KIRKKONUMMEN SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 (17) Kokouspäivä Paikka ja aika: Kirkkonummen seurakuntatalo, Sali 4, 27.2.2014 klo 18.00 - Jäsenet: Posti Timo, puheenjohtaja Ehrnstén Viveka Erkkilä Pentti Kaurila Tuija Lumijärvi Johanna Nieminen John Rahja Jaakko Rekola Merja Salonen Antti, varapuheenjohtaja Seppälä Pirjo Sivonen Risto Tarkka Juha Taubert Håkan Hellström Gunnel Vanhamäki Veikko Hietanen Rauni Andersén Sanna Mervasto Kalevi Riihitammela Paavo Seppänen Tarja Pentikäinen Tuomo Väkeväinen Tuulia Haukijärvi Eino Korhonen Eila Bäck Carl-Gustaf Muut kutsutut: Yhteisen n puheenjohtaja Viveca Lahti Yhteisen n 1. varapuheenjohtaja Jaana Nuottanen Yhteisen n 2. varapuheenjohtaja Ari Harinen Viranhaltijat: Timo Posti, kirkkoherra Lars-Henrik Höglund, kirkkoherra Sirkkaliisa Cavonius, talousjohtaja Riitta Kaijansinkko, hallintoassistentti 15-23 Allekirjoitukset Timo Posti Puheenjohtaja Riitta Kaijansinkko Pöytäkirjanpitäjä Tarkistus 27.2.2014 Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjantarkastaja Todistan, että pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Paikka ja aika Taloustoimisto 28.2 30.3.2014
2 (17) SISÄLLYSLUETTELO 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 3 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN... 4 17 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS... 5 18 SEURAKUNTAYHTYMÄN JOHTOSÄÄNTÖ... 6 19 KIRKKONUMMEN PAPPILAN VUOKRAAMINEN RUOTSALAISEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRALLE... 9 20 SIIVOOJAN SIJAISUUS 8.4. 30.12.2014, KESKUSTAN SEURAKUNTATALO, HULDA JOKINEN... 14 21 MÄÄRÄAIKAISEN TALOUSSIHTEERIN PALKKAAMINEN AJALLE 1.4. 31.12.2014, DANIELA BJÖRN... 15 22 ILMOITUSASIAT... 17 23 MUUT ASIAT... 17
3 (17) 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkojärjestyksen 9. luvun 1 :n mukaan kutsun yhteisen n kokoukseen antaa puheenjohtaja. Kutsu on ohjesäännön 6 :n mukaan toimitettava jäsenille viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä, mikäli mahdollista, luettelo käsiteltävistä asioista. Kirkkolain 7. luvun 4 :n mukaan yhteinen on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös.
4 (17) 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN Ohjesäännön 8 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan heti tai sen tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Pöytäkirjan nähtävänä olosta säädetään kirkkolain 25. luvun 3 :ssä. Kun ainoastaan tarkastetut pöytäkirjat voidaan asettaa yleisesti nähtäväksi, pöytäkirjan tarkastaminen on suoritettava ennen nähtävänä oloajan alkamista. Esitys Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan 27.2.2014. Pöytäkirja pidetään nähtävänä taloustoimistossa ajalla 28.2 30.3.2014. Päätös.
5 (17) 17 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Esitys Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Päätös.
6 (17) 18 SEURAKUNTAYHTYMÄN JOHTOSÄÄNTÖ YKN 17.12.2013 157 Valmistelu Kiinteistöpäällikkö on lopettanut, ja kiinteistötoimen henkilökuntaa on vahvistettu määräaikaisella projektikoordinaattorilla vuoden 2014 loppuun asti ja henkilövuokrauksen kautta tulevalla teknisellä isännöitsijällä noin 4-6 kuukauden ajaksi. Nämä henkilöt hoitavat kiinteistötoimen juoksevia asioita ja projekteja yhdessä muiden kiinteistötoimen työntekijöiden kanssa. Seurakuntayhtymässä tarvitaan kiinteistöpäällikköä tai vastaavaa viranhaltijaa hoitamaan kiinteistöjen ja hautausmaiden investointiprojekteja ja pienempiä korjausprojekteja sekä kehittämään kiinteistötoimea ja hautaustoimea. Seurakuntayhtymän kiinteistöt vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja jotkin kiinteistöistä myös suurempia korjauksia jopa peruskorjauksia, kuten Kirkkonummen keskustan seurakuntatalo. Kiinteistötoimen ja hautatoimen henkilöstöjohtaminen on vaativaa mm. toimipaikkojen hajanaisuuden vuoksi. Niissä tulisikin vahvistaa esimiestyöskentelyä. Yhtymässä olisi hyvä selkiyttää vastuut ja toimivaltasuhteet sekä eri toimijoiden roolit. Tämänhetkinen järjestely, jossa talousjohtajalla ja kiinteistöpäälliköllä on yhtymän toiminnasta yhteisvastuu ja jossa muiden esimiesten vastuut ja päätösvalta - esimerkiksi hankintoihin ja henkilöstöjohtamiseen liittyen - on määrittelemättä, on toimimaton aiheuttaen epäselvyyttä vastuukysymyksissä ja epätietoisuutta henkilökunnassa johtaen mahdollisesti ilmapiiriongelmiinkin. Saadun kokemuksen perusteella voitaisiinkin ehkä olettaa, että kiinteistöpäällikön aika ja resurssit eivät riitä sekä projektien hoitoon, kehittämistyöhön että esimiestyöskentelyyn. Kokonaisvastuun selventämiseksi olisi perusteltua, että kiinteistöpäällikkö toimisi talousjohtajan alaisena ja että seurakuntayhtymän muiden esimiesten, seurakuntapuutarhurin, ylivahtimestarin, emännän ja leirikeskuksen hoitajan, vastuita ja päätösvaltaa täsmennettäisiin ja laajennettaisiin. Tämä palvelisi seurakuntayhtymän etua. Vastuiden ja toimivaltasuhteiden selventäminen lisäisi työssäjaksamista yhtymässä niin esimiesten, kiinteistöpäällikön, talousjohtajan kuin muidenkin työntekijöiden osalta. Selventäminen vähentäisi myös yhteisen n puheenjohtajalle tulevaa kiinteistöpuolen asioihin liittyvää työtä, jolloin puheenjohtaja pystyy keskittymään yhtymän laajempiin strategisiin kysymyksiin ja kehittämiseen sekä omaan työhönsä kirkkoherrana. Tämä osaltaan lisäisi myös kirkkoherran jaksamista. Esimiestyöskentelyä vahvistettaisiin myös kouluttamalla esimiehiä johtamisessa ja tukemalla heitä työskentelyssä mm. säännöllisin palaverein.
7 (17) Yhtymässä voi määrärahojen puitteissa olla tarpeellinen määrä muuta vakituista sekä määräaikaista henkilökuntaa. Voitaisiin esimerkiksi pohtia, pitäisikö projektien ja korjaussuunnitelmien läpiviemiseksi seurakuntayhtymässä olla kiinteistöpäällikön lisäksi toinenkin kiinteistöasioihin enemmän perehtynyt työntekijä määräaikaisena. Oheinen seurakuntayhtymän johtosääntöehdotus (Liite 157.1) on tehty ottaen huomioon ylläesitetyt seikat, sekä on tehty täsmennyksiä talousjohtajan ja kiinteistöpäällikön tehtäviin. Yhteisen n päätös 29 vuodelta 2008 on otettu huomioon (s.o. Mitä sanotaan hallintojohtajasta koskee myös talousjohtajaa siitä alkaen, kun tämä on aloittanut virassa). Näiden lisäksi johtosääntöehdotukseen on kirjattu osio johtavasta perheneuvojasta. Johtosäännöstä on poistettu kiinteistöinsinööriin liittyvä osa sillä perusteella, että kyseessä ei ole ollut virka. Seurakuntayhtymän johtosääntö korvaisi nykyisen hallinto-organisaation johtosäännön (Liite 157.2) vuodelta 2005. Nykyisestä johtosäännöstä puuttuu osiot mm. muista esimiehistä, sijaisuusjärjestelyistä ja perheneuvonnasta. Perheneuvonnan osalta uusi johtosääntö korvaisi Perheasiainneuvottelukeskuksen johtosäännön johtavaa perheneuvojaa koskevilta osilta (Liite 157.3). Tämän johtosääntöehdotuksen hyväksyminen ei vaadi muiden sääntöjen muuttamista. Liitteet 157.1 Ehdotus Kirkkonummen seurakuntayhtymän johtosäännöksi 157.2 Kirkkonummen seurakuntayhtymän hallinto-organisaation johtosääntö 157.3 Perheasiainneuvottelukeskuksen johtosääntö Talousjohtajan esitys YKN 17.12.2013 157 päättää ehdottaa yhteiselle lle, että yhteinen päättää hyväksyä liitteenä 157.1 olevan Seurakuntayhtymän johtosäännön. Päätös Päätettiin palauttaa asia valmisteluun. Päätettiin perustaa työryhmä johtosäännön uudistamistyötä varten. Työryhmään valittiin Viveca Lahti, Merja Rekola ja Juha Tarkka. YKN 27.2.2014 18 Valmistelu Työryhmä (Viveca Lahti, Merja Rekola, Juha Tarkka, Timo Posti ja Sirkkaliisa Cavonius) kokoontui kaksi kertaa, 16.1. ja 30.1. Työryhmä kävi läpi seurakuntayhtymän johtosääntöehdotuksen. Johtavan perheneuvojan kommentit on myös otettu huomioon. Johtosääntöluonnos on liitteenä 18.1.
8 (17) Liitteet Liite 18.1 Seurakuntayhtymän johtosääntöluonnos Talousjohtajan esitys esittää yhteiselle lle, että yhteinen päättää hyväksyä liitteen 18.1 mukaisen seurakuntayhtymän johtosäännön. Johtosääntö astuu voimaan heti sen saatua lainvoiman ja sillä kumotaan hallinto-organisaation johtosääntö vuodelta 2005. Päätös.
9 (17) 19 KIRKKONUMMEN PAPPILAN VUOKRAAMINEN RUOTSALAISEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRALLE Valmistelu on käsitellyt Pappilan vuokraamisasiaa kokouksissaan 19.11.2013 (147 ) ja 17.12.2013 ( 156) ja 21.1.2014 ( 23). Viimeisessä kokouksessa yhteinen päätti pyytää lausuntoa Pappilan käytöstä ruotsalaiselta seurakunnalta. Ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto on asettanut työryhmän pohtimaan Pappilan käyttöä. Työryhmän raportti on käsitelty seurakuntaneuvostossa 11.2. Päätöksessään seurakuntaneuvosto toteaa ruotsinkielisen seurakuntaneuvoston hallinnoivan tiloja seuraavasti: 1-kerros (pohjakerros): Sali (voidaan tarvittaessa rajata verhoilla ja täten erottaa ruokasalista) Työhuone Keskusteluhuone Alahalli, käytävä ja WC Sali jota käytetään muun muassa: - Kirkkokahvitilaisuuksiin - Laulu-, runo ja psalmi-iltoihin - Luentosarjoihin - Edustustilaisuuksiin Työhuone (pienryhmähuone, kulmahuone), jota käytetään mm.: - Pienryhmiin - Rukous-, keskustelu- sekä raamattukerhoihin - Pyhäkoulua varten Keskusteluhuone (kokoushuone), jota käytetään mm.: - Seurakuntaneuvoston kokouksiin - Työkokouksiin - Johtokuntien kokouksiin Kellarikerros, jota käytetään mm.: - Saunailtoihin ja yhteisrientoihin - Grilli-iltoihin ja puutarhajuhliin - Asiakirjavarastoa käytetään ruotsinkielisen seurakunnan varastotilana Seurakuntaneuvoston koko päätös on suomeksi käännettynä liitteessä 19.1
10 (17) Kirkkonummen seurakuntayhtymän tulee vuokranantajana todeta luotettavasti, mitkä tilat ovat kirkkoherran käytössä ja mitkä eivät. Seurakuntaneuvoston raportissa on katsottu, että riittävä tilojen eriyttäminen salin osalta on verhot. Verohallinnon ohjeissa 9.12.2013/A112/200/2013, Luontoisedut verotuksessa sanotaan asuntoedun (johon tämänkin asunnon arvostaminen perustuu) arvonalentamisesta seuraavaa: 2.4 Asuntoedun arvon alentaminen 2.4.1 Paikkakunnan vuokrataso ja asunnon sijainti Asuntoedun arvoa voidaan alentaa luontoisetupäätöksen mukaisesta arvosta asunnon sijaintipaikkakunnan tai asunnon sijainnin perusteella. Jos sijaintipaikkakunnan vuokrataso on luontoisetuarvoja alhaisempi, edun arvoa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla. Samoin luontoisetuarvoa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla asunnon sijainnista johtuvalla perusteella. Tällaisia perusteita ovat esimerkiksi syrjäinen sijainti ja ympäristöhaitat kuten asuminen laitos-, kaivos- tai teollisuusalueella. Jos sovelletaan molempia alennusperusteita, sijaintiin perustuva alennus lasketaan vuokratason perusteella alennetusta arvosta (luontoisetupäätös 9 ). 2.4.2 Asunnon työ- ja edustuskäyttö Joissakin tapauksissa palkansaaja työskentelee myös kotonaan. Jos osa luontoisetuasunnosta on pelkästään työkäytössä, asunnosta ei tältä osin muodostu luontoisetua (KHO 11.3.1991 taltio 810). Työkäytöstä voi olla kysymys myös silloin, kun palkansaaja vastaanottaa tai majoittaa säännöllisesti asiakkaita asunnossaan. Asunnon käyttäminen edustukseen voi myös olla peruste asuntoedun arvon alentamiselle. Edellytyksenä arvon alentamiselle on se, että kyse ei ole pelkästään satunnaisesta edustuskäytöstä. Satunnaista on esimerkiksi edustuskäyttö muutaman kerran vuodessa. Kuukausittain tai tätä useammin säännöllisesti toistuva edustuskäyttö puolestaan on peruste arvon alentamiselle. Arvon alentaminen edellyttää verovelvollisen esittämää luotettavaa selvitystä asunnon työtai edustuskäytöstä. Osoituksena työ- tai eduskäytöstä voivat olla esimerkiksi kirjanpidon ja palkanlaskennan merkinnät ja tositteet, joista edustuskäyttö ilmenee. Arvon alentamista edustuskäytön perusteella voi tukea myös se, että asunnon pinta-alaa voidaan pitää palkansaajan ja hänen perheensä tarpeisiin nähden suurena. Yksi osoitus työ- tai edustuskäytöstä voi lisäksi olla se, että työnantajalla ei ole asunnon sijaintipaikkakunnalla eikä lähiseudulla muita toimi- tai edustustiloja. Asuntoedun arvon alentaminen voidaan tehdä joko prosenttimääräisenä tai jättämällä pelkästään edustuskäytössä olevat tilat kokonaan huomioon ottamatta asuntoedun arvoa laskettaessa. Ensin mainittua tapaa voidaan soveltaa silloin, kun samat tilat ovat sekä yksityis- että edustuskäytössä. Jälkimmäisenä mainittu tapa tulee puolestaan kyseeseen silloin, kun esimerkiksi pohjapiirustuksesta voidaan todeta riittävän selvästi todeta, että edustuskäytössä olevat tilat ovat erotettavissa muista tiloista.
