Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011

Sisällys Vuosi 2011 Pohjola lyhyesti...1 Hallituksen puheenjohtajan katsaus...15 Toimitusjohtajan lyhyesti...16 Avainluvut 2011...18 Keskeiset tapahtumat 2011...29 Strategia...32 Toimintaympäristö...45 Vakavaraisuus ja riskiasema...56 Liiketoiminnot Kokonaisvaltaiset finanssipalvelut...63 Pankkitoiminta...65 Vahinkovakuutustoiminta...78 Varainhoito...95 Konsernitoiminnot...103 Henkilöstö...109 Vastuullisuus Yhteiskuntavastuu OP-Pohjola-ryhmässä...115 Yhteiskuntavastuun teemat...127 Yhteiskuntavastuun GRI-tiedot...163 Hallinnointi ja johto Pohjola osana OP-Pohjola-ryhmää...205 Hallinnointiperiaatteet...213 Hallitus...218 Johtoryhmä...226 Tietoa sijoittajille Taloudellinen kalenteri...233 Sijoittajasuhteet...234 Osakkeet ja osakkeenomistajat...235 Velkasijoittajat...251

1 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Pohjola lyhyesti Pohjola-konserni on suomalainen finanssipalveluyritys, joka tarjoaa asiakkailleen pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalveluja. Pohjolan perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjolan markkina-asematavoitteena on olla johtava yrityspankki, vahinkovakuuttaja ja instituutiovarainhoitaja. Markkina-asema 2011 Tavoite Markkina-asema yrityspankkina 2. 1. Markkina-asema vahinkovakuuttajana 1. 1. Markkina-asema instituutiovarainhoitajana 1. 1.

2 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Konsernin päämääränä on olla halutuin finanssipalvelukumppani. Keskeisiä tavoitteita ovat kannattava kasvu sekä yhtiön arvon kasvattaminen. Pohjolan strategian kulmakiviä ovat sen kolme ainutlaatuista kilpailuetua: lähellä asiakasta kokonaisvaltainen finanssitarjooma osa OP-Pohjola-ryhmää. Pohjola on sitoutunut vahvaan pääomitukseen ja omistajaystävälliseen osinkopolitiikkaan. Yhtiön A-osake on listattu NASDAQ OMX Helsingin Large Cap -listalla vuodesta 1989. A-osakkeen kaupankäyntitunnus on POH1S ja toimialaluokka Rahoitus. Pohjolalla on noin 34 000 osakkeenomistajaa. Vuoden 2011 lopussa Pohjola-konsernissa oli henkilöstöä noin 3 400.

3 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Liiketoimintarakenne Pohjola-konserni jakautuu kolmeen liiketoimintoon, jotka ovat Pankkitoiminta, Vahinkovakuutustoiminta ja Varainhoito, sekä niitä tukeviin Konsernitoimintoihin. Liiketoimintarakenne Liiketoiminta Liiketoimintaalueet/toiminnot Päämarkkinaalue Strateginen rooli Osuus konsernin tuloksesta ennen veroja 2011 Pankkitoiminta Yritysten ja yhteisöjen rahoitus ja talouden hallinta Yrityspankki Markets Baltia Suomi ja sen lähialueet Hyvä kannattavuus ja markkina-aseman vahvistaminen Vahinkovakuutustoiminta Henkilö-, yritys- ja yhteisöasiakkaiden vakuutukset Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Baltia Suomi ja sen lähialueet Markkinoita nopeampi kasvu, markkinajohtajuuden vahvistaminen ja liiketoiminnan hyvä kannattavuus Varainhoito Instituutioiden sekä varakkaiden yksityishenkilöiden ja sukujen varainhoito Instituutioasiakkaat Private Sijoitustoiminta Suomi ja sen lähialueet Hyvä kannattavuus ja markkina-aseman vahvistaminen OP-Pohjola ryhmän rahastojen varainhoito Konsernitoiminnot Konsernia ja sen liiketoimintoja tukeva toiminta Keskuspankkitoiminta ja varainhallinta OP-Pohjola ryhmän maksuvalmiudesta ja varainhankinnasta vastaaminen Talous ja rahoitus Riskienhallinta Henkilöstö Viestintä - Liiketoimintojen ohjaaminen, tukeminen ja haastaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi

4 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat keskeiset tekijät

5 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Luottoluokitukset Pohjola vastaa OP-Pohjola-ryhmän maksuvalmiudesta ja yhdessä OP-Asuntoluottopankin kanssa kansainvälisestä varainhankinnasta. Luottoluokitukset 31.12.2011 Luokituslaitos Pitkäaikainen varainhankinta Näkymät Standard & Poor's Credit Market Services Europe Limited AA- Vakaat Moody's Investor Service Ltd Aa2* Negatiiviset Fitch Ratings Limited A+ Vakaat * Luottoluokitus asetettu tarkkailuun mahdollista laskua varten.

6 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vahva suomalainen menestystarina OP-Pohjola on ollut rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa ja kartuttamassa maamme vaurautta jo 110 vuoden ajan. Ryhmän juuret ovat syvällä Suomessa. OP-Pohjolan historia lasketaan alkaneeksi vuodesta 1902, kun Osuuskassojen Keskuslainarahasto perustettiin. Vuonna 2005 finanssiryhmään hankitun Pohjolan toiminta oli alkanut jo vuonna 1891 nimellä Palovakuutus- Osakeyhtiö Pohjola. 1900- luvun alku 1902 Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiö perustettiin 14. toukokuuta 1902. Ensimmäiset paikalliset osuuskassat perustettiin syksyllä, mutta varsinainen lainaustoiminta alkoi vasta vuoden 1903 puolella, kun Keskuslainarahasto oli saanut käyttöönsä valtion lupaaman suuren lainan.

7 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 1912 Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola liittyi perustettavaan Helsingin arvopaperipörssiin. 1915 OKO sai oikeuden myöntää luottoja osuuskassojen ohella myös muille osuustoiminnallisille yrityksille sekä sittemmin myös kunnille ja seurakunnille. Ensimmäinen kotimainen obligaatiolaina laskettiin liikkeeseen vuonna 1916. 1920- luku Osuuskassojen toiminta vakiintui 1920-luvulla. Vuonna 1920 kassat olivat saaneet oikeuden ottaa talletuksia jäsenten ohella myös yleisöltä, joten niiden toiminta alkoi saada todellisia pankkimaisia piirteitä. 1928 Osuuskassojen Keskusliitto perustettiin. Tavoitteeksi määriteltiin maalaisväestön osuuskassojen ja paikallisten osuuskassaliittojen aatteellisena keskusjärjestönä sekä yhdyssiteenä toimiminen sekä osuuskassaliikkeen edistäminen.

8 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 1930- luku 1930-luvun kuluessa osuuskassajärjestön markkinaosuus yleisön luotoista oli noussut noin kymmeneen prosenttiin ja osuuskassat olivat nousseet maaseudun merkittävimmäksi luottolaitosryhmäksi. 1930 OKO otti ensimmäisen ulkomaisen lainan Ranskan pääomamarkkinoilta. 1933 Sotaaika 1941 Osuuskassajärjestön keskinäinen vastuu toteutui vuonna 1933, jolloin Osuuskassojen vakuusrahasto aloitti toimintansa. ja sodanjälkeinen aika (1939-1955) Sodanjälkeinen aika oli todellinen menestystarina osuuskassajärjestölle. Suomen jälleenrakentamisen aikana sen markkinaosuus nousi aluksi luotonannossa ja muutaman vuoden viiveellä myös talletuksissa peräti kymmenellä prosenttiyksiköllä. Kyseessä oli Suomen pankkihistorian äkillisin markkinaosuuksien muutos, jonka seurauksena osuuspankit nousivat tasaveroiseen asemaan vanhojen pankkiryhmittymien kanssa. OKO aloitti kiinnitysluottopankkitoiminnan.

9 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 1950- luku 1950-luvun alkupuoliskolla muuttoliike maalta kaupunkeihin ja taajamiin kiihtyi. Myös osuuskassojen toiminnan painopiste siirtyi asiakaskunnan mukana maalta kaupunkeihin. Nyt osuuskassojen haasteena oli järjestää asuntoluottoja sekä olla mukana rakentamassa asuntoja uusille kaupunkilaisille. Osuuskassojen markkinaosuudet kehittyivät otollisesti vuosina 1955-69, mikä osoittaa osuuskassojen sopeutuneen joustavasti uusiin olosuhteisiin. Osuuskassojen talletusten kasvun myötä keskuspankkina toimineeseen OKOon talletetut varat lisääntyivät. Sen seurauksena OKOlla oli entistä paremmat mahdollisuudet osallistua myös yritystoiminnan rahoittamiseen. OKO hankki pääomia lähinnä Saksasta laskemalla liikkeeseen obligaatiolainoja, joiden turvin oli mahdollista lisätä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan luototusta. 1952 Osuuskassat ottivat 50-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1952 käyttöön Kylväjäliikemerkin. Merkki kuvasti kasvua, säästämistä ja turvallisuuden tunnetta. 1960- luku 1960-luvulla OKO otti ensimmäisiä askelia automaattisen tietojenkäsittelyn saralla. Ensimmäinen sopimus tietokoneiden hankkimiseksi allekirjoitettiin vuonna 1966. 1968 Graniitista veistetty karhupatsas vakiintui Pohjolan symboliksi, ja se otettiin käyttöön muun muassa kirjelomakkeissa vuonna 1968.

10 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 1970- luku Vuonna 1970 astuivat voimaan uudet pankkilait, joiden myötä paikallispankit saivat lähes tasaveroisen aseman liikepankkien kanssa. Osuuskassoista tuli osuuspankkeja. Vuonna 1974 osuuspankit hyväksyivät käytännössä jo toteutuneen linjauksen, jonka mukaan ne toimivat kaikkia väestöryhmiä tasapuolisesti palvelevina yleispankkeina. Osuuspankkien markkinaosuus kehittyi suotuisasti 1970-luvun alkuvuosista lähtien. 1980-luvun puolivälissä osuus markkatalletuksista oli noussut jo 25 prosentin tuntumaan. Suurena apuna osuuspankkien menestymisessä oli niiden hyvä maine asiakkaiden keskuudessa. Asiakkaiden silmissä osuuspankit tunnettiin luotettavina ja yksityisasiakkaiden palveluun keskittyneinä pankkeina. 1970 Tyylitelty prosenttimerkki otettiin käyttöön uudeksi liikemerkiksi. Se oli myös yhdistelmä lyhenteistä op ja ab. 1975 OKO aloitti rahoitusyhtiötoiminnan. OKO liittyi pankkien kansainvälisen yhteistyöverkoston perustamaan SWIFTmaksuliikejärjestelmään.

11 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 1976 1979 OKO ja viisi keskieurooppalaista osuuspankkia perustivat osuustoiminnallisten keskuspankkien Unico-ryhmän Lontoossa. Karhunkämmen otettiin käyttöön Pohjola-yhtiöiden uudeksi liikemerkiksi vuonna 1979. 1980- luku Toisen maailmansodan vuosia seurannut säätelyjärjestelmä purkautui 1980-luvulla. Pankkien varainhankinta vapautui, ja koko pankkitoiminnan luonne muuttui. Aikaisemmista "säätelyviranomaisista" muokattiin lyhyessä ajassa "rahan myyjiä". Osuuspankeissa ja niiden keskuspankissa OKOssa edettiin kuitenkin melko maltillisesti. Markkinaosuus kääntyi selkeään nousuun sitä mukaa, kun kilpailevan paikallispankkiryhmän, säästöpankkien, vaikeudet kärjistyivät. 1987 Vuonna 1987 perustettiin OP-Rahastoyhtiö, joka samalla toi markkinoille ensimmäiset sijoitusrahastonsa OP-Tuoton ja OP-Kasvun.

12 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 1989 OKOsta tuli pörssiyhtiö. OKO sai noin 60 000 uutta omistajaa järjestäessään yleisöannin ja listautuessaan Helsingin arvopaperipörssiin. 1990- luku 1990-luvun alkupuolella pankkitoiminta Suomessa koki ennennäkemättömän kriisin. Vaikeuksista huolimatta osuuspankkiryhmä pystyi omin voimin selviytymään kriisivuosista. Vuonna 1991 osuuspankkiryhmä nousi suurimmaksi pankkiryhmäksi. Vuonna 1993 toteutettu Suomen Säästöpankin terveen liiketoiminnan myynti kilpaileville pankkiryhmille vahvisti edelleen osuuspankkiryhmän asemaa. Markkinaosuus talletuksista nousi suurimmillaan lähes 34 prosenttiin. Osuuspankkiryhmän merkitys koko kansan pankkina näkyy havainnollisesti luotonannon rakenteessa. Liki 52 prosenttia luotoista oli vuonna 1996 henkilöasiakkailla. Yritysasiakkaiden osuus oli 36 prosenttia ja maa- sekä metsätalousasiakkaiden osuus 11 prosenttia. Vuosikymmenen aikana osuuspankkiryhmä nousi myös sähköisten palvelujen edelläkävijäksi jopa globaalilla tasolla. 1991 1996 Viroon perustettiin vahinkovakuutusyhtiö, josta tuli myöhemmin Pohjolan tytäryhtiö Seesam International. Vuonna 1996 liikemerkki modernisoitiin. Sen pyöreä muoto viestii palvelua ja ihmisläheisyyttä. OP-verkkopalvelu perustettiin. Se oli aikanaan ensimmäinen verkkopankki Euroopassa sekä toinen maailmassa. 1997 Osuuspankkien Keskusliitto päätettiin muuttaa osuuskunnaksi, joka toimii osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä. Ryhmän yhteistoimintamalli uudistettiin perusteellisesti.

13 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 2000- luku 2000-luku oli Suomessa voimakkaan kasvun ja vaurastumisen aikaa. Vuosikymmenen aikana OP- Pohjolan rooli suomalaisen vaurauden rakentajana vahvistui entisestään. Pankkiryhmä muuttui finanssiryhmäksi. Se on saavuttanut lähes kaikilla liiketoiminta-alueilla markkinajohtajan aseman. Pankki- ja vakuutuspalveluiden yhdistäminen on osoittautunut asiakkaiden arvostamaksi palvelukokonaisuudeksi. OP-Pohjola-ryhmällä oli vuosikymmenen lopussa jo yli 1,1 miljoonaa yhteistä pankkija vakuutusasiakasta. Ryhmä on saanut myös kansainvälistä tunnustusta, kun The Banker Magazine on valinnut OP-Pohjola-ryhmän useana vuonna vuoden pankiksi Suomessa. 2001 Vuonna 2001 liikemerkkiä modernisoitiin. Teräväreunainen ja voimakkaan värinen liikemerkki viestii asiantuntemusta ja aktiivisuutta. 2005 OP-ryhmä nousi Pohjola-Yhtymä Oyj:n pääomistajaksi. Kauppa oli OP-ryhmän historian suurin, ja sen merkitys oli ryhmälle historiallinen. Osto laajensi ryhmän toiminnan vahinkovakuutukseen. Pohjola-kaupan myötä OP-ryhmästä tuli johtava finanssiryhmä Suomessa. 2007 2011 Syyskuussa julkistettiin ja otettiin käyttöön finanssiryhmän uusi nimi: OP- Pohjola-ryhmä. OKO Pankki Oyj puolestaan muutti nimensä maaliskuussa Pohjola Pankki Oyj:ksi. OP-Pohjola-ryhmän liikemerkki on yksi Suomen tunnetuimmista: tutkimuksen mukaan 95 prosenttia ihmisistä tunnistaa sen spontaanisti. OP-Pohjola-ryhmä aloitti vuoden 2011 uudella keskusorganisaatiolla. OP-Keskus jakaantui kahdeksi toimijaksi, joista OP-Pohjola osk keskusyhteisönä vastaa ryhmäohjauksesta ja valvonnasta. OP- Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittäminen ja tuottaminen eriytettiin OP-Palvelut Oy:öön.

14 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 2012 YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2012 kansainväliseksi osuustoimintavuodeksi. Suomen johtava finanssiryhmä OP-Pohjola-ryhmä juhlii 110-vuotista taivaltaan toukokuussa. Tänä päivänä OP-Pohjola tarjoaa asiakkailleen maan kattavimman ja monipuolisimman pankki-, sijoitus- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden. Ryhmän muodostavat noin 200 osuuspankkia sekä niiden omistama keskusyhteisö OP- Pohjola osk tytär- ja lähiyhteisöineen.

15 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Hyvät Pohjolan osakkeenomistajat Katso video Koko OP-Pohjola-ryhmän strategiassa korostuu yritysasiakasliiketoiminnan kehittäminen ja siihen panostaminen. Toinen tärkeä painopistealue on vahinkovakuutusliiketoiminnan ja pankkiliiketoiminnan integraation syventäminen. On selvää, että nämä ryhmän panostukset tukevat myös Pohjolan keskeisiä liiketoimintoja ja Pohjolan menestystä. Myös se tosiasia, että OP-Pohjola-ryhmä on yksi Euroopan vakavaraisimmista finanssiryhmistä luo vakautta ja kasvun edellytyksiä Pohjolalle. Vastavuoroisesti muu OP-Pohjola-ryhmä odottaa Pohjolalta vakaata ja hyvää osinkovirtaa. Tämä toive oli selvästi hallituksella mielessä, kun se teki esitystä vuodelta 2011 maksettavasta osingosta. Reijo Karhinen Hallituksen puheenjohtaja

16 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Toimitusjohtajan katsaus Katso video Takana poikkeuksellinen vuosi Vuotta 2011 leimasi voimakas kaksijakoisuus. Alkuvuosi oli tunnelmiltaan ja talouskehitykseltään lupaava. Keväällä talouden vakautumisen myötä markkinoiden volatiliteetti tasaantui ja rahoituksen riskilisät pienenivät, mutta kesällä euroalueen velkakriisi kärjistyi tehden sijoitusmarkkinoista loppuvuonna vaikean. Toimintaympäristön turbulenssi toi Pohjolalle monia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Kansainvälisten finanssipalvelujen tarjonta väheni Suomessa, ja avasi Pohjolan pankkitoiminnalle monia uusia tilaisuuksia. Epävarma aika korosti ainutlaatuisia, paikallisuuteen ja asiakaskeskeisyyteen perustuvia kilpailuetujamme, ja osoitti myös liiketoimintamallimme vahvuuden osana OP-Pohjola-ryhmää. Vuonna 2011 pystyimme toiminaan häiriöttä, aitona kumppanina asiakkaillemme: tukien ja edistäen heidän taloudellista menestystään, turvallisuuttaan ja hyvinvointiaan. Vakaassa kasvussa Pohjola vahvisti toimintavuoden aikana markkina-asemiaan. Asiakasliiketoiminnan volyymi vahvistui pankkitoiminnassa sekä yritysten ja kotitalouksien vahinkovakuutuksissa. Ensimmäistä kertaa Pohjolan markkinaosuus yritysluotoista rikkoi 20 prosentin rajan. Positiivista oli myös Pohjolaan vakuutuksensa keskittäneiden etuasiakastalouksien määrä, mikä kasvoi vuoden aikana 42 000:lla yli 520 000:een. Konsernin tulos ennen veroja jäi viime vuonna kuitenkin edellisvuotista pienemmäksi ja oli 258 miljoonaa euroa. Laskuun vaikuttivat niin sijoitustuottojen aleneminen kuin myös laskuperustemuutokset, jotka koostuivat eläkevastuiden diskonttokoron laskusta ja eliniän odotteen kasvusta johtuvasta vastuuvelan lisäyksestä. Yhtiön vankka likviditeetti ja vakavaraisuus mahdollistavat strategian mukaisen osingonjaon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että noteeratulle A-sarjan osakkeelle maksetaan osinkoa 0,41 euroa ja ei-noteeratulle K-sarjan osakkeelle 0,38 euroa osaketta kohti. Ehdotus vastaa 60 prosentin osingonjakosuhdetta. Syvempää asiakastuntemusta Vuonna 2011 loimme samansuuntaiset toimintamallit aiemmin käyttöön ottamiimme pankkija vahinkovakuutustoiminnan yhteisiin asiakkuusorganisaatioihin. Lisäksi tiivistimme yhteistyötämme osuuspankkien kanssa tarjotaksemme maakuntien suurille ja keskisuurille yrityksille täysin kattavan finanssipalveluvalikoiman: muun muassa Pohjolan Yrityspankin ja Marketsin tuote- ja palveluasiantuntemusta alueorganisaatiossa lisättiin.

17 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Henkilöstö menestyksen rakentajana Olemme voimakkaasti sitoutuneet henkilöstömme osaamisen kehittämiseen sekä motivaation ja hyvinvoinnin varmistamiseen. Osaamispääoman kehittäminen on yksi strategiamme kulmakivistä. Vuoden aikana lisäsimme merkittävästi henkilöstöresursseja varmistaaksemme asiakaspalvelun erinomaisen toimivuuden. Lisäksi ensimmäinen räätälöity kehityspolku, Talent-ohjelma, käynnistyi. Kohti haasteita hyvistä lähtökohdista On todennäköistä, että talouskasvu vuonna 2012 Suomessa ja muualla Euroopassa jää tänä vuonna viime vuotta alemmaksi. Pohjola ponnistaa alkaneeseen vuoteen kuitenkin hyvistä lähtökohdista: vakavaraisuutemme ja luottokelpoisuutemme ovat kilpailukykyisellä tasolla, likviditeettimme on vankka ja mahdollisuutemme saada rahoitusta markkinoilta ovat hyvät. Konsernin tuloksen ennen veroja odotetaan vuonna 2012 olevan selvästi suurempi kuin vuonna 2011. Kiitän lämpimästi osakkeenomistajiamme ja asiakkaitamme luottamuksesta sekä osuuspankkeja ja muita kumppaneitamme hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Kiitos kuuluu myös henkilöstöllemme, joka on tehnyt loistavaa työtä ajoittain vaikeissakin olosuhteissa. Mikael Silvennoinen Toimitusjohtaja

18 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Avainluvut 2011 2011 2010 Tulos ennen veroja, milj. 258 308 Tulos ennen veroja käyvin arvoin, 78 291 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 3,4 9,3 Tulos per A-osake, 0,67 0,72 Osinko (A-osake), 0,41* 0,40 Osinko (K-osake), 0,38* 0,37 * Hallituksen esitys Vakavaraisuus ja riskiasema 2011 2010 Vakavaraisuussuhde, % 10,6 13,3 Tier 1 -vakavaraisuus, % 10,6 12,5 Core Tier 1 -vakavaraisuus, % * 10,3 10,5 RAVA-lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,41 1,71 Riskipainotetut erät, milj. 14 409 13 520 Vahinkovakuutuksen vastuunkantokyky, % 77 86 * Ensisijaiset omat varat pois lukien pääomalainat suhteutettuna riskipainotettuihin eriin.

19 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011

20 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Pohjola-konsernin tulos Konsernin tulos ennen veroja oli 258 miljoonaa euroa (308). Tulos ilman vahinkovakuutuksen laskuperustemuutoksia (diskonttokoron lasku ja eliniän odotteen kasvusta johtuva vastuuvelan lisäys) oli 317 miljoonaa euroa (322). Tulos ennen veroja käyvin arvoin oli 78 miljoonaa euroa (291). Oman pääoman tuotto käyvin arvoin oli 3,4 % (9,3). Pankkitoiminnan tulos ennen veroja parani 198 miljoonaan euroon (133). Tulokseen sisältyi saamisten arvonalentumisia 49 miljoonaa euroa (105). Luottokanta kasvoi 9 prosenttia ja keskimarginaali oli 1,34 prosenttia (1,36). Vahinkovakuutuksen maksutuotot kasvoivat 6 %. Yhdistetty kulusuhde oli 97,7 % (96,6). Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, joka ei sisällä laskuperustemuutoksia eikä yrityskaupassa syntyneiden aineettomien hyödykkeiden poistoja, oli 89,8 % (89,7). Sijoitustoiminnan tuotot käyvin arvoin olivat -0,4 % (5,1). Varainhoidon tulos ennen veroja oli 27 miljoonaa euroa (31). Vertailukauden tulos sisälsi 6 miljoonaa euroa yritysjärjestelyihin liittyviä tuottoja. Hallinnoitavat asiakasvarat olivat vuoden lopussa 31,3 miljardia euroa (35). Konsernitoimintojen tulos ennen veroja pieneni rahoituskustannusten nousun ja myyntivoittojen pienenemisen seurauksena 24 miljoonaan euroon (61).

