Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä, saanet kokonaiskuvan asiaan. Teksteissä mainituista liitteistä on pdf tiedostojen lopussa otteita asian kannalta merkityksellisimmistä liitteistä. Mikäli kanteessa ja vastineessa on sama liite, niin pdf tiedostoissa se löytyy jommastakummasta. Pdf tiedostoista on poistettu työpaikalla toimivien / toimineiden henkilöiden nimet. Vain kanteen ja vastineen laatijoiden nimet ovat jätetty näkyville. T. Vitosen lehtijaos
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE Asia:Vastaus riita-asiassa O5/22802 Vastaaja Planmeca Oy Vastaajan Oikeust. kand. Tuija Vehviläinen Teknologiateollisuus r.y. Eteläranta 10 PL 10 00131 HELSINKI Kantaja Metallityöväen Liitto
Kanteen johdosta esitämme vastineenamme kunnioittavasti seuraavaa: 1. Vaatimukset 2. Perustelut Vaadimme, että käräjäoikeus 1) hylkää kanteessa esitetyt vaatimukset perusteeltaan kokonaisuudessaan jäljempänä kohdassa 2 mainitsemillamme perusteilla, 2) velvoittaa kantajan täysimääräisesti korvaamaan oikeudenkäyntikulumme sekä maksamaan kuluillemme korkoa korkolain mukaan. Vastaajayhtiössä Planmeca Oy:ssä on sovittu vuoden 1996 lopussa tuotannon työntekijöiden osalta siirtymisestä 7,5 -tuntiseen työpäivään ja 37,5 -tuntiseen työviikkoon. Sovittaessa työtuntijärjestelmän muutoksesta, samalla sovittiin useista työaikaan liittyvistä kysymyksistä, kuten palkattomista työajan tasaamispäivistä, liukuvaan työaikaan siirtymisestä, talvilomien pitoajankohdista ja työntekijöiden vapaammista mahdollisuuksista hoitaa henkilökohtaisia asioitaan työaikana. Osana sopimusta oli, että vanhaa aikatuntipalkkaa korotetaan 9,8 prosentilla niiden työntekijöiden osalta, jotka siirtyvät 37,5 -tuntiseen työviikkoon. Asiasta sovittiin yt-neuvotteluissa luottamusmiehen kanssa ns. paikallisena sopimuksena sekä myös yksittäisten työntekijöiden kanssa työsopimuksella. Työnantaja ja työntekijät eivät ole missään vaiheessa sopineet taikka olleet muutoin yhteisymmärryksessä, että sopimuksen ehtona olisi, että korotus suoritettaisiin erillisen lisän muodossa, kuten kantaja kanteessaan väittää. Kantajan väite, että. jokaisen työntekijän työsopimukseen olisi otettu erilliseksi kirjalliseksi ehdoksi, että 9,8 prosentin kompensaatio lasketaan aikapalkasta erilliseksi lisäksi aikapalkan päälle", on paikkaansa pitämätön. Mitään tällaista sopimuksissa ei ole sovittu. Mikäli tällaisesta erillisestä lisästä olisi sovittu, olisi sopimus yhtiön käytännöt huomioiden tehty kirjallisena. Asiasta sovitussa yt -pöytäkirjassa (17.10.1996) on nimenomaisesti todettu, että "edelleen sovittiin, että aikatuntipalkkaa korotetaan 9,8 %:lla niiden työntekijöiden osalta, jotka siirtyvät 37,5 tunnin työviikkoon". Työsopimuksien muutoksissa on todettu, että "tuntiansion korotus on yhteensä 9,8 % aikatuntipalkasta laskettuna. Tämä tarkoittaa, että sopimuksien ehtona on, että sitä aikatuntipalkkaa, joka työntekijöillä on ollut sopimusta solmittaessa, korotetaan 9,8 prosentilla. Mistään työajan tasaamislisään rinnastuvasta lisästä ei ole ollut kyse, kuten kantaja kanteessa antaa ymmärtää. Työajan tasaamislisä on puhtaasti työehtosopimuksessa sovittu 8/40 -tuntiseen työaikaan liittyvä käsite, jonka suuruus ja maksamisen edellytykset on niin ikään sovittu työehtosopimuksessa. Mikään korvaus / korotus ei muodostu työajan tasaamislisäksi tai vastaavaksi ajan myötä, vaikka osana sopimusta olisikin työajan tasaamislisän maksun päättyminen siirryttäessä alle 40 - tuntiseen