11 (17) Osittain edustuskäytössä olevan asunnon luontoisetuarvo voidaan laskea myös seuraavalla tavalla. Esimerkki: Palkansaajalla on 120 m2:n suuruinen luontoisetuasunto, jonka luontoisetuarvo on 1.407 euroa kuukaudessa. Asunnosta 70 m2 on edustuskäytössä keskimäärin 10 päivänä kuukaudessa. Muun ajan kyseiset tilat ovat palkansaajan ja hänen perheensä käytössä. Asunnon luontoisetuarvosta voidaan tehdä edustuskäyttöä vastaava vähennys, jonka määrä on (1.407 x (70 / 120) x (10 / 33,33)) 246,25 euroa. Asuntoedun luontoisetuarvo on siten (1.407-246,25) 1.160,75 euroa kuukaudessa. Edelleen verohallinnon ohjeissa todetaan, että työnantaja ei voi ennakonpidätystä toimittaessaan oma-aloitteisesti alentaa luontoisetuarvoa edustuskäytön perusteella. Alennus tehdään ainoastaan palkansaajan vaatimuksesta luotettavan selvityksen perusteella. Verohallinnon ohjeet on luettavissa verkkosivuilla www.vero.fi hakusanalla Luontoisedut verotuksessa. Verhoa ei voida pitää riittävänä erottamaan sali kirkkoherran asuintiloista, vaan se on lähtökohtaisesti katsottava asuintiloiksi. Kirkkoherran tulee esittää ym. luotettava selvitys työnantajalle edustuskäytöstä salin osalta, mikäli se halutaan pitää asunnon yhteydessä. Koska kulku yläkertaan käy alahallin kautta, ovat tämä tila ja sen yhteydessä oleva wc myös kirkkoherran käytössä. Kuten aikaisemmassakin valmistelussa on mainittu sanotaan Verohallinnon ohjeissa pinta-alan laskemisesta seuraavaa: Pinta-alaa määritettäessä asunnon pinta-alaksi lasketaan varsinaiset asuinhuoneet ja muut palkansaajan ja hänen perheensä asumiseen liittyvät tilat kuten vaatehuone ja komerot, sauna, uima-allas ja askarteluhuone. Aikaisemmassa valmistelussa on esitetty, että kellarin saunatilat ja kodinhoitohuone voisivat olla vuokrattavissa kirkkoherralle samoin periaattein kuin esimerkiksi kerrostaloissa. Ehdotettiin, että asiaan haetaan verohallinnon ennakkoratkaisua. Tämä on edelleen ajankohtaista. Tällä tavalla on mahdollista saada ratkaisu, joka on työnantajalle apuna vuokran määrittämisessä ja joka sitoo verottajaa. Työnantajana Kirkkonummen seurakuntayhtymä on vastuussa ennakonpidätyksestä myös silloin kun se liittyy luontoisetuihin. On mahdollista, että jos vuokra määritellään liian alhaiseksi käytössä olevaan tilaan nähden, syntyy siitä työntekijälle verotettavaa luontoisetua, josta työnantaja on velvollinen suorittamaan ennakonpidätyksen. Nykyisin kirkkoherroilla ei ole mahdollisuutta luontoisetuasuntoihin. Käytössä olevat tilat tulee määritellä mahdollisimman oikein ja hakea asiassa ennakkoratkaisua. Kirkkonummen seurakuntayhtymän edun mukaista on ottaa huomioon päätöksenteossa seurakuntayhtymän taloudelliset näkymät. Seurakuntia on kehotettu säästämään ja jo usean vuoden ajan on kehotettu ottamaan huomioon tilojen käytön tehostaminen.
12 (17) Yhtymälle peruskorjatusta Pappilasta aiheutuvat ylimääräiset vuosittaiset kulut (mukaan lukien poistot ja korko pääomasijoitukselle), joita ei tällä hetkellä jyvitetä ruotsalaiselle seurakunnalle, ovat arvion mukaan 68.000 euroa vuodessa (investointi 900.000 e, poistot asuinrakennuksista 30 v., laskennallinen korko pääomasijoitukselle 3,5 %, ylläpito- ja hoitokulut 17.100 e/v., vuokratuotto 14.500 e/v (jos pa 150 m2)). Koska sisäisiä vuokria ei ole tällä hetkellä käytössä jakaantuu tämä kulu seurakunnille talousarvion mukaisessa suhteessa. Huomioon on otettava myös Pappilan käyttömahdollisuudet julkiseen käyttöön ennen kaikkea paloturvallisuus, mutta myös sähkönkulutus, lämmitys ja vedenkäyttö, sekä ilmastoinnin riittävyys. Peruskorjausta tehtäessä on lähdetty siitä, että Pappila toimii nimenomaan kirkkoherran asuntona. On selvitettävä, minkälainen julkinen käyttö ylipäätään on mahdollista Pappilan eri tiloissa (esimerkiksi läsnäolijamäärät). Rakennuksista ja niiden asianmukaisesta ja turvallisesta käytöstä on vastuussa seurakuntayhtymä. Pappilan tilannetta on voitava tarkastella uudestaan esimerkiksi seurakuntayhtymän taloudellisen tilanteen muuttuessa, kirkkoherran vaihtuessa tai mikäli muuta olennaista asiaan liittyvää ilmenee. Liitteet Liite 19.1 Ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston päätös Pappilan käytöstä Talousjohtajan esitys päättää, että kirkkoherran käytössä ovat seuraavat tilat: 1-kerros (pohjakerros): Makuuhuone 20,8 m2 Makuuhuoneen yhteydessä oleva WC 3,85 m2 Ruokasali 21,0 m2 Keittiö 20,6 m2 Eteinen (keittiön eteinen) 2,95 m2 Sali 42,0 m2 Alahalli ja WC 18,6 m2 2-kerros (ylempi kerros): Ylähalli 34,3 m2 Suihkutilat 4,8 m2 Makuuhuone, vierashuone (työhuone) 17,0 m2
13 (17) Kellarikerros: Saunan ja takkahuoneen sekä kodinhoitohuoneen käyttö erillistä sovittua maksua vastaan. Päätös. Kirkkoherralla on asumisvelvollisuus. Pappilan tilat ovat epäkäytännölliset ja huoneet suurehkoja. päättää, että alahallia ja WC:tä ja kellarikerroksessa olevia tiloja ei lasketa vuokraan, mikäli verohallinnon antamasta ennakkoratkaisusta ei muuta ilmene. Ylläesitetyn mukaisesti Kirkkonummen ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherran käytössä olevien tilojen pinta-ala on yhteensä 185,9 m2. Tästä vähennetään työhuone 17 m2 ja alahalli ja WC 18,6 m2, jolloin pinta-alaksi tulee 150 m2. päättää, että vuokra on Verohallinnon päätöksen 184/200/2013 (Verohallinnon päätös vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista) mukainen, eli 1.317 e kuukaudessa (117 e + 8 e x 150). Vuokraa tarkistetaan vuosittain Verohallinnon päätöksen mukaisesti. Edelleen yhteinen päättää, että Kirkkonummen seurakuntayhtymä hakee ennakkoratkaisua asiassa. Vuokra tarkistetaan ennakkoratkaisun saamisen jälkeen.
14 (17) 20 SIIVOOJAN SIJAISUUS 8.4. 30.12.2014, KESKUSTAN SEURAKUNTATALO, HULDA JOKINEN Valmistelu Siivooja Kiira Mahlavuorelle on myönnetty työvapautta 17.2. 30.12.2014. Hänen tilalleen on viranhaltijapäätöksellä (Päätös 5, 21.1.2014) palkattu Hulda Jokinen 7.4.2014 asti. Mikäli sijaisuus kestää yli 6 kuukautta tulee asiasta päättää yhteisessä ssa. Hulda Jokisella on pitkä kokemus ja laaja osaaminen siivousalan eri työtehtävistä. Hänellä on oma siivousalan yritys, minkä lisäksi hänellä on kokemusta toimistojen ja julkisten tilojen siivoamisesta. Keskustan seurakuntatalon siivoojan tehtävänkuvaus on nähtävänä kokouksessa. Esitys päättää palkata Hulda Jokisen siivoojan tehtäviin ajalle 8.4. 30.12.2014, ensisijaisena toimipaikkana Kirkkonummen keskustan seurakuntatalo. Tehtävän palkkaus määräytyy Kirkon virka- ja työehtosopimuksen vaativuusryhmän 302 mukaan (peruspalkka 1.705,48 e/kk), minkä lisäksi maksetaan kokemukseen perustuvaa henkilökohtaista palkanosaa enintään 15 prosenttia palkasta. Tehtävän työaika on yleinen säännöllinen työaika. Päätös.
15 (17) 21 MÄÄRÄAIKAISEN TALOUSSIHTEERIN PALKKAAMINEN AJALLE 1.4. 31.12.2014, DANIELA BJÖRN Valmistelu Pääkirjanpitäjä Eira Tallqvist jää eläkkeelle 1.6.2014 alkaen. Hänen viimeinen työpäivänsä on 9.3.2014. Seurakuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinto on muutoksessa mm. Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymisen vuoksi. Palvelukeskukseen siirtyminen tulee aiheuttamaan muutoksia tehtävänkuviin. Tilanne tarkentunee vuoden 2014 loppuun mennessä. Muutosprosessi on käynnissä, ja yleisesti siirtymävaiheen aikana myös henkilöstön tarve on suurempi kuin sitten kun siirtyminen on viety loppuun. Tällä hetkellä on jo selvää, että siirtymävaihe voi pidentyä olennaisesti mm. siksi, että järjestelmä on ilmeisesti tuotu tuotantoon liian aikaisin. Toimenpiteisiin järjestelmän toimivuuden parantamiseksi on palvelukeskuksessa ryhdytty. Taloustoimistossa on palvelussuhteessa it-asiantuntija palkanlaskija, 2 toimistosihteeriä (toinen määräaikainen; päätehtävinä osto- ja myyntireskontra ja arkistointi), kirjanpitäjä (hautakirjanpito), hallintoassistentti (määräaikainen) ja pääkirjanpitäjä, jonka viimeinen työpäivä on siis 9.3.2014. Taloustoimiston resurssit ovat laajakantoinen muutosprosessit sekä seurakuntien tarpeet huomoon ottaen riittämättömät. Vaikka pääkirjanpitäjän tehtävän auki julistamista ei katsottu tarpeelliseksi, on taloustoimiston resurssitilannetta seurattava. Tarvittavat päätökset tulee tehdä tarpeen mukaan. Nyt ajankohtaisena olevan tilanteen ratkaisuna ehdotetaan, että taloustoimistossa työskentelevä määräaikainen (31.3.2014 asti) toimistosihteeri, Daniela Björn, palkataan taloustoimistoon taloussihteeriksi. Tällä järjestelyllä turvataan taloustoimiston palvelujen toimivuutta pääkirjanpitäjän jäätyä eläkkeelle. Taloussihteerin tehtäviin kuuluvat talousjohtajan avustaminen taloushallinnon eri tehtävissä, tilinpäätöksen ja talousarvion teknisestä toteutuksesta vastaaminen, Kirkon palvelukeskuksen taloushallinnon yhteyshenkilönä toimiminen ja taloushallinnon raporteista vastaaminen. Taloussihteeri toimii soveltuvin osin sijaisena palkkahallinnossa. Koulutusvaatimuksena toimeen on vähintään tradenomin tutkinto (ensisijaisesti taloushallinnossa) tai vastaava teoreettinen osaaminen työkokemukseen liitettynä. Toimen hoitaminen edellyttää kokonaisuuksien hallintaa, itsenäistä työotetta ja joustavuutta. Kielitaitovaatimukseksi esitetään vastaavaa kuin pääkirjanpitäjällä eli suomen kielen hyvä suullinen taito ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito. Daniela Björnillä on tradenomin tutkinto (taloushallinto). Hän on työskennellyt seurakuntayhtymän taloustoimistossa toimistosihteerinä marraskuusta 2012 alkaen (pääasiallisena vastuualueenaan osto- ja myyntilaskutus) joten hänellä on
16 (17) Talousjohtajan esitys Päätös. seurakunnallista kokemusta. Hän on toiminut taloushallinnon yhteyshenkilön sijaisena palvelukeskukseen päin ja osallistunut näihin koulutustilaisuuksiin. Hänen äidinkielensä on ruotsi ja hänellä on hyvä suomen kielen taito. Taloussihteerin tehtävänkuvaus on nähtävänä kokouksessa. päättää palkata Daniela Björnin seurakuntayhtymän taloustoimistoon taloussihteeriksi ajalle 1.4.2014 31.12.2014. Tehtävän palkkaus määräytyy Kirkon virka- ja työehtosopimuksen vaativuusryhmän 502 mukaan (peruspalkka 2.253,75 e/kk), minkä lisäksi maksetaan kokemukseen perustuva henkilökohtainen palkanosa, enintään 15 prosenttia. Tehtävässä on liukuva työaika.
17 (17) 22 ILMOITUSASIAT 23 MUUT ASIAT Kiinteistötoimen johtokunnan pöytäkirja 6.2.2014 nro 1/2014 Viranhaltijapäätökset