22 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Avainlukutaulukot Pohjola-konsernin tulos, milj. 2011 2010 2009 2008 2007 Korkokate 276 258 241 174 115 Palkkiotuotot ja -kulut, netto 161 164 143 122 115 Kaupankäynnin nettotuotot 26 35 71-81 -34 Sijoitustoiminnan nettotuotot 23 31-13 6 28 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot 318 388 402 353 433 Liiketoiminnan muut tuotot 41 50 50 42 71 Tuotot yhteensä 843 926 895 617 728 Kulut yhteensä 528 514 501 470 440 Tulos ennen saamisten arvonalentumisia 316 412 394 147 288 Saamisten arvonalentumiset 60 104 129 28 1 Tulos ennen veroja 258 308 265 119 288 Käyvän arvon rahaston muutos -180-17 243-252 -54 Tulos ennen veroja käyvin arvoin 78 291 508-133 234 Pohjola-konsernin tase, milj 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2007 Käteiset varat 4 247 1 501 3 102 2 260 448 Saamiset luottolaitoksilta 7 367 8 033 7 630 6 644 5 217 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 183 422 1 279 3 255 4 701 Johdannaissopimukset 3 326 1 962 1 443 1 486 528 Saamiset asiakkailta 12 701 12 433 11 323 12 279 9 288 Vahinkovakuutustoiminnan varat 3 256 3 198 3 156 2 745 2 809 Sijoitusomaisuus 7 368 6 364 5 417 1 287 727 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 1 002 1 022 1 077 1 114 1 096 Muut varat 1 691 1 248 1 083 1 379 1 108 Varat yhteensä 41 142 36 184 35 510 32 448 25 922 Velat luottolaitoksille 5 935 4 960 4 984 3 643 2 739 Johdannaissopimukset 3 460 2 054 1 456 1 644 548 Velat asiakkaille 8 025 4 231 4 133 3 508 2 738 Vahinkovakuutustoiminnan velat 2 508 2 351 2 279 2 238 2 140 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 15 179 16 685 17 295 16 425 12 856 Muut velat 3 702 3 526 3 097 3 350 3 032 Velat yhteensä 38 811 33 807 33 244 30 808 24 053 Oma pääoma 2 331 2 377 2 267 1 640 1 869 Velat ja oma pääoma yhteensä 41 142 36 184 35 510 32 448 25 922

23 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Pohjola-konsernin avainlukuja 2011 2010 2009 2008 2007 Tilikauden voitto, milj. 215 229 194 89 212 Taseen loppusumma, mrd. 41,1 36,2 35,5 32,4 25,9 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 3,4 9,3 19,2-5,6 9,3 Luottokanta, mrd. 12,4 11,4 10,7 11,6 9,4 Luotto- ja takauskanta, mrd. 15,0 14,0 13,4 14,1 11,4 Varainhoidon hallinnoitavat asiakasvarat, mrd. 31,3 35,0 33,1 25,3 31,3 Vahinkovakuutusmaksutuotot, milj. 1024 964 943 923 850 Vakavaraisuussuhde, % 10,6 13,3 13,5 11,3 11,2* Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde (Tier 1), % 10,6 12,5 11,8 9,4 10,7* RAVA-lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,41 1,71 1,73 1,26 1,38* Tulos/osake (EPS), ** A-osake 0,68 0,72 0,66 0,36 0,85 K-osake 0,65 0,69 0,63 0,33 0,84 Oma pääoma/osake, ** 7,29 7,44 7,09 6,58 7,51 Osinko/osake, ** A-osake 0,41*** 0,40 0,34 0,19 0,53 K-osake 0,38*** 0,37 0,31 0,16 0,5 Osinko/osakekohtainen tulos, (osinkosuhde) % 60*** 55 51 51 62 Efektiivinen osinkotuotto, % (Pohjola A) 5,5 4,5 4,5 2,4 5 Hinta/voitto -suhde (P/E), (Pohjola A) 11,2 12,5 11,5 22,4 12,5 Osakekannan markkina-arvo (Pohjola A ja K), mrd. 2,40 2,87 2,41 1,98 2,66 Osakkeiden vaihto (Pohjola A), milj. kpl 174 154 175 119 147 % osakekannasta (Pohjola A) 69 61 75 74 92 Osakkeiden lukumäärä (Pohjola A ja K) tilikauden lopussa, milj. kpl 320 320 320 203 203 Osakkeiden lukumäärä (Pohjola A ja K) tilikauden lopussa, milj. kpl ** 320 320 320 249 249 Henkilöstö keskimäärin 3 189 3 005 2 966 3 085 3 006 * Laskentaperusteet muuttuneet vuonna 2008. Vertailutiedot vuodelta 2007 on muutettu vertailukelpoiseksi Basel II -säännöksen mukaisesti, eikä niitä ole erikseen tilintarkastettu. Vuodelta 2006 ilmoitettu luku on laskettu aiempien laskentaperusteiden mukaan. ** Osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu takautuvasti vuosien 2006 2008 osalta osakeantikertoimella johtuen Pohjola Pankki Oyj:n osakeannista ja 4.5.2009 kaupparekisteriin merkityistä uusista osakkeista. *** Hallituksen ehdotuksen mukaan

24 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Pankkitoiminnan tulos Pankkitoiminnan tulos ennen veroja oli 198 miljoonaa euroa (133). Luottokanta kasvoi 9 prosenttia ja yritysluottokannan markkinaosuus nousi yli 20 prosenttiin. Yritysluottokannan keskimarginaali oli 1,34 prosenttia (1,36), viimeisellä vuosineljänneksellä marginaali nousi 2 korkopistettä. Saamisten arvonalentumiset pienenivät 55 miljoonaa euroa ja olivat 49 miljoonaa euroa (105). Operatiivinen kulut/tuotot-suhde oli 35,5 prosenttia (35,4) eli 40 prosentin strategista tavoitetta parempi.

25 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vahinkovakuutustoiminnan tulos Vahinkovakuutuksen tulos ennen veroja oli 8 miljoonaa euroa (83). Tulos ilman laskuperustemuutoksia oli 66 miljoonaa euroa (103). Sijoitustuotot jäivät vaikean markkinatilanteen seurauksena 50 miljoonaa euroa vertailuvuotta pienemmiksi. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 6 prosenttia yli miljardiin euroon. Vakuutustekninen kannattavuus ilman laskuperustemuutoksia oli vertailuvuoden tasolla. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 89,8 prosenttia (89,7). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli -0,4 prosenttia (5,1).

26 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Varainhoidon tulos Varainhoidon tulos ennen veroja oli 27 miljoonaa euroa (31). Vertailuvuoden tulokseen sisältyy nettovaikutukseltaan 6 miljoonaa euroa yritysjärjestelyihin liittyviä tuottoja. Hallinnoitavat asiakasvarat laskivat 11 prosenttiin ja olivat 31,3 miljardia euroa (35,0). Operatiivinen kulut/tuotot-suhde parani 49 prosenttiin (53).

27 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Konsernitoimintojen tulos Tulos ennen veroja oli 24 miljoonaa euroa (61). Tulosta heikensivät korkokatteen sekä saamistodistusten myyntivoittojen pieneneminen ja kasvaneet saamistodistusten arvonalentumiset. Tulos ennen veroja käyvin arvoin heikkeni 86 miljoonaa euroa vertailukaudesta ja oli -98 miljoonaa euroa (-12). Maksuvalmius ja rahoituksen saatavuus säilyivät hyvällä tasolla.

28 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vuoden 2012 näkymät Konsernin tuloksen ennen veroja odotetaan vuonna 2012 olevan selvästi suurempi kuin vuonna 2011. Suhdannenäkymiin ja yleiseen toimintaympäristöön liittyvä epävarmuus on edelleen suuri. Merkittävän riskin näkymiin muodostaa julkisen talouden kriisiytyminen eräissä euromaissa. Näkymät kokonaisuudessaan on esitetty vuoden 2011 toimintakertomuksessa. Lue lisää Pohjola-konsernin vuoden 2012 näkymistä

29 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Keskeiset tapahtumat 2011 Tammikuu Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto myönnettiin professori Vappu Taipaleelle. Palkinto on myönnetty vuodesta 1981 lähtien vuosittain tunnustuksena suomalaiselle lääkärille merkittävästä kansainvälisestä tai kansallisesta elämäntyöstä. Helmikuu KTM Vesa Aho nimitettiin Pohjolan talous- ja rahoitusjohtajaksi (CFO) ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.3.2011 alkaen. Pohjola Pankki Oyj lunasti takaisin 150 miljoonan euron alemman toissijaisen oman pääoman ehtoisen Lower Tier 2 -lainan. Laina oli laskettu liikkeeseen maaliskuussa 2006. Ehtojen mukaan laina olisi erääntynyt vuonna 2016, mutta liikkeeseenlaskijalla on oikeus Finanssivalvonnan luvalla lunastaa laina ennenaikaisesti maaliskuussa 2011. Pohjola-yhtiöiden 100-vuotisrahasto, joka on yksi Suomen Kulttuurirahaston nimikkorahastoista, jakoi 84 000 euroa ympäristönsuojelun tutkimukseen. Maaliskuu Pohjolan varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2010 tilinpäätöksen, myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden ja päätti osingonjaosta. Huhtikuu Toukokuu Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ja OP-Pohjola osk ilmoittivat Pohjola Pankki Oyj:lle arvopaperikaupasta, jolla Suomi-yhtiö myi OP-Pohjolalle kaikki omistamansa Pohjolan A-osakkeet, joiden osuus osakekannasta oli 7,26 prosenttia ja äänimäärästä 3,91 prosenttia. Pohjola Pankki Oyj:n hallitus päätti yhtiön osallistumisesta OP-Pohjola-ryhmän uusiin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin. Palkitsemisjärjestelmissä otetaan käyttöön OP-Pohjolan ryhmätasoiset tavoitteet ja ne ovat yhteneväiset sekä johdon uudessa, osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä että koko ryhmän henkilöstön OP-Henkilöstörahastossa. Yhdenmukaisilla, koko henkilöstöä koskevilla ryhmätasoisilla pitkän aikavälin palkitsemismittareilla edesautetaan OP-Pohjola-ryhmän strategian toteutumista. Pohjola Vakuutus osti strategisen työhyvinvoinnin palveluyhtiö Excentan yhtiön toimivalta johdolta ja Elisalta. Yrityskauppa vahvisti Pohjolan uutta hyvinvointiliiketoimintaa ja laajentaa Pohjola Terveyden palveluja yritysasiakkaille. Excenta konsultoi asiakkaitaan hyvinvoinnin johtamisessa, kouluttaa esimiehiä ja tarjoaa työkaluja hyvinvoinnin mittaamiseen sekä toimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen.

30 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Kesäkuu Pohjola Pankki Oyj laski liikkeeseen 100 miljoonan Sveitsin frangin alemman toissijaisen oman pääoman ehtoisen Lower Tier 2 -lainan. Laina-aika on 10 vuotta ja laina noteerataan Sveitsin pörssissä (SIX Swiss Exchange). Pohjolan Baltian-palvelut laajenivat Tallinnan sivukonttorin aloittaessa toimintansa. Uudet yritysasiakkaille suunnatut palvelut Virossa ovat maksuliikkeen ja likviditeetin hallinta sekä käyttöpääomarahoitus ja investointirahoitus. Heinäkuu Pohjola Pankki Oyj liittyi European Securities Network LLP (ESN) -kumppaniverkostoon, joka on Euroopan johtavien paikallisilla markkinoilla toimivien pankkien ja pankkiiriliikkeiden muodostama itsenäinen yhteenliittymä. ESN-verkosto tarjoaa asiakkailleen laadukasta Euroopan laajuista osaketutkimusta sekä osakekaupankäyntiä. Euroopan pankkiviranomainen (EBA) koordinoi kevään 2011 aikana yhteistyössä Euroopan keskuspankin, Euroopan systeemiriskineuvoston (ESRB), Euroopan komission ja kansallisten valvontaviranomaisten kanssa EU:n laajuisen stressitestin, joka julkistettiin 90 pankista. Suomalaisista pankeista stressitestissä oli mukana OP-Pohjola-ryhmä. Pohjola Pankki Oyj on osa yhteisvastuullisesti toimivaa OP-Pohjola-ryhmää, joten sen tiedot sisältyvät ryhmän tulokseen. Ryhmä sai toistamiseen puhtaat paperit Euroopan pankkivalvojien toteuttamasta stressitestistä, joka oli oletuksiltaan ankarampi kuin vuotta aiemmin. Elokuu Pohjola Pankki Oyj (Pohjola) lunasti takaisin 325 miljoonan dollarin (USD) alemman toissijaisen oman pääoman ehtoisen Lower Tier 2 -lainan. Laina oli laskettu liikkeeseen syyskuussa 2006. Ehtojen mukaan laina olisi erääntynyt vuonna 2016, mutta liikkeeseenlaskijalla oli oikeus Finanssivalvonnan luvalla lunastaa laina ennenaikaisesti syyskuussa 2011. Moody's Investors Service on asettanut OP-Pohjola-ryhmän, Pohjola Pankki Oyj:n sekä Pohjola Vakuutus Oy:n luottoluokituksia tarkkailuun luokituksen laskua varten. Pohjola Vakuutus ja Suomen Jääkiekkoliitto sopivat yhteistyön jatkamisesta pelikaudelle 2011-2012. Pohjola Vakuutuksella on vuosikymmenien perinne jääkiekkoyhteistyöstä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa. Pohjola Vakuutuksen tytäryhtiö Excenta Oy ja Työterveyslaitos toteuttivat yhdessä Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011 -tutkimuksen. Tutkimukseen vastasivat 368 yrityksen edustajat seitsemältä eri toimialalta. Tutkimus osoitti, että vaikka yritykset käyttävät työntekijöiden hyvinvointiin enemmän rahaa kuin vuonna 2010, panostetaan työurien pidentämiseen kuitenkin vähemmän. Syyskuu Pohjola Pankki Oyj (Pohjola) laski liikkeeseen 100 miljoonan euron (EUR) alemman toissijaisen oman pääoman ehtoisen Lower Tier 2 -lainan. Laina-aika on 10 vuotta ja laina haettiin listattavaksi Lontoon pörssiin. KTM Tarja Ollilainen nimitettiin Pohjolan henkilöstöjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.1.2012 alkaen.

31 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Lokakuu Luottoluokittaja Fitch Ratings asetti osana laajempaa globaalin ja eurooppalaisen pankkisektorin tarkastelua myös OP-Pohjola-ryhmän ja Pohjola Pankki Oyj:n luottoluokitukset tarkkailuun luokituksen mahdollista laskua varten. Fitchin luottoluokitusten uudelleenarviointi koski useita suuria kansainvälisiä ja suhteellisen korkean luottokelpoisuuden omaavia eurooppalaisia pankkeja. Euroopan pankkiviranomainen (EBA) laati uuden arvion eurooppalaisten pankkien pääomatarpeesta. Suomalaisista pankeista arvioinnissa oli mukana OP-Pohjola-ryhmä. Pohjola Pankki Oyj on osa yhteisvastuullisesti toimivaa OP-Pohjola-ryhmää, joten sen tiedot sisältyivät ryhmän tulokseen. EBAn arvion mukaan OP-Pohjola-ryhmältä ei edellytetä toimia vakavaraisuuden vahvistamiseksi, koska ryhmän ydinvakavaraisuus on korkea ja ryhmän valtiolainoihin liittyvät riskit ovat pienet. Marraskuu Pohjola Varainhoito ja johtava välitys- ja finanssiteknologiayritys Investment Technology Group ottivat käyttöön uuden algoritmisen Smart Order Routing -kaupankäyntipalvelun. Joulukuu Euroopan pankkiviranomainen (EBA) päivitti arvionsa eurooppalaisten pankkien pääomatarpeesta 30.9.2011 tietojen pohjalta. Suomalaisista pankeista arvioinnissa oli mukana OP-Pohjola-ryhmä. Pohjola Pankki Oyj on osa yhteisvastuullisesti toimivaa OP-Pohjola-ryhmää, joten sen tiedot sisältyvät ryhmän tulokseen. EBAn arvion mukaan OP-Pohjola-ryhmältä ei edellytetä toimia vakavaraisuuden vahvistamiseksi, koska ryhmän ydinvakavaraisuus on korkea ja ryhmän valtiolainoihin liittyvät riskit ovat pienet. OP-Pohjolan Core Tier 1 - suhde oli syyskuun 2011 lopussa 11,1 prosenttia, eli selvästi yli EBAn asettaman 9 prosentin vähimmäistavoitetason. Myöskään taseessa hankintamenoon kirjattujen valtionlainojen arvostuksesta markkina-arvoon ei syyskuun lopussa syntynyt pääomatarvetta. Luottoluokittaja Standard & Poor's Ratings Services vahvisti Pohjola Pankki Oyj:n pitkien luottojen luokituksen AA- ja lyhyiden luottojen luokituksen A-1+. Luottoluokittaja piti luokituksen näkymät vakaana. Lisäksi Standard & Poor's nosti Pohjola Vakuutus Oy:n luottoluokituksen tasolle AA- (aiemmin A+). Pohjolan luottoluokituksen vahvistaminen oli osa Standard & Poor'sin laajempaa globaalia ja eurooppalaisen pankkisektorin tarkastelua sekä metodologian muutosta. Standard & Poor's korosti Pohjolan luokituksen heijastavan sen vahvaa markkina-asemaa, vakavaraisuutta ja tuloksentekokykyä. Luottoluokittaja Fitch Ratings laski osana laajempaa globaalin ja eurooppalaisen pankkisektorin tarkastelua OP- Pohjola-ryhmän ja Pohjola Pankki Oyj:n pitkäaikaiselle varainhankinnalle annetut luottoluokitukset AA-:sta A+:aan ja lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitukset F1+:sta F1:een. Luokitusten näkymät asetettiin vakaiksi. Maailmantalouden yleinen kehitys ja merkittävä markkinoiden luottamuksen muutos pankkisektoria kohtaan kokonaisuudessaan olivat pääasialliset syyt luottoluokituksen laskuun. Fitch totesi, että OP-Pohjolaryhmällä on vahva tase, hyvä likviditeetti sekä vahva vakavaraisuus. KTM, CEFA Niina Pullinen nimitettiin Pohjola Pankki Oyj:n sijoittajasuhdejohtajaksi 15.1.2012 alkaen.

32 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Strategia Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vakuutus- ja private banking -palvelut. Pohjolan keskeiset tavoitteet ovat kannattava kasvu ja yhtiön arvon kasvattaminen. Strategian tiivistelmä Suomi ja sen lähialueet ovat Pohjolan keskeinen markkina-alue. Pohjola tuntee asiakkaansa hyvin ja toimii heidän kanssaan tiiviissä vuorovaikutuksessa. Yhtiö rakentaa asiakassuhteita pitkäjänteisesti tavoitteenaan monipuoliset kokonaisasiakkuudet. Pohjola palvelee ripeästi, joustavasti ja johdonmukaisesti. Palveluverkkoa kehitetään Suomessa ja Suomen lähialueilla. Muilla markkina-alueilla Pohjolan palvelukyky perustuu yhteistyöhön laadukkaiden paikallisten tai kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Pohjola erottuu kilpailussa osaamisellaan ja korkeatasoisilla ratkaisuilla. Kilpailuedut perustuvat asiakaskeskeiseen, joustavaan ja nopeaan toimintaan, kokonaisvaltaiseen finanssitarjoomaan sekä vakaaseen omistuspohjaan. Osana OP- Pohjola-ryhmää Pohjolalla on toimialan laajin ja monipuolisin palveluverkko sekä suurin asiakaskunta Suomessa. Pohjola kasvaa kannattavasti tuottaakseen kilpailukykyisen kokonaistuoton osakkeenomistajilleen. Yhtiö varmistaa toimintansa jatkuvuuden ylläpitämällä vahvaa vakavaraisuutta. Yhteisvastuu OP-Pohjola osk:n ja ryhmään kuuluvien jäsenluottolaitosten kanssa vahvistaa Pohjolan luottokelpoisuutta. Strategian kiteytys

33 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Perustehtävä, päämäärä, keskeiset tavoitteet ja arvot Pohjolan perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Päämääränä on olla halutuin finanssipalvelukumppani. Ensisijaisen ja halutuimman kumppanin asema rakentuu asiakkaiden odotusten ylittämiseen ja luotettavuuteen. Keskeisiä tavoitteita ovat yhtiön arvon kasvattaminen ja kannattava kasvu. Arvot Pohjolan menestyksen takana ovat sen kestävät arvot: ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen.

34 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Lupaukset sidosryhmille Pohjolan tavoitteena on, että yhtiön osakkeen kokonaistuotto ylittää verrokkiryhmän keskimääräisen osaketuoton. Yhtiö kasvaa ja vahvistaa markkina-asemaansa kannattavasti. Vahvan pääomituksen avulla yhtiö varmistaa toiminnan vakaan jatkuvuuden. Pohjola toimii pitkäjänteisesti ja tarjoaa asiakkailleen parhaat ratkaisut. Yhtiö erottautuu osaamisellaan, aktiivisuudellaan ja palvelun laadulla. Asiakkaiden tarpeet pyritään ennakoimaan ja samalla pyritään kehittämään aktiivisesti uusia palvelukokonaisuuksia. Pohjola edistää kannustavaa työilmapiiriä ja luo henkilöstölle erinomaiset mahdollisuudet kehittyä. Tavoitteena on olla finanssialan vetovoimaisin työnantaja. Pohjola panostaa esimiestyöhön ja johtamisen kehittämiseen. Pohjola toimii vastuullisesti ja tukee toimintaympäristönsä kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Kannattava toiminta luo edellytykset liiketoiminnan jatkuvuudelle, henkilöstön työllisyydelle sekä yhteiskunnallisista velvoitteista huolehtimiselle.

35 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Arvoa integraatiosta kilpailuetujen avulla Pohjola toteuttaa strategiaansa kolmen ainutlaatuisen kilpailuetunsa avulla.

37 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Strategiset hankkeet 1. Yritys- ja yhteisöliiketoiminnan uudistamisessa tavoitteena on vahvistaa Pohjolan ja samalla koko ryhmän markkina-asemaa erityisesti keskisuurten yritysten kumppanina. Keskeistä hankkeessa on selkeä työnjako Pohjolan ja osuuspankkien välillä. 2. Integraation syventämisessä on kyse toimenpiteistä, joilla Pohjola tehostaa yhteisen asiakaspotentiaalin hyödyntämistä. Pohjola hyödyntää asiakastietoja niin asiakaspotentiaalin tunnistamisessa, toimenpiteiden kohdentamisessa, asiakasvalinnassa kuin hinnoittelussakin. 3. Kansainvälisen palvelukyvyn parantamisessa konserni laajentaa kansainvälistä kumppanuusverkostoaan tarjotakseen kilpailukykyiset palvelut asiakkailleen ympäri maailmaa. Pohjola on asiakkailleen täyden palvelun finanssipalveluyritys myös ulkomailla. 4. Konsernin osaamispääoman kehittämisessä Pohjola panostaa kykyynsä uudistua ja kehittyä voidakseen tarjota asiakkailleen toimialan parhaat ratkaisut ja palvelut. Yhtiö kasvattaa osaamistaan pitkäjänteisesti tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen.

39 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Strategian toteuttaminen vuonna 2012 ja lähivuosina OP-Pohjolan ryhmätasoisen uuden strategian työstäminen on käynnistetty ja vuoden 2012 aikana päivitetään myös Pohjolan strategia. Vuoden 2012 aikana keskeistä on strategisten hankkeiden edistäminen ja saattaminen operatiiviseksi toiminnaksi käytännön tasolla. Kuluvan vuoden vuosisuunnitelmat tähtäävät asiakaskokemuksen parantamiseen sekä asiakasaktiivisuuden lisäämiseen, yhä laadukkaampien tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseen, kannattavaan kasvuun sekä organisaation kustannustehokkuuden nostamiseen.

40 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Taloudelliset tavoitteet yli suhdannesyklin Taloudelliset tavoitteet Konserni Tavoite Toteuma 2011 Toteuma 2010 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 13 3,4 9,3 Tier 1 -vakavaraisuus, % > 9,5 10,6 12,5 Pankkitoiminta Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % < 40 35 35 Vahinkovakuutustoiminta Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 92 89,8 89,7 Operatiivinen liikekulusuhde, % < 20 21,8 21,3 Vastuunkantokyky (Solvenssisuhde), % 70 77 86 Varainhoito Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % < 50 49 53 Luottoluokitustavoite Tavoite AA-tasoinen luokitus Vähintään kahdelta luottoluokittajalta AA-tasoinen luottoluokitus 2 3 Osinkopolitiikka Osinko tilikauden tuloksesta, % Tavoite Vähintään puolet tilikauden tuloksesta edellyttäen, että vakavaraisuus (Tier 1) on vähintään 9,5 % 60* 55 * Hallituksen esitys Graafi: Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, %

41 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi. Tier 1 -vakavaraisuus, % Graafi: Operatiivinen kulut/tuotot -suhde (pankkitoiminta), %

42 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % Graafi: Operatiivinen liikekulusuhde, %

43 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Vastuunkantokyky (solvenssisuhde), % Graafi: Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, %

44 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Osinko/A-osake ja osinkosuhde

45 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi keskimäärin kohtuullisen hyvää vauhtia vuonna 2011. Talouskehitys hidastui kuitenkin vuoden aikana selvästi ja se oli epävarmuuden sävyttämää ja epätasaista. Yhdysvalloissa talous kehittyi vaisusti vuoden alkupuolella, mutta kansantuotteen kasvu piristyi hieman loppuvuoden aikana. Kiinassa talous kasvoi edelleen ripeästi, mutta vauhti vaimeni vuoden aikana. Euroopassa velkakriisi kärjistyi vuoden jälkipuoliskolla, mikä heikensi toimintaympäristöä olennaisesti. Vuoden aikana myös Portugali joutui turvautumaan muiden apuun. Lisäksi Kreikan tilanteen heikennyttyä jouduttiin käynnistämään lukuisia toimia maan velkataakan pienentämiseksi ja julkisen rahoituksen lisäämiseksi. Inflaatio kiihtyi voimakkaasti alkuvuonna raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi. Hintojen nousu hidastui vuoden aikana, kun maailmantalouden kehitys heikkeni. Maailmantalouden näkymät vuodelle 2012 ovat epäyhtenäiset. Euroalueen näkymiä varjostaa edelleen velkakriisi, ja talouden kehitys on jäämässä heikoksi. Muualla maailmassa talouden odotetaan kasvavan kohtuullisesti. Inflaatio maltillistuu niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa. Maailmantalouden haasteita vuonna 2012 Euroalueen ongelmana on edelleen eteläisen Euroopan valtioiden velkakriisi. Yhdysvalloissa vaalivuosi voi luoda epävarmuutta talouspolitiikkaan. Rahoitusmarkkinoilla normaalia suuremmat vaihtelut ovat mahdollisia talouspoliittisen epävarmuuden ja eri maiden taloustilanteiden suurten erojen vuoksi. Poikkeuksellisella rahapolitiikalla voi olla yllättäviä vaikutuksia.

