KIRJALLINEN KYSYMYS 246/2008 vp Korotetun palkkatuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Suomessa hallitukset ovat toimineet pitkäjänteisesti työttömyyden vähentämiseksi 1990-luvun huippuluvuista. Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman tilastokatsauksen mukaan työvoimatoimistoissa oli helmikuun lopussa 210 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 24 600 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli kuitenkin edelleen 46 700. Huolestuttavaa oli myös se, että työttömistä työnhakijoista alle 25- vuotiaita oli 20 900. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) säädetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja muuhun työhallinnon tarjoamaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Lain 5 :n mukaan työvoimatoimisto ja kunta ovat velvollisia laatimaan pitkään työttömänä olleelle henkilölle aktivointisuunnitelman, jolla tarkoitetaan työllistymisedellytyksiä ja elämänhallintaa parantavaa suunnitelmaa. Lain soveltamisala on kuitenkin sen 3 :ssä määritelty siten, että joidenkin pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkaiden on vaikea hyötyä luodusta tukimenetelmästä. Epätarkoituksenmukainen tilanne sekä kuntoutettavan että työnantajan kannalta syntyy silloin, kun työtoiminnalla kuntoutettavan henkilön elämäntilanteen kohentuminen ja elämänhallinnan paraneminen johtavat siihen, että edellytykset korotetun palkkatuen maksamiselle loppuvat. Työnantajan näkökulmasta henkilön kuntoutuminen ei kuitenkaan vielä ole niin pitkällä, ettei hänen työllistämisensä muodostaisi edelleenkin selkeätä taloudellista riskiä yrityksen kannalta. Varsinkin pienet työnantajat pitävät näiden henkilöiden työllistämistä liian suurena riskinä ilman korotettua palkkatukea. Kuntoutuvan työntekijän kannalta tuen putoaminen kuntoutuksen edetessä merkitsee työllistymismahdollisuuksien heikkenemistä, vaikka asian pitäisi olla päinvastoin. Päästäkseen työelämään henkilön on uudelleen pyrittävä vajaakuntoisen asemaan, jotta hän täyttäisi korkeamman palkkatuen saamisen ehdot. Järjestelmä ei palvele kenenkään etua ja synnyttää lopulta tarpeettomia kuluja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo muuttaa korotetun palkkatuen myöntämisehtoja paremmin työelämän tarpeita vastaaviksi? Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2008 Ilkka Kantola /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ilkka Kantolan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 246/2008 vp: Miten hallitus aikoo muuttaa korotetun palkkatuen myöntämisehtoja paremmin työelämän tarpeita vastaaviksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan julkisella työvoimapalvelulla edistetään ensisijaisesti työllistymistä avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen avulla. Toissijaisesti työllistymistä voidaan tukea työllisyysmäärärahojen avulla, jos työtön työnhakija ei työllisty tai sijoitu koulutukseen. Työllisyysmäärärahojen avulla pyritään tukemaan erityisesti nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten sekä vaikeasti työllistettävien henkilöiden työllistymistä. Palkkatuen myöntämisen edellytyksistä säädetään laissa. Palkkatuki muodostuu perusosasta ja lisäosasta. Perustuki on sekä kompensaatiota työttömyyden ja vajaakuntoisuuden aiheuttamasta alentuneesta tuottavuudesta että korvausta työnantajan normaalia suuremmasta panostuksesta työntekijän perehdyttämiseen ja ohjaamiseen. Työnantajalle voidaan myöntää palkkatuen perusosan lisäksi myös lisäosa, jonka myöntämisen erityisistä edellytyksistä on säädetty laissa. Korkeimmalla korotetulla palkkatuella tarkoitetaan vaikeasti työllistyvän työllistämiseksi myönnettävää tukea, joka on palkkatuki korotettuna lisäosalla, jonka määrä on enintään 90 prosenttia työllistämistuen perustuen määrästä. Lain mukaan perustuen lisäksi maksettavaa korkeinta korotettua palkkatukea voidaan myöntää ensisijaisesti vaikeasti työllistyvän henkilön työllistämiseksi. Vaikeasti työllistettävä on työtön työnhakija, joille on maksettu vähintään 500 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella tai työttömyyspäivärahaa vähintään 500 päivältä ja joka tukea myönnettäessä on oikeutettuja työmarkkinatukeen. Korkeinta korotettua palkkatukea voidaan myöntää sosiaalisille yrityksille myös vajaakuntoisen työttömän henkilön työllistämiseen. Palkkatukikauden enimmäiskesto on määritelty laissa. Palkkatuki vaikeasti työllistettävän tai vajaakuntoisen työllistämiseksi voidaan myöntää henkilöä kohden enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Korkein korotettu palkkatuki voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajaksi. Tämän ajanjakson jälkeen palkkatuki myönnetään perusosan suuruisena. Vuonna 2001 tuli voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Lakia sovelletaan aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen. Lain soveltamisalan piiriin kuuluvat työmarkkinatuen saajista ne, joille on laadittu julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 luvun 1 :ssä mainittu työnhakusuunnitelma ja 1. jotka ovat alle 25-vuotiaita ja ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 180 päivältä edeltäneiden 12 kuukauden aikana 2. jotka ovat alle 25-vuotiaita ja jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa sen enimmäisajan 3. jotka ovat 25 vuotta täyttäneitä ja ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 500 työttömyyspäivältä 4. jotka ovat 25 vuotta täyttäneitä ja ovat saaneet työttömyyspäivärahan enimmäisajan 2
Ministerin vastaus KK 246/2008 vp Ilkka Kantola /sd täyttymisen jälkeen työmarkkinatukea vähintään 180 työttömyyspäivältä. Työvoimatoimiston asiakaspalvelujärjestelmässä (URA) kuntouttavassa työtoiminnassa olevat ovat työvoiman ulkopuolella olevia työnhakijoita, mikä tarkoittaa, että heidän asiakkuutensa työvoimatoimistossa jatkuu. Jos henkilön toimeentulo kuntouttavan työtoiminnan aikana turvataan työmarkkinatuella, etuuden maksava Kansaneläkelaitos laskee ko. työmarkkinatukipäivät ns. aktiivipäiviin. Kuntouttava työtoiminta ei kerrytä työttömyyden perusteella maksettavia maksupäiviä. Muutos tehtiin 1.1.2006 osana työmarkkinatukijärjestelmän uudistamista. Koska korotetun palkkatuen myöntämisessä merkittävää on työttömyyden perusteella maksettavien työttömyysetuuksien maksupäivät, ei kuntouttavalla työtoiminnalla yli 25-vuotiaiden asiakkaiden kohdalla ole merkitystä ko. palkkatukimahdollisuuksien kannalta. Valtaosa kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista on jo kuntouttavan työtoiminnan aloittaessaan tullut kelpoiseksi korkeimpaan korotettuun palkkatukeen, koska heille on maksettu työttömyysturvaa työttömyyden perustella vähintään 500 päivää. Tämä kelpoisuus heillä säilyy myös kuntouttavan työtoiminnan päättymisen jälkeen. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen ei poista (nollaa) aiemmin kertyneitä passiivisen työttömyysturvan maksupäiviä. Vuonna 2007 25 vuotta täyttäneitä kuntouttavassa työtoiminnassa aloitti 13 753. Ainoastaan niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka haluavat osallistua kuntouttavaan työtoimintaan ennen määräaikojen täyttymistä, pääseminen korkeimmalle korotetulle palkkatuella hankaloituu. Tällainen vapaaehtoinen kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen ei kuitenkaan ole yleistä. Kuntouttavan työtoiminnan muuttuminen aktiivitoimenpiteeksi (=KELA ei laske passiivipäiviin) hidastaa kohderyhmässä 1 mainittujen alle 25-vuotiaiden työmarkkinatuen saajien mahdollisuuksia päästä palkkatuella työpaikkaan, jossa työnantaja tavoittelee korkeinta korotettua palkkatukea. Vuonna 2007 kuntouttavassa työtoiminnassa aloittaneita alle 25-vuotiaita oli 634. Julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa sekä työ- ja elinkeinoministeriön linjauksissa sekä valtion talousarviossa on turvattu nuorten työllistymisen edistäminen muilla tavoin. Jos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön nuori on saanut työmarkkinatukea yhtäjaksoisesti 65 päivältä, voidaan hänen työllistämisen edistämiseksi käyttää työmarkkinatukea palkkatuen perustukena jo kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. Nuorten yhteiskuntatakuussa alle 25-vuotiaan nuoren kanssa laaditaan yksilöity työnhakusuunnitelma ennen kolmen kuukauden työttömyyden täyttymistä ja taataan julkisen työvoimapalvelun aktiivitoimenpide, jos nuori ei työllisty muuten tai lähde koulutukseen. Valtion talousarviossa on varattu lisämäärärahaa vuodelle 2008 nuorten työllistämiseen palkkatuella. Korkeimman korotetun palkkatuen myöntämisehtoja on muutettu viimeksi sosiaalisiin yrityksiin työllistämisen osalta vuonna 2007. Hallitusohjelman linjaus työllisyysmäärärahojen kohdentaminen yrityksissä tapahtuvaan palkkatukityöllistämiseen on yksi vