-
6 U 46/2013 vp sältää tunnusluvut ja muut tiedot henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä sekä muista mahdollisista liiketoiminnassa merkityksellisistä seikoista. Tarvittaessa on annettava täydentävää tietoa. Muilta osin yhteiskuntavastuuraportointi perustuu Suomessa itsesääntelyyn. Raportoivien yritysten määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana vapaaehtoisuuteen perustuen. Direktiiviehdotuksen säännöksiä sovellettaisiin noin 290 suomalaiseen yritykseen. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Näistä yrityksistä yhteiskuntavastuusta raportoi jo tavalla tai toisella noin sata. Raportoivistakin yrityksistä osa saattaa olla sellaisia, joiden raportointimuoto tai raporttien sisältö ei vastaa sitä, mitä komissio edellyttäisi. Mikäli kyseiset yritykset haluavat raportoida ehdotuksen mukaisesti, joutuvat ne kehittämään raportointiaan edelleen. Suurimmat suomalaiset pörssiyhtiöt raportoivat jo käyttäen kansainvälisiä kehyksiä. Moni suuryritys, joka ei raportoi minkään kehyksen mukaisesti, joutuu päättämään, millä tavoin se huolehtii raportoinnistaan halutessaan täyttää komission ehdotuksen edellytykset. Ehdotuksen mukaan on aina mahdollista olla raportoimatta ja antaa vain selitys siitä, miksi ei raportoi. Näissä tapauksissa yritys kohtaa selkeän maineriskin, joten monessa tapauksessa raportoimattomuus ei ole vaihtoehto. Ottaen huomioon ehdotuksen edellytykset raportoinnin suhteen ovat kustannukset huomattavasti komission arvioimia korkeammat. Pelkästään järjestelmiin tehtävät muutokset saattavat maksaa enemmän kuin komission arvioima summa. Suomalaisten yritysten kustannuksia lisää vielä komission edellytys, että selvitys tai vastaavasti kansalliseen, EU:n tai kansainväliseen kehykseen perustuva kertomus ovat osa toimintakertomusta. Kustannusten lisäys johtuu siitä, että toimintakertomus on Suomessa tilintarkastuksen kohde, kuten joissakin muissa jäsenvaltioissa. Tästä huolimatta komissio on vaikutusarvioinnissaan arvioinut, että muutos ei vaikuta olennaisesti tilintarkastuskustannuksiin. Muut kuin taloudelliset tiedot eivät kuitenkaan ole sellaisia, joita olisi tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista tilintarkastaa siinä laajuudessa, missä tilintarkastus nykyisin Suomessa tapahtuu. Muutamat suomalaiset pörssiyhtiöt ovat sopineet vapaaehtoispohjalta, että tilintarkastajat varmentavat heidän kansainväliseen kehykseen perustuvan vastuullisuusraporttinsa. Varmennustoimeksianto tapahtuu tilintarkastuksesta erillisenä toimeksiantona tapauskohtaisesti joko rajoitetun varmuuden antavana tai, mikäli mahdollista ja tarpeellista, kohtuullisen varmuuden antavana. Jos selvitys tai vastuullisuuskehykseen perustuva kertomus on osa toimintakertomusta, johtaa tämä siihen, että ne on julkaistava samanaikaisesti yhdessä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kanssa. Tämä puolestaan viivästyttää tilinpäätöksen julkistamista, sillä usein samoilla resursseilla valmistellaan kysymyksessä olevat asiakirjat. Yleensä vastuullisuusraportit on Suomessa julkistettu kuukausi tai kaksi tilinpäätösinformaation julkistamisen jälkeen. Tilintarkastuskustannukset tulevat selvästi kasvamaan tämän ehdotuksen toteutuessa. Tästä saattaa olla seurauksena, että yritys pyrkiessään pitämään raportoinnista ja raporttien tilintarkastuksesta syntyvät hallinnolliset kustannukset minimissään valitsee minimiraportoinnin tien. Ehdotuksella saattaa olla myös välilliset vaikutukset pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, mikäli yritykset, joihin ehdotusta tullaan soveltamaan, edellyttävät esimerkiksi alihankintaketjultaan erilaisia selvityksiä oman raporttinsa taustamateriaaliksi. Monimuotoisuudesta annettava selvitys koskisi noin 20 pienehköä suomalaista pörssiyhtiötä. Pieniin pörssiyhtiöihin laskettavista yhtiöistä noin puolet jäisi direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan. Uudet listautumiset ovat Suomessa jääneet hyvin vähäisiksi. Lisääntyvä hallinnollinen taakka saattaa ja on saattanut vaikuttaa omalta osaltaan kielteisesti listautumisinnokkuuteen. Muut direktiiviehdotukseen liittyvät asiakirjat Hallituksen monimuotoisuutta ja ja muiden kuin taloudellisten riskien hallinnan julkistamista on käsitelty e-kirjeessä (E13/2013 vp, 20.2.2013/Komission toimintasuunnitelma: EU:n yhtiöoikeus sekä yritysten hallinnointi-