46 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Suomen talouskasvu hidastui vuonna 2011 Suomen talous kehittyi kohtuullisesti vuonna 2011. Vuosi oli kuitenkin hyvin kaksijakoinen. Alkuvuonna talous kasvoi laajalla rintamalla vahvasti. Vuoden jälkipuoliskolla erityisesti vienti alkoi kangerrella. Tämä johtui ennen kaikkea Suomen tärkeimpien vientimarkkinoiden tilanteen heikentymisestä Euroopassa. Euroalueen velkakriisin aiheuttama epävarmuus heikensi kuluttajien ja yritysten luottamusta talouden näkymiin loppuvuonna. Tämä ei kuitenkaan heijastunut voimakkaasti kotitalouksien kulutus- ja investointipäätöksiin. Kokonaisuutena sekä kulutus että investoinnit lisääntyivät viime vuonna, vaikka vauhti hiipuikin vuoden loppua kohti. Verrattain korkea inflaatio söi ostovoimaa vuoden 2011 aikana. Hintojen nousu alkoi hidastua loppuvuonna, kun muun muassa öljy halpeni hieman maailmanmarkkinoilla. Myös työttömyys aleni vuoden jälkipuoliskolla. Suomen talouden näkymät vuodelle 2012 ovat vaisut. Euroalueen velkaongelmat vaikeuttavat tärkeiden Euroopan vientimarkkinoiden näkymien arviointia. Epävarmuus heijastuu myös investointeihin. Kotitalouksien näkymät ovat silti verrattain vakaat, sillä reaalipalkkojen odotetaan nousevan ja korkojen pysyvän matalina. Graafi: BKT:n kehitys, %

47 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Työttömyysaste* Suomessa ja Euroalueella, % Graafi: Julkisen talouden tasapaino, yli-/alijäämä, % BKT:stä

48 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Luottamusindikaattoreita Suomessa, saldoluku Graafi: Yritysten velat suhteessa BKT:hen 31.12.2010, %

49 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Valtionlainojen (10 v) korot, %

50 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Korko- ja osakemarkkinat Korkomarkkinat vuonna 2011 Rahoitusmarkkinoilla vuosi 2011 oli euroalueen velkakriisin sävyttämä. Vuoden alkupuolella talouskehitys oli vielä hyvää ja inflaatio kiihtyi. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskoron 1,50 prosenttiin. Markkinakorot kääntyivät kuitenkin alkuvuoden nousun jälkeen laskuun kesällä. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 1,00 prosenttiin vuoden 2011 lopulla. Keskuspankki myös tuki markkinoiden toimintaa tarjoamalla ylimääräistä rahoitusta pankeille sekä osti valtion lainoja markkinoilta. Korkomarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Euroalueen talousnäkymät vuonna 2012 ovat heikot, mutta erot maiden välillä ovat verrattain suuria. Inflaatio hidastuu keskuspankin tavoitteen tuntumaan. Vuonna 2012 Euroopan keskuspankki tukee edelleen talouden kehitystä lisäämällä markkinoiden likviditeettiä poikkeuksellisen pitkillä operaatioilla. Lisäksi se jatkaa valtion lainojen ostoa. EKP:n toimet pitävät euribor-korot poikkeuksellisen matalalla vuonna 2012. Rahamarkkinakorkojen lasku jatkuu markkinaodotusten mukaisesti alkuvuonna. EKP:n toinen kolmen vuoden huutokauppa helmikuussa lisää entisestään likviditeetin määrää euroalueella ja tämä tukee markkinoiden odotuksia laskevista euribor-koroista. Euroalueen pitkät korot (10 vuotta) aloittavat vuoden ennennäkemättömän matalilta tasoilta. Pitkien korkojen osalta ensisijainen riski on, että korot nousevat nykytasoiltaan ainakin väliaikaisesti. Pitkien korkojen nousua tukevia tekijöitä ovat taloussentimentin jatkuminen odotuksia vahvempana sekä Yhdysvaltain keskuspankki Fedin pyrkimykset elvyttää asuntomarkkinoita. Pankkien likviditeettitilanne tukee etenkin lyhyen maturiteetin valtiolainojen ja yrityslainojen riskipreemioiden normalisoitumista.

51 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Osakemarkkinoiden vuosi 2011 Osakemarkkinoiden kehitys oli hyvin epäyhtenäistä ja kurssiheilunta oli vuoden aikana erittäin voimakasta. Yhdysvalloissa keskeiset osakeindeksit päätyivät lähes alkuvuoden tasolle samaan aikaan, kun Euroopassa kurssit laskivat voimakkaasti. Suomessa kurssikehitys oli murheellista heikentyvien talousnäkymien ja yrityskohtaisten ongelmien painaessa kannattavuusnäkymiä. Yritysten tulokset pysyivät Yhdysvalloissa ja Euroopassa kasvussa, mutta kääntyivät Suomessa laskuun. Muiden rahoitusmarkkinoiden tapaan osakekurssien kehitystä dominoi euroalueen velkakriisin kärjistyminen ja voimakas riskin karttaminen.

52 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Osakemarkkinoiden näkymät vuonna 2012 Konsensusennusteet odottavat tulosten pysyvän kuluvana vuonna kohtuullisessa kasvussa. Talouskasvun ennakoitua suurempi jarrutus olisi kuitenkin riski yritysten tuloskehitykselle. Yritysten taseet ovat pääosin vahvoja, mutta talouden voimakas heikentyminen ja finanssikriisin kärjistyminen ovat potentiaalisia riskejä osinkotuotoille. Euroalueen velkakriisin lisäksi kehittyvien markkinoiden ja Yhdysvaltain talouskasvun jatkumisella on keskeinen rooli osakemarkkinoiden kehitykselle vuonna 2012.

53 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Pankkien sääntely tiukentuu finanssikriisin seurauksena Vuoden 2011 alusta voimaan astuneet muutokset Luottolaitosten vakavaraisuusdirektiivi CRD 3 (Capital Requirements Directive) tuli voimaan 1.1.2011. Direktiivin sisältämät muutokset koskivat sivukonttorivalvontaa, suurten asiakasriskien sääntelyä, omien varojen ja lähinnä pääomalainojen sääntelyä sekä likviditeettiriskin hallintaa. Finanssisektorin EU-tason muuttuvaa palkitsemista koskevat uudet täsmennetyt määräykset tulivat voimaan 1.1.2011. Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen CRD IV-sääntelypaketista heinäkuussa Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin käynnistämä keskustelu rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan kehittämisen tarpeesta johti EU-alueella konkreettisiin toimiin vuosien 2009-2011 aikana. Toimet koskevat paitsi pankkien yleisten vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimusten kiristymistä myös muita toimenpiteitä rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi ja kriisin aiheuttaneiden ongelmien korjaamiseksi. Muutoksilla pyritään muun muassa parantamaan pankkien omien varojen määrää ja laatua, vähentämään pääomavaateen syklisyyttä ja asettamaan määrällisiä rajoitteita likviditeettiriskille. Vuosien 2013 2019 aikana voimaan tuleviksi suunnitellut muutokset ovat vielä valmisteluvaiheessa, eikä niiden mahdollisia vaikutuksia markkinoihin ja pankkien liiketoimintaan kyetä vielä yksiselitteisesti arvioimaan. Sääntelymuutokset tulevat kuitenkin nostamaan merkittävästi pankkien vähimmäispääomavaateita ja lisäämään pitkän rahoituksen tarvetta. Sääntelymuutosten seurauksena pankkien oman pääoman ja vieraan pääoman kustannustason arvioidaan nousevan. Säännösten siirtymäajat ovat kohtuullisen pitkät, jotta finanssisektori ehtii sopeutua muutoksiin, eikä talouden toipumista vaaranneta. Globaalisti finanssisektoria joudutaan pääomittamaan vahvemmin, minkä myötä siitä tulee nykyistä vakaampi. Euroopan komissio julkaisi 20.7.2011 ehdotuksen lainsäädäntöpaketista, jonka tavoitteena on vahvistaa pankkisektorin sääntelyä EU:ssa. Ehdotuksen pääsisältönä on Baselin pankkivalvontakomitean uuden ns. Basel III -säännöstön käyttöönotto EU:ssa määriteltyjen siirtymäaikojen puitteissa. Ehdotus korvaa nykyiset vakavaraisuusdirektiivit asetuksella (CRR) ja direktiivillä (CRD IV). Asetuksella määritellään luottolaitosten sekä sijoituspalveluyritysten vakavaraisuuslaskenta ja maksuvalmiusvaatimukset. Asetuksen käyttö tarkoittaa kaikkien ns. Pilari 1 -vaatimusten määrittämistä sitovana suoraan EU:n lainsäädännössä ilman sisällyttämistä kansalliseen lainsäädäntöön (ns. maksimiharmonisaatio). Direktiivi puolestaan kattaa liiketoiminnan aloittamista ja palvelujen tarjontaa koskevat vaatimukset sekä viranomaisvalvontaa (ns. Pilari 2) ja yhtiöiden luotettavaa hallintoa koskevat määräykset. Vakavaraisuusasetus ja -direktiiviehdotuksen pääasiallinen sisältö: EU-jäsenmaiden pankkien vakavaraisuuslaskentaa harmonisoidaan. Omien varojen määrää lisätään ja laatua parannetaan. Lisäksi yhdenmukaistetaan omista varoista tehtävät vähennykset. Minimipääomavaatimuksen lisäksi esitetään kahta pääomapuskuria pääoman riittävyyden turvaamiseksi ja myötäsyklisyyden vähentämiseksi. Pääomapuskurit ovat pääoman säilyttävä puskuri (capital conservation buffer), joka on sama kaikille EU-pankeille sekä vastasyklinen puskuri (counter cyclical buffer), joka voidaan asettaa kansallisesti. Vastapuoliriskin vakavaraisuuslaskentaan tiukennuksia, jotka mm. kannustavat pankkeja OTCjohdannaissopimusten selvittämiseen keskusvastapuolien kanssa. Rahoituslaitosten lyhytaikaisen likviditeettiaseman parantamiseksi ehdotetaan maksuvalmiusvaatimusta. Luottolaitosten liiallisen velkaantuneisuuden rajoittamiseksi valvotaan vähimmäisomavaraisuutta.

54 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vahvistetaan vaatimuksia luotettavalle hallinnolle ja valvonnalle. Asetetaan vaatimuksia ylimmän johdon valvonnalle, nostetaan riskienhallinnan ja -valvonnan asemaa sekä varmistetaan valvontaviranomaisten tehokas valvonta määrittämällä valvonnalle tiettyjä vaatimuksia (mm. riskiarvion perusteella suoritettava valvonta, tarkastustoiminnan riittävyys). Vahvistetaan valvojien sanktiomahdollisuuksia. Ehdotetaan, että jos valvottavat rikkovat EU:n vaatimuksia, voi valvontaviranomainen käyttää tehokkaita sanktioita kuten sakkoja tai kieltää määräajaksi henkilöä toimimasta valvottavan johdossa. Kirjanpitosäätelyyn vireillä olevat muutokset IASB (International Accounting Standards Board) on jatkanut merkittävimpien keskeneräisten tilinpäätösstandardimuutosten valmistelua vuonna 2011. IASB julkaisi vuoden 2011 lopulla standardimuutoksen, jonka mukaan rahoitusinstrumentteja koskevaa standardia on sovellettava 1.1.2015 alkaen. Aikaisemmin pakollinen soveltaminen oli 1.1.2013. Rahoitusinstrumentteja koskevista keskeneräisistä osista vuoden 2011 lopulla julkaistiin rahoitusvarojen ja -velkojen netottamista koskeva standardimuutos, joka tulee voimaan 1.1.2014. Sen sijaan muiden keskeneräisten osien, joita ovat suojauslaskenta ja arvonalentuminen, valmistelu siirtyi vuoteen 2012. Tulouttamista koskeva uusi standardiluonnos julkaistiin vuonna 2011. Vuokrasopimusten ja vakuutussopimusten uusien standardiluonnosten julkaiseminen on siirtynyt vuoden 2012 puolelle. Näiden oletetaan tulevan voimaan 1.1.2015. Kaikilla edellä mainituilla muutoksilla tulee olemaan huomattavia vaikutuksia tilinpäätösinformaatioon.

55 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Solvenssi II kehittää vakuutusyhtiöiden riskienhallintaa EU hyväksyi keväällä 2009 suuren vakuutusalan sääntöjen uudistuksen. Solvenssi II -direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää jäsenmaiden toisistaan eroavaa vakuutusyhtiöiden riskienhallinnan ja vakavaraisuuden hallinnan sääntelyä. Uuden säännöstön myötä vakuutusyritysten erilaiset riskit voidaan ottaa aikaisempaa paremmin huomioon vakuutusyritysten vakavaraisuuslaskennassa. Säännöstö kannustaa kehittyneempien riskienhallintamenetelmien käyttöönottoon. Solvenssi II -säännöstö tulee voimaan 1.1.2014.

56 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vakavaraisuus ja riskiasema Pohjolan vakavaraisuussuhde oli 10,6 prosenttia (13,3), kun lakisääteinen minimivaade on 8 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 10,6 prosenttia (12,5). Vakavaraisuus aleni pääosin tehtyjen Tier 2 - lainajärjestelyjen johdosta. Pohjola-konsernin Tier 1 -tavoite yli suhdannesyklin on vähintään 9,5 prosenttia. Vakavaraisuus ja riskiasema 2011 2010 Vakavaraisuussuhde, % 10,6 13,3 Tier 1 -vakavaraisuus, % 10,6 12,5 Core Tier 1 -vakavaraisuus, % * 10,3 10,5 RAVA-lain mukainen vakavaraisuussuhde 1,41 1,71 Riskipainotetut erät, milj. 14 409 13 520 Vahinkovakuutuksen vastuunkantokyky, % 77 86 * Ensisijaiset omat varat pois lukien pääomalainat suhteutettuna riskipainotettuihin eriin. Ensisijaiset omat varat olivat 1 521 miljoonaa euroa (1 692) ja omat varat yhteensä 1 521 miljoonaa euroa (1 803). Riskipainotetut erät olivat vuoden lopussa 14 409 miljoonaa euroa (13 520). Verrattaessa riskipainotettuja eriä vuoden 2010 lopun lukuihin, ne kasvoivat 7 prosenttia. Pohjola otti 31.12.2011 käyttöön vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisen luokituksen menetelmän vähittäis- ja luottolaitosvastuiden osalta. Syyskuusta 2008 lähtien sisäisen luokitusten menetelmän käyttöön on ollut lupa Pohjolan yritysvastuille. Markkinariskin ja operatiivisten riskien osalta omien varojen vähimmäismäärä on laskettu standardimenetelmän mukaisesti.

57 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Pohjola-konserni kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, jonka vakavaraisuutta valvotaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan. Pohjola-konsernin osalta konsolidointimenetelmän mukaisesti laskettu rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuussuhde pieneni 1,41:een (1,71). Vahinkovakuutuksessa vastuunkantokyky oli 77 prosenttia (86).

58 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Euroopan pankkiviranomainen (EBA) asetti syksyllä 2011 merkittäville eurooppalaisille pankeille 9 prosentin vähimmäisvaatimuksen Core Tier 1-vakavaraisuudelle. EBAn lokakuussa tekemässä testissä OP-Pohjola-ryhmä ylitti selkeästi testin tiukennetutkin vaatimukset, koska ryhmän vakavaraisuus on vahva ja valtiolainoihin liittyvät riskit pienet. EBAn testissä käyttämillä kesäkuun lopun tiedoilla laskettu ryhmän Core Tier 1 -vakavaraisuus oli tuolloin 11,5 prosenttia. Pohjolan tiedot sisältyivät OP-Pohjolaryhmän vakavaraisuusarvioon.

59 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Pohjolan merkittävimmät riskit Pohjola-konsernin toiminnan merkittävimmät riskit ovat luottoriski, markkinariskit ja likviditeettiriskit sekä vakuutusriskit. Strategiset ja operatiiviset riskit, kuten muutokset toimintaympäristössä, kilpailutilanteessa tai asiakaskäyttäytymisessä, liittyvät myös olennaisesti kaikkiin liiketoimintoihin.

60 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Rahoitus- ja likviditeettitilanne säilyi hyvänä Rahoitus- ja likviditeettitilanne säilyi hyvänä. Lyhytaikainen varainhankinta toimi hyvin, mutta valtioiden velkakriisi on vaikeuttanut pankkien pitkäaikaisen varainhankinnan saatavuutta. OP-Pohjola-ryhmän varainhankinta on kuitenkin toiminut markkinaolosuhteista huolimatta odotetusti. Pohjola Pankki Oyj ylläpitää OP-Pohjola-ryhmän likviditeettireservisalkkua, joka koostuu pääasiassa keskuspankkirahoituksen vakuudeksi kelpaavista saamistodistuksista. Likviditeettireservisalkun määrä oli vuoden päättyessä 12,6 miljardia euroa (9,5). Pohjolan ylläpitämä likviditeettireservisalkku muodostaa yhdessä muiden OP-Pohjola-ryhmän keskuspankkivakuuskelpoisten erien kanssa reservin, jolla voidaan tarvittaessa kattaa koko ryhmän tukkuvarainhankinnan erääntymiset vähintään 24 kuukauden ajan.

61 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Riskiasema säilyi hyvänä epävarmuudesta huolimatta Konsernin riskiasema säilyi hyvänä. Arvonalentumisten määrä oli koko vuoden aikana selvästi edellistä vuotta alhaisemmalla tasolla. Nettoluottotappioiden ja -arvonalentumisten tulosvaikutus oli tammi-joulukuussa 60 miljoonaa euroa (104) tulosta heikentävä, joka oli 0,40 prosenttia (0,73) luottoja takauskannasta. Investointitason vastuiden määrä pysyi hyvällä tasolla ja vastuut heikoimmissa luottoluokissa alenivat. Ongelmasaamiset suhteessa luottoja takauskantaan olivat edelleen alhaisella tasolla. Markkinariskit pidettiin maltillisella tasolla koko tilikauden ajan. Vahinkovakuutustoiminnan riskiasemaan vaikuttivat sijoitustoiminnan markkinariskien lisäksi eläkevastuiden diskonttokoron lasku sekä eliniän odotteen kasvusta johtuva vastuuvelan muutos. Suhdannenäkymiin ja yleiseen toimintaympäristöön liittyvä epävarmuus on edelleen suuri. Merkittävän riskin näkymiin muodostaa julkisen talouden kriisiytyminen eräissä euromaissa. Kriisi voi seurausvaikutuksineen vaikuttaa olennaisesti koko finanssitoimialan toimintaedellytyksiin.

62 Vuosi 2011 Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Sääntelymuutokset Finanssikriisin seurauksena pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisäännöksiä ollaan tiukentamassa merkittävästi. Muutoksilla pyritään mm. parantamaan omien varojen määrää ja laatua, vähentämään pääomavaateen syklisyyttä ja asettamaan määrällisiä rajoitteita likviditeettiriskille. Vuosien 2013 2019 aikana voimaan tuleviksi suunnitellut muutokset ovat vielä valmisteluvaiheessa, eikä niiden mahdollisia vaikutuksia kyetä yksiselitteisesti arvioimaan. Pohjolan näkökulmasta merkittävimmät muutokset uusissa säännöksissä liittyvät vakuutusyhtiöomistusvähennyksiin ja likviditeettiriskivaatimuksiin, joiden lopullinen käsittely ratkennee vasta kansallisessa lainsäädännössä.

63 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Kokonaisvaltaiset finanssipalvelut lähellä asiakasta Pohjola-konserni tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut. OP-Pohjola-ryhmän osuuspankit tarjoavat pankkipalvelut henkilöasiakkaille. Pohjolan asiakkailla on käytettävissään Suomen suurin pankkitoiminnan, vahinkovakuutuksen ja varainhoidon ammattilaisten joukko, jolla on vankka asiantuntemus ja yhtenäinen tapa toimia parhaan palvelun varmistamiseksi. Yhdessä osuuspankkien kanssa Pohjola lupaa henkilöasiakkailleen parhaat keskittämisedut, keskeisimpinä OPbonukset. Keskittämis- ja kumppanuuseduilla vahvistetaan asiakaspysyvyyttä. Pohjolalla on käytössään Suomen laajin konttoriverkosto, jonka lisäksi se tarjoaa asiakkailleen laadukkaat sähköiset palvelut. Kansainväliset palvelut Pohjola tarjoaa yrityksille yhteistyössä ulkomaisten kumppaneidensa kanssa. Innovatiivisia ja moderneja ratkaisuja asiakasta kuunnellen Pohjola tekee päätökset paikallisesti lähellä asiakasta ja sen palvelu on nopeaa, joustavaa ja johdonmukaista. Pohjola tuntee asiakkaansa ja heidän tarpeensa, mikä mahdollistaa heille sopivimpien ratkaisujen löytämisen ja riskien ennakoinnin. Pohjola palvelee asiakkaitaan pankkija vahinkovakuutustoiminnan yhteisen asiakkuusorganisaation kautta. Asiakkuudet on jaettu suuriin yritys- ja instituutioasiakkaisiin sekä henkilö- ja yritysasiakkaisiin. Asiakkuusorganisaation avulla tavoitellaan asiakkaiden tarpeiden ja liiketoiminnan aikaisempaa parempaa ymmärtämistä sekä entistä asiakaslähtöisempää toimintatapaa kokonaisvaltaisten finanssipalvelujen tarjoamisessa. Suurissa yritys- ja instituutioasiakkuuksissa Pohjola painottaa tiimityötä ja ennakkoluulotonta, innovatiivista ratkaisujen etsintää. Pohjola tuottaa asiakkailleen lisäarvoa räätälöimällä palveluja liiketoimintaan heidän tarpeidensa mukaan. Henkilö- ja yritysasiakkaiden palveluissa Pohjola on syventänyt yhteistyötään OP-Pohjola-ryhmän osuuspankkien sekä Helsingin OP:n kanssa pienten ja keskisuurten yritysten palveluiden tarjoamisessa. Pohjola on viime aikoina lisännyt tuote- ja palveluasiantuntemusta alueorganisaatiossaan, ja yhteistyön kautta koko Pohjolan asiantuntemus on asiakkaiden käytettävissä ympäri Suomen. Henkilöasiakkaiden vakuutusmyynnissä yhteistyö Pohjolan ja osuuspankkien kesken on erittäin tiivistä.

64 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011

65 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Pankkiliiketoiminta Euromääräisen yritysluottokannan markkinaosuus kaikkien aikojen korkein. Viron sivuliikkeen toiminta käynnistyi. Pohjola on valittu valtion maksuliikkeen päävälittäjäpankiksi 1.12.2012 alkaen. Pohjola liittyi eurooppalaiseen pankkiiriliikkeiden ja pankkien ESN-kumppaniverkostoon. Pohjolan pitkäjänteisyys asiakkuussuhteissa vaikeassakin markkinatilanteessa on vahvistanut Pohjolan roolia suomalaisten yritys- ja instituutioasiakkaiden palveluissa. Valtionlainakriisin vaikutukset Pohjolan pankkiliiketoimintaan ovat jääneet rajallisiksi, ja tuloskehitystä on tukenut myös arvonalentumisten määrän väheneminen. Pohjolan Pankkitoiminta tarjoaa ratkaisuja yritysten ja yhteisöjen rahoitus- ja taloudenhallintatarpeisiin. Näissä palveluissa Pohjola on toiseksi suurin toimija Suomessa. Pankkitoiminnan liiketoiminta-alueet ovat Yrityspankki, Markets sekä Baltian pankkitoiminta. Kansainvälinen palvelukyky on avainasemassa Pohjolan Pankkitoiminnan lähivuosien kehittämisessä, ja kansainvälisten palveluiden tarjonta nojaa vahvasti kumppanuusstrategiaan. Yhteistyömuodot vaihtelevat maksujen välityksestä strategisiin kumppanuuksiin. Tunnuslukuja 2011 2010 Tulos ennen veroja, milj. 198 133 Luotto- ja takauskanta, mrd. 14,9 14,0 Yritysluottojen keskimarginaali, % 1,34 1,36 Saamisten arvonalentumiset luottoja takauskannasta, % 0,33 0,75 Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % 35 35 Henkilömäärä 748 657

66 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Markkinat Suomessa toimivien rahoituslaitosten yhteenlaskettu yritysluottokanta oli vuoden 2011 lopussa 60,4 miljardia euroa. Suomalaisyritykset ovat rahoittaneet toimintaansa pääomamarkkinoilta joukkovelkakirjojen ja yritystodistusten kautta noin 28,9 miljardilla eurolla (syyskuu 2011), ja työeläkeyhtiöt ovat lainanneet yksityissektorille 9,2 miljardia euroa (syyskuu 2011). Vuonna 2011 epävarma markkinatilanne jarrutti yritysluottojen kysyntää, mutta luottokanta kasvoi vuodessa 9 prosenttia. Yritysten investointihalukkuus on edelleen vähäistä, mutta luotonottohaluja on kasvattanut käyttöpääoman kysyntä, joka on tuotannon kasvun ansiosta edelleen lisääntynyt. Yritysluottokannan keskimarginaali laski vuoden 2011 alussa, mutta vakiintui loppuvuoden aikana. Markkinatilanteen ja sääntelymuutosten takia marginaalien odotetaan kääntyvän uudelleen nousuun. Yritysluottojen marginaalit erilaistuivat riskien mukaan, eli hyvän luottokelpoisuuden yritysten ja huonon luottokelpoisuuden yritysten rahoituksen hinnan ero kasvoi. Matala korkotaso piti yritysten rahoituskustannukset edelleen poikkeuksellisen matalina. Joukkolainamarkkinoiden suurien heilahtelujen takia osa sijoittajista on karttanut joukkovelkakirjalainoja sijoituskohteina. Sen sijaan monien yritysten halu suojata vastuitaan ja saamisiaan johdannaisten avulla on lisääntynyt merkittävästi.

68 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Markkina-asema Pohjolan markkinaosuus yritysluotoista oli vuoden 2011 lopussa 20,2 prosenttia, ja koko OP-Pohjola-ryhmän osuus yritys- ja yhteisölainoista 29,3 prosenttia. Pohjola on suomalaisten suuryritysten pääpankkina toiseksi käytetyin (SFRtutkimus). Suomalaiset yritysasiakkaat ovat arvostaneet Pohjolan sitoutumista kotimaisten yritysten rahoittamiseen. Pohjolan vakavaraisuus sekä hyvä asiantuntemus ovat edesauttaneet Pohjolan aseman vahvistumista mm. suomalaisyritysten syndikoitujen lainojen järjestäjänä. Syndikoitujen lainojen markkina oli vilkas Suomessa vuonna 2011, ja lainoihin sisältyy tulevinakin vuosina merkittävä uudelleenrahoituspotentiaali. Osake- ja velkapääomamarkkinoiden vaikeasta tilanteesta huolimatta Pohjola on vahvistanut markkina-asemiaan sekä oman että vieraan pääoman ehtoisen markkinarahoituksen järjestäjänä.

69 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vuosi 2011 Pankkitoiminnan tulos parani edellisvuodesta, koska Pohjolan yritysluottokanta kasvoi markkinoita nopeammin ja arvonalentumisten määrä aleni edellisvuodesta. Lisäksi Pohjolan asema syndikoitujen lainojen markkinoilla on edelleen vahvistunut. Asiakaslähtöinen pääomamarkkinatoiminta jatkui vahvana ja Marketsin tulos oli vertailukauden tasolla. Talouden kasvaneen epävarmuuden seurauksena trading-toiminnan tulos pieneni erityisesti vuoden jälkipuoliskolla.

70 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Pankkitoiminnan tulos M 2011 2010 Korkokate 238 199 Palkkiotuotot ja -kulut, netto 97 93 Kaupankäynnin nettotuotot 18 47 Muut tuotot 31 29 Tuotot yhteensä 384 368 Kulut yhteensä 136 130 Tulos ennen saamisten arvonalentumisia 248 238 Saamisten arvonalentumiset 49 105 Tulos ennen veroja 198 133

71 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Pohjolan Tallinnan konttori avasi ovensa Pohjolan Tallinnan konttori avasi ovensa Pohjolan Tallinnan-konttorin avajaisissa vieraita ottivat vastaan Pohjolan pankkiliiketoiminnan johtaja Reima Rytsölä, Viron maajohtaja Arja Jurmu ja Pohjolan Baltian pankkitoiminnan johtaja Jorma Alanne. Pohjolan Baltian-palvelut laajenivat kevään 2011 aikana, kun Tallinnan sivukonttori aloitti toimintansa ja pankkipalvelujen tarjoamisen yritysasiakkaille. Pohjolalla on ollut jo useiden vuosien ajan rahoitusyhtiötoimintaa kaikissa kolmessa Baltian maassa. Palveluvalikoimaan ovat kuuluneet kattavat leasing-rahoituspalvelut sekä lisäksi jo kahden vuosikymmenen ajan vahinkovakuuttaminen Seesam-tytäryhtiön kautta. Vuonna 2010 Pohjolan Viron-edustusto muutettiin sivukonttoriksi. Vuonna 2011 käynnistyi asiakaspalvelujen tarjoaminen yritysasiakkaille. Pohjolan uudet, Viron markkinoille tarjoamat palvelut ovat maksuliikkeen ja likviditeetin hallinta sekä käyttöpääoma- ja investointirahoitus. - Haluamme palvella Pohjolan nykyisiä asiakkaita myös Viron markkinoilla. Lisäksi kohdistamme palvelumme keskisuurille ja suurille yrityksille paikallisesti. Meidän vahvuuksiamme ovat asiakaskeskeinen, joustava ja nopea toimintatapa - rakennamme asiakassuhteemme pitkäjänteisesti, perustuen asiakkaan tarpeiden syvälliseen tuntemiseen ja tiiviiseen vuorovaikutukseen, Pohjolan Viron maajohtaja Arja Jurmu kertoo. Virossa toimii aktiivisesti jo yli 3000 suomalaisyritystä. Viron siirtyminen euroon vuoden 2011 alussa lisäsi suomalaisten yritysten halua investoida Viroon ja toisaalta myös virolaisten kiinnostus investoida Suomeen on kasvamassa. Onnistunut vuosi kilpaillussa markkinassa Pohjolan Tallinnan yrityskonttorin ensimmäistä toimintavuotta voidaan pitää onnistuneena. Huolimatta pankkien välisestä kireästä kilpailusta yritysasiakkaista, Pohjola saavutti Virossa vuonna 2011 menestyksellisesti tavoitteensa. Pohjolan tunnettuus on kasvanut nopeasti ja asiakastyytyväisyystutkimuksen kautta saatu palaute on ollut positiivista. Vuonna 2011 Pohjola voitti Tallinnan lentokentän ja Tarton yliopiston julkiset rahoitushankkeet sekä osallistui Eesti Energian lainajärjestelyyn.

72 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Uuden sivukonttorin myötä Pohjola ja OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat osuuspankit ovat voineet tarjota maksuliike- ja kassanhallintapalveluita Virossa toimiville yritysasiakkailleen. Jurmun mukaan myös osuuspankit ovat lisääntyvässä määrin löytäneet Pohjolan palvelut Virossa. Vuoden 2012 aikana Pohjolan Viron konttorin palveluvalikoimaa laajennetaan. Lisäksi rahoitus- ja vakuutuspalveluissa Pohjola ja Seesam tiivistävät yhteistyötään, kun yritykset ottavat muun muassa yhteisen myyntikonseptimallin käyttöön.

73 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Liiketoiminta-alueet Yrityspankki Pohjolan Yrityspankki tarjoaa yritysasiakkailleen rahoitus-, maksuliike- ja kassanhallintapalveluja sekä ulkomaankaupan rahoituspalveluja. Se myöntää muun muassa luottoja, takauksia sekä kohde- ja saatavavakuudellista rahoitusta. Pohjolan tavoitteena on olla johtava yrityspankki Suomessa sekä monipuolistaa asiakkaillensa tarjoamiaan palveluita erityisesti maksuliikkeen ja kassanhallinnan hoitajana. Näiden palveluiden kautta Pohjola on onnistunut saamaan uusia asiakkuuksia, mikä tarjoaa hyvät edellytykset liiketoiminnan kehittämiselle. Pohjola on vahvistanut asemiaan myös asiakkaiden ulkomaankaupan rahoittajana. Pohjola valittiin marraskuun lopussa valtion maksuliikkeen päävälittäjäpankiksi. Uusi sopimuskausi alkaa 1.12.2012 ja se kestää seitsemän vuotta. Aiemmin Pohjola on ollut valtion maksuliikkeen sivuvälittäjä. Pohjolan vahvuuksia ovat kotimaiset palvelut suomalaisille asiakkaille ja vahva kansainvälinen yhteistyöverkosto. Pohjola kehittää aktiivisesti yritysasiakkaille tarjottavia pankkipalveluita nopeasti kasvavilla Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan markkinoilla. Pohjolalla on oma edustusto Pietarissa seuraamassa paikallisia markkinoita ja avustamassa pankkipalveluvalikoiman ja -verkoston kehittämisessä. Markets Pohjolan Markets-liiketoiminta-alueen palvelutarjontaan kuuluvat raha-, valuutta-, osake-, hyödyke- ja velkapääomamarkkinatuotteet sekä niihin liittyvät palvelut. Pohjolan tavoitteena on olla halutuin pääomamarkkinakumppani Suomessa sekä kasvaa erityisesti johdannaisliiketoiminnassa laajentamalla tuotevalikoimaa ja hyödyntämällä eri myyntikanavia. Johdannaisliiketoiminta on yksi konsernin strategian painopisteistä, sillä yritykset hyödyntävät yhä enemmän johdannaisia suojautuessaan korko-, valuutta- ja muilta hintariskeiltä. Pohjolan tavoitteena on lisätä osakevälitystä ja rahamarkkina- ja valuuttatuotteiden myyntiä sekä entisestään vahvistaa Pohjolan asemaa suomalaisyritysten osakeantien ja emissioiden järjestäjänä sekä yrityskauppojen neuvonantajana. Vuonna 2011 Pohjola liittyi European Securities Network LLP (ESN) -kumppaniverkostoon, joka on Euroopan paikallisilla markkinoilla toimivien pankkien ja pankkiiriliikkeiden muodostama itsenäinen yhteenliittymä. ESN-verkosto tarjoaa asiakkailleen Euroopan laajuista osaketutkimusta sekä osakekaupankäyntiä. ESN:n kautta Pohjola voi myydä omille asiakkailleen eurooppalaisia osakkeita, ja vastaavasti suomalaisille osakkeille saatiin Euroopan laajuinen jakelukanava ESN:n instituutioasiakaskunnalle. Pohjolan arvopapereiden säilytys- ja selvityspalveluiden kansainvälinen yhteistyö Citibankin kanssa on laajentanut tuote- ja palveluvalikoimaa. Yhteistyön kautta Pohjola on saanut myös uusia kansainvälisiä asiakkaita. Osakeanteihin ja -myynteihin sekä yritysjärjestelyihin liittyviä palveluita tarjoaa Pohjolan tytäryhtiö Pohjola Corporate Finance Oy, joka toimii yritysten neuvonantajana arvopaperipohjaisissa rahoitusratkaisuissa ja erilaisissa yritysjärjestelyissä. Baltia Pohjolan Baltian pankkipalveluissa tarjonta on laajinta Virossa, jossa yritysasiakkaille on tarjolla monipuoliset palvelut. Pohjolan Viron sivukonttorin asiakaspalvelut käynnistettiin vuonna 2011, ja sivukonttorin liiketoiminta on vahvassa kasvussa erityisesti maksuliikepalvelujen kysynnän ansiosta. Muissa Baltian maissa Pohjola tarjoaa yritysasiakkaille rahoitusyhtiötuotteita ja muuta rahoitusta. Latviassa ja Liettuassa palveluiden ytimen muodostavat Pohjola Financen tarjoamat kohde- ja saatavavakuudelliset rahoitusratkaisut. Pohjola jatkaa lähivuosina Baltian-liiketoiminnan kehittämistä ja tavoitteena on avata sivukonttorit myös Latviassa ja Liettuassa vuoden 2012 aikana.

74 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Tärkeimmät kansainväliset kumppanuudet Pohjola kehittää yhteistyötä sellaisten ulkomaisten pankkien kanssa, joilla on vahva jalansija omilla markkinoillaan, paras asiantuntemus paikallisesta yritys- ja pankkitoiminnasta sekä parhaat mahdollisuudet tarjota kyseisille markkinoille sopivia palveluratkaisuja yritysasiakkaiden käyttöön. Pohjola on sopinut kumppanipankkien kanssa keskinäisestä asiakasohjauksesta, yhteistyöstä ulkomaankaupan rahoituksessa ja ulkomaan maksuliikkeessä sekä ulkomaankauppaa harjoittaville että paikallista toimintaa aloitteleville suomalaisyrityksille. Pohjolan yhteistyöpankit ulkomailla: Raiffeisen Bank Venäjällä ICICI Bank Limited Intiassa Bank of China Kiinassa Banco Itaú Brasiliassa Unico Pohjola kuuluu eurooppalaisten osuustoiminnallisten pankkien muodostamaan Unico-pankkiryhmään. Unico-yhteistyön painopisteenä on maksuliike- ja kassanhallintapalveluiden sekä kansainvälisten pääomamarkkina-, rahoitus- ja leasingpalveluiden kehittäminen yrityksille. Unico-pankkiryhmän jäsenpankit ovat merkittäviä pankkeja omissa maissaan ja pankkien konttorit muodostavat laajan kansainvälisen palveluverkon, joka toimii myös Pohjolan yritys- ja yhteisöasiakkaiden palvelukanavana. Unico-pankkeja ovat Crédit Agricole Ranskassa, DZ BANK Saksassa, Rabobank Hollannissa, RZB Itävallassa ja ICCREA Italiassa.

75 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat tekijät Luotto- ja takauskannan kasvu Luotto- ja takauskannan laatu ja arvonalentumisten määrä Marginaalien ja palkkioiden taso Kaupankäynnin volyymit Markets-liiketoiminta-alueella Kustannustehokkuus

76 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Ajankohtaista Pohjola parantaa ja laajentaa palveluitaan Tuoterajat ylittävät ratkaisut Pohjola tavoittelee asiakkaiden tarpeiden ja liiketoiminnan aikaisempaa parempaa ymmärtämistä sekä entistä asiakaslähtöisempää toimintatapaa. Tavoitteena on rakentaa asiakkaiden tarpeiden mukaan uusia perinteiset tuoterajat ylittäviä ratkaisuja. Tällaiset palveluratkaisut ovat Pohjolalle merkittävä erottautumistekijä ja kilpailuetu. Palvelukyvyn parantaminen Pohjolan Pankkitoiminta parantaa palvelukykyään ja työn tuottavuutta uudistamalla yleisjärjestelmiään. Lisäksi kehittämisen painopisteessä on sähköisen palvelukyvyn parantaminen. Helppo ja nopea asiointi tehostaa asiakkaiden prosesseja ja vahvistaa tyytyväisyyttä Pohjolan palveluihin. Baltian liiketoiminnan kehittäminen Pohjolan Viron sivukonttorin asiakaspalvelut käynnistettiin vuonna 2011 ja liiketoiminta on vahvassa kasvussa erityisesti maksuliikepalvelujen kysynnän ansiosta. Pohjola jatkaa lähivuosina Baltian-liiketoiminnan kehittämistä ja tavoitteena on avata sivukonttorit myös Latviassa ja Liettuassa vuoden 2012 aikana. Pankkiiriliiketoiminnan kansainvälistäminen Vuonna 2011 Pohjola liittyi European Securities Network LLP (ESN) -kumppaniverkostoon, joka on Euroopan paikallisilla markkinoilla toimivien pankkien ja pankkiiriliikkeiden muodostama itsenäinen yhteenliittymä. ESN:n kautta Pohjola voi myydä omille asiakkailleen eurooppalaisia osakkeita, ja vastaavasti suomalaisille osakkeille saatiin Euroopan laajuinen jakelukanava ESN:n instituutioasiakaskunnalle.

77 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Q&A: Reima Rytsölä, pankkitoiminnan johtaja Mitkä ovat pankkitoiminnan strategiset tavoitteet? Pankkitoiminnassa Pohjolan tavoitteena on hyvä kannattavuus ja markkina-aseman vahvistaminen. Kannattavuutta mitataan kulujen suhteella tuottoihin, jonka pitkän aikavälin tavoite on olla alle 40 %. Pohjolan päämääränä on olla asiakkailleen sekä Suomen johtava yrityspankki että johtava palveluiden tarjoaja pääomamarkkinoilla. Pohjola tavoittelee markkinajohtajuutta suurten asiakkaiden pankkina ja yhdessä osuuspankkien kanssa myös pienten ja keskisuurten yritysten pankkina. Rahoituksen järjestäjänä pääomamarkkinoilla tavoitteena on johtava asema Suomessa. Millä keinoin tavoitteet saavutetaan? Pohjola pyrkii asiakkaidensa pääpankiksi tarjoamalla kaikkiin pankkija vakuutuspalvelujen tarpeisiin kokonaisvaltaiset ratkaisut. Pohjola tekee päätökset paikallisesti lähellä asiakasta, tuntee asiakkaansa ja heidän tarpeensa, mikä mahdollistaa sopivimpien ratkaisujen löytämisen ja riskien ennakoinnin. Mitä lupaat pankkitoiminnan asiakkaille? Pohjolan pankkitoiminnan kilpailukykyisyys koostuu osaavasta henkilöstöstä, johdonmukaisesta ja pitkäjänteisestä palvelusta sekä kustannustehokkuudesta. Pohjola on sitoutunut asiakkaisiinsa pitkäjänteisesti. Pohjola on läsnä heidän arjessaan, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Mistä hyvä asiakaskokemus rakentuu? Asiakkaan saamasta aidosta lisäarvosta. Pohjola auttaa asiakkaitaan menestymään ja kehittämään heidän liiketoimintaansa eteenpäin.

78 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vahinkovakuutus Pohjola Vakuutus on vahvassa kasvussa. Henkilöasiakastalouksien määrä kasvoi 4,7 ja yritysasiakkaiden 4,9 prosenttia. Vuoden 2012 alussa vakuutuksia Pohjolassa oli yli 914 700 taloudella ja lähes 138 000 yrityksellä. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 6 prosenttia yli miljardiin euroon. Asiakaspalveluun, korvauspalveluun ja hyvinvointiliiketoimintaan on palkattu lähes 300 uutta työntekijää. Korvauspalvelun kehittäminen jatkuu. Vuonna 2011 Pohjolaan ilmoitettiin 420 000 vahinkoa, mikä oli 30 000 vahinkoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Pohjola Vakuutus perustaa Helsinkiin päiväkirurgisen Omasairaala Oy:n, joka keskittyy ortopedisten sairauksien ja vammojen tutkimukseen ja hoitoon. Sairaala aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa. Vahinkovakuutustoiminta Pohjola-konsernin vahinkovakuutustoiminnassa asiakasta palvelevat Pohjola Vakuutus Oy, A-Vakuutus Oy, Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen sekä Baltiassa toimiva Seesam. Pohjola Vakuutus on Suomen johtava vahinkovakuuttaja. Pohjola tarjoaa henkilö- sekä yritys- ja yhteisöasiakkailleen monipuolisen ja kattavan vakuutusturvan. A-Vakuutus on ammattiliikenteen vakuuttamisen erikoisosaaja. Eurooppalainen on Suomen ainoa matkavakuuttamiseen erikoistunut yhtiö. Seesam tarjoaa vahinkovakuutuksia Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Pohjolan vahinkovakuutustoiminnan strategisena tavoitteena on jatkaa markkinoita nopeampaa kasvua, vahvistaa markkinajohtajuutta ja säilyttää liiketoiminnan hyvä kannattavuus. Kannattavuutta mitataan operatiivisella yhdistetyllä kulusuhteella, joka on vahinkosuhteen ja operatiivisen liikekulusuhteen summa. Tunnuslukuja 2011 2010 Tulos ennen veroja, milj. 8 83 Yhdistetty kulusuhde, % 97,7 96,6 Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 89,8 89,7 Operatiivinen liikekulusuhde, % 21,8 21,3 Sijoitusten tuotto käyvin arvoin, % -0,4 5,1 Vastuunkantokyky (solvenssisuhde), % 77 86 Henkilömäärä 2 355 2 090

79 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Markkinat Suomessa toimii aktiivisesti noin viisitoista suomalaista vahinkovakuutusyhtiötä ja 70 vakuutusyhdistystä. Lisäksi Suomessa toimii joitakin Eta-alueelta tulevia ulkomaisia vakuutusyhtiöitä. Suomalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo oli vuonna 2011 arviolta 3,7 miljardia euroa, eli 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 80 prosenttia maksutulosta kertyy neljälle suurimmalle vakuutusyhtiöryhmälle. Maksutulosta 50 prosenttia tuli henkilöasiakkailta ja 50 prosenttia yritysasiakkailta. Maksutulosta noin 35 prosenttia on lakisääteisiä ja 65 prosenttia vapaaehtoisia vakuutuksia. Lakisääteisiä ja pakollisia vahinkovakuutuksia ovat lakisääteinen tapaturmavakuutus, liikennevakuutus, potilasvakuutus ja ympäristövahinkovakuutus. Vapaaehtoisista vakuutuksista runsas puolet on yksityistalouksien ja loput yritysten ja yhteisöjen vakuutuksia. Baltian vahinkovakuutusmarkkinoilla vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo oli vuonna 2011 arviolta 750 miljoonaa euroa, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Henkilövakuuttamisessa on Suomessa vielä runsaasti kasvun mahdollisuuksia, sillä omaisuus on yleensä vakuutettu paremmin kuin ihmiset. Baltiassa talous on elpymässä, ja vakuutusmarkkinoiden odotetaan kehittyvän myönteisesti.

80 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Markkina-asema Pohjolan markkina-asema vahvistui edelleen. Henkilöasiakkaiden vakuutusmaksutuotot kasvoivat 7 prosenttia. Pohjola nousi markkinajohtajaksi henkilöasiakkaiden ajoneuvojen vakuuttajana. Yritysasiakkaissa vakuutusmaksutuotot kääntyivät 6 prosentin kasvuun. Kasvu oli voimakkainta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Baltiassa vakuutusmaksutuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Vakuutuksensa Pohjolaan keskittäneiden etuasiakastalouksien määrä kasvoi yli 42 000 taloudella, ja yhteensä niitä oli vuoden lopussa yli puoli miljoonaa. Näistä jo 66 prosenttia on keskittänyt myös pankkiasiointinsa OP-Pohjolaan. Pohjolan markkinaosuus kotimaisen ensivakuutuksen maksutulosta vuonna 2011 oli lähes 29 prosenttia. Pohjola on Suomen johtava vahinkovakuuttaja. Pohjolan vahvuutena Suomen markkinoilla on OP-Pohjolan vahva markkina-asema sekä sähköisten palvelujen ja konttoriverkon kattavuus. Paikallisuus ja hyvä asiakastuntemus luovat poikkeuksellisen hyvän pohjan vahinkovakuutusten myynnille. Pohjolan strategisena tavoitteena on vahvistaa edelleen asemaansa vahinkovakuuttajana kaikissa asiakassegmenteissä Suomessa ja Baltian vakuutusmarkkinoilla. Graafi: Vahinkovakuutusyhtiöiden markkinaosuudet, %

81 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: OP-Pohjola-ryhmän asiakaspotentiaali, 1 000 asiakasta Graafi: OP-Pohjola-ryhmän yhteiset pankkija vakuutusasiakkaat, 1 000 kpl

82 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Pääasiallinen vakuutusyhtiöasiakkuus osuuspankin asiakaskunnassa, % Graafi: Pääasiallinen pankkiasiakkuus Pohjola Vakuutuksen asiakaskunnassa, %

83 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vuosi 2011 Vakuutusmaksutuottojen kasvu jatkui vuonna 2011 vahvana. Henkilöasiakastalouksien määrä kasvoi 4,7 ja yritysasiakkaiden 4,9 prosenttia. Vuoden 2012 alussa vakuutuksia Pohjolassa oli yli 914 700 taloudella ja lähes 138 000 yrityksellä. Erityisesti henkilöasiakkuuksien kasvu oli markkinoita nopeampaa, ja Pohjola nousi markkinajohtajaksi myös henkilöasiakkaiden ajoneuvojen vakuuttajana. Yritysasiakkaissa vakuutusmaksutuotot kääntyivät vahvaan kasvuun. Kasvu oli voimakkainta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Vahinkovakuutuksen operatiivinen yhdistetty kulusuhde kehittyi suotuisasti. Suomalaisten eliniänodote kasvaa edelleen, minkä seurauksena eläkkeitä maksetaan pidempään. Kuolevuusmallin muutoksesta johtuen vastuuvelkaa kasvatettiin 27 miljoonaa euroa. Lisäksi eläkevastuiden diskonttokorkoa alennettiin 0,2 prosenttiyksikköä 3,3 prosenttiin, mikä heikensi tulosta 32 miljoonalla eurolla. Korvaustoiminnassa vuosi oli kiireinen. Pohjolaan ilmoitettiin 420 000 vahinkoa. Vahinkojen määrää lisäsi asiakkuuksien kasvu sekä alkuvuoden haastavat sääolosuhteet ja loppuvuoden myrskyt. Korvausmenojen kasvu oli vakuutustoimialalla yleisesti edelleen selvästi maksutulon kasvua nopeampaa. Talouskasvun hidastumisen odotetaan kuitenkin tasapainottavan korvausmenojen kasvua suhteessa maksutulon kasvuun. Euroopan velkakriisi ja sijoitusmarkkinoiden epävarmuus heikensivät sijoitustoiminnan tulosta. Sijoitusympäristöön liittyvien epävarmuustekijöiden ja matalan korkotason odotetaan lisäävän vakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaan kohdistuvia haasteita. Vahinkovakuutustoiminnan tulos M 2011 2010 Vakuutusmaksutuotot 1024 964 Korvauskulut -754-694 Liikekulut -223-205 Aineettomien hyödykkeiden poistot -22-31 Vakuutustekninen kate 24 33 Sijoitustuotot ja -kulut 36 87 Muut tuotot ja kulut -52-37 Tulos ennen veroja 8 83 Tulos ennen veroja käyvin arvoin -39 139

84 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Vakuutusmaksutuotot liiketoiminta-alueittain ja muutos, milj. Graafi: Operatiiviset yhdistetyt kulusuhteet, %

85 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Operatiiviset yhdistetyt kulusuhteet vakuutuslajeittain, % Graafi: Sijoitustoiminnan nettotuotot ja käyvän arvon rahaston muutos, milj.

86 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Sijoituskannan allokaatio, % Graafi: Vahinkovakuutuksen myyntikanavat henkilöasiakkaille, %

87 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Suomalaisten vakuutusyhtiöiden kannattavuus 2005 2011, yhdistetty kulusuhde, % Graafi: Etuasiakastaloudet

88 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Liiketoiminta-alueet Henkilöasiakkaat Parhaat edut saa keskittämällä vakuutus- ja pankkiasiointinsa OP-Pohjolaan. Keskittäjät hyötyvät asioinnin helppoudesta ja saavat muun muassa OP-bonuksia. Pankkiasioinnista sekä kodin, perheen ja ajoneuvojen vakuutusmaksuista kertyviä OP-bonuksia käytetään pankin palvelumaksuihin ja vakuutusmaksuihin. Vuonna 2011 OP-bonuksia käytettiin 1 391 000 vakuutuslaskuun, joista 209 000 laskua maksettiin kokonaan bonuksilla. Bonuksilla maksettujen vakuutusmaksujen määrä oli 66 miljoonaa euroa. Henkilöasiakkailla on käytössään Pohjolan valtakunnallinen puhelinpalvelu sekä kattavat verkkopalvelut. Pohjola.fiverkkosivuilla voi tehdä vahinkoilmoituksen ja seurata sen käsittelyä, ostaa vahinkovakuutuksia tai päivittää vakuutusturvaansa. Lisäksi pankkija vakuutusasioita voi hoitaa yli 300:ssa osuuspankin konttorissa. Yritysasiakkaat Yritysasiakkaiden palvelukonseptissa keskeisellä sijalla ovat kattavat ja monipuoliset riskienhallintapalvelut, Ilmarisen työeläkkeisiin liittyvät palvelut ja ennaltaehkäisevä vahingontorjunta sekä turvallisuusneuvonta. Asiakkaiden kansainvälisen vakuutusturvan järjestämisessä Pohjolan kansainvälinen palveluverkko tarjoaa paikallisten olosuhteiden tuntemukseen perustuvaa vakuutus- ja riskienhallintapalvelua kaikkialla maailmassa. Jo yli 30 vuoden ajan yhteistyökumppanina on ollut RSA, joka on maailman johtavia vahinkovakuuttajia ja toimii verkostonsa kautta yli 135 maassa. Riskien rajoittamiseksi Pohjola jälleenvakuuttaa kaikki suurimmat yksittäiset riskit sekä mahdollisten katastrofien seurauksena syntyvän riskien kertymän. Riskien hajauttamiseksi Pohjolalla on yhteistyökumppanina lähes 50 jälleenvakuutusyhtiötä. S&P on arvioinut kaikki Pohjolan jälleenvakuutuskumppanit vähintään luokkaan A. Baltia Pohjolan omistama Seesam-yhtiö tarjoaa asiakkailleen paikallista palvelua ja kattavan vahinkovakuutusturvan Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Vakuutuksia myydään myös muiden jakelukanavien kautta, kuten pankeissa ja meklarien sekä omien asiamiesten kautta. Pohjolan markkinaosuus Baltiassa on keskimäärin 6 prosenttia. Tavoitteena on markkinaosuuden vahvistaminen. Baltian vahinkovakuutusmarkkinoilla vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo oli vuonna 2011 arviolta 750 miljoonaa euroa. Vakuuttamisen aste on edelleen matala ja asiakkaiden vakuutusturvan laajentamiselle on kysyntää, varsinkin nyt kun markkinat ovat alkaneet elpyä. Korvaustoiminta Vuoden aikana jatkettiin uuden toimintamallin ja sitä tukevan uuden korvausjärjestelmän kehittämistä. Korvauspalvelun tavoitteena on tehdä asiakkaan palvelukokemuksesta alan paras.