työviikkoon. Työnantaja on konsultoinut sopimuksentekoon liittyen vuonna 1996 Teknologiateollisuuden (tuolloin järjestön nimi oli Metalliteollisuuden Keskusliitto) asiantuntijoita sopimukseen liittyen ia saanut ohjeet sopimuksen teolle. Teknologiateollisuuden työntekijöiden palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden ja pätevyyden määrittämiseen, eikä siihen kuulu erilliset lisät. Päinvastoin, teknologiateollisuuden palkkarakenteen käyttöönoton yhteydessä on nimenomaisesti sovittu liittojen välillä, että kaikki erilliset lisät siirretään aikapalkkaan sisältyväksi ja kompensoidaan nimenomaisesti aikapalkkaan. Vastaajayhtiö ja kantaja ovat sidottuja Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen ja velvollisia noudattamaan työehtosopimuksen palkkarakennetta, Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenne ei sisällä mahdollisuutta sopia kantajan väittämän kaltaisista erillisistä lisistä. Työnantaja on maksanut 37,5 - tuntiseen työviikkoon siirtyneille työntekijöille vuodesta 1997 vuoteen 2004 asti palkkateknisesti virheellisesti kyseessä olevan sovitun korotuksen. Asiaa selvitettäessä ei ole selvinnyt, mistä virhe on johtunut taikka mikä sen alkuperä on ollut. Virhe on ollut ennen kaikkea palkkahallinnollinen ja palkkaustekninen palkkarakenteen soveltamisvirhe. 9,8 prosentin määrää ei ole maksettu aikapalkkaan, vaan virheellisesti aikapalkan päälle. Kuitenkin tämä korotus on huomioitu myös esim. lomakeskituntiansiossa (loma-kta:ssa) ja keskituntiansiossa (kta) toisin kuin työajan tasaamislisän suhteen tehdään. Näin työntekijät ovat saaneet osakseen sopimukseen perustumatonta perusteetonta etua. Vastaajayhtiö on käynyt läpi vuosituhannen vaihteen molemmin puolin suurta muutoksen alkaa: yhtiö on kasvanut ja kauppa kansainvälistynyt voimakkaasti. Myös henkilövaihdoksia on tapahtunut paljon. Nämä syyt ovat ainakin olleet takana sille, ettei tapahtuneeseen virhettä ole huomattu, siihen ei ole osattu tarttua ja korjata. Tehty sopimus ja sen sisältö nousivat esille työnantajan ja työntekijäpuolen keskusteluissa vuonna 2004, kun luottamusmies esitti 37,5 -tuntisesta työviikosta 40 -tuntiseen työviikkoon siirtymistä. Tässä yhteydessä työnantaja huomasi sopimuksen toteuttamiseen liittyvän virheen ja korjasi sen palkkausteknisenä muutoksena vastaamaan sovittua. Työnantajalla on oikeus korjata tämänkaltainen työehtosopimuksen palkkarakenteen vaaraan soveltamiseen liittyvä virhe. Tilanteessa kenenkään työntekijän palkkaa ei laskettu, eikä keneltäkään työntekijältä myöskään ole peritty perusteetta saatua etua takaisin. Palkkausteknisestä työehtosopimuksen palkkarakenteen soveltamiseen liittyvästä virheestä ei voi tulla sopimukseen rinnastettavaa käytäntöä ja työsuhteen ehtoa. Joka tapauksessa vuodesta 2004, eli viimeiset kaksi vuotta, työnantaja on huomioinut korotusosuuden aikapalkassa sopimuksen mukaisesti. Mitään erillisiä lisiä yhtiössä ei ole käytössä. Kantaja vaatii kanteella 05/ 22804 erillisen lisän maksamisen vahvistamista tuomioistuimelta vanhoille työntekijöille, ja toisaalta väittää. että tämä erillinen lisä, jonka vahvistamista hän vaatii, asettaa 17.10.1996 jälkeen tulleet työntekijät eriarvoiseen asemaan. Kantajan vaatimukset ovat kovin
ristiriidassa keskenään. Erillisen lisän maksaminen on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkkarakenteen perusteiden vastaista ja muita työntekijöitä kohtaan epätasapuolinen järjestely. Sen sijaan aikapalkan osana sovittu korotus tasoittuu ja muuttaa luonnettaan ajan kuluessa, eikä merkittävää eriarvoista asemaa pääse syntymaan. Tämän vuoksi työnantaja on ainoalla oikealla tavalla toteuttanut vuonna 1996 sovitun korotuksen oikaistessaan virheen. Viitteet syrjinnästä ja epätasapuolisesta kohtelusta Vastaajayhtiö Planmeca Oy ei ole syyllistynyt syrjintään eikä epätasapuoliseen kohteluun kenenkään työntekijän osalta. Vuonna 1996 solmittu sopimus/ sopimukset työntekijöiden kanssa, ovat pitäneet sisällään erinäisiä sopimusehtoja, joissa on kyse ollut erityisesti 37,5 -tuntiseen työviikkoon siirtymisestä ja tästä seuranneesta työehtosopimuksen mukaisista palkattomista pekkaspäivistä luopumisesta sekä työehtosopimuksen työajan tasaamiseen liittyvästä työajan tasaamislisän maksamisen päättymisestä. Myöskin osana sopimusta ovat olleet mm. liukuva työaika sekä talviloman ajankohdat. Sovitut palkankorotukset ovat olleet eräänlaista korvausta sopimusten piiriin kuuluville työntekijöille muutoksista työsuhteen ehtojen ja yhtiön käytäntöjen osalta. Tältä pohjin palkankorotukselle on ollut asianmukainen peruste olemassa näiden työntekijöiden osalta. 37,5 -tuntiseen työviikkoon siirtyminen tuli koskemaan koko tuotantotoimintaa. Vuoden 1996 jälkeen työsuhteeseen tulleita työntekijöitä ei ole kohdeltu eriarvoisesti, epätasapuolisesti eikä syrjivästi. koska he ovat solmineet työsopimuksensa 37,5 -tuntisesta työviikosta siihen liittyvin työehdoin ja toisaalta, koska he ovat neuvotelleet työsopimuksensa mukaisen palkan 37,5 -tuntinen työaika huomioiden. He ovat tienneet ja tunteneet vallitsevan tilanteen työsopimusta solmittaessa, ja sen että he eivät ole oikeutettuja työehtosopimuksen työajan tasaamislisään, koska eivät työskentele 8/40- tuntisessa työaikamuodossa. Kantajan väite, että työnantaja olisi 37,5 -tuntisen työaikamuodon käyttämisellä pyrkinyt ainoastaan kiertämään uusien työntekijöiden oikeutta työajan tasaamislisään, on täysin absurdi ja paikkaansa pitämätön. Viittaamme tältä osin edellä lausumaamme sopimuksen teon perusteista ja taustoista. Planmeca Oy:ssä ei ole ollut vuoden 1996 jälkeen tarjolla muuta kuin 7.5 -/ 37,5 -tuntista työtä uusien työntekijöiden solmiessa työsopimuksensa. Myös työntekijä puoli oli edellyttänyt asiasta sovittaessa, että työaikamuutos koskisi kaikkia yhtiön työntekijöitä. Vuoden 1996 jälkeen tulleet uudet työntekijät ovat olleet työsopimuslain mielessä täysiaikaisia työntekijöitä, eivätkä osa-aikaisia työntekijöitä kuten kantaja kanteessaan väittää (vrt. kantajan oheistama Turun hovioikeuden tuomio S 04/139; Lindex Oy - tapauksessa työntekijä teki 30-tuntista työviikkoa ja oli osa-aikainen) 37,5 - tuntinen työviikko ja 7,5 -tuntinen työpäivä lienevät tänä päivänä yleisimpiä täysiaikaisia työaikamuotoja maassamme. Tältäkään pohjin työsopimuslain 2
luvun 2 :n soveltaminen ei tule kyseeseen tapauksessa. Uusien työntekijöiden sovitut palkat ovat saattaneet sisältää aikapalkkaosuutta, joka on taulukkopalkkojen ja henkilökohtaisen osuuden päälle tulevaa palkan osaa. Osa palkatuista uusista työntekijöistä on hinnoitellut itsensä ja työpanoksensa kalliimmin työsopimusta solmittaessa kuin toiset. Syynä tähän voi olla monipuolisen ammattitaidon ohessa esimerkiksi hyvät suositukset. Kaikille työntekijöille ei voida maksaa kaikissa tilanteissa samaa palkkaa, vaikka lain tasapuolisen kohtelun edellytykset täyttyvätkin. Vuoden 1996 jälkeen tulleita uusia" työntekijöitä vastaajayhtiössä on liki 200 eli he ovat enemmistönä yrityksessä. 9,8 prosentin palkankorotuksen piiriin kuuluneiden työntekijöiden määrä on koko ajan vähenemässä. Tällaisia työntekijöitä kanteessa 05/22804 on listattu 64, joista joidenkin työsuhteet ovat jo päättyneet. Tilanne vastaajayrityksessä on täysin erilainen kuin kantajan viittaamassa Rovaniemen hovioikeuden tuomiossa, jossa syrjintä kohdistui kahteen (naispuoliseen) työntekijään, jotka työskentelivät täysin toisella (sopimus)alalla kuin vastaajayrityksen työntekijät. Tänä päivänä yrityksiä ostetaan ja myydään, luovutetaan ja fuusioidaan kiivaaseen tahtiin. Tältä pohjinkin saman yritysten työntekijöiden eri yritysalkuperää olevien työntekijöiden palkat ja työsuhteen ehdot saattavat poiketa toisistaan selvästi samaakin työtä tehtäessä, koska työnantaja ei voi
yksipuolisesti muuttaa työntekijöiden työsopimuksen ehtoja kulloistakin työnantajan linjaa vastaaviksi. Sekä työsopimuslaki että Teknologiateollisuuden työehtosopimus edellyttävät tasapuolisen kohtelun ja samanpalkkaisuusperiaatteen lähtökohdista yrityksiä mahdollisuuksien mukaan pyrkimään siihen, että olennaiset erot kuitenkin korjaantuisivat. KKO:n ratkaisun 2004:103 periaatteet soveltuvat myös Planmecan tapaukseen. Kantajan vaatimuksista Vastaajayhtiön vuonna 2004 suorittaman palkkarakenteen soveltamisvirheen korjaamisen myötä työnantajan edellytykset tasapuolisen ja oikeudenmukaisen palkkapolitiikan toteuttamiseen yhtiössä ovat entisestään parantuneet. Työntekijän palkkarakenteen mukainen palkka muodostuu tehtävän työn vaativuuteen perustuvasta työkohtaisesta palkanosasta, työntekijän henkilökohtaiseen panokseen ja pätevyyteen perustuvasta palkan osasta (henkilökohtainen osuus 3-20 %) sekä mahdollisesta aikapalkkaosuudesta. Tällainen 9,8 %:n palkankorotus - korvaus kuuluu aikapalkkaosuuteen. Osa korotuksesta kohdentuu ajan kuluessa työkohtaiseen palkan osuuteen ja osa henkilökohtaiseen palkan osuuteen, kun työtehtävät muuttuvat vaativammiksi ja/tai työntekijän pätevyys ja osaaminen lisääntyy. Yleiskorotukset niin ikään tasoittavat palkkausta työntekijöiden välillä. Eri aikaan ja erilaisin työsopimusehdoin tulleiden työntekijöiden työsuhteiden ehdot tasoittuvat ja muuttuvat vastaamaan enemmän kulloistakin työtä ja työsuoritusta ajan kuluessa. Kantajan vaatimukset 9,8 prosentin lisän maksamiselle kanteessa listana mainituille henkilöille heidän työsopimuksensa alkamisesta lukien/ 1.6.2001 alkaen, on täysin perusteeton ja määrältään kohtuuton. Ns. uusia työntekijöitä vastaajayhtiössä on liki 200, jotka kaikki eivät ole järjestäytyneet Metallityöväen Liittoon. Myöskin vaadittu vahvistaminen lisän huomioimisesta vuosiloma-ansioihin ja muihin keskituntiansiosta laskettaviin eriin, on niin ikään perusteeton. Tulemme ottamaan kantaa tarkemmin vaadittuihin määriin viimeistään valmisteluistunnossa.
3. Todistelu Kirjalliset todisteet ja liitteet Helsingissä 10.2.2006 Planmeca Oy Tulemme kuulemaan todistajina ainakin myynti- ja markkinointijohtajaa ja tuotantojohtajaa teemanaan tehdyt sopimukset, niiden sisältö, maksettu korvaus/ palkankorotus sekä ns. uudet sopimukset ja niiden sisältö, palkkarakenne ja tasapuolinen kohtelu. 1 Neuvotteluesitys 15.2.1996 2 Pöytäkirja 6.5.1996 3 Pöytäkirja 7.5.1996 4 Työsopimuksen muutos 10,5,1996 5 Työsopimuksen muutos14.10.1996 6 Pöytäkirja 17.10.1996 7 Työaikamuutos -ilmoitus 19.11.1996 8 Valtakirja Varaamme tässä yhteydessä mahdollisuuden nimetä asian valmistelevassa käsittelyssä lisää todistajia sekä esittää kirjallista todistusaineistoa. Laati Tuija Vehviläinen Oikeustieteen kandidaatti Helsingistä
PLANMECA PLANMED TL 09.02.96 KUTSU JA NEUVOTTELUESITYS YT -NEUVOTI'ELUUN 15.2.1996 klo 9.00 Jakelu: Työnantaja on päättänyt käynnistää YT-neuvottelut seuraavien ongelmien ratkaisemiseksi. - Siirtyminen 37,5 tuntiseen työviikkoon (tuotannon käyntihäiriöiden vähentämiseksi. - Käytännössä tämä merkitsee Pekkas-päivistä luopumista. - Työntekijöiden vuosiansioihin muutoksella ei ole vaikutusta. - Liukuvan työajan kokeilu. Yllämainitut neuvottelut koskevat kaikkia 40- tuntista työviikkoa tekeviä työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat kutsutut neuvotteluun, lisäksi kultakin osastolta toivotaan paikalle yhtä edustajaa. Neuvottelu pidetään ruokalassa. Lisätietoja asiasta antaa yhtiön lakimies ja allekirjoittanut. Tuotantojohtaja
Planmeca Oy Planmed Oy Pöytäkirja YT-neuvottelusta Aika 6.5.1996 klo 13.15 paikka Tuotantojohtajan työhuoneessa, Asentajankatu 6, 00810 Helsinki Läsnä tuotantojohtaja lakimies pääluottamusmies; PLM työsuojeluvaltuutettu; TSV 1 PLM esitti, että viime perjantain 3.5.96 äänestyksessä 30 oli puolesta ja 110 vastusti tehtyä ehdotusta pekkaspäivien" poistamisesta ja siirtymisestä 37,5 tunnin työviikkoon. 2 TSV esitti, että työajan tasaamislisän korvaava 5,8 %:n palkankorotus ei välttämättä jää kokonaan pysyväksi, koska siirrettäessä työntekijöitä korkeampiin työluokkiin leikataan henkilökohtaiset lisät pois. Menettely on sinänsä työehtosopimuksen mukainen, mutta aiheuttaa närää. Rahallista korvausta 2 % TSV piti pienenä. 3 TSV ja PLM totesivat, että esitystä ei hyväksytä, mutta että 4,2 :n korotuksella esitys hyväksyttäisiin. 4 Tuotantojohtaja kertoi, että työaikamuutoksesta tehdään yksilöllisiä sopimuksia. Tämän vaihtoehtona on tarjota sitä, että 7,8 %:n korotuksesta tehtäisiin oma palkkalaji. 5 TSV ja PLM kertoivat, että ehdotuksen hyväksymistä edistäisi oman palkkalajin luominen. He vahvistivat, että yksilöllisiin sopimuksiin on jonkin verran halukkuutta. 6 TSV kertoi, että työntekijät tuntevat työehtosopimusta huonosti, joka vaikeuttaa muutosten läpiviemistä. 7 PLM kertoi, että hän edellyttää enemmistöä äänestyksessä ennen kuin hän hyväksyy muutoksen. 8 Tuotantojohtaja muistutti, että helatorstain sisäänteosta on päätettävä torstaihin 9.5.96 mennessä. 9 sovittiin järjestettäväksi uusi äänestys ehdotuksesta, jota on muokattu niin, että 7,8 %:n korotuksesta tehdään oma palkkalaji. 10 Päätettiin kokoontua uuteen neuvotteluun huomenna 7.5.96 klo 9.00 Vakuudeksi: Tuotantojohtaja Lakimies Pääluottamusmies Työsuojeluvaltuutettu
Planmeca Oy pöytäkirja YT-neuvottelusta Planmeca Oy, Planmed Oy Aika 7.5.1996 klo 9.15 Paikka Tuotantojohtajan työhuoneessa, Asentajankatu 6, 00810 Helsinki Läsnä tuotantojohtaja lakimies pääluottamusmies, PLM työsuojeluvaltuutettu, TSV 1 TSV esitti, että eilisen äänestyksessä 35 % kannatti ja 65 % vastusti tehtyä muutettua ehdotusta "pekkaspäivien poistamisesta ja siirtymisestä 37,5 tunnin työviikkoon. 2 S TSV esitti, että talvilomien ajankohdan valitsemisen mahdottomuus "hiertää", Työpaikalla esiintyy muutenkin huonoa henkeä, asioita on vaikea hoitaa. 3 PLM esitti, että talvilomien sijoittaminen tehtäisiin vapaavalintaiseksi. 4 TSV arveli, että esitys olisi hyväksytty, jos palkankorotus olisi ollut 4 %. Vakuudeksi: Tuotantojohtaja Pääluottamusmies Lakimies Työsuojeluvaltuutettu
TYÖS0PIMUKSEN MUUTOS työntekijänä ja Planmeca Oy työnantajana sopivat työsopimuksen muutoksesta: Sopimuksen työaikaa koskevat määräykset muutetaan 27.5.1996 lähtien niin, että säännöllinen viikoittainen työaika on 37,5 tuntia. Tämän jälkeen noudatetaan 29.4.1996 päivättyä työtuntijärjestelmää. Tuntiansioon lisätään 5,8 %. Lisäksi tuntiansioon lisätään 2 % niin, että nyt tehtävä tuntiansion korotus on yhteensä 7.8 % aikapalkasta laskettuna. Työajan lyhennysvapaan johdosta maksettua tasaamislisää ei enää makseta. Edelleen todetaan, että siltä osin kuin työntekijä ei ole käyttänyt kalenterivuodelta 1996 kertyneitä työajan lyhennysvapaita (5 päivää), pidetään ne 17. jo 18. toukokuuta ja loput työntekijän itsensä valitsemina Päivinä kesäkuun loppuun mennessä. Helsingissä 10.5.1996 Planmeca Oy tuotantojohtaja Työntekijä