TURUN KAUPUNKISEUTU Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma 2013 2017 AURA KAARINA LIETO MASKU MYNÄMÄKI NAANTALI PAIMIO PARAINEN RAISIO RUSKO SAUVO TARVASJOKI TURKU 3.2.2014
Sisällys Ohjelman taustat... 3 Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien aineisto... 3 Rakennemallin tavoitteiden toteutumisen seuranta... 4 Rakennemallin koko suunnittelualue... 5 Rakennemallin ydinkaupunkialue... 7 Turun rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue... 8 Kaarinan rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue... 10 Raision rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue... 11 Naantalin rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue... 13 Liedon rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue... 14 Ydinkaupunkialueen ulkopuoliset alueet... 16 Työpaikka-alueet... 20 Lähteet... 21
Ohjelman taustat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 valmistui ja hyväksyttiin vuonna 2012. Rakennemalli on laadittu edistämään kaupunkirakenteen kestävää kehitystä sekä alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Rakennemallin tavoitteena on, että seudullinen maankäyttöratkaisu perustuu olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen sekä rantavyöhykkeen harkittuun ja monipuoliseen käyttöönottoon. Maankäyttöä tulee suunnitella tukemaan jalankulkua ja pyöräilyä sekä bussiliikenteen runkolinjoja ja pikaraitiotietä. Lisäksi suunnittelussa korostetaan maiseman ja kulttuuriympäristön seudullisia ja paikallisia erityispiirteitä. Myös merellisyyttä, omaleimaisuutta ja monimuotoisuutta hyödynnetään Turun kaupunkiseudun merkittävinä vetovoimatekijöinä. Rakennemallialueen tavoitteena on 75 000 asukkaan väestönkasvu vuoteen 2035 mennessä. Tarkoituksena on, että seudun kasvu kohdentuu entistä voimakkaammin ydinkaupunkialueelle. Rakennemallin ns. 80/20-jaon ei kuitenkaan ole tarkoitus toimia suunnittelun numeerisena lähtökohtana, josta johdettuja lukuja tulisi ehdottomasti tavoitella. Kuntakohtaisen kasvun puitteissa sallitaan kunnan keskusten välisessä mitoituksessa liikkumavaraa, kunhan muutokset edistävät rakennemallin yleisten tavoitteiden toteutumista. Rakennemallin väestönkasvutavoite on huomattava, ja edellyttää siksi, että toteuttamisen vaiheistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Mikäli kasvu on ennakoitua hitaampaa tai alueet toteutuvat vaillinaisesti, rakenteen koossapitäminen vaatii toteuttamisen vaiheistuksesta kiinnipitämistä. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus 2012 2015 allekirjoitettiin vuonna 2012. Sen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa eri osapuolten, erityisesti kuntien keskinäistä, sitoutumista rakennemallin tavoitteiden toteutumiseksi. Aiesopimuksessa on sovittu toimenpiteistä, joilla toteutetaan Turun kaupunkiseudun yhteistä maankäyttöstrategiaa. Edellytyksenä on laatia ja hyväksyä kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin toteuttamiseksi. Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien aineisto Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien aineisto on kerätty haastattelemalla kuntien kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavia virkamiehiä vuoden 2013 aikana. Haastateltavat ovat arvioineet kunnan uusien ja täydennettävien alueiden toteuttamisajankohtia. Aineiston vuosiluvut ovat arvioituja valmistumisvuosia niin kaavojen, kunnallistekniikan kuin rakennusten rakentumisen osalta. Ohjelmissa on arvioitu tonttien rakentumista ja kaavoitusta erityisesti vuosina 2014 2017 ja epätarkemmalla tasolla suuntaa-antavana tietona myös maksimissaan rakennemallin tavoitevuoteen 2035 saakka. Aineistoon sisältyy myös arvioita vuonna 2013 rakentuvista kohteista, mutta tiedot eivät kata koko vuotta. Vuosien 2009 2012 asukasluku-, asuntomäärä- ja työpaikkamäärätietojen lähteenä on Tilastokeskuksen Suomen virallinen tilasto. Haja-asutusalueille sekä yksittäisten hajatonttien arvioitu kasvu ei ole mukana aineiston luvuissa. Aineiston asuintontit on jaoteltu AO-, AP- ja AK-tontteihin. AR-tontit sisältyvät AP-tontteihin. Työpaikkatontit on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan rakennemallin tapaan neljään profiiliin: teollisuus, logistiikka, palvelut sekä tiede ja teknologia. Työpaikkatonteista kerätty pinta-alatieto on tonttien pinta-ala (m 2 ) rakennusoikeuden sijaan. Asuntojen ja asukkaiden määrät on laskettu rakennusoikeuden perusteella mitoituslukujen avulla. Mitoitusluvut vaihtelevat kunnittain. AO-tonteilla mitoitusluku on ollut 3 4 asukasta/asunto, AP-tonteilla 2 2,5 asukasta/asunto ja AK-tonteilla 1,2 2 asukasta/asunto. Lisäksi AP-tonteilla mitoitusluvut ovat vaihdelleet välillä 80 105 k-m 2 /asunto ja AK-tonteilla välillä 60 80 k-m 2 / asunto. Aineiston tiedot pohjautuvat pääosin maksimitehokkuuslukuihin. Seudullinen toteuttamisohjelma on yhteenveto kuntakohtaisista toimenpide- ja kaavoitusohjelmista rakennemallin tavoitteiden toteuttamiseksi. Ohjelmien on tarkoitus toimia rakennemallin toteuttamisen seurannan työkaluina. 3