89 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Korvauspalveluun rekrytoitiin vuoden aikana 100 uutta työntekijää, ja yhteensä korvauspalvelussa työskentelee 740 henkilöä. Vuonna 2011 asiakkaiden vahinkojen määrä kasvoi 420 000:een, joka oli 30 000 vahinkoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkuvuoden haasteelliset sääolosuhteet ja loppuvuoden myrskyt tekivät vuodesta kiireisen. Laajan yhteistyökumppanien verkoston avulla korvauspalvelu toimii tehokkaasti. Kumppanuussopimuksia on yli 20 toimialalla, esimerkiksi terveyspalveluyritysten, autokorjaamojen sekä rakennus- ja kodinkoneliikkeiden kanssa. Hyvinvointi Pohjola laajensi vuoden 2011 alussa toimintaansa hyvinvointiliiketoimintaan ja perusti Pohjola Terveys Oy:n, joka tuottaa yritysten käyttöön työhyvinvointiin liittyviä analyyseja sekä johtamisen ja mittaamisen asiantuntijapalveluja. Pohjola Terveyden asiakasyritysten työhyvinvoinnin kehittämisestä vastaa asiantuntijajoukko, jolla on monipuolista osaamista ja kokemusta henkilöstöjohtamisesta, työterveyshuollosta, taloudellisesta analysoinnista sekä vahinkoja eläkevakuuttamisesta. Toukokuussa uuden liiketoiminnan osaamisen vahvistukseksi ostettiin Excenta Oy, yksi Suomen johtavista työhyvinvoinnin palveluyrityksistä. Yrityskaupalla lisättiin yritysasiakkaille tarjottavaa palveluvalikoimaa, ja Pohjola Terveyteen siirtyi samalla 30 alan ammattilaista. Vuoden 2012 alussa Pohjola Terveys ja Excenta sulautuivat. Työhyvinvoinnin kehittämisen palvelujen kysynnän arvioidaan kasvavan suomalaisessa työelämässä voimakkaasti lähivuosina.

90 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Tulipalo tuhosi tavaratalon Vantaan Hong Kong -tavaratalo tuhoutui tulipalossa täysin, mutta keskeytysvakuutus turvasi liiketoiminnan jatkuvuuden. Jouluaattoa edeltävänä päivänä vuonna 2010 kello 16.00 Vantaan Hong Kong -tavaratalon alakerran varastossa havaittiin tulipalo. Havaintohetkellä liekit löivät jo lattiasta kattoon. Jouluostoksilla oli 200 asiakasta. Asiakkaat ja henkilökunta saatiin sujuvasti turvaan ilman henkilövahinkoja. Palo levisi nopeasti varastosta myymälään. Palokunnan sammutustyötä vaikeuttivat myyntiä odottavat ilotulitteet ja erittäin kova 25 asteen pakkanen, joka jäädytti koneita ja sammutusletkuja. Noin kolmen tunnin kuluttua palon havaitsemisesta tavaratalo oli tuhoutunut täysin tulipalossa, joka aiheutti taloudellisia vahinkoja noin 12 miljoonan euron edestä. Lamaantuiko liiketoiminta? Myymälän kanssa samassa kiinteistössä toimivat myös tavarataloketjun maahantuontiyhtiö ja keskushallinto. Ketjun toiminnan jatkumisen kannalta tärkeät tiedot ja atk-laitteet saatiin pelastettua, mutta kaikki muu tuhoutui. Maahantuonti ja keskushallinto pystyivät jatkamaan keskeytysvakuutuksen turvin toimintaa lähes normaalisti. Toimintoja varten vuokrattiin ja kalustettiin väliaikaiset toimistotilat tietoliikenneyhteyksineen. Myös tavaratalon toiminnan tulos oli turvattu keskeytysvakuutuksella. Meillä on Pohjolassa kattavat vakuutukset ja sen ansiosta tappiota ei tullut. Koko prosessi tarkastuksesta korvaukseen sujui erinomaisen hyvin. Kaikin puolin nopeaa ja ammattimaista toimintaa, kehuu toimitusjohtaja Matti Vassinen Pohjolan korvauspalvelua. Pohjola korvasi omistajille kiinteistön, jossa tavaratalo oli vuokralaisena. Toiminnan keskeytysvahingon 2 miljoonan euron lisäksi Hong Kongille maksettiin omaisuusvahinkoja yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa.

91 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vahinkotarkastus kännykällä Vahinkotarkastus kännykällä Jatkojohdosta alkanut palo tuhosi kodin koko irtaimiston. Suomessa sattuu vuosittain noin puolitoistatuhatta tulipaloa, joissa palon syttymisen syy on sähkö. Jatkojohdosta alkanut palo poltti Lehdon perheen kodin remonttikuntoon ja tuhosi koko irtaimiston. Tarmo-mobiilipalvelun avulla vahinko oli tarkastettu jo seuraavana päivänä. Pohjola Vakuutuksen omaisuuskorvausosastolla on käytössä Tarmo eli tarkastuksen mobiilipalvelu. Sen avulla tarkastaja saadaan paikalle nopeasti, sillä toimeksianto lähtee kännykällä vahinkopaikkaa lähimpänä olevalle tarkastajalle tai kumppanuusliikkeelle. Vahingon tarkastaja puolestaan lähettää vahinkopaikalta tiedot, kuvat ja videot älypuhelimella suoraan ajantasaiseen tietojärjestelmään. Aikaa ja rahaa säästyy, kun tiedot ovat heti käytettävissä, ja vahinko saadaan hoidettua nopeasti. Nopeimmillaan korvauspäätös voidaan antaa jo heti vahingon tarkastuksen yhteydessä. Suuremmissa vahingoissa ja kumppaneiden tarkastamissa kohteissa korvauspäätös välitetään keskitetysti neljän vahinkojen haltuunottopisteen kautta. Lehdon perheessä tarkastaja oli paikalla vahinkoa seuraavana päivänä. Olin yllättynyt siitä, miten nopeasti tarkastaja oli paikalla. Luulin, että asioiden hoito kestäisi paljon pidempään. Asiakkaalle on tosi hyvä juttu, että korvauspäätös saadaan nopeasti. Mitä nopeammin sen parempi, sanoo Risto Lehto.

92 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat tekijät Vakuutusmaksutuottojen kasvu Riskien valinta ja hinnoittelu Korvaustoiminnan nopeus, laatu ja tehokkuus Sijoitustoiminnan tuotot Kustannustehokkuus

93 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Ajankohtaista Pohjola Vakuutus perustaa Helsinkiin päiväkirurgisen Omasairaala Oy:n, joka keskittyy ortopedisten sairauksien ja vammojen tutkimukseen ja hoitoon. Sairaala aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa. Omasairaalan toimitusjohtajana tulee toimimaan Harri Aho ja syyskuun 2012 alussa ylilääkärinä aloittaa lääketieteen tohtori Markus Torkki. Uuden sairaalan leikkaussalikapasiteetiksi on suunniteltu noin 7 000 päiväkirurgista leikkausta vuodessa. Omasairaala toimii Pohjola Vakuutuksen kumppanina jo olemassa olevien 160 lääkäriasema- ja sairaalakumppanin kanssa, jotka nykyisin vastaavat Pohjola Vakuutuksen vakuutusasiakkaiden sairauksien ja tapaturmien hoitamisesta. Omasairaalan ortopediset palvelut ovat kenen tahansa saatavilla, eikä sairaalan palveluiden käyttöä rajata millään tavalla vain Pohjola Vakuutuksen asiakkaille.

94 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Q&A: Jouko Pölönen, Pohjola Vakuutus Oy:n toimitusjohtaja 1. Mitkä ovat vahinkovakuutustoiminnan strategiset tavoitteet? Pohjola Vakuutus on vahvassa kasvussa. Olemme tällä hetkellä Suomen johtava vahinkovakuuttaja ja haluamme pysyä markkinoiden ykkösenä. Strategisena tavoitteenamme on jatkaa markkinoita nopeampaa kasvua ja säilyttää liiketoiminnan hyvä kannattavuus. 2. Millä keinoin tavoitteet saavutetaan? Pohjola Vakuutus on suomalainen yhtiö ja me tunnemme asiakkaamme. Asiakas on toimintamme lähtökohta. Tuotteita ja palveluja kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeista lähtien. Olemme myös lähellä asiakasta, sillä meillä on maan kattavin palveluverkosto. OP-Pohjolalla on lähes 4,2 miljoonaa asiakasta, joista vasta noin kahdella miljoonalla on vahinkovakuutuksia Pohjolassa. Tässä on huima kasvupotentiaali. 3. Mitä lupaat vahinkovakuutusasiakkaille? Tavoitteenamme on olla halutuin finanssipalvelukumppani ja vahinkovakuuttaja Suomessa. Kehitämme jatkuvasti palvelujamme asiakkaan omaisuuden ja toiminnan turvaamiseksi sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuonna 2011 aloittanut riskinhallinnan osaamiskeskus auttaa yritysasiakkaita kartoittamaan riski- ja turvallisuustekijöitä sekä minimoimaan vaaratilanteet. Pohjola Terveys puolestaan tarjoaa yrityksille henkilöstön hyvinvointiin liittyviä palveluja. Tänä vuonna Pohjola Vakuutus laajentaa terveydenhuoltomarkkinoille ja perustaa diagnostiikkaan ja ortopediaan keskittyvän päiväkirurgisen sairaalan Helsinkiin. Omasairaala Oy aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa. Asiakkaalle sairaalan perustaminen tarkoittaa parasta ja nopeaa hoitoa. 4. Mistä hyvä asiakaskokemus rakentuu? Hyvä asiakaskokemus lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista ja parhaista ratkaisuista juuri hänen tarpeeseensa. Me tunnemme asiakkaamme ja toimintamme on henkilökohtaista. Meillä panostetaan palvelun helppouteen, nopeuteen ja luotettavuuteen. Me pidämme sen minkä lupaamme.

95 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Varainhoito Sijoitusmarkkinoiden positiivinen vire kääntyi synkäksi kesän ja alkusyksyn aikana Euroopan velkakriisin kärjistyttyä. Raportointivuonna lähes ainoat positiivisesti tuottaneet omaisuusluokat olivat alhaisen riskin valtionlainat ja yrityslainat. Haastavassa markkinatilanteessa Pohjola Varainhoito vahvisti markkina-asemaansa Suomen johtavana instituutiovarainhoitajana. Pohjola Varainhoito perusti tytäryhtiön elektronisen kaupankäynnin Smart Order Routing (SOR) -palvelujen tarjoamiseen. Vuoden aikana tehtiin merkittäviä panostuksia salkunhoidon ja riskienhallinnan kehittämiseen: uusi järjestelmä sijoitusriskien hallintaan otettiin käyttöön sekä salkunhoidon ja riskienhallinnan henkilöstöresursseja lisättiin. Operatiivinen kulut/tuotot-suhde laski alle strategisen tavoitteen (<50 %) ja oli 49 %. Pohjola Varainhoito on luotettava kotimainen varainhoitaja, joka on alan johtava toimija Suomessa. Noin 31 miljardin euron hallinnoitavia asiakasvaroja hoitaa 150 varainhoidon ammattilaista. Pohjola Varainhoito hoitaa instituutioiden, varakkaiden yksityishenkilöiden ja sukujen sekä OP-Pohjola-ryhmän rahastojen varoja. Pohjola Varainhoidon muodostavat Pohjola Varainhoito Oy, Pohjola Asset Management Execution Services Oy, Pohjola Kiinteistösijoitus Oy ja osakkuusyhtiö Access Capital Partners Group SA. Pohjolan oma salkunhoito kattaa euromääräiset korkosijoitukset ja eurooppalaiset osakkeet (ml. Itä-Eurooppa ja Venäjä). Myös allokaatiopäätökset eli sijoituslajivalinnat tehdään itse. Osakekaupankäynnissä oman trading-tiimin käyttö tuottaa hinta- ja tuottohyötyä asiakkaille. Lisäksi Varainhoito tekee yhteistyötä monien arvostettujen kansainvälisten varainhoitotalojen kanssa. Perinteisten korko- ja osakeomaisuusluokkien lisäksi Pohjola Varainhoidossa toimivat omat hedge fund-, kiinteistö- ja private equity -tiimit. Salkunhoitajia ja analyytikoita on eri tiimeissä yhteensä yli 60 - pääosa Helsingissä. Näistä syntyvä informaatiovirta ja tiimityö ovat Pohjola Varainhoidon sijoitustoiminnan menestyksen keskeinen perusta. Tunnuslukuja 2011 2010 Tulos ennen veroja, milj. 27 31 Hallinnoitavat asiakasvarat, mrd. 31,3 35,0 Operatiivinen kulut/tuotot-suhde, % 49 53* Henkilömäärä 149 144 * pois lukien yritysjärjestelyyn liittyvät erät

96 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Markkina-asema Pohjola Varainhoito oli vuonna 2011 jo viidettä vuotta peräkkäin suurin instituutiovarainhoitaja Suomessa. Myös asiakasmäärällä mitattuna nousimme käytetyimmäksi varainhoitajaksi (SFR:n tutkimus). Tiukasti kilpailluilla markkinoilla Pohjola Varainhoidon etumatka suurimpiin kilpailijoihin kasvoi. Pohjola Varainhoidon asiakaspalvelun laatu arvioitiin koko alan keskiarvoa paremmaksi. Instituutioiden varoja oli vuodenvaihteessa hoidossa yhteensä 18,5 miljardia euroa. Pohjola Private tarjoaa palveluitaan varakkaille yksityishenkilöille ja perheille. Pohjola Privaten vahvuus on kattavien kansainvälisten varainhoitopalveluiden ohella tarjottavat kattavat pankkija vakuutuspalvelut sekä veroneuvonta. Pohjola Privatessa oli vuodenvaihteessa 2,8 miljardia euroa hoidettavia varoja. OP-rahastojen salkunhoito on pääosin keskitetty Pohjola Varainhoitoon ja sen hallinnoimat varat olivat vuodenvaihteessa 9,9 miljardia euroa. OP-rahastoissa oli varoja vuodenvaihteessa 11,5 miljardia euroa, ja OPrahastojen markkinaosuus Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista oli 20,7 prosenttia (2. suurin markkinaosuus).

98 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vuosi 2011 Sijoitusmarkkinoiden tunnelmat kääntyivät vuoden alun positiivisista näkymistä kesän ja alkusyksyn aikana täysin päinvastaisiksi Euroopan velkakriisin kärjistyttyä. Epävarmuus näkyi myös sijoitusmarkkinoiden heikoiksi jääneissä tuotoissa. Lähes ainoat vuonna 2011 positiivisen tuoton antaneet omaisuusluokat olivat alhaisen riskin valtionlainat ja yrityslainat. Sijoitusmarkkinoiden epävarmuuden kasvu heijastui myös asiakassalkuissa, joissa riskitasoa laskettiin vuoden aikana. Hallinnoitavat varat laskivat vuoden aikana etenkin osakemarkkinoiden laskun seurauksena, mutta osittain myös asiakassalkkujen riskitason laskuun liittyvien rahastolunastusten seurauksena. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta Pohjola Varainhoidon tulos ennen veroja parani 27 miljoonaan euroon. Vuonna 2010 tulokseen sisältyi nettovaikutukseltaan 6 miljoonaa euroa yritysjärjestelyihin liittyviä tuottoja ja tulos ennen veroja oli 31 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 operatiivinen kulut/tuotot-suhde laski alle strategisen tavoitteen (<50 %) ja oli 49 %. Varainhoidon kansainvälisten rahastojen analyysitiimi saavutti ykkössijan Suomen parhaana rahastovalintatiiminä pohjoismaisten rahastoyhtiöiden tutkimuksessa (Tell Media Group: Nordic Fund Selection Awards 2011). Pohjola Varainhoito on ollut yksi edelläkävijöistä elektronisen kaupankäynnin kehittämisessä eurooppalaisten varainhoitoyhtiöiden keskuudessa. Elektronisen kaupankäynnin tavoitteena on sijoitustuottojen parantaminen. Vuonna 2011 Pohjola Varainhoito perusti uuden tytäryhtiön, Pohjola Asset Management Execution Services Oy:n, kehittämään ja markkinoimaan elektronisen kaupankäynnin ja Smart Order Routingin (SOR) -palveluja lähinnä kansainvälisille sijoittajille. Pohjola Varainhoito jatkoi markkinariskienhallinnan kehittämishanketta ja otti vuoden 2011 alussa käyttöön MSCI Riskmetricsin RiskManager 4.0 -riskienhallintajärjestelmän. RiskManager-järjestelmän käyttöönotto tukee Pohjola Varainhoidon sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan analyysia ja päätöksentekoa sekä valmistautumista Solvenssi II - sääntelyyn. Lisäksi Pohjola Varainhoito kasvatti salkunhoidon ja riskienhallinnan henkilöstöresursseja raportointivuoden aikana. Varainhoidon tulos M 2011 2010 Nettopalkkiotuotot 50 58 Muut tuotot ja kulut 6 9 Tuotot yhteensä 56 67 Kulut yhteensä 31 35 Tulos ennen veroja 27 31

99 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Instituutioasiakkuudet ja Pohjola Private Instituutioasiakkuudet Pohjola Varainhoito tarjoaa instituutiosijoittajille täyden palvelun varainhoitoa, joka asiakkaan tarpeiden mukaan voi olla täyden valtakirjan varainhoitoa, sijoituskonsultointia tai yksittäisiä rahastovaihtoehtoja sekä OP-rahastoista että laajasta joukosta kansainvälisten yhteistyökumppaneiden rahastoja. Pohjola Varainhoidon kansainvälinen palvelutarjooma on markkinoiden laajin, ja saimme vuonna 2011 ykkössijan Suomen parhaana kansainvälisten rahastojen analysoijana pohjoismaisessa tutkimuksessa. Rahastojen lisäksi Pohjola Varainhoito tekee asiakkailleen suoria sijoituksia sekä sijoituksia pörssinoteerattuihin rahastoihin, ETF:iin (Exchange Traded Funds). Palveluihimme kuuluvat myös erilaiset portfolioanalyysit ja mallinnukset. Perinteisten omaisuusluokkien lisäksi Pohjola Varainhoito tarjoaa asiakkailleen myös private equity-, kiinteistö- ja hedge fund -sijoitusvaihtoehdot kansainvälisesti. Pohjola Varainhoito on vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöitä Suomessa. Pohjola Private Pohjola Private tarjoaa varakkaille yksityishenkilöille ja perheille varainhoito-, pankkija vakuutuspalveluita sekä veroneuvontaa. Olemme Suomessa edelläkävijä absoluuttisen tuottotavoitteen varainhoitokonsepteissa. Tarjolla on usean eri tuottoja riskitason konsepteja. Privaten asiakaspalvelu on aina henkilökohtaista, ja varainhoitajilla on tukenaan Suomen suurin omaisuusluokittain erikoistunut salkunhoitotiimi. Pohjola Private tarjoaa varakkaille yksityishenkilöille ison talon osaamisen ja kustannustehokkuuden sekä laajan valikoiman kansainvälisiä sijoitustuotteita, jotka tavallisesti ovat vain suurimpien ammattisijoittajien ulottuvilla.

100 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat keskeiset tekijät Sijoitustoiminnan onnistuminen Hoidossa olevan varallisuuden määrä ja omaisuusluokkajako Palkkiotaso Kustannustehokkuus

101 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Ajankohtaista Pohjola Varainhoito on ollut yksi edelläkävijöistä elektronisen kaupankäynnin kehittämisessä eurooppalaisten varainhoitoyhtiöiden keskuudessa. Elektronisen kaupankäynnin tavoitteena on sijoitustuottojen parantaminen. Pohjola Asset Management Execution Services Oy:n liiketoiminta käynnistyi vuoden 2011 lopussa ja kansainväliset asiakkaat ovat olleet erittäin kiinnostuneita palvelusta. Ensimmäiset asiakkaat ovat aloittaneet kaupankäynnin Smart Order Routing -kaupankäyntijärjestelmällä. Smart Order Routing -kaupankäyntijärjestelmäprojekti toteutettiin yhteistyössä Pohjola Varainhoidon ja sähköiseen kaupankäyntiin erikoistuneen kansainvälisen Investment Technology Groupin kanssa. Vuoden mittaisessa tutkimus- ja yhteistyöprojektissa ITG muun muassa rakensi Tukholmaan uuden huippunopean datakeskuksen ja kehitti parannellun kaupankäyntijärjestelmän. Järjestelmä pienentää toimeksiantojen hintavaikutusta ja tarjoaa aiempaa kehittyneempiä algoritmisia Smart Order Routing -kaupankäyntipalveluja lähinnä kansainvälisille instituutiosijoittajille.

102 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Q&A: Karri Alameri, Pohjola Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Mitkä ovat varainhoidon strategiset tavoitteet? Pohjola Varainhoidon strategisena tavoitteena on olla johtava varainhoitaja Suomessa. Lisäksi taloudellisena tavoitteena yli suhdannesyklin on, että operatiivinen kulut/tuotot-suhde on alle 50 prosenttia. Millä keinoin tavoitteet saavutetaan? Pohjola Varainhoito pystyy saavuttamaan tavoitteensa osaavalla henkilöstöllä, kilpailukykyisillä sijoitustuotoilla ja ammattimaisella edelläkävijyydellä. Mitä lupaat varainhoidon asiakkaille? Pohjola Varainhoito lupaa asiakkailleen luotettavaa yhteistyötä ja kilpailukykyiset sijoitustuotot. Mistä hyvä asiakaskokemus rakentuu? Ammattimaisesta, läpinäkyvästä asiakkaan tarpeet kattavasta palvelukokonaisuudesta, missä asiakas ja Pohjola Varainhoito ymmärtävät toistensa tavoitteet ja toimintamallit.

103 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Konsernitoiminnot Konsernitoimintoihin on keskitetty konsernia ja sen liiketoimintaa tukevat toiminnot: Talous ja rahoitus, Riskienhallinta, Identiteetti ja viestintä sekä Henkilöstö. Konsernitoimintojen tehtävänä on ohjata, tukea ja kannustaa liiketoimintoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Avainasemassa ovat ennakoiva riskienhallinta, optimaalinen pääomien käyttö sekä motivoitunut ja osaava henkilöstö. Keskuspankkitoiminnan ja varainhallinnan keskeisenä tehtävänä on vastata Pohjolan ja koko OP-Pohjola-ryhmän maksuvalmiudesta ja tukkuvarainhankinnasta. Tunnuslukuja 2011 2010 Tulos ennen veroja, milj. 24 61 Likviditeettireservisalkku, mrd. 12,6 9,5 Saamiset ja velat Pohjolan ja osuuspankkien välillä, netto, mrd. 1,7 3,4 Henkilömäärä 129 126

104 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Markkinat ja toimintaympäristö OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallinnan tavoitteena on turvata tarvittava rahoitus ja sen saatavuus kustannustehokkaasti kaikissa tilanteissa. Finanssikriisin pitkittyessä vuonna 2011 Pohjolan ja koko OP-Pohjolaryhmän rahoitusasema säilyi vakaana. Hyvän luottokelpoisuusluokituksen ansiosta Pohjola hankki tarvitsemansa rahoituksen markkinoilta ongelmitta ja kasvatti lisäksi yritystalletusten osuutta varainhankinnassaan.

105 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vuosi 2011 Likviditeettiasema säilyi koko vuoden 2011 vahvana. Vuoden lopussa likviditeettireservisalkun määrä oli 12,6 miljardia euroa eli 31 prosenttia Pohjola-konsernin taseesta ja 14 prosenttia OP-Pohjola-ryhmän taseesta. Varat on sijoitettu hyvän luottoluokituksen omaaviin valtioiden, kuntien ja rahoituslaitosten liikkeeseen laskemiin saamistodistuksiin sekä arvopaperistettuihin saamisiin ja keskuspankkivakuudeksi kelpaaviin lainoihin yrityksille. Pohjola hankki pitkäaikaisia varoja laskemalla liikkeeseen juoksuajaltaan viiden vuoden mittaisen senior-ehtoisen joukkovelkakirjalainan, määrältään 500 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi OP-Asuntoluottopankki laski liikkeeseen 1 miljardin euron viiden ja seitsemän vuoden mittaiset katetut kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat (covered bond).