U 46/2013 vp 7 ja ohjausjärjestelmä), jossa kyseessä olevaa direktiiviehdotusta käsiteltiin kohdassa 2.1. Eurooppa-neuvosto on päätelmissään 22.5.2013 (EUCO 75/13) todennut kohdassa Verotus II.10 (i), että direktiiviehdotusta tilinpäätösdirektiivien muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta käsitellään erityisesti sitä silmällä pitäen, että varmistetaan, että suuret yritykset ja yritysryhmät raportoivat maakohtaisesti. 5 Ehdotuksen kansallinen käsittely ja käsittely EU:ssa U-kirjelmän muistioluonnoksia on käsitelty EU-asioiden komitean alaisessa EU 8 - jaostossa (sisämarkkina) ja EU 10 -jaostossa (rahoituspalvelut ja pääomaliikkeet) kirjallisessa menettelyssä 24.5.2013. Vielä ei ole tietoa, koska neuvoston työryhmä aloittaa ehdotuksen käsittelyn. 6 Toisten jäsenvaltioitten kannat Toisten jäsenvaltioiden virallisia kantoja ei vielä ole tiedossa. 7 Ahvenanmaan asema Asia kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 5 luvun 27 :n perusteella. 8 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto kannattaa direktiiviehdotuksen lähtökohtia eli avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä yritysten muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnissa. Valtioneuvoston yhteiskuntavastuun periaatepäätöksessä kannustetaan yrityksiä arvioimaan oman toimintansa sekä arvo- ja tuotantoketjujensa vaikutukset tärkeimpiin ekologisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin, tunnistamaan suurimmat riskit ja vaikutukset sekä sitoutumaan vähentämään negatiivisia vaikutuksia. Lisäksi periaatepäätöksessä yrityksiä kannustetaan seuraamaan omien toimialojensa ja kilpailijayritysten vastuullisuuskehitystä ja sitoumuksia kansainvälisellä tasolla näiden pyrkiessä edelläkävijöiksi vastuullisuudessa. On tärkeää, että raportti on jatkossa osa toimintakertomusta ja yhtiökokouksen käytössä. Valtioneuvosto on sitoutunut hallituksen toimikauden puolivälitarkastelussa maaliskuussa 2013 välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Valtioneuvosto tarkastelee direktiiviehdotusta osana laajempaa kokonaisuutta sekä suhteessa avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. On tärkeää yritysten sidosryhmien kannalta, että ne pääsevät mahdollisimman laajaalaisesti arvioimaan yrityksen toimintaa olennaisen tiedon pohjalta. Valtioneuvosto kannattaa direktiiviehdotusta, jolla yrityksen toimintaan liittyvän olennaisen tiedon raportointia lisätään. Valtioneuvosto kiinnittää huomiota kustannusten tarpeettomaan lisäykseen yrityksille. Erityisesti huomiota kiinnitetään muun muassa tiedon keräämiseen ja analysointiin liittyvien kustannusten sekä tilintarkastuskustannusten nousuun. Komission vaikutusarvioinnista huolimatta joissakin tapauksissa kustannusten nousu voi olla huomattavakin. Tilintarkastuksen sijasta tulisikin tutkia mahdollisuutta luoda tälle raportoinnille yhtenäinen varmennusmenettely. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotuksessa yritysten raportointivelvollisuudelle asetettuja kokorajoja ei tule laskea. Valtioneuvosto toteaa, että direktiiviehdotus takaa yrityksille riittävän joustavuuden ehdotuksen soveltamiseksi. Valtioneuvosto katsoo, että muut kuin taloudelliset tiedot muodostavat itsenäisen ja erillisen asiakokonaisuuden, joka voitaisiin ehdotetusta poiketen julkistaa tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana samalla tavoin kuin selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (corporate governance statement). Näin vältettäisiin tilintarkastuskulujen kasvu. Tällöin tilintarkastaja ottaisi kantaa vain selvityksen olemassaoloon sekä sen tietojen ristiriidattomuuteen suhteessa tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen. Vastaavasti voitaisiin menetellä myös kansallisen, EU:n tai kansainvälisen kehyksen pohjalta tehdyn kertomuksen suhteen.
8 U 46/2013 vp Lisäksi valtioneuvosto toteaa, että jotta oikea ja riittävä kuva yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja asemasta ei vaarantuisi, tulee tilinpäätös- ja toimintakertomusinformaatioon mahdollisesti lisättävän tiedon olla olennaista ja yrityksen liiketoiminnan kannalta merkityksellistä eikä se saa hämärtää taloudellisen informaation sisältöä.