Rakennemallin tavoitteiden toteutumisen seuranta Rakennemallin loppuraportin mukaan nykyisen väestön ennustetusta väljyyskasvusta seuraa lähes yhtä suuri rakentamistarve kuin uusien asukkaiden asuttamisesta. Väljyyskasvusta seuraava rakentamistarve voi kuitenkin vaihdella alueittain ja kunnittain. Ohjelmassa on seurattu rakennemallin tavoitteiden toteutumista sekä ilman väljyyskasvua että väljyyskasvu huomioiden. Väljyyskasvun osuus rakentamistarpeesta on määritelty Turun kaupunkiseudun rakennemallin loppuraportissa. Jatkossa väljyyskasvun kehitys vaatii seurantaa todellisen väljyyskasvun selvittämiseksi. Kuntakohtaisten toimenpide- ja kaavoitusohjelmien liitteinä ovat kuntien virkamiesten laatimat analyysit, joissa analysoidaan tarkemmin kunkin kunnan mahdollisuuksia rakennemallin tavoitteiden toteuttamiseksi. Jatkossa rakennemallin tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain Väestörekisterikeskukselta tilattavalla aineistolla. Seurantaa varten ydinkaupunkialueen ulkopuolisten taajamien rajauksia on tarkistettu taajamien todennäköisiin laajenemissuuntiin. Myös vuosien 2010 2012 väestönkasvutiedot pohjautuvat näihin tarkistettuihin aluerajauksiin. On todennäköistä, että kaikki virkamiesten arvioihin sisältyvät alueet eivät rakennu kokonaan tai toteudu lainkaan. Siksi on huomioitava, että kokonaistoteutuma voi olla arvioita jonkin verran pienempi. Tavoitteiden toteutuminen on laskettu maksimimäärien mukaan. Toisaalta on huomioitava, että hajatontit puuttuvat arvioidusta varannosta lähes kokonaan. Lisäksi haja-asutusalueille rakentaminen voi karkeasti arvioiden tuoda noin 3 000 asuntoa ja 10 000 asukasta lisää Turun kaupunkiseudulle vuoteen 2035 mennessä. Turun seudulla on kuntien arvioiden mukaan pääosin hyvät mahdollisuudet yhteensä 75 000 asukkaan lisäykseen varautumiseen vuoteen 2035 mennessä. Suurimpana haasteena on tavoittaa ydinkaupunkialueelle suunniteltu asukasluvun kasvu. Useiden kohteiden toteutumiseen suunnitellusti liittyy epävarmuustekijöitä pääosin yksityisessä omistuksessa olevilla alueilla. Vain noin 50 % seudun asukasluvun kasvusta kohdistuu kuntien omistamille maille. Riskinä voidaan pitää myös sitä, että koko varannosta vain noin 44 % arvioidusta asukasluvun kasvusta on alueilla, joilla on lainvoimainen asemakaava. Lisäksi markkinatilanteen vaikutus tontinluovutukseen tulee todennäköisesti hidastamaan suunnitelmien toteutumista etenkin lähivuosina. Koska rakennemallityössä mukana ollut Nousiainen ei ole mukana tässä ohjelmassa, voi ydinkaupunkiseudun ulkopuolisen alueen asukasluvun kasvutavoitteesta vähentää noin 700 asukasta, joka oli Nousiaisten kasvutavoite vuodelle 2035. Ohjelmassa rakennemallin tavoitteiden toteutumista on kuitenkin verrattu 75 000 asukkaan tavoitteeseen. Kuva 1. Rakennemallialueen aluerakenne. Ydinkaupunkialue on esitetty tummanpunaisella täytöllä. 4
Rakennemallin koko suunnittelualue Rakennemallissa varaudutaan noin 75 000 asukkaan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä (23 %:n kasvu). Vuonna 2035 Turun kaupunkiseudun väkiluku on yhteensä noin 398 700. väestötiedoista puuttuu väestö, jonka rakennusten koordinaatit ovat tuntemattomat (189 asukasta). 75 000 asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 2 900 asukkaan vuosittaista väestönkasvua kaupunkiseudulla. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on noin 140 770 asukasta, mikä tarkoittaa noin 5 414 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Voimassa olevien asemakaavojen reservissä on asuntoja yhteensä 30 300 asukkaalle. Lisäksi vuosille 2013 2022 ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin 39 850 asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja 70 150 asukkaalle. Vuosina 2013 2014 valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä yli 26 000 asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvien asemakaavojen määrä on vähäisempi. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2015 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin puolet arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 2 on esitetty kumulatiivisesti rakennemallin suunnittelualueella vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Haja-asutusalueiden arvioitu kasvu ei ole mukana kuvan lähtöaineistossa. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Kuva 2. Rakennemallin suunnittelualueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Arvioitu kasvu perustuu kuntien virkamiesten vuoden 2013 aikana tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. SVT:n vuosien 2010 2012 5