106 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Konsernitoimintojen tulos M 2011 2010 Korkokate 35 64 Kaupankäynnin nettotuotot 3-9 Sijoitustoiminnan nettotuotot 18 31 Muut tuotot 11 12 Tuotot yhteensä 67 98 Kulut yhteensä 31 38 Tulos ennen saamisten arvonalentumisia 36 60 Saamisten arvonalentumiset 11-1 Tulos ennen veroja 24 61

107 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Liiketoiminnan arvoon vaikuttavat keskeiset tekijät Likviditeettireservisalkun määrä ja tuottotaso Luottoriskimarginaalien kehitys Osuuspankkien ja Pohjolan välisten luottojen ja talletusten määrä Pohjolan luottokelpoisuusluokitus ja varainhankintakustannus Kustannustehokkuus

108 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Ajankohtaista Eurooppalaisen pankkitoiminnan merkittävin muutostekijä tulevina vuosina on rahoitusmarkkinoiden sääntelymuutosten vaikutus vakavaraisuussäännöksiin ja likviditeetin hallintaan sekä rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäytäntöihin. Muutosten analysointi ja vaikutusten ennakointi markkinoihin ja konsernin liiketoimintaan ovat Konsernitoimintojen keskeisimpiä tehtäviä vuodelle 2012. Lue lisää toimintaympäristöstä ja sääntelymuutoksista

109 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Työhyvinvointi hyvien tulosten ja erinomaisten asiakaskokemusten mahdollistaja Osaamisen johtaminen Pohjolassa lähtee strategiasta ja liiketoiminnan tavoitteista Tulevaisuuden asiantuntija- ja johtajapotentiaalin varmistamiseksi käynnistettiin Pohjolan Talent-ohjelma Valmiina kohtaamaan tulevaisuuden työelämän haasteet ja mahdollisuudet Pohjolan henkilöstölupauksen mukaisesti edistämme kannustavaa työilmapiiriä ja luomme erinomaiset mahdollisuudet kehittyä. Hyvä työilmapiiri ja osaamisen kehittäminen ovat edellytyksenä sille, että pystymme tavoitteidemme mukaisesti tarjoamaan parasta palvelua ja erinomaista asiantuntemusta asiakkaidemme palvelutarpeiden ratkaisemiseksi. Vuonna 2011 jatkui edellisenä vuonna aloitettu strateginen hanke Pohjolan osaamispääoman kehittämiseksi. Strategisen hankkeen tarkoituksena on varmistaa henkilöstölle annetun lupauksen toteutuminen: kannustava työilmapiiri ja erinomaiset kehittymismahdollisuudet. Työhyvinvoinnin merkitys työurien pidentämiseen ja työn tuloksellisuuteen on kiistaton. Koko henkilöstö on yhdessä esimiesten kanssa mukana Pohjolan työhyvinvointiohjelmassa rakentamassa hyvinvoivaa työyhteisöä. Ohjelmassa kannustetaan vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja positiiviseen valmistautumiseen työssä tapahtuviin muutoksiin. Pohjolassa on jo pitkään tehty vuosittaisia henkilöstötutkimuksia, joilla seurataan työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Henkilöstötyytyväisyyttä ja työhyvinvointia on edistetty monipuolisin toimenpitein vuosien ajan, ja tulokset ovat kehittyneet varsin hyvälle tasolle. Vuosittaisen seurannan lisäksi Pohjola päätti ottaa käyttöön vuoden 2012 alusta kuukausittain toteutettavan työhyvinvoinnin pulssimittauksen. Mittauksen tarkoituksena on varmistaa nopea reagointi, jos henkilöstö kokee esimerkiksi äkillistä kuormitusta tai henkilöstön keskuudessa ilmenee muita toimenpiteitä vaativia asioita. Pohjolassa halutaan myös ennakoivasti kehittää työelämää tulevaisuuden työntekijöitä silmällä pitäen ovat he sitten jo nykyisin Pohjolassa toimivia tai vasta opiskelunsa päättäviä. Pohjola osallistui vuonna 2011 alkaneeseen Dialogihankkeeseen, jonka tavoitteena on yhteistyössä kahdeksan muun suuren työnantajayrityksen ja tulevaisuuden työntekijöiden kanssa hakea ideoita ja kehittää tulevaisuuden työtä ja sen tekemistä. Osaamisen kehittäminen lähtee Pohjolassa liiketoimintastrategian asettamista tavoitteista ja asiakkaiden tarpeista. Samalla tuetaan henkilöstön omaa kehittymistä sekä organisaation uudistumista ja innovaatiokykyä. Koko henkilöstön kanssa käydään vuosittain keskustelut, joissa kartoitetaan osaamista suhteessa liiketoiminnan vaatimuksiin ja henkilön omiin tavoitteisiin nähden. Tämän pohjalta tehdään sekä henkilötason kehittymissuunnitelmat että suunnitelmat osaamisen kehittämiselle koko konsernissa. Pohjolassa arvioidaan vuosittain ylimmän johdon seuraajapotentiaali ja tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Pidemmän tähtäimen seuraajapotentiaalin kehittämiseksi ja varmistamiseksi aloitettiin vuonna 2011 Pohjolan Talent-ohjelma, jossa on mukana noin 60 henkilöä. Keskeistä ohjelmassa ovat henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat sekä ylimmän johdon vahva sitoutuminen kunkin talentin osaamisen kasvattamiseen. Johto toimii osallistujien mentoreina ja ohjelman aikana tehtävien strategiatöiden kummeina.

110 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Päämääränä parempi työelämä Dialogia Uudesta työstä Vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Pohjolan henkilöstöjohtaja Eva Valkama käy dialogia tulevaisuuden työpaikasta Aalto-yliopiston opiskelijan Janne Karlssonin kanssa. Vuonna 2011 Pohjola osallistui Dialogi-hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa todellista vuoropuhelua yritysten ja tulevaisuuden huipputyöntekijöiden kesken. Dialogi-hankkeen tarkoituksena on luoda pohjaa tulevaisuuden uudelle työlle, joka motivoi, innostaa ja tuottaa tulosta. Hankkeessa selvitettiin Aalto-yliopistossa opiskelevien asenteita työhön ja sen tekemiseen sekä yrityksissä sisäisesti oman henkilöstön tapaa tehdä töitä ja valmiuksia tulevaisuudessa. Pohjolan lisäksi hankkeessa on mukana kahdeksan muuta suomalaista suuryritystä. Dialogia Uudesta työstä Hankkeen keskeisistä aiheista käyvät vuoropuhelua Pohjolan henkilöstöjohtaja Eva Valkama ja Aalto-yliopiston opiskelija Janne Karlsson. Eva on työelämän konkari, joka jäi vuoden vaihtuessa eläkkeelle lähes kolmenkymmenen Pohjolavuoden jälkeen. Samalla vuoropuhelun toinen osapuoli, Janne on päättämässä opintojaan ja pian astumassa työelämään. Mikä työssä on tärkeintä? Eva: On selvästi nähtävissä, että yhä useampi työntekijä haluaa ymmärtää oman työnsä vaikutuksen kokonaisuuteen. Tärkeimpänä pidetään työn kiinnostavuutta, innostavuutta ja kokemusta siitä, että saadaan aikaan jotain todellista. Janne: Nuorten näkökulmasta työelämä koostuu erilaisista verkostoista, joissa oma työ on arvokasta ja merkittävää parhaimmillaan se on osa identiteettiä. Työkierron tuomat mahdollisuudet? Eva: Työkierto on positiivinen asia niin yritykselle kuin työntekijälle itselleen. Kun sen kautta siirtyy osaamista ja ideoita organisaation sisällä, uudet ajatukset, kokemukset ja tieto rikastuttavat kaikkia. Rohkaisen ylittämään rajoja organisaatioiden sisällä. Urakierto voi olla kuin siksak-liikettä, jossa syvennetään osaamista ja vahvuuksia tavoitteiden mukaisesti eri puolilla samaa taloa.

111 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Janne: Edustamilleni X- sekä Y-sukupolville on tärkeää, että pystymme seuraamaan kiinnostuksemme kohteita ja koemme, että meillä on työssämme vaikutusmahdollisuuksia. Olemme ehkä aiempaa uskollisempia arvoillemme ja haluamme työpaikkamme heijastavan niitä. Miten keskeisenä näette työajan rytmityksen? Missä työt tehdään? Eva: Useimmissa työtehtävissä tärkeintä on työpanos, ei se milloin ja missä työ tehdään. On kuitenkin myös aina työtehtäviä, kuten suora asiakaspalvelu, jossa esimerkiksi etätyö ei ole mahdollista. Hyvään henkilöstöpolitiikkaan kuuluu oleellisena osana henkilöstön erityistarpeiden huomioiminen erilaisissa elämäntilanteissa. Entistä tärkeämpänä koetaan jouston mahdollisuus, oli työntekijä nuori tai vanha. Janne: Vaikka me nuoret vaadimme joustoa, ymmärrämme että tämä on kaksisuuntainen väylä joustoa tarvitaan molempiin suuntiin työntekijän ja työnantajan välillä. Nuoret haluavat diginatiiveina hyödyntää uutta teknologiaa mahdollisimman paljon. Samalla kuitenkin yhdessä ideointi, sosiaalinen kanssakäyminen työyhteisössä ja kasvokkain työskentely on yhä arvokasta. Tärkeää on myös niin sanottu läsnätyö eli mahdollisuus vetäytyä hiljaisiin huoneisiin avokonttorista. Millaista on esimiestyö tulevaisuudessa? Eva: Uskon, että tulevaisuudessakin hyvä esimiestyö on sopiva sekoitus asioiden johtamista (management) ja ihmisten johtamista (leadership). Kehittämistä ja luottamuksen rakentamista vastuullisen vaikuttamisen keinoin. Jokaisella on työyhteisössä erilaisia rooleja ja kaikilla on oman itsensä kehittämisen lisäksi myös vastuu työyhteisöstä. Janne: Aina tarvitaan tietyt johtamisen puitteet, joiden rajoissa vapauksia voidaan antaa. Me nuoret opimme paljon myös mentoroinnin kautta. Tämän vuoksi dialogi ja erilaisista ajatuksista keskusteleminen on tärkeää. Tulevaisuuden työpaikka? Eva: On kaikkia työyhteisön jäseniä kunnioittava, kannustava, dynaaminen, määrätietoinen ja tavoitteissaan onnistunut. Janne: Nuorille tärkeitä arvoja ovat avoimuus, mahdollisuus vaikuttaa, rehellisyys, joustavuus ja kehittyminen vähintään samaan tahtiin ympäristön kanssa.

112 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Henkilöstö avainlukuina Henkilökunnan määrä kasvoi vuonna 2011 Pohjolassa 364:lla, kun markkinaosuuden kasvun myötä syntyi tarve lisätä henkilöstöä varmistamaan asiakaspalvelun erinomainen toimivuus. Uusien henkilöiden perehdyttäminen ja samalla koko henkilökunnan monipuolinen kouluttaminen useilla eri osa-alueilla oli vuoden aikana mittavaa. Vuoden 2011 lopussa Pohjola-konsernin henkilöstömäärä oli 3 380. Henkilöstön keski-ikä on 41 vuotta. Naisten osuus johtotehtävissä on hieman vahvistunut, heidän osuutensa oli vuoden 2011 lopussa 23 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 18 prosenttia. Graafi: Henkilöstön jakauma liiketoiminnoittain, % Graafi: Henkilöstön sukupuolijakauma, %

113 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Graafi: Henkilöstön ikärakenne, % Graafi: Palvelusvuosijakauma, %

114 Liiketoiminnot Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Palkitseminen Pohjola-konsernissa Palkitsemisen tarkoitus on kannustaa, ohjata ja sitouttaa henkilöstö strategian ja siitä johdettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Palkitsemisen lähtökohtana ovat konsernille ja sen liiketoiminnoille asetetut haasteelliset taloudelliset tavoitteet ja saavutetut tulokset. Palkitsemisjärjestelmien laatimisen lähtökohtana ovat viranomaisten antamat palkitsemista koskevat säännöt ja niiden sovellusohjeet. Palkitsemisen kokonaisuuden muodostavat 1. Vuosituloksiin perustuva palkitseminen (lyhyen tähtäimen järjestelmät) ja 2. OP-Pohjola-ryhmän yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseen perustuva pitkän tähtäimen palkitseminen (henkilöstörahasto ja johdon pitkän tähtäimen järjestelmä) OP-Henkilöstörahastoon kuuluvat Pohjola Pankki Oyj:n ja Pohjola Vakuutus Oy:n henkilöstö (pl. johto). Johdon pitkän aikavälin palkitsemisen piiriin kuuluu Pohjola-konsernissa enintään 75 henkilöä. Lue lisää Pohjolan vuotuisesta selvityksestä Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement).

115 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Yhteiskuntavastuu OP-Pohjola-ryhmässä Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan yleisesti vastuuta toiminnan taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Finanssialalla on myös merkittävä rooli koko yhteiskunnan vakauden edistäjänä. Taloudellinen vastuu tarkoittaa sekä toiminnan liiketaloudellisesta kestävyydestä huolehtimista että yrityksen sidosryhmiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten huomioimista. Sosiaaliseen vastuuseen kuuluvat henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä huolehtiminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tuotevastuu- ja kuluttajansuojakysymykset sekä hyvät toimintatavat yritysverkostossa sekä lähiyhteisö- ja yhteiskuntasuhteissa. Ympäristövastuu on vastuuta ekologisesta ympäristöstä ja se kattaa sekä oman toiminnan ympäristövaikutusten vähentämisen että koko arvoketjun ympäristövaikutusten huomioimisen. OP-Pohjola-ryhmässä terminä on yhteiskuntavastuu, sillä se kattaa koko toiminnan vaikuttavuuden. Vastuullisuus on keskeinen osa OP-Pohjolan arvoja ja strategiaa, ja ryhmä on sitoutunut edistämään yhteiskuntavastuuta liiketoiminnassaan. OP-Pohjolan historiassa taloudellisella ja sosiaalisella vastuulla on pitkät perinteet ja yhteiskuntavastuu on kiinteä osa liiketoimintaa ja jokapäiväistä tekemistä. Ryhmän strateginen tavoite on olla yhteiskuntavastuun edelläkävijä toimialallaan Suomessa. Oman toimintansa yhteiskuntavastuun merkitystä sidosryhmilleen OP-Pohjola arvioi yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Käytännön työtä ohjaavat OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelma ja hyvän liiketavan toimintaohjeet. Yhteiskuntavastuuohjelman painopistealueina ovat paikallisuus ja yhteiskunta, eettinen liiketoiminta, tuotteiden ja palveluiden vastuullisuus, vastuu sidosryhmistä sekä ympäristövastuu. OP-Pohjola kunnioittaa ja noudattaa toimialan kansainvälisesti tunnustettuja taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun periaatteita. OP-Pohjola-ryhmä on allekirjoittanut YK:n Global Compact -sitoumuksen ja OP- Rahastoyhtiö ja Pohjola Varainhoito ovat sitoutuneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin.

116 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Pääjohtajan vastuullisuuskatsaus Katso video OP-Pohjola-ryhmän vastuullisuuden perustana on vahva osuustoiminnallinen arvopohja, jossa omistajuus ja asiakkuus yhtyvät. Perustehtävämme on kestävän taloudellisen menestyksen ja turvallisuuden sekä hyvinvoinnin edistäminen. Vuoden 2011 lopussa olemme allekirjoittaneet Global Compactin ja sitoutuneet näin viemään sen periaatteet osaksi toimintamallejamme. OP-Pohjolan yhteiskuntavastuun strateginen tavoite pitkällä aikavälillä on olla toimialan edelläkävijä Suomessa. Yhteiskuntavastuun toimenpiteissä huomioimme taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun. Vuonna 2011 talouden epävakaa tilanne Euroopassa haastoi toimialaamme. OP-Pohjola-ryhmä avasi vuoden aikana useaan otteeseen yhteiskunnallista keskustelua Euroopan tilanteesta ja ratkaisumalleista. Koemme, että johtavana suomalaisena finanssiryhmänä meidän tulee kantaa vastuuta maamme taloudellisen infrastruktuurin toimivuudesta. Avoin ja läpinäkyvä keskustelu on osa sitä. Omalta osaltamme olemme huolehtineet vakavaraisuudestamme ja osaavasta riskienhallinnasta. Vuoden aikana nostimme pitkän aikavälin vakavaraisuustavoitteemme (Core Tier 1) 15 prosenttiin, kun se oli vuoden 2011 lopussa 14 prosenttia. Olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme yritysrahoituksessa jatkuvasti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, ja vuoden 2011 lopussa osuutemme yritys- ja yhteisöluotoista oli 29,7 prosenttia. Vuonna 2011 rakensimme hyvän pohjan uudelle yhteiskuntavastuuohjelmallemme, edistimme raportointia aloittamalla GRI:n (Global Reporting Initiative) mukaisen raportoinnin ja linjasimme yhteiskuntavastuun merkitystä liiketoiminnallemme. Operatiivinen tavoite on, että vastuullisuus on tiivis osa liiketoimintaa. Olemme linjanneet, että: OP-Pohjola-ryhmä lisää vastuullisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Vastuullisen rahoituksen, sijoittamisen ja vahinkovakuuttamisen toimintatapoja parannetaan jatkuvasti. Ympäristö- ja sosiaalinen vastuu otetaan huomioon koko arvoketjussa. OP-Pohjola-ryhmä on vastuullinen työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä kehittymisestä ja hyvinvoinnista. Yhteiskuntavastuun osaamisemme on ammattitaitoista ja sidosryhmiemme arvostamaa. Johtavana finanssiryhmänä OP-Pohjola-ryhmä kantaa vastuuta maan taloudellisen infrastruktuurin toimivuudesta. Asiakkaiden omistamana ryhmänä panostamme talouslukutaidon edistämiseen. Yhteiskuntavastuun viestintä on avointa ja läpinäkyvää. Aktiivinen sidosryhmävuorovaikutus on OP-Pohjolaryhmän luonteva tapa kehittää edelläkävijyyttä yhteiskuntavastuussa.

117 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Jatkossakin merkittävä osa vastuullisuuttamme on pankkija vakuutusasioiden turvallisuuden edistäminen. Uskomme myös, että uusille vastuullisille tuote- ja palveluinnovaatioille tulee olemaan kysyntää. Meidän tulee huolehtia osaamisestamme taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osalta koko organisaatiossa. Myös työn alla oleva uusi strategia on hyvä esimerkki siitä, että vahvalla vuorovaikutuksella voimme vaikuttaa yhteiskuntavastuun kehittämiseen ryhmässämme. Reijo Karhinen Pääjohtaja

118 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Yritysten yhteiskuntavastuun kannalta keskeisiä globaaleja kehitystrendejä ovat väestönkasvu, ilmastonmuutos ja kuluttajien vastuullisuustietoisuuden kasvu, joiden vaikutus heijastuu kaikkeen yritystoimintaan. Maailmantalouden kasvunäkymien heikkeneminen, euroalueen velkakriisin hoitoon liittyvä epävarmuus ja alan sääntelymuutokset kohdistavat vaatimuksia pankkija vakuutusyhtiöiden vastuullisuudelle. Tärkeintä on taloudellisen vakauden edistäminen ja finanssimarkkinoiden infrastruktuurin toimivuuden varmistaminen. Pankki- ja vakuutusyhtiöillä on myös erityinen yhteiskunnallinen rooli ja vastuu kansakunnan hyvinvoinnin rakentamisessa. Pankkitoiminnan perustana on asiakkaiden pankkien haltuun uskoma omaisuus, erityisesti talletukset. Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on välillinen vastuu myös asiakkaidensa taloudesta ja sitä kautta opastava ja neuvoja antava rooli esimerkiksi ylivelkaantumistilanteissa, vahinkoihin varautumisessa ja varallisuudenhoidossa. Toimiala on hyvin säännelty ja vastuullisuus on integroitu osa pankkien ja vakuutusyhtiöiden hyvää hallintotapaa, riskienhallintaa ja vaatimustenmukaisuuden varmistamista. Tulevaisuudessa pankki-, sijoitus- ja vakuutuspalveluiden vastuullisuus korostuu yhä enemmän. Samalla vastuullisuuden kehitys avaa myös mahdollisuuksia uusille kilpailukykyisille finanssituotteille. OP-Pohjolassa yhteiskuntavastuu on alusta asti ollut osa ryhmän perustehtävää, joka on edistää omistajajäsenten, asiakkaiden ja toimintaympäristön kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Vastuullisuus on myös yksi ryhmän arvoista, joiden mukaan OP-Pohjola toimii sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti eettisesti vastuullisena yrityksenä.

119 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Olennaisuusarviointi Sidosryhmien vastuullisuusodotusten selvittämiseksi ja niiden liiketoimintavaikutusten analysoimiseksi OP-Pohjola teki vuonna 2011 yhteiskuntavastuun olennaisuusarvioinnin, jossa sidosryhmät arvioivat yleisten yhteiskuntavastuun näkökohtien olennaisuutta OP-Pohjolan toiminnassa. Verkkokyselyyn osallistui henkilö- ja yritysasiakkaiden, hallinnon, henkilöstön sekä muiden ulkoisten sidosryhmien edustajia. Sidosryhmäkyselyyn vastasi yhteensä 408 henkilöä. Yhteiskuntavastuun näkökohdat jakautuivat kyselyssä neljälle osa-alueelle: OP-Pohjolan rooli suomalaisessa yhteiskunnassa, vastuulliset tuotteet ja palvelut, vastuu sidosryhmistä ja ympäristövastuu.

120 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Olennaisuusarvion tulokset Sidosryhmien vastausten perusteella tärkeimmät OP-Pohjolan yhteiskuntavastuun näkökohdat olivat asiakastiedon luottamuksellisuus ja tietoturva, henkilöstön osaamisen kehittäminen, ryhmän vakavaraisuus sekä viestinnän avoimuus ja ymmärrettävyys. Muita olennaisiksi arvioituja yhteiskuntavastuun näkökohtia OP-Pohjolan toiminnassa olivat lisäksi vastuullinen markkinointi, oikeudenmukainen palkka- ja palkitsemispolitiikka, maltillinen riskinotto ja taitava riskienhallinta, taloudellisen infrastruktuurin toimivuus, sähköisten pankkija vakuutuspalvelujen jatkuva kehittäminen sekä sijoituskohteiden vastuullisuuden arviointi. Merkittävyyden arvioinnin lisäksi sidosryhmien edustajilta pyydettiin näkemyksiä OP-Pohjolan yhteiskuntavastuusta. Näihin kysymyksiin saatiin yli 500 vapaamuotoista vastausta, mikä osoittaa sidosryhmien laajaa kiinnostusta OP- Pohjolan yhteiskuntavastuuseen. Vastauksissa korostettiin muun muassa paikallista yhteiskuntavastuuta, vastuullisuuden luontaista kytkentää osuustoiminnallisuuteen sekä mahdollisuutta edelläkävijyyteen. Toisaalta myös odotettiin lisää konkreettisia toimenpiteitä ja näyttöjä teoista. Olennaisuusarvioinnin tulokset tukevat OP-Pohjolaryhmän lähestymistapaa, jossa yhteiskuntavastuuta kehitetään kiinteänä osana liiketoimintaa.

121 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty ryhmän yhteiskuntavastuuohjelman painopistealueiden ja toimenpiteiden määrittelyssä. Sidosryhmäpalautetta tullaan jatkossa hyödyntämään systemaattisesti osana OP-Pohjolan vastuullisuustyön kehittämistä. Yhteiskuntavastuun kehitykseen liittyy aina myös liiketoiminnallisia vaikutuksia. Yrityksissä nämä vaikutukset konkretisoituvat liiketoiminnallisina riskeinä ja mahdollisuuksina. OP-Pohjolan kannalta liiketoiminnalliset mahdollisuudet liittyvät tuote- ja palvelukehitykseen ja uusiin tuoteinnovaatioihin. Yhteiskuntavastuun toimenpiteillä ryhmä voi entistä paremmin vaikuttaa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti taloudellisen hyvinvoinnin luomiseen. Taloudellisen infrastruktuurin toiminta kaikissa olosuhteissa, asiakkaiden tietoturvan varmistaminen, talousrikollisuuden ja väärinkäytösten estäminen ja ilmastonmuutoksen luomat sään äärivaihtelut ovat esimerkkejä liiketoimintaan vaikuttavista riskeistä, joiden hallinta on integroitu OP-Pohjolassa osaksi ryhmän riskienhallintaa, hallintoperiaatteita ja johtamisjärjestelmää sekä compliance-toimintaa.

122 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Yhteiskuntavastuun johtaminen Yhteiskuntavastuu OP-Pohjolassa perustuu osuustoiminnallisille arvoille, vahvalle vakavaraisuudelle ja osaavalle riskienhallinnalle. Yhteiskuntavastuun strategisesta johtamisesta vastaa OP-Pohjola osk:n johtokunta ja operatiivisesti toimenpiteitä linjataan yhteiskuntavastuuohjelman avulla. Yhteiskuntavastuuohjelman toteuttamista ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluvat ryhmän eri liiketoiminta-alueiden, keskusyhteisön ja osuuspankkien edustajat. Vastuu käytännön yhteiskuntavastuutyöstä on ryhmän yritysten hallituksilla ja johtoryhmillä, jotka toteuttavat yhteiskuntavastuuta omien päätöksentekoprosessiensa mukaisesti. Toimenpiteet toteutetaan osana liiketoiminnan johtamista koko ryhmässä. Yhteiskuntavastuu kuuluu keskusyhteisön johtokunnassa viestintäjohtajan vastuualueelle. Vuonna 2011 OP-Pohjola osk:n johtokunta hyväksyi yhteiskuntavastuuohjelman sekä yhteiskuntavastuun linjaukset. Vuoden aikana tehtiin myös päätös GRI-raportoinnin (Global Reporting Iniative) aloittamisesta ja yhteiskuntavastuun KPI-mittaristo (Key Performance Indicator) hyväksyttiin osaksi OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelmaa. Lisäksi OP- Pohjola-ryhmä on allekirjoittanut Global Compact -sitoumuksen vuoden 2011 lopussa. OP-Pohjola-ryhmän hallinnointijärjestelmä perustuu Suomen lainsäädännön lisäksi Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin sekä ryhmän omiin hyvän hallinnoinnin suosituksiin. Lue lisää OP-Pohjola-ryhmän hallinnointiperiaatteista Lue lisää Pohjola Pankki Oyj:n hallinnointiperiaatteista OP-Pohjolan yhteiskuntavastuun linjaukset: OP-Pohjola-ryhmä lisää vastuullisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, ja vastuullisen rahoituksen, sijoittamisen ja vahinkovakuuttamisen toimintatapoja parannetaan jatkuvasti. Ympäristö- ja sosiaalinen vastuu otetaan huomioon koko arvoketjussa. OP-Pohjola-ryhmän linjauksiin kuuluu kiinteästi vastuullisuus työnantajana, joka huolehtii henkilöstönsä kehittämisestä ja hyvinvoinnista. Osaamisemme yhteiskuntavastuussa on ammattitaitoista ja sidosryhmiemme arvostamaa. Aktiivinen sidosryhmävuorovaikutus on OP-Pohjola-ryhmän luonteva tapa kehittää edelläkävijyyttä yhteiskuntavastuussa. Johtavana finanssiryhmänä OP-Pohjola kantaa vastuuta maan taloudellisen infrastruktuurin toimivuudesta. Asiakkaiden omistamana ryhmänä panostamme talouslukutaidon edistämiseen kaikissa kohderyhmissä. Yhteiskuntavastuun viestintä on avointa ja läpinäkyvää. OP-Pohjola kehittää systemaattisesti yhteiskuntavastuuseen liittyviä johtamiskäytäntöjään. OP-Pohjola valvoo yhteiskuntavastuun kehitystä ja raportoi tuloksista säännöllisesti osana ryhmän taloudellista raportointia.

123 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelma

124 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Yhteiskuntavastuuohjelman KPI-mittarit 2011 2010 2009 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuussuhde (RAVA) 1,80 1,70 1,58 Asiakaspalveluiden toimintavarmuus (%) 99,78 99,89 99,87 Tuki paikallisille hankkeille (milj.e) 3,3 1 2,1 1 1,8 Henkilöasiakkaiden vastaanottamat e-laskut (1 000 kpl) 2 955 2 315 1 479 Henkilöasiakkaiden asiakastyytyväisyys (asteikolla 1 5) 3,9 4,0 4,0 Bonukset omistajajäsenille (milj.e) 2 163 151 142 Edustajistopankkien jäsenmäärä kaikista jäsenistä (%) 71 67 65 Henkilöstötyytyväisyys (asteikolla 1 5) 3,9 3 3,9 3,8 Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä 61,5 61,3 60,4 Oman toiminnan hiilijalanjälki (tn CO2) 4 34 990 28 318 28 057 Green Office -merkityissä toimistoissa työskentelevät (henkilömäärä) 2 550 2 422 2 420 1 Lisäksi vuonna 2010 tehtiin päätökset 3,6 miljoonan euron yliopistolahjoituksista, joiden maksu jakaantuu vuosille 2010 2011 2 Kertyneet bonukset 3 Henkilöstötutkimuksen rakenne on muuttunut vuonna 2011. Aikaisemmat luvut eivät ole vertailukelpoisia. 4 Scope 1 ja 2 Yhteiskuntavastuu on ollut osana OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintaa koko 2000-luvun ajan. Yhteiskuntavastuuohjelman suunnittelu aloitettiin 2010, jolloin sen työpajasuunnitteluun osallistui asiantuntijoita eri puolilta ryhmää. Vuonna 2011 sisältö konkretisoitui muun muassa tehdyn olennaisuusarvioinnin avulla, jonka perusteella OP-Pohjola osk:n johtokunta päätti yhteiskuntavastuun linjauksista. Ohjelma tukee jatkossa myös ryhmän vuosisuunnittelua. Vuonna 2011 osuuspankkien vuosisuunnittelua tuettiin yhteisellä pilotilla, jonka tuloksena julkaistiin Työkirja Osuuspankin yhteiskuntavastuusta. Työkirjan tavoite on konkretisoida yhteiskuntavastuun merkitystä liiketoiminnan johtamisessa osuuspankeissa. Yhteiskuntavastuuohjelmalle ja osuustoiminnalle työstettiin toimintaa kuvaavat KPI-luvut (Key Performance Indicator). Vuoden aikana aloitettiin myös GRI-raportointi (Global Reprting Iniative), kuvattiin sen toimintatapoja ja työstettiin finanssialan GRI-ohjeiston mukaiset GRI-mittarit OP-Pohjola-ryhmälle. Loppuvuodesta 2011 OP-Pohjola-ryhmä allekirjoitti Global Compact -sitoumuksen. Vastuullinen sijoittaminen, rahoitus ja vakuuttaminen ovat olleet tiivis osa liiketoiminnan johtamista vuonna 2011. Osana hankintatoiminnan kehittämistä aloitettiin alihankinnan eettinen ohjeistaminen, jonka tavoitteena on määritellä yhteiskuntavastuulliset vaatimukset toimittajille ja alihankkijoille. Hyvän liiketavan toimintaohjeille suunniteltiin verkkokurssi, joka toteutetaan vuonna 2012. Vuonna 2012 yhteiskuntavastuun keskeisimpiä painopistealueita ovat pankkija vakuutusasioinnin tietoturva, vahva vakavaraisuus ja osaava riskienhallinta. Tämän lisäksi OP-Pohjola kehittää vastuullista sijoittamista, rahoitusta ja vakuutustoimintaa osana liiketoiminnan johtamista. Yhteiskuntavastuun koulutus ja osaamisen kehittäminen, erityisesti hyvän liiketavan toimintaohjeiden tunteminen ja liiketoiminnan vastuullinen johtaminen ovat tärkeitä painopistealueita vuonna 2012. Samoin Global Compact -aloitteen periaatteita viedään eteenpäin koko henkilöstön keskuudessa ja Green Office -järjestelmää hyödynnetään ympäristöasioiden edistämisessä OP-Pohjolan yrityskulttuurissa. Vastuulliset pankkija vakuutustuotteet ja -palvelut ovat OP-Pohjolalle mahdollisuus erottua markkinoilla.

125 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Sidosryhmävuorovaikutus Vastuullisuus ei ole organisaation itsensä määrittelemää tai määräämää, vaan se on tiukasti kiinni sidosryhmien tarpeissa. Sidosryhmävuorovaikutus on sisäänrakennettu OP-Pohjolan osuustoiminnalliseen toimintamalliin ja ajatusmaailmaan. Kun asiakkuus ja omistajuus yhdistyvät, on asiakkaiden tarpeet helpompi tunnistaa ja ymmärtää heidän odotuksensa. Osuustoiminnallisuuden ansiosta OP-Pohjolalla on suorat kommunikointikanavat sille tärkeisiin sidosryhmiin, kuten esimerkiksi asiakkaisiin ja hallintoon, ja näitä kanavia voidaan hyödyntää vuoropuhelussa tehokkaasti. Merkittäviä OP- Pohjolan sidosryhmiä ovat henkilöstö, hallinto, asiakkaat, viranomaiset, median edustajat, kansalaisjärjestöt, alihankkijat sekä koulut ja yliopistot. Vuosi 2012 on YK:n kansainvälinen osuustoimintavuosi, jonka suunnitteluun OP-Pohjola-ryhmän edustajat ovat osallistuneet aktiivisesti Osuustoiminnan neuvottelukunnassa, osuustoimintavuoden työryhmässä ja EACB:ssä (The European Association of Co-operative Banks). OP-Pohjolassa vuoteen on valmistauduttu muun muassa tuottamalla henkilöstölle ja hallinnolle suunnattu osuustoiminnan verkkokurssi sekä sähköinen uutiskirje hallinnolle. Tavoite on jatkaa osuustoiminnan viestinnän modernisointia osana liiketoiminnan toimenpiteitä vuonna 2012. Henkilöstö Hallinto Asiakkaat ja omistajajäsenet Viranomaiset ja päättäjät Koulut ja yliopistot Lähiyhteisöt Kansalaisjärjestöt Toimialajärjestöt Tiedotusvälineet

126 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Kansainväliset sitoumukset Vuoden 2011 lopussa OP-Pohjola allekirjoitti Global Compact -aloitteen, joka sitouttaa ryhmän noudattamaan YK:n kymmentä periaatetta ihmisoikeuksien, työn, ympäristön ja korruption torjunnan aloilla. Aloitteessa pyydetään yrityksiä omaksumaan, tukemaan ja toteuttamaan omassa vaikutuspiirissään näitä perusarvoja. Vuonna 1999 YK:n silloisen pääsihteerin Kofi Annanin aloitteesta syntyneen Global Compact -aloitteen periaatteet perustuvat ja ovat täten sopusoinnussa seuraavien yleismaailmallisten periaatteiden kanssa: YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskeva julistus YK:n ympäristöä ja kehitystä koskeva Rion julistus YK:n korruption vastainen yleissopimus Allekirjoittamalla aloitteen OP-Pohjola sitoo oman yhteiskuntavastuutyönsä osaksi kansainvälistä yhteiskuntavastuun viitekehystä. Samalla aloite tukee ryhmän yhteiskuntavastuuohjelman toteuttamista ja hyvän liiketavan toimintaohjeiden jalkauttamista. Pohjola Varainhoito Oy ja OP-Rahastoyhtiö Oy allekirjoittivat vuonna 2009 ensimmäisten suomalaisten joukossa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) ja sitoutuivat näin noudattamaan niitä toiminnassaan. Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden lisäksi molemmat yhtiöt ovat allekirjoittaneet myös kansainvälisen sijoittajayhteisön Carbon Disclosure Project -aloitteen, jossa kannustetaan yrityksiä raportoimaan ilmastonmuutokseen liittyvistä seikoista yhä paremmin ja vakiintuneimmin tavoin. Tämän lisäksi yhtiöt ovat mukana Water Disclosure -projektissa, jossa yrityksiä kannustetaan huomioimaan veden käyttö ja saatavuus toiminnassaan. Lue lisää Global Compact -aloitteesta

127 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Yhteiskuntavastuun teemat OP-Pohjola-ryhmän yhteiskuntavastuuohjelma käsittää viisi teemaa ja niiden KPI-luvut. Paikallisuus ja yhteiskunta -teema kiinnittää huomiota ryhmän toimintaan sidosryhmien kanssa paikallisesti ja alueellisesti sekä ottaa huomioon OP-Pohjolan aseman suomalaisessa taloudellisessa infrastruktuurissa. Vastuu sidosryhmistä sisältää vuoropuhelun sidosryhmien kanssa ja huomioi henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyyteen vaikuttavat asiat. Vastuulliset tuotteet ja palvelut sisältää vastuullisen sijoittamisen periaatteet sekä OP-Pohjolan tarjoamien pankkipalvelu- ja vakuutustuotteiden vastuullisuuden asiakkailleen. Eettinen liiketoiminta -teeman alla käsitellään hyvän liiketavan toimintaohjeita ja niiden jalkauttamista ryhmässä. Ympäristö-teeman alla tarkastellaan ryhmän toiminnan vaikutuksia ympäristöön.

128 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Paikallisuus ja yhteiskunta OP-Pohjola-ryhmän juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä heijastuu ryhmän arvoihin ja tapaan toimia. Vahva vakavaraisuus, osaava riskienhallinta ja hyvä hallinto luovat perustan OP-Pohjolan yhteiskuntavastuulle. Ryhmä on mukana kehittämässä alueiden elinvoimaisuutta ja rakentaa samalla pitkäaikaista luottamusta sidosryhmien kanssa. OP-Pohjolalla on Suomen laajin pankkija vahinkovakuutuspalvelut kattava palveluverkko, jonka avulla varmistetaan asiakkaiden tasa-arvoiset asiointimahdollisuudet koko maassa. 532 toimipaikkaa eri puolilla maata luovat hyvät edellytykset vuorovaikutukseen paikallisten yhteisöjen ja asiakkaiden kanssa. Lisäksi ryhmä tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman pankkija vakuutuspalveluita sähköisessä verkossa.

129 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vastuu suomalaisesta taloudellisesta infrastruktuurista OP-Pohjolan arvot, yritysmuoto ja vakavaraisuus sekä osaava riskienhallinta luovat perustan ryhmän vastuullisuudelle. Vakavaraisuus luo vakautta alan ennakoimattomien tilanteiden varalta ja mahdollistaa kasvun myös vaikeina aikoina. Vahva talous luo hyvän pohjan myös ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun kantamiseen. OP-Pohjolassa nähdään, että finanssialalla on keskeinen merkitys kansantalouden kasvulle ja hyvinvoinnille sekä välttämättömien peruspalveluiden että toimintamahdollisuuksien luomisessa ja tuottamisessa kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille myös taloudellisesti vaikeampina aikoina. Ryhmän luotonmyönnön perusperiaatteet on säilytetty vuonna 2011 ennallaan. Heikentynyt taloustilanne ei ole vaikuttanut järjestämättömien luottojen ja luottotappioiden määrään, vaan ne ovat pysyneet alhaisella tasolla. Vakavaraisuuden hallinnan tavoitteena on turvata OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky ja varmistaa, että ryhmän toimintaedellytykset eivät vaarannu pitkällä aikavälillä. Ryhmän vakavaraisuus on erittäin vahva sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuudella (RAVA-vakavaraisuus) että luottolaitoslain mukaisella vakavaraisuudella mitattuna. OP-Pohjola-ryhmä toteuttaa säännöllisesti toimintaedellytystensä jatkuvuuden varmistamiseksi erilaisia stressitestejä. Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) toteuttamassa eurooppalaisessa stressitestissä OP-Pohjola-ryhmän pankkitoiminnan vakavaraisuus oli odotusten mukaisesti erittäin vahva. Rahalaitosten Basel III -uudistuksen keskeisimmät muutokset tulevat kiristämään vakavaraisuusvaatimuksia, rajoittamaan pankkien velkaantuneisuutta ja lisäämään maksuvalmius- ja rahoitusriskiaseman sääntelyä. Myös vakuutusyhtiöiden uudessa Solvenssi II -uudistuksessa vakavaraisuuslaskenta uudistuu merkittävästi. Pankki- ja vakuutustoiminnassa vakavaraisuuteen liittyvää sääntelyä täsmennetään jatkuvasti markkinoiden muutosta vastaaviksi ja säännökset ovat muuttuneet muutamien vuosien välein. OP-Pohjola-ryhmä valmistautuu tuleviin sääntelymuutoksiin aktiivisesti. Vakavaraisuusasemasta on esitetty tarkempia tietoja osana OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöstä, joka on luettavissa verkkosivuillamme op.fi. Asiointikanavien kehittäminen Osana OP-Pohjolan vastuullisuutta on kehittää asiointikanavia niin, että ne vastaavat asiakkaiden uudenlaisia ja kasvavia tarpeita. Verkon merkitys asiakkaiden asiointikanavana on kasvanut vahvasti ja OP-verkkopalvelua on kehitetty jatkuvasti, jotta asiakkaille voidaan tarjota laadukkaita ja kattavia pankkija vakuutuspalveluita myös verkkomaailmassa. Verkkopalvelun uudistuksessa vuonna 2011 keskityttiin erityisesti palvelun helppouden, henkilökohtaisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistämiseen. Uudistuksen myötä asiakas saa kokonaiskuvan pankkija vakuutusasioistaan.

130 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Henkilöasiakkaiden lisäksi vahinkovakuutuksen yritysasiakkaiden asiointi verkossa helpottui heille suunnatun oman verkkopalvelun ansiosta. Mikro- ja pienyritysten verkkopalvelua pilotoitiin vuonna 2011 muutamalla eri paikkakunnalla ja tarkoituksena on jatkossa lisätä palveluita saatujen kokemusten pohjalta. Verkossa asioimisen suosio näkyi verkkopalveluiden, kuten vakuutusilmoitusten ja maksupalveluiden, käyttäjien selvänä kasvuna sekä verkkotiliotteen ja e-laskujen suosion tasaisena nousuna. Jatkossa tavoitteena on tuoda sähköiset palvelut yhä paremmin kaikkien asiakkaiden ulottuville sekä kannustaa ja opastaa asiakkaita sähköisten palveluiden käyttöön. Lisäksi vuonna 2011 otettiin käyttöön OP-mobiili-palvelu, joka tarjoaa asiakkaille helpon tavan hoitaa pankkiasioitaan nykyisin myös älypuhelimella. OP-Pohjola-ryhmässä kiinnitetään erityistä huomiota taloudellisen infrastruktuurin toimivuuden varmistamiseen ryhmän osalta. Tähän liittyy muun muassa ryhmän oman toimintavarmuuden varmistaminen kuten maksuliikenteen hoitaminen ja tietojärjestelmien ylläpito. Tietoturvan varmistaminen ja luotettavien palveluiden tarjoaminen asiakkaille on tärkeä osa ryhmän vastuullista liiketoimintaa. Palvelutarjonnan lisäksi verkko- ja mobiilipalveluiden kehittämisessä korostuvat jatkuvasti myös turvallisuuskysymykset. Verkkorikollisuuteen varaudutaan ja uusia turvaominaisuuksia otetaan käyttöön uhkien lisääntyessä.

131 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Case: Tietoturvan varmistaminen Verkkoasioinnin turvallisuus ja luotettavuus ovat perusedellytyksiä OP-Pohjolan tietoverkoissa tarjoamien palveluiden menestymiselle. OP-Pohjola arvioi ja kehittää ennakoiden ja aktiivisesti sähköisten asiakaspalveluiden tietoturva- ja turvallisuusratkaisuja. Vuonna 2011 OP-verkkopalvelussa otettiin käyttöön maksuihin liittyvä lisävahvistus. Se on turvaratkaisu, jonka avulla asiakkaalle tarjotaan parempaa turvaa tietokoneella mahdollisesti olevia haittaohjelmia vastaan. Lisävahvistuksen tarkoituksena on paljastaa asiakkaalle mahdolliset luvattomat maksutapahtumiin liittyvät väärinkäytösyritykset verkossa. Mikäli maksu vaikuttaa asiakkaan osalta poikkeavalta, asiakas saa pankkiin välittyneet tiedot matkapuhelimeensa, ja asiakkaan tulee tarkistaa maksun oikeellisuus ennen sen vahvistamista OP-verkkopalvelussa. Maksun lisävahvistuksen avulla pyritään turvaamaan asiakkaiden varat rikollisia vastaan sekä varmistamaan tietoyhteiskunnan tarvitseman verkkomaksuliikenteen luotettavuutta. Verkkorikollisuuden vastaisessa toiminnassa ovat mukana liiketoimintaa tietoverkoissa harjoittavat tahot, poliisi ja muut viranomaiset. Tietoturva-ammattilaisten näkemysten mukaan maksun lisävahvistuksen kaksikanavaisuus tekstiviestin välityksellä on tämän hetken turvallisimpia ratkaisuja haittaohjelmia vastaan. Suunnittelun ja kehittämisen yhteydessä pankkiasiakkaita pyydettiin testaamaan palvelun käytettävyyttä. Maksun lisävahvistus on jo todistanut toimivuutensa. Käytön kokemusten myötä maksun lisävahvistusta ja muita tietoturvaratkaisuja kehitetään edelleen ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi tehdään jatkuvasti töitä.

132 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Paikalliset ja alueelliset hankkeet sidosryhmien kanssa Oleellinen osa OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelmaa ovat paikalliset ja alueelliset hankkeet. Niiden tavoitteena on tukea hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kaikkialla Suomessa. Osuuspankit järjestävät runsaasti erilaisia paikallisia tapahtumia ja hankkeita eri puolella Suomea. Esimerkkeinä hankkeista ovat Valkeakosken Osuuspankin aloittama nuorten kesätyöhanke ja Tampereen Seudun Osuuspankin Sylikampanja Facebookissa yhteistyössä syöpään sairastuneiden lasten vanhempien yhdistyksen Syli ry:n kanssa. Paikallisesta ympäristöhankkeesta esimerkkinä on Päijät-Hämeen Osuuspankin Vesijärvi-hanke, jossa kerätään varoja Vesijärven ja alueen pienten järvien pelastamiseksi. Vuonna 2010 OP-Pohjola teki päätökset kaikkiaan yli 3,6 miljoonan euron lahjoituksista suomalaisille yliopistoille. Lahjoitukset tehtiin vuosina 2010 ja 2011 ja niissä ovat mukana sekä keskusyhteisö että OP-liitot, jotka ovat osuuspankkien alueellisia yhteistyöjärjestöjä. Osuuspankit tukevat paikallisesti ja alueellisesti oppilaitoksia ja erilaisia ympäristöhankkeita. Vuonna 2011 järjestettiin useita paikallisia tilaisuuksia ja tapahtumia muun muassa talouslukutaitoon liittyen. Moni osuuspankki tukee myös paikallista urheilutoimintaa ja lasten HIPPO-hiihdoilla ja muilla urheilutapahtumilla on jo pitkät perinteet. Yksi suurimmista tapahtumista on vuosittainen Opetushallituksen ja kuvataideopettajien kanssa yhteistyössä järjestettävä osuuspankkien kansainvälinen kuvataidekilpailu lapsille.

133 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Case: Osuuspankkien yhteiskuntavastuu -pilottihanke Vuonna 2011 osana OP-Pohjolan yhteiskuntavastuun ohjelmaa toteutettiin Työkirja Osuuspankin yhteiskuntavastuusta -pilottihanke yhdessä kuuden osuuspankin kanssa. Tavoitteena oli tuottaa osuuspankkien käyttöön sidosryhmäyhteistyötä, kestävää kehitystä ja siten liiketoiminnan kestävää menestystä tukevia käytännön ratkaisuja, toimintamalleja sekä tukea liiketapaohjeistusta. Työkirja toimii käytännön apuvälineenä kullekin pankille sopivien yhteiskuntavastuun ratkaisujen käyttöönotossa, seurannassa ja dokumentoinnissa. Työkirjassa on huomioitu OP-Pohjolan yhteiskuntavastuuohjelman viisi teemaa, jotka helpottavat osuuspankkeja pohtimaan omista lähtökohdistaan vastuuta sidosryhmistä, paikallisuutta ja yhteiskuntaa, tuotteita ja palveluita, eettistä liiketoimintaa sekä ympäristöä. Tavoitteena on viedä työkirja osuuspankin yhteiskuntavastuusta osaksi osuuspankkien vuosisuunnittelua ja sitä kautta osaksi liiketoimintaa ja arkipäivää.

134 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Talouslukutaito Asiakkaiden omistamana ryhmänä OP-Pohjola panostaa suomalaisten talouslukutaidon edistämiseen ja finanssialan tuntemiseen. OP-Pohjola teki vuonna 2011 talouslukutaitotutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää laajasti suomalaisten käsitykset omasta raha- ja talousasioiden osaamisestaan sekä oman talouden suunnittelusta ja hallinnasta. Tutkimusta hyödynnetään OP-Pohjolan talouslukutaito-ohjelman suunnittelussa. Tutkimus uusitaan vuoden 2012 aikana. Taloustaidon ja talouslukutaidon edistämiseksi osuuspankit ovat järjestäneet myös paikallisia tapahtumia nuorille ja seniorikansalaisille sekä talouden eri teemoihin liittyviä tilaisuuksia yksityisasiakkaille ja yrityksille. Esimerkiksi Starttipäivät-tapahtumia on järjestetty eri puolilla Suomea jo 12 vuoden ajan. Tapahtumasta vastaavat Pohjola Vakuutus ja paikalliset osuuspankit yhdessä ja kohderyhmänä ovat yrityksen perustamista tai ostamista harkitsevat. Vuoden 2012 aikana OP-Pohjola aikoo syventää oppilaitosyhteistyötä valittujen kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta finanssiliiketoiminnasta. Paikallisesta oppilaitosyhteistyöstä vastaavat osuuspankit yhdessä muiden OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien yhtiöiden kanssa. Yhteistyötapoja ovat muun muassa opiskelijavierailut ja opinnäytetyöt, työharjoittelupaikat ja rekrytointimessut. Oppilaitosyhteistyö tuote- ja palvelukehityksessä sekä liiketoimintaan liittyvissä tutkimushankkeissa on OP-Pohjola osk:n vastuulla. OP-Pohjola julkaisee Chydenius-lehteä, jonka tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua sekä julkaista eturivin asiantuntijoiden ja vaikuttajien näkemyksiä taloudesta ja työelämästä. Lehden kohderyhmänä ovat talouden, politiikan ja liike-elämän päättäjät, joihin kuuluvat myös OP-Pohjola-ryhmän hallintotehtävissä toimivat henkilöt. Chydeniuksen lisäksi OP-Pohjola-ryhmä julkaisee useita erilaisia asiakaslehtiä eri kohderyhmille. Sosiaalisen median (Facebook ja Twitter) kautta OP-Pohjola tuo esiin ryhmän palveluja ja tuotteita sekä vastaa asiakkaiden kysymyksiin. Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta uusien sähköisten viestintäkanavien kautta.

135 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Case: Talouslukutaidon edistäminen Talouden globalisoitumisen ja toimintaympäristön jatkuvan monimutkaistumisen myötä kuluttajilta vaaditaan entistä parempaa talouden ymmärtämystä ja talousasioiden osaamista. Tutkimusten mukaan monien suomalaisten kuva oman talouden tilasta on epäselvä. Oman talouden hallinnassa ja raha-asioiden hoidossa on kyse tulojen ja menojen kartoittamisesta, elämisen ja hankintojen rahoituksesta ja turvaamisesta sekä maksujen käytännön järjestelyistä. Varallisuuden lisääntyessä tarvitaan myös entistä enemmän taitoa ja osaamista suunnitella taloutta ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla markkinoilla olevia palveluita. OP-Pohjolan tehtävänä on auttaa asiakasta hahmottamaan oman taloutensa kokonaiskuva ja tulevaisuudennäkymät sekä antaa tarvittavat taloudelliset neuvot. Tämän takia asiakastapaamisessa käydään yhdessä läpi asiakkaan pankkija vakuutusasioiden kokonaisuus.

136 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vastuu sidosryhmistä OP-Pohjola on olemassa omistajajäseniään ja asiakkaitaan varten. OP-Pohjola-ryhmä käy aktiivista keskustelua eri sidosryhmien kanssa. Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on yksi ryhmän keskeisiä yhteiskuntavastuun teemoja yhdessä asiakasyhteistyön ja avoimen viestinnän kanssa.