Jos väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan jopa 50 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Kokonaistavoite on teoriassa saavutettavissa nykyisellä asemakaavareservillä ja -ohjelmalla. Vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kasvu on ollut lähes tavoitteen tasolla. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 27 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Arvioiden mukaan tavoitteesta tullaan jäämään vuoteen 2016 saakka, jonka jälkeen alueiden rakentuminen kasvaa tavoitteiden tasolle vuoteen 2023 saakka. Tällöinkin lähes kaikkien arvioitujen hankkeiden on toteuduttava tavoitteen täyttämiseksi. Viimeiselle kymmenvuotiskaudelle on saatava selvästi lisää toteutettavia hankkeita. Lisätään rakennemallissa asuntotarjontaa 78 000 uudella asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 %:n kasvu), mikä tarkoittaa noin 3400 3500 asuntoa/vuosi. Voimassa olevien asemakaavojen reservissä on yhteensä noin 15 000 asuntoa. Lisäksi vuosille 2013 2022 ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan noin 21 200 asuntoa. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on noin 36 200 asuntoa. Kuvassa 3 on esitetty kumulatiivisesti rakennemallin suunnittelualueella vuosina 2010 2012 toteutunut asuntojen määrän kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asuntojen lukumäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Arvioitu kasvu perustuu kuntien virkamiesten vuoden 2013 aikana tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. Kuva 3. Rakennemallin suunnittelualueelle arvioitu ja tavoiteltu asuntojen lukumäärän kasvu Vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan 27 % tavoitellusta asuntomäärän kokonaiskasvusta. Vuosina 2010 2012 toteutunut asuntojen määrän kasvu on jäänyt hieman tavoitteesta. 6
Rakennemallin ydinkaupunkialue Väestönkasvusta 80 % eli 60 000 asukasta osoitetaan ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen (26 %:n kasvu). Vuonna 2035 ydinkaupunkialueen väkiluku on noin 294 500. 60 000 asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 2 300 asukkaan vuosittaista väestönkasvua ydinkaupunkiseudulla. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on 107 770 asukasta, mikä tarkoittaa noin 4 145 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Ydinkaupunkiseudulla voimassa olevien asemakaavojen reservissä on asuntoja yhteensä yli 18 000 asukkaalle. Lisäksi vuosille 2013 2018 ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin 31 000 asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja lähes 49 200 asukkaalle. Vuosina 2013 2014 valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä yli 22 000 asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvista asemakaavoista syntyvä asukasmäärän kasvu on tämän hetkisten arvioiden mukaan vähäisempi. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2015 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin puolet arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 4 on esitetty kumulatiivisesti ydinkaupunkiseudulla vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Arvioitu kasvu perustuu kuntien virkamiesten vuoden 2013 aikana tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. Kuva 4. Ydinkaupunkiseudulle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Jos väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan jopa 45 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Kokonaistavoitteen saavuttaminen onnistuu teoriassa lähestulkoon jo nykyisellä asemakaavareservillä ja -ohjelmalla. Vain vuosille 2033 2035 tarvitaan lisäpanostusta. 7
Vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kasvu on ollut lähes tavoitteen tasolla. Toteutunut ja vuoteen 2035 saakka arvioitu asukasmäärän kasvu ydinkaupunkiseudulla on 70 % koko rakennemallin suunnittelualueen arvioidusta väestönkasvusta. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan toteutuvan 25 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Arvioiden mukaan tavoitetaso saavutettaisiin vuonna 2018, mikäli kaikki arvioidut alueet rakentuisivat. Vuodesta 2021 eteenpäin tarvitaan lisää valmistuvia hankkeita, jotta väljyyskasvun sisältämä tavoite on mahdollista saavuttaa. Turun rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Turun asukasmäärä ydinkaupunkialueella kasvaa vuodesta 2009 32 400 asukkaalla (54 % ydinkaupunkialueen väestönkasvusta). 32 400 asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 1 250 asukkaan vuosittaista väestönkasvua Turun ydinkaupunkialueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on 58 270 asukasta, mikä tarkoittaa noin 2 240 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Turun ydinkaupunkialueella on voimassa olevien asemakaavojen reservissä asuntoja yhteensä noin 12 700 asukkaalle. Lisäksi vuosille 2013 2018 ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin 21 300 asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja 33 900 asukkaalle. Vuosina 2013 2014 valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä yli 15 000 asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvista asemakaavoista syntyvä asukasmäärän kasvu on tämän hetkisten arvioiden mukaan vähäisempi. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2015 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin puolet arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 6 on esitetty kumulatiivisesti Turun ydinkaupunkialueella vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Rakennemallin tavoite on esitetty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Kuva 5. Ydinkaupunkialueen maankäytön muutosalueet Arvioitu kasvu perustuu Turun virkamiesten kesäkuussa 2013 tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. 8
Mikäli väljyyskasvun osuus on yhtä suuri kuin rakennemallissa on arvioitu, kokonaistavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää valmistuvia hankkeita vuodesta 2025 eteenpäin. Tätä edeltävinä vuosina kaavoituksen ja rakentumisen on toteuduttava arvioidun mukaisesti vuosikohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuosina 2010 2011 toteutunut asukasluvun kasvu on ollut tavoitteen tasolla ja vuonna 2012 jopa ylittänyt tavoitetason niukasti. Mikäli sama kasvutahti jatkuu, Turun ydinkaupunkialueella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa rakennemallin tavoite vuoteen 2035 mennessä. Turun osuus vuosien 2010 2017 toteutuneesta ja arvioidusta kasvusta on 61 % koko ydinkaupunkiseudun toteutuneesta ja arvioiden mukaisesta väestönkasvusta. Kuva 6. Turun ydinkaupunkialueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Jos väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan jopa 50 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Kokonaistavoite voi teoriassa jopa ylittyä jo nykyisellä asemakaavareservillä ja -ohjelmalla. 9
Kaarinan rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Kaarinan asukasmäärä ydinkaupunkialueella kasvaa vuodesta 2009 14 200 asukkaalla (24 % ydinkaupunkialueen väestönkasvusta). 14 200 asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 550 asukkaan vuosittaista väestönkasvua Kaarinan ydinkaupunkialueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on 25 500 asukasta, mikä tarkoittaa noin 980 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Kaarinassa on tehty selvitys kaupunginosien väestön kehityksestä 2002 2013, ja sen mukaan asumisväljyyden kasvun vaikutus asukaslukuun on yhtä suuri kuin asukkaiden vaihtumisen ja hajanaisen täydennysrakentamisen. Tällöin voisi olettaa, että alueiden rakentaminen kasvattaa Kaarinan asukaslukua alueen asukasmäärällä. Tavoitteiden toteutumista on kuitenkin arvioitu kuvassa 7 sekä ilman väljyyskasvua että väljyyskasvu huomioiden. Kaarinan ydinkaupunkialueella on valmiissa asemakaavareservissä asuntoja yhteensä noin 2 600 asukkaalle. Lisäksi vuosille 2013 2015 ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin 2 500 asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja noin 5 100 asukkaalle. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2015 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin neljäsosa arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 7 on esitetty kumulatiivisesti Kaarinan ydinkaupunkialueella vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Arvioitu kasvu perustuu Kaarinan virkamiesten helmi-kesäkuussa 2013 tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. Kuva 7. Kaarinan ydinkaupunkialueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Kun väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan 29 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Alueiden rakentumista on arvioitu vuoteen 2023 saakka. Arvioiden mukaan Kaarinan asukasluvun kasvu yltää rakennemallin tavoitteeseen vuodesta 2015 lähtien. Loppukauden 2025 2035 tavoitteiden saavuttaminen vaatii kiihtyvää rakentamista, 10
sillä Kaarinan osalta loppukaudelle on ohjelmoitu selvästi suurempi osa asukasmäärän kasvusta. Vuodesta 2024 lähtien Kaarinan ydinkaupunkialueen asukasluvun kasvun tulisi olla noin 730 asukasta vuodessa, jotta 14 200 asukkaan tavoite saavutetaan. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 16 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Asukasluvun kasvu jää tavoitetason alapuolelle joka vuosi. Kaarinassa väljyyskasvu tulee kuitenkin arvioiden mukaan kompensoitumaan asukkaiden vaihtumisella ja hajanaisella täydennysrakentamisella Vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kasvu näyttää jääneen tavoitetason alapuolelle. Jatkossa asukasluvun kasvun tulisi yli kaksinkertaistua toteutuneeseen nähden. Kaarinan osuus vuosien 2010 2017 toteutuneesta ja arvioidusta kasvusta on 16 % koko ydinkaupunkialueen toteutuneesta ja arvioiden mukaisesta väestönkasvusta. Raision rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Raision asukasmäärä ydinkaupunkialueella kasvaa vuodesta 2009 6 000 asukkaalla (10 % ydinkaupunkialueen väestönkasvusta). 6 000 asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 230 asukkaan vuosittaista väestönkasvua Raision ydinkaupunkialueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on 10 700 asukasta, mikä tarkoittaa noin 410 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Raision ydinkaupunkialueella on voimassa olevien asemakaavojen reservissä asuntoja yhteensä 1 400 asukkaalle. Lisäksi vuosille 2013 2016 ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja yli 3 100 asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja lähes 4 600 asukkaalle. Vuosina 2013 2014 valmistuvista asemakaavoista saadaan asuntoja yhteensä yli 2 500 asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvista asemakaavoista syntyvä asukasmäärän kasvu on tämän hetkisten arvioiden mukaan vähäisempi. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2015 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin 60 % arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 8 on esitetty kumulatiivisesti Raision ydinkaupunkialueella vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kehitys (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Haja-asutusalueiden arvioitu kasvu ei ole mukana kuvan lähtöaineistossa. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Arvioitu kasvu perustuu Raision virkamiesten huhtikuussa 2013 tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. 11
Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 34 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Tavoitetasoon päästään Raisiossa vuosina 2014 2021. Vuodesta 2022 lähtien tarvitaan lisärakentamista tavoitteen saavuttamiseksi. Vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kasvu näyttää jääneen tavoitetason alapuolelle. Vuonna 2012 asukasluku on jopa vähentynyt. Raision osuus vuosien 2010 2017 toteutuneesta ja arvioidusta kasvusta on 13 % koko ydinkaupunkialueen toteutuneesta ja arvioiden mukaisesta väestönkasvusta. Kuva 8. Raision ydinkaupunkialueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Kun väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan 60 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Alueiden rakentumista on arvioitu vuoteen 2024 saakka. Arvioiden mukaan Raision asukasluvun kasvu yltää rakennemallin tavoitteeseen vuodesta 2013 lähtien. Jos kaikki arvioidut alueet rakentuisivat, vuoden 2024 jälkeen asukasluvun kasvun tulisi olla yli 100 asukasta vuodessa, jotta 6 000 asukkaan tavoite saavutetaan. 12
Naantalin rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Naantalin asukasmäärä ydinkaupunkialueella kasvaa vuodesta 2009 5 500 asukkaalla (9 % ydinkaupunkialueen väestönkasvusta). 5 500 asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 210 asukkaan vuosittaista väestönkasvua Naantalin ydinkaupunkialueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on 9 900 asukasta, mikä tarkoittaa noin 380 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Naantalin ydinkaupunkialueella on voimassa olevien asemakaavojen reservissä asuntoja yhteensä noin 960 asukkaalle. Lisäksi vuosille 2013 2018 ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin 2 900 asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja yli 3 800 asukkaalle. Vuosina 2013 2015 valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä yli 2 700 asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvista asemakaavoista syntyvä asukasmäärän kasvu on tämän hetkisten arvioiden mukaan vähäisempi. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2016 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin 60 % arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 9 on esitetty kumulatiivisesti Naantalin ydinkaupunkialueella vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Kuva 9. Naantalin ydinkaupunkialueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Arvioitu kasvu perustuu Naantalin virkamiesten huhtikuussa 2013 tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. Tietoja on osittain päivitetty tammikuussa 2014. 13
Kun väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan 26 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Alueiden rakentumista on arvioitu vuoteen 2033 saakka. Naantalissa asukasluku on laskenut vuosien 2010 2012 aikana yhteensä 230 asukkaalla. Tämä aiheuttaa haasteita tavoitteiden saavuttamisessa ohjelman alkukaudella. Mikäli kaikki hankkeet toteutuvat arvioiden mukaan, Naantalin ydinkaupunkialueen asukasluvun kasvu voi yltää rakennemallin tavoitteeseen väestömäärän vähenemisen vuoksi vasta vuonna 2018, minkä jälkeen tarvitaan lisää hankkeita loppukauden tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 14 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Asukasluvun kasvu jää selvästi tavoitetason alapuolelle joka vuosi. Naantalin osuus vuosien 2010 2017 toteutuneesta ja arvioidusta kasvusta on 4 % koko ydinkaupunkialueen toteutuneesta ja arvioiden mukaisesta väestönkasvusta. Liedon rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Liedon asukasmäärä ydinkaupunkialueella kasvaa vuodesta 2009 1 900 asukkaalla (3 % ydinkaupunkialueen väestönkasvusta). 