137 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa Vuonna 2011 strategiaprosessin viestintää ja osallistamista uudistettiin. OP-Pohjola sitouttaa henkilöstöä ja hallintoa entistä vahvemmin mukaan jo strategiaprosessin aikana. Strategiaprosessi on aiempaa selvästi avoimempi ja dialogin on tarkoitus kulkea läpi prosessin. Syksyllä 2011 toteutettiin strategiaan liittyvä ryhmän sisäinen verkkopohdinta henkilöstölle ja hallinnolle. Kysely käsitteli ryhmän identiteettiä vuonna 2020. Siihen vastasi yhteensä 4 365 kävijää, näistä 628 hallinnosta ja 3 737 henkilöstöstä. Kaikkiaan strategiakyselyllä kertyi 9 321 näkemystä ja yhteensä 27 652 arviota. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit on huomioitu strategian tausta-analyyseissa ja strategiatyössä hyödyntämällä muun muassa asiakasanalyyseja ja -kyselyitä, joista olennaisuusarviointi oli yksi. OP-Pohjola-ryhmä korostaa avoimuutta ja vastuuta asiakaistaan käymällä aktiivista vuoropuhelua myös mediassa. Osuuspankkien vahvan paikallisen läsnäolon ja keskusyhteisön valtakunnallisen viestinnän kautta OP-Pohjola-ryhmällä on kontaktit erittäin laajasti koko suomalaiseen mediaan. Suomessa tehdyissä toimittajatutkimuksissa OP-Pohjolaryhmän saamat arviot ovat yleensä parhaiden suomalaisyritysten joukossa. Sidosryhmäyhteistyöhön kuuluvat läheisesti erilaiset hankkeet ja tapahtumat ympäri Suomea. Suurten valtakunnallisten hankkeiden lisäksi järjestetään runsaasti erilaisia paikallisia hankkeita ja tapahtumia. Lisäksi vuoden aikana OP-Pohjola-ryhmä on ollut mukana useilla messuilla, joista suurimpina Asuntomessut, Sijoitus-Invest 2011 - messut, Vero 2011 -messut, KoneAgria-messut, Metsä-messut sekä erilaiset koulutus- ja rekrytointimessut.

138 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Esimerkkejä vastuullisista hankkeista Tilaisuus Historia Vuonna 2011 Yrittämisen tulevaisuus - seminaarin kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, ja se järjestetään yhteistyössä Kauppalehden ja Balance Consultingin kanssa. Seminaarissa valitaan lisäksi vuoden yritys sekä yritysjohtaja. Osuuspankkiviikon pääjuhla on asiakkaille, hallintohenkilöille ja muille sidosryhmille tarkoitettu vuosittainen juhla. Pääjuhla aloittaa osuuspankkiviikon, jonka aikana paikalliset pankit järjestävät erilaisia tilaisuuksia. OP-Pohjola-ryhmän metsäpäivä on seminaari metsänomistajalle ja aiheesta kiinnostuneille kohderyhmille. Seminaarissa metsäalan ammattilaiset ja luottamushenkilöt kokoontuvat keskustelemaan alan ajankohtaisista kysymyksistä. OP-Pohjola-ryhmän Eloistunto on seminaari maatalousalan ammattilaisille. Kohderyhmänä ovat erityisesti maatalousyrittäjät. Tutkimussäätiön teemapäivä on OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön vuosittainen seminaari Helsingissä. Osana tieteellisen apurahasäätiön toimintaa. Järjestetty vuosittain vuodesta 2003 alkaen. Henkilömäärä: 450 600 henkilöä paikkakunnasta riippuen. Pääseminaarin lisäksi vuoden aikana on pienempiä alueellisia tilaisuuksia. Osuuspankkiviikon vuosittainen pääjuhla on järjestetty 1960- luvulta alkaen ja paikkakunta vaihtelee vuosittain. Henkilömäärä: 400 700 henkilöä paikkakunnasta riippuen. Metsäpäivä on järjestetetty vuosittain aina vuodesta 1985 alkaen. Henkilömäärä: 300 700 henkilöä paikkakunnasta riippuen. Järjestetetty vuosittain aina vuodesta 1975 alkaen. Henkilömäärä: 300 700 henkilöä paikkakunnasta riippuen. Vuosittain järjestettävä seminaari on aloitettu vuonna 1990. Henkilömäärä: 200 250. Helsingissä järjestetyn seminaarin teemana oli Suomi-Ruotsimaaottelu, kenttänä maailma, paikkana Musiikkitalo. Osuuspankkiviikon pääjuhla järjestettiin Mikkelissä. Helsingissä järjestetyn seminaarin teemana oli Metsätalouden kannattavuus Suomessa. Seminaari järjestettiin vuonna 2011 Porissa ja teemana oli Elintarvikeketjun vahvuudet meillä ja muualla. Seminaarin teemana oli 2011 Eurooppa valinkauhassa velkakriisi, rahoitusmarkkinat ja talouskasvu.

139 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Henkilöstö OP-Pohjolan tavoitteena on olla finanssialan vetovoimaisin työnantaja ja yksi arvostetuimmista suurista työnantajista Suomessa. Strategisena tavoitteena on kehittää johtamisesta ja henkilöstön työhyvinvoinnista kilpailuetu. Ryhmän strategia ohjaa liiketoiminnan, palveluverkon ja osaamisen kehittämistä sekä henkilöstön määrää ja rakennetta. Sisäisessä toiminnassaan ryhmä panostaa voimakkaasti ja pitkäjänteisesti henkilöstön osaamiseen sekä johtamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin, palkitsemiseen ja tasa-arvon edistämiseen. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään osaamistaan koko työuran ajan. OP-Pohjolan työnantajakuvan kehittymistä mitataan ja seurataan säännöllisesti. OP-Pohjolassa seurataan työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia aktiivisesti henkilöstötutkimuksella, joka uudistettiin 2011 samanlaiseksi koko ryhmässä. Tutkimus mittaa muun muassa työmotivaatiota, sitoutumista ja esimiestyötä OP- Pohjolan hyvän johtamisen periaatteiden mukaisesti. Henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella toimintaa kehitetään sekä työyhteisö-, yritys- että ryhmätasolla. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan siirtämällä työterveyshuollon painopistettä aikaisempaa enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan koko ryhmässä. Tämän lisäksi esimiehiä valmennetaan työkykyyn liittyvien riskien tunnistamiseen. Eriikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien hyvää johtamista ja sukupolvien välistä yhteistyötä kehitetään Hyvä Ikä - ohjelmalla. OP-Pohjolassa henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Osaamistarpeita ennakoidaan vuosisuunnittelun yhteydessä. Osaamisen johtamista tuetaan ryhmässä yhtenäisillä osaamisen johtamisen työkaluilla. OP-Akatemia tarjoaa kattavasti strategian toteuttamista tukevia valmennuksia eri tehtävissä toimiville henkilöille. Henkilöstön valmennuksissa on panostettu erityisesti myynti- ja vuorovaikutustaitoihin. Johtamisen kehittämisessä on keskitytty uusien esimiesten esimiestaitojen kehittämiseen sekä edelleen laajasti valmentavaan johtamiseen. Valmennusten lisäksi OP-Pohjola suurena finanssialan työnantajana tarjoaa henkilöstölle runsaasti mahdollisuuksia kehittää osaamistaan siirtymällä tehtävästä toiseen. Ryhmälle on laadittu yhteinen tasa-arvon runkosuunnitelma, joka ohjaa tasa-arvosuunnittelua ryhmään kuuluvissa yrityksissä. Runkosuunnitelman pohjalta yritykset laativat yrityskohtaiset vuosisuunnitelmat. Laaja tasa-arvoselvitys tehdään vähintään kolmen vuoden välein ja vuosisuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain. Henkilöstön tasaarvon kokemusta tutkitaan vuosittain. OP-Pohjola-ryhmän palkkausta ja palkitsemista ohjaa ryhmän palkitsemispolitiikka, joka on julkaistu ryhmän intranetissä eli palkitsemisen periaatteet ovat henkilöstön tiedossa. Palkkausta, palkitsemisjärjestelmiä ja palkitsemista kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti ryhmän hyvän tuloskehityksen, kasvun, kilpailukyvyn, kannustavuuden, sitouttamisen ja uusien, pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on, että palkitseminen on kilpailukykyistä ja läpinäkyvää. Henkilöstön ja henkilöstöedustajien kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä palkkaus- ja palkitsemiskäytäntöjen kehittämisessä.

140 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vuonna 2011 tiukennettiin palkitsemisen sääntelyä finanssialalla, ja OP-Pohjolassa vastattiin sääntelyn vaatimuksiin. Samanaikaisesti OP-henkilöstörahaston ja johdon pitkän aikavälin palkitsemisen mittarit uudistettiin ryhmätasoisiksi ja yhdensuuntaisiksi.

141 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Case: Vuorovaikutteista osaamisen kehittämistä Tulevaisuudessa yhä harvempia töitä tehdään yksin, ja varsinkin laadukkaaseen asiakaspalveluun tarvitaan vahvaa yhteistyötä monien eri osapuolten välillä. Tämän vuoksi vastuullinen vaikuttaminen ja työyhteisötaidot valmentavan johtamisen rinnalla nousivat OP-Pohjolassa erityisen kehittämisen kohteiksi vuoden 2011 aikana. OP-Palveluiden ICT-organisaatio on kehittänyt uuden koulutushankkeen vuorovaikutustaitojen ja valmentavan johtamisen ympärille. Idea sai alkunsa ICT-organisaation hankkeesta kehittää valmentavaa johtamista esimiehille. Suunnittelun yhteydessä kävi selväksi, että valmentaminen ei voi olla yksisuuntaista viestintää, ja ajatusriihen tuloksena syntyi vastavuoroisen koulutuksen ohjelma, joka pilotoitiin syksyllä yhdessä ICT-Osaamiskeskuksen yksikössä. Koulutuksen tavoitteena on korostaa, että jokainen toimija voi vaikuttaa tavoitteisiinsa ja omaan kehittymiseensä. Lisäksi esillä on myös jokaisen mahdollisuus valmentaa toinen toistaan ja edistää yhteistä oppimista. Valmentava vuorovaikutus sekä vastuullinen vaikuttaminen tukevat yhdessä menestymistä, joka on keskeinen arvo OP-Pohjola-ryhmässä. Liiketoiminnan kehittäminen on vahvasti asiantuntijoiden varassa, jolloin vastuullinen vaikuttaminen ja valmentava vuorovaikutus ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. OP-Pohjolassa valmentava johtaminen on huomioitu ottamalla mukaan koulutukseen työnjohdon lisäksi koko asiantuntijataso. Yhdessä tekeminen kantaa parhaiten hedelmää, kun eri osapuolet ovat samalla tiedon ja tietoisuuden tasolla myös toiminnan takana olevista perusajatuksista. Pilotoinnit tehtiin vuonna 2011 ja kokonaistulokset projektista saadaan vuoden 2012 aikana. Jo ensimmäiset kokemukset olivat positiivisia. Pilotointeja ja arviointeja jatketaan vuoden 2012 aikana, ja tavoitteena on toteuttaa vuorovaikutusvalmennuksia laajasti myös muissa OP-Pohjolan organisaatioissa.

142 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Omistajajäsenet ja osakkeenomistajat Jokainen osuuspankin asiakas voi liittyä oman pankkinsa omistajajäseneksi. Omistajajäsenet voivat osallistua pankin hallintoon ja päätöksentekoon. Omistajajäsenillä on hyvät vaikuttamismahdollisuudet palveluverkon, palautejärjestelmän ja osuuspankkien hallinnon kautta. Osuuspankit jakavat OP-bonuksia pankkinsa omistajajäsenille osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti siinä suhteessa, kun he keskittävät asioitaan osuuspankkiin. Pankki- ja vakuutusasioinnista kertyy bonuksia, joiden avulla voi päästä OP-bonusasiakkaaksi. Bonusasiakkaille on tarjolla etuina esimerkiksi alennusta päivittäisasioinnin palvelukokonaisuudesta ja vakuutusmaksuista. Vuoden 2011 aikana bonuksia jaettiin 163 miljoonaa euroa. Pörssiyhtiö Pohjola Pankki Oyj:llä on noin 34 000 A-osakkeenomistajaa. OP-Pohjola osk:n osuus osakkeista on 37 prosenttia ja osuuspankkien 16 prosenttia.

143 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Hallinnon osallistaminen Osuuspankeissa ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto tai osuuskunnan kokous. OP-Pohjolassa on tavoitteena, että etenkin suurimmissa osuuspankeissa olisi edustajisto. Edustajisto on demokraattisempi vaihtoehto varsinkin, jos pankilla on tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia omistajajäseniä. Tällä hetkellä jo yli 70 prosenttia osuuspankkien omistajajäsenistä on pankeissa, joissa on edustajisto. Tavoitteena on, että vuonna 2017 edustajistopankeissa on 90 prosenttia omistajajäsenistä. Edustajisto muun muassa vahvistaa pankin tilinpäätöksen ja taseen sekä valitsee hallintoneuvoston, joka puolestaan valitsee hallituksen. Edustajisto toimii myös ponnahduslautana pankin hallinnon muihin tehtäviin. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuspankin hallintoa ja valitsee hallituksen sekä vahvistaa pankin vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto vahvistaa pankin toimintaa koskevan ohjesäännön asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä sekä päättää toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen ja hallituksen esityksestä toimitusjohtajan. Hallitus on osuuspankin keskeisin päätöksentekoelin, joka huolehtii pankin hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus huolehtii myös siitä, että pankin liiketoiminta on jatkuvan menestymisen turvaamiseksi suunnitelmallista, tehokasta ja kannattavaa, toimintaympäristön muutoksiin sopeutuvaa ja riskeiltään hallittua. Pankin hallitusten jäsenten on mahdollista osallistua koulutukseen, jossa käydään syvällisesti läpi osuuspankin toimintaa ja tavoitteet. Vuodesta 2011 alkaen hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenillä on ollut mahdollisuus myös suorittaa OP-Pohjolan verkkokursseja esimerkiksi osuus- ja pankkiliiketoiminnasta. Vuonna 2011 alettiin osuuspankkien hallinnolle toimittaa omaa sähköistä uutiskirjettä, joka tarjoaa nopean mahdollisuuden viestiä ajankohtaisista asioista. Osuuspankkien hallintoon kuuluvilla on myös mahdollisuus osallistua verkossa asiakasyhteisön toimintaan.

144 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Case: Edustajiston vaalit sähköistyvät Osuuspankin edustajisto valitaan demokraattisesti vaaleilla, joissa jokainen omistajajäsen voi olla ehdokkaana ja jokaisella on yksi ääni. Tavoitteena on lisätä äänestysaktiivisuutta ja parantaa jäsendemokratian toteutumista. Vuonna 2011 pilotoitiin Etelä-Karjalan ja Kainuun Osuuspankeissa nettiäänestystä postivaalin rinnalla. Omistajajäsen sai valita äänestikö hän perinteisellä tavalla postittamalla äänensä kirjekuorella vai netissä, jolloin hän siirtyi OPverkkopalvelusta ulkopuoliseen äänestyspalveluun. Lisäksi pilotoitiin vaalikonetta, jossa jokainen ehdokas sai yhtäläisen mahdollisuuden esitellä itseään, mikä auttoi äänestäjiä sopivan ehdokkaan valinnassa. Pilotoinnit onnistuivat hyvin, ja edustajistoihin saatiin mukaan aiempaa enemmän naisia ja nuoria, joten edustajistot kuvastavat nyt paremmin pankkinsa jäsenkuntaa. OP-Pohjola-ryhmän yhteinen tavoite on osuuspankkien edustajistojen määrän kasvattaminen. Vuonna 2013 tavoitteena on myös mahdollisimman monen osuuspankin edustajiston vaalien järjestäminen samanaikaisesti.

145 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vastuulliset tuotteet ja palvelut OP-Pohjola panostaa vastuullisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen parantamalla jatkuvasti toimintamallejaan vastuullisen sijoittamisen, rahoittamisen ja vakuuttamisen osalta. Tuote- ja palvelukehityksessä pyritään ottamaan huomioon koko arvoketjun vastuullinen toiminta sekä ympäristön että sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Vuonna 2011 allekirjoitettu Global Compact -aloite sitouttaa OP-Pohjolan toimimaan aloitteen periaatteiden mukaisella tavalla. Pohjola Varainhoito Oy ja OP-Rahastoyhtiö Oy ovat sitoutuneet noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Molemmat osallistuvat myös kansainvälisen sijoittajayhteisön Carbon Disclosure ja Water Disclosure - projekteihin. Pohjola Pankkiiriliike julkaisee jatkossa raporteissaan tietoja kotimaisten pörssiyhtiöiden vastuullisesta toiminnasta ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa kohtaan. OP-Pohjola tarjoaa kattavan valikoiman sähköisiä pankkija vakuutuspalveluita. Paikallisuus ja vastuullisuus korostuvat myös sähköisten kanavien käytössä, sillä laaja konttoriverkosto takaa asiakkaille henkilökohtaista tukea heidän siirtyessään sähköisten kanavien käyttäjiksi. Tuotteiden tulee olla käyttäjäystävällisiä ja huomioida eri alueilla asuvien ja eri-ikäisten asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Vastuullisuuden tavoitteena on tuotteiden ymmärrettävyys ja helppous sekä läpinäkyvyys ja avoin raportointi. OP-Pohjolan vakavaraisuus ja asiakasomistajuus mahdollistavat asiakkaalle turvalliset tuotteet ja palvelut. Sähköisten palveluiden kehitys Verkkotiliote on korvannut paperisen tiliotteen valtaosalla OP-Pohjolan asiakkaista. Asiakkaille lähetetään noin kolme miljoonaa verkkotiliotetta kuukaudessa, kun taas postitettavia tiliotteita on enää alle miljoona. Verkkotiliote on ollut kaikkien OP-Pohjolan asiakkaiden oletustiliotteena jo vuoden 2010 alusta lähtien, ja verkkoasiakkaista enää 16 prosenttia saa tiliotteensa paperisena. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana vähentää kuukausittain postitettavien tiliotteiden määrää noin sadallatuhannella kappaleella. Yritysten verkkopalveluun tulee vuoden 2012 aikana uutena tuotteena tositetiliote, joka vähentää yrityksille postitettavien paperisten tiliotteiden määrää. E-laskujen määrää pyritään kasvattamaan entisestään. OP-Pohjola otti e-laskun käyttöön yritysasiakkaille vuonna 2003. Henkilöasiakkaille e-laskua on markkinoitu vuodesta 2005 alkaen, ensimmäisenä pankkina Suomessa. Vuonna 2011 OP-verkkopalveluissa tehtiin yli 650 000 e-laskutilausta. OP-Pohjolan ennuste on, että verkkopalvelua käyttävistä asiakkaista 60 prosenttia käyttää e-laskupalvelua vuoden 2015 loppuun mennessä. Myös yritysasiakkaat ovat havainneet e-laskun tarjoamat tehostamismahdollisuudet, ja e-laskusta on tullut osa maksuliikkeen peruspalvelukokonaisuutta. Vuoden 2011 aikana ryhmän yritysasiakkaat lähettivät ja vastaanottivat yhteensä noin yhdeksän miljoonaa e-laskua. Volyymit yli kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen nähden. OP-Pohjola suosittelee e-laskupalvelun käyttöönottoa kotimaisen suoraveloituksen tilalle, kun suoraveloitusmahdollisuus päättyy SEPA-muutosten myötä. Vuoden 2012 lopusta alkaen asiakkaille tullaankin tarjoamaan helppoa tapaa siirtyä suoraveloituksesta e-laskun käyttöön.

146 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Mobiilipalveluiden merkitys finanssialalla kasvaa jatkuvasti, ja tämän vuoksi OP-Pohjolassa on vuoden aikana panostettu voimakkaasti uusien palveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen. OP-Pohjola perusti keväällä 2011 Ouluun uuden kehitysyksikön, jossa keskitytään erityisesti mobiilipalveluiden ja sähköisen myynnin kehittämiseen. Lisäksi ICTorganisaatio täydensi nykyistä osaamistaan perustamalla uuden yksikön Ouluun.

147 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Vastuullinen sijoittaminen Vastuullinen sijoittaminen on OP-Rahastoyhtiössä ja Pohjola Varainhoidossa osa normaalia sijoitustoimintaa. OP- Rahastoyhtiö ja Pohjola Varainhoito allekirjoittivat YK:n Vastuullisen sijoittamisen periaatteet vuonna 2009 ensimmäisten suomalaisten varainhoitajien joukossa. Tämän jälkeen vastuullisen sijoittamisen toimintatapoja on kehitetty entistä määrätietoisemmin ja samalla on osallistuttu alan laajempaan kehittämiseen. Sijoituskohteiden kestävän kehityksen tarkastelu tuottaa kestävämpää yritystoimintaa, ja tätä kautta edesauttaa sijoittajien tavoitteiden toteutumista. Vastuullisuuden tarkastelusta vastaavat sijoituspäätöksiä päivittäin tekevät Pohjola Varainhoidon salkunhoitajat ja analyytikot. Pohjola Varainhoidossa uskotaan, että tällä toimintatavalla ymmärrys ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviin kriittisiin seikkoihin tulee tehokkaalla tavalla hyödynnetyksi päätöksenteossa. Tärkeimpiä keinoja hankkia tietoa ja arvioida yritysten vastuullisuutta ovat salkunhoitajien tapaamiset yhtiöiden kanssa, joihin on sijoitettu tai mahdollisesti tullaan sijoittamaan asiakkaiden varoja. Vuoden 2011 aikana yritysten vastuullisuuteen liittyviä keskusteluja käytiin 83 tapaamisessa tai muissa yhteydenotoissa. Keskustelut jakautuivat aihealueittain seuraavasti: ympäristö 61 prosenttia, sosiaalinen vastuullisuus 16 prosenttia ja hyvä hallintotapa 23 prosenttia. Lukuihin sisältyy yhteydenotot viiteen yritykseen, joissa on tuotu esiin OP-Rahastoyhtiön ja Pohjola Varainhoidon mielipiteet tiettyjen, lähinnä suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodiin liittyvien asioiden johdosta. Vastuullisuusasioiden toteutuminen voi tuoda yritykselle taloudellista lisämerkitystä ja siksi yhteistyökumppaneita kannustetaan tekemään sijoitustutkimusta, joka perinteisen taloudellisen analyysin yhteydessä tarkastelee myös vastuullisuusnäkökulmia. Pohjola Varainhoito ja OP-Rahastoyhtiö osallistuivat vuonna 2011 Carbon Disclosure ja Water Disclosure -projekteihin. Projektien tarkoituksena on kannustaa yrityksiä ympäri maailmaa kiinnittämään huomiota toimintojensa ympäristövaikutuksiin sekä etsimään ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja veden käyttöön liittyvissä seikoissa. Vuonna 2011 OP-Rahastoyhtiö ja Pohjola Varainhoito olivat mukana kansainvälisessä sijoittajien vetoomuksessa, joka oli suunnattu Durbanissa Etelä-Afrikassa kokoontuvalle suurelle ilmastokokoukselle. Vetoomuksella kannustettiin päättäjiä kansallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin ja toimenpiteisiin, jotka edistävät päästöjen vähentämistä, kestävää talouskasvua ja sijoittajien mahdollisuuksia osallistua hankkeiden rahoittamiseen ja ratkaisemiseen. OP-Rahastoyhtiö ja Pohjola Varainhoito osallistuivat myös aktiivisesti FINSIF ry:n toimintaan vuonna 2011. Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä tietoutta vastuullisesta sijoittamisesta. OP-Rahastoyhtiö ja Pohjola Varainhoito kuuluvat yhdistyksen perustajäseniin ja Pohjola Varainhoito on ollut edustettuna yhdistyksen hallituksessa sen perustamisesta lähtien. Positiivinen arvottaminen OP-Rahastoyhtiössä ja Pohjola Varainhoidossa ei ole rajattu sijoitusvalikoimasta pois tiettyjä toimialoja tai sektoreita. Asioita pyritään tarkastelemaan positiivisen arvottamisen näkökulmasta. Positiivinen arvottaminen nousee erityisesti esille OP-Ilmasto-rahastossa. Rahaston sijoitusvalikoiman muodostavat yhtiöt, jotka ovat hyvässä asemassa, kun yhteiskunnat ja yritykset sopeuttavat energiaratkaisujaan ja materiaalien käyttöään vähemmän hiilidioksidia tuottavaan suuntaan. Koska ilmastonmuutoksella on vaikutuksia myös veden käyttöön ja saatavuuteen, kuuluvat veden kanssa tekemisissä olevat yhtiöt rahaston sijoitusvalikoimaan. Rahaston pääomat olivat vuoden 2011 lopussa 49,6 miljoonaa euroa.

148 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Aktiivinen omistajuus on kiinteä osa vastuullista sijoittamista. OP-Rahastoyhtiö käyttää hallinnoimiensa sijoitusrahastojen äänioikeutta yhtiön hallituksessa hyväksytyn omistajapolitiikan mukaisesti. Pohjola Varainhoito osallistuu OP-Rahastoyhtiön omistajapolitiikan käytännön toteuttamiseen osallistumalla aktiivisesti erityisesti suomalaisten yhtiöiden yhtiökokouksiin OP-Rahastoyhtiön valtuuttamana. Vuonna 2011 OP-Rahastoyhtiö käytti äänioikeuttaan 47 yhtiökokouksessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Lisäksi OP-Rahastoyhtiön edustaja nimitettiin kahden yhtiön nimitysvaliokuntaan vuonna 2011.

149 Vastuullisuus Pohjola Pankki Oyj:n vuosikatsaus 2011 Case: Vastuullinen sijoittaminen Ihmisten, raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljettaminen haluttuun paikkaan vaatii globaalia logistiikkajärjestelmää. Tyypillisiä kuljetusvaihtoehtoja ovat maantiekuljetukset, lentokuljetukset sekä merikuljetukset, jotka tukeutuvat lähes poikkeuksetta fossiilisiin energianlähteisiin. Logistiikkasektorin osuus maailman hiilidioksidipäästöistä onkin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaan noin 13 prosenttia. Kohoava energian hinta ja kasvava paine vähentää hiilidioksidipäästöjä vaatii logistiikkayrityksiltä suunnitelmia ja konkreettisia toimia päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseksi. Osana vastuullista sijoittamista tulee myös tämän kaltaisiin ympäristökysymyksiin kiinnittää huomiota. Pohjola Varainhoidon salkunhoitajat tapasivat vuoden 2011 aikana useita logistiikkasektorin yhtiöitä. Tapaamisissa keskusteltiin esimerkiksi merikuljetusyhtiöiden hiilidioksidipäästöjen mittauksesta ja kehityksestä, suunnitelluista toimenpiteistä päästöjen sekä kumipyöräkuljetusten ympäristövaikutusten ja energiankulutuksen vähentämiseksi. Useimmilla yhtiöillä on olemassa suunnitelmia ja jo aloitettuja toimenpiteitä edellä mainittujen seikkojen kehittämiseksi. Yhtiöt näkevät ratkaisuna muun muassa teknologisen kehityksen, suuremmat kuljetusyksiköt ja ajonopeuden laskemisen esimerkiksi merikuljetuksissa.