1 900 asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 70 asukkaan vuosittaista väestönkasvua Liedon ydinkaupunkialueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on 3 400 asukasta, mikä tarkoittaa noin 130 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Liedon ydinkaupunkialueella on valmiissa asemakaavareservissä asuntoja yhteensä 420 asukkaalle. Lisäksi vuosille 2013 2016 ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja yli 1 100 asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja lähes 1 600 asukkaalle. Vuosina 2013 2015 valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä yli 2 400 asukkaalle. Tavoitteiden saavuttamiseksi riittää, että uusien asemakaavojen määrä pysyy jatkossa samalla tasolla. Noin 65 % arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 10 on esitetty kumulatiivisesti Liedon ydinkaupunkialueella vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Arvioitu kasvu perustuu Liedon virkamiesten maalis-lokakuussa 2013 tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. 14
Mikäli väljyyskasvun osuus on yhtä suuri kuin rakennemallissa on arvioitu, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 42 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Väljyyskasvun sisältämä tavoitetaso ylitetään jokaisena arvioinnissa mukana olleensa vuotena. Vuosina 2022 2035 on rakennuttava asuntoja vuosittain noin 90 asukkaalle, jotta väljyyskasvun sisältämä 3 400 asukkaan tavoite on mahdollista saavuttaa. Liedon osuus vuosien 2010 2017 toteutuneesta ja arvioidusta kasvusta on 5 % koko ydinkaupunkialueen toteutuneesta ja vuosien 2013 2017 arvioiden mukaisesta väestönkasvusta. Kuva 10. Liedon ydinkaupunkialueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Jos väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan jopa 76 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Alueiden rakentumista on arvioitu vuoteen 2021 saakka. Liedon ydinkaupunkialueella rakennemallin tavoitetaso on saavutettu jo vuonna 2011. 1 900 asukkaan tavoite voi arvioiden mukaan toteutua teoriassa jo vuonna 2018, jos väljyyskasvua ei huomioida. 15
Ydinkaupunkialueen ulkopuoliset alueet Väestönkasvusta 20 % eli 15 000 asukasta osoitetaan ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin taajamiin ja niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille (17 %:n kasvu). Vuonna 2035 ydinkaupunkialueen ulkopuolisen suunnittelualueen väkiluku on noin 104 200. 15 000 asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 580 asukkaan vuosittaista väestönkasvua ydinkaupunkiseudun ulkopuolisella alueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on 33 000 asukasta, mikä tarkoittaa noin 1 270 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Ydinkaupunkiseudun ulkopuolella voimassa olevien asemakaavojen reservissä on asuntoja yhteensä noin 12 200 asukkaalle. Lisäksi vuosille 2013 2022 ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin 8 800 asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja noin 21 000 asukkaalle. Vuosina 2013 2015 valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä lähes 5 700 asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvista asemakaavoista syntyvä asukasmäärän kasvu on tämän hetkisten arvioiden mukaan vähäisempi. Noin puolet arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 11 on esitetty kumulatiivisesti ydinkaupunkiseudun ulkopuolella vuosina 2009 2012 toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Haja-asutusalueiden arvioitu kasvu ei ole mukana kuvan lähtöaineistossa. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Arvioitu kasvu perustuu kuntien virkamiesten vuoden 2013 aikana tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. 16 Kuva 11. Ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Jos väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan jopa 71 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Mikäli kaikki alueet rakentuisivat arvioidun mukaan, rakennemallin 15 000 asukkaan tavoi-
tetaso ydinkaupunkialueen ulkopuolisille alueille olisi ylitetty jo vuonna 2020. Vuosina 2010 2012 toteutunut asukasluvun kasvu on ollut hieman tavoitetason yläpuolella. Toteutunut ja vuoteen 2035 saakka arvioitu asukasmäärän kasvu ydinkaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla on 30 % koko suunnittelualueen arvioidusta väestönkasvusta. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan toteutuvan 32 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Arvioiden mukaan tavoitetaso saavutettaisiin vuonna 2016, mikäli kaikki arvioidut alueet rakentuisivat. Vuodesta 2029 eteenpäin tarvitaan lisää valmistuvia hankkeita, jotta väljyyskasvun sisältämä tavoite on mahdollista saavuttaa. Taulukoissa 1 ja 2 on eritelty ydinkaupunkialueen ulkopuolella sijaitsevien keskustaajamien asukasluvun toteutuma ja arvioitu kehitys sekä ero tavoitteisiin. Taajamien aluerajaukset on päivitetty seurantaa varten rakennemallissa käytetyistä rajauksista taajamien laajenemissuuntiin. Osa vuosien 2010 2012 väestönkasvusta on vanhaa asutusta, joka sijaitsee uusien aluerajojen sisällä. Taulukoiden 1 ja 2 vasemman puoleisten sarakkeiden sisältö on peräisin rakennemallin s. 21 taulukosta. 17
Taulukko 1. Ydinkaupunkialuetta ympäröivien keskusten asukasluvun toteutunut ja arvioitu kehitys 2010 2017 Taajama Keskusluokka Asukasluku 2009 Kasvutavoite 2035 mennessä Asukasluvun tavoite 2035 Asukasluku 2009*, uusi alueraja Asukasluku 2012*, uusi alueraja **Ei sisällä koko vuoden 2013 arviota. 18 Kasvu 2010 2012* Arvioitu kasvu 2013** 2017 2010 2017 arvioidun kasvun osuus kasvutavoitteesta Todelliset uudet asukkaat 2013** 2017 (väljyyskasvu huomioiden) Ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi Rusko Aluekeskus 1 895 952 2 847 2 043 2 111 68 820 93 % 373 46 % Ydinkaupunkialueen lähialueen keskukset, jotka kasvavat edullisen sijaintinsa vuoksi Lieto Aluekeskus 5 716 1 882 7 598 6 180 6 696 516 565 57 % 257 41 % Masku Aluekeskus 4 268 1 405 5 673 4 891 5 144 253 1 610 133 % 732 70 % Nousiainen Aluekeskus 2 116 697 2 813 Piikkiö Aluekeskus 5 243 1 726 6 969 5 388 5 548 160 890 61 % 405 33 % Ydinkaupunkialueesta kauempana sijaitsevat keskukset/saaristokeskukset, joiden omavaraisuutta tuetaan Aura Aluekeskus 2 446 707 3 153 2 541 2 655 114 440 78 % 200 44 % Liedon as Lähikeskus 833 241 1 074 1 038 1 059 21 109 54 % 50 29 % Mynämäki Aluekeskus 3 321 960 4 281 3 863 3 850-13 159 15 % 72 6 % Merimasku- Lähikeskus 771 223 994 1 125 1 144 19 82 45 % 37 25 % Hellemaa Nauvo Lähikeskus 333 96 429 504 484-20 72 54 % 33 13 % Paimio Aluekeskus 7 662 2 216 9 878 7 944 8 164 220 1 317 69 % 599 37 % Parainen Aluekeskus 8 287 2 397 10 684 8 720 8 757 37 961 42 % 437 20 % Rymättylä Lähikeskus 718 208 926 812 856 44 12 27 % 5 24 % Sauvo Lähikeskus 1 145 331 1 476 1 276 1 273-3 451 135 % 205 61 % Tarvasjoki Lähikeskus 750 217 967 956 943-13 141 59 % 64 24 % Maltillisesti kasvavat maaseutukeskukset Askainen Kyläkeskus 312 66 378 444 431-13 65 79 % 30 25 % Korppoo Kyläkeskus 227 48 275 311 273-38 8-63 % 4-72 % Lemu Lähikeskus 982 208 1 190 1 139 1 163 24 126 72 % 57 39 % Mietoinen Kyläkeskus 361 77 438 532 534 2 74 99 % 34 46 % Paattinen Lähikeskus 596 126 722 707 706-1 24 18 % 11 8 % Teersalo Kyläkeskus 65 14 79 100 94-6 6 0 % 3-23 % Vahto Lähikeskus 963 204 1 167 1 092 1 118 26 216 119 % 98 61 % Keskukset, joiden tavoitteena on säilyttää nykyinen väkilukunsa Houtskari Kyläkeskus 79 0 79 121 123 2 8 4 Iniö Kyläkeskus 29 0 29 61 61 0 0 0 Rantola Kyläkeskus 53 0 53 67 74 7 33 15 YHTEENSÄ 49 171 15 001 64 172 51 855 53 261 1 406 8 189 3 722 *(Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) 2010 2017 arvioidun kasvun osuus kasvutavoitteesta (väljyyskasvu huomioiden)
Taulukko 2. Ydinkaupunkialuetta ympäröivien keskusten asukasluvun toteutunut ja arvioitu kehitys 2010 2035 Taajama Keskusluokka Asukasluku 2009 Kasvutavoite 2035 mennessä Asukasluvun tavoite 2035 Asukasluku 2009*, uusi alueraja Asukasluku 2012* 19 Kasvu 2010 2012 Arvioitu kasvu 2013** 2010 arvioidun kasvun osuus kasvutavoitteesta Todelliset uudet asukkaat 2013 (väljyyskasvu huomioiden) 2010 arvioidun kasvun osuus kasvutavoitteesta (väljyyskasvu huomioiden) Ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi Rusko Aluekeskus 1 895 952 2 847 2 043 2 111 68 1 778 194 % 808 92 % Ydinkaupunkialueen lähialueen keskukset, jotka kasvavat edullisen sijaintinsa vuoksi Lieto Aluekeskus 5 716 1 882 7 598 6 180 6 696 516 1 416 103 % 644 62 % Masku Aluekeskus 4 268 1 405 5 673 4 891 5 144 253 3 016 233 % 1 371 116 % Nousiainen Aluekeskus 2 116 697 2 813 Piikkiö Aluekeskus 5 243 1 726 6 969 5 388 5 548 160 1 287 84 % 585 43 % Ydinkaupunkialueesta kauempana sijaitsevat keskukset/saaristokeskukset, joiden omavaraisuutta tuetaan Aura Aluekeskus 2 446 707 3 153 2 541 2 655 114 800 129 % 364 68 % Liedon as Lähikeskus 833 241 1 074 1 038 1 059 21 205 94 % 93 47 % Mynämäki Aluekeskus 3 321 960 4 281 3 863 3 850-13 1 376 142 % 625 64 % Merimasku- Lähikeskus 771 223 994 1 125 1 144 19 181 90 % 82 45 % Hellemaa Nauvo Lähikeskus 333 96 429 504 484-20 234 223 % 106 90 % Paimio Aluekeskus 7 662 2 216 9 878 7 944 8 164 220 3 760 180 % 1 709 87 % Parainen Aluekeskus 8 287 2 397 10 684 8 720 8 757 37 2 838 120 % 1 290 55 % Rymättylä Lähikeskus 718 208 926 812 856 44 66 53 % 30 36 % Sauvo Lähikeskus 1 145 331 1 476 1 276 1 273-3 895 269 % 407 122 % Tarvasjoki Lähikeskus 750 217 967 956 943-13 351 156 % 160 68 % Maltillisesti kasvavat maaseutukeskukset Askainen Kyläkeskus 312 66 378 444 431-13 205 291 % 93 121 % Korppoo Kyläkeskus 227 48 275 311 273-38 224 388 % 102 133 % Lemu Lähikeskus 982 208 1 190 1 139 1 163 24 464 235 % 211 113 % Mietoinen Kyläkeskus 361 77 438 532 534 2 218 286 % 99 131 % Paattinen Lähikeskus 596 126 722 707 706-1 24 18 % 11 8 % Teersalo Kyläkeskus 65 14 79 100 94-6 33 193 % 15 64 % Vahto Lähikeskus 963 204 1 167 1 092 1 118 26 349 184 % 159 91 % Keskukset, joiden tavoitteena on säilyttää nykyinen väkilukunsa Houtskari Kyläkeskus 79 0 79 121 123 2 27 12 Iniö Kyläkeskus 29 0 29 61 61 0 0 0 Rantola Kyläkeskus 53 0 53 67 74 7 95 43 YHTEENSÄ 49 171 15 001 64 172 51 855 53 261 1 406 19 842 9 019 *(Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) **Ei sisällä koko vuoden 2013 arviota.
Työpaikka-alueet Rakennemallissa varaudutaan noin 20 000 työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Työpaikkojen määrän kasvu painotetaan Turkuun ja ydinkaupunkiseudulle vahvistamaan Turun asemaa kaupunkiseudun ja maakunnan keskuksena ja edistämään elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiä. 20 000 työpaikan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 770 työpaikan vuosittaista lisäystä. Vuosien 2010 2011 aikana työpaikkamäärä on kasvanut rakennemallin suunnittelualueen kunnissa yhteensä 2 900:lla (taulukko 3). Suurin osa kasvusta on kohdistunut ydinkaupunkialueelle. Palvelusektorin osuus on kasvanut vuosina 2010 2011 yhdellä prosenttiyksiköllä. (Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti.) Taulukko 3. Työpaikkamäärän kehitys ydinkaupunkialueella ja sen ulkopuolella Työpaikkamäärät Muutos 2009 2010 2011 2009 2012 Ydinkaupunkialue 109 876 108 720 111 846 +1 970 Ydinkaupunkialueen ulkopuoliset 22 818 22 948 23 351 +533 alueet YHT. 132 694 131 668 135 197 +2 503 Lisäksi Turun kaupunkiseudulla on työpaikkoja, joiden sijaintitiedot ovat puutteelliset seuraavasti: v. 2009 11 430 työpaikkaa, v. 2010 13 100 työpaikkaa ja vuonna 2011 11 830 työpaikkaa. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti. Työpaikkamäärien kehityksen arvioiminen koettiin kunnissa haastavaksi. Siksi toteuttamisohjelmia varten kerättiin arvioita ohjelmakaudella rakentuvien työpaikkatonttien pinta-aloista suuntaa-antavaksi tiedoksi työpaikkamäärien mahdollisesta kehityksestä. 20 Taulukko 4. Ydinkaupunkialueen työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina 2013 2017 Tontin Tiede & pinta-ala m 2 Teollisuus Logistiikka Palvelut teknologia YHT. Rakentumisvuosi 2013 78 220 30 500 2 300 960 111 980 2014 151 890 62 500 127 820 960 343 170 2015 189 650 167 500 81 570 4 070 442 790 2016 432 180 98 860 500 580 4 070 1 035 690 2017 432 460 62 500 106 070 3 110 604 140 YHT. 1 284 400 421 860 818 340 13 170 2 537 770 Vuosina 2013 2017 ydinkaupunkiseudulle rakentuvista työpaikkatonteista 51 % olisi arvioiden mukaan teollisuutta, 17 % logistiikkaa, 32 % palveluja ja alle 1 % tiede- ja teknologia-alan yrityksiä. Vuodesta 2018 alkaen ydinkaupunkiseudulle rakentuisi tämän hetkisten arvioiden mukaan noin 3 907 000 m 2 työpaikkatontteja. Summasta 63 % on teollisuutta, 16 % logistiikkaa, 21 % palveluja ja alle 1 % tontteja, joille arvioidaan rakentuvan tiede- ja teknologia-alan yrityksiä. Taulukko 5. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisen alueen työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina 2013 2017 Tontin Tiede & pinta-ala m 2 Teollisuus Logistiikka Palvelut teknologia YHT. Rakentumisvuosi 2013 7 260 0 0 0 7 260 2014 174 430 0 11 820 0 186 250 2015 76 560 0 25 400 0 101 960 2016 150 340 0 17 570 0 167 910 2017 77 490 0 26 470 0 103 960 YHT. 486 080 0 81 260 0 567 340 Vuosina 2013 2017 ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle rakentuvista työpaikkatonteista 86 % olisi arvioiden mukaan teollisuutta ja 14 % palveluja.
Vuodesta 2018 lähtien ydinkaupunkialueen ulkopuolelle rakentuisi tämän hetkisten arvioiden mukaan noin 1 148 000 m 2 työpaikkatontteja. Summasta 72 % on teollisuustontteja ja 28 % palveluille tarkoitettuja tontteja. Lähteet Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.11.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.11.2013]. http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus vuosille 2012 2015 (2012). http://www.ym.fi/download/noname/%7b38ffbd61-32c9-42bd-9416- C95D32B4D995%7D/24032 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 (2012). http://www.turku.fi/public/download.aspx?id=151742&guid={1228bf64-9ff4-4deb-8463-a0b6170fa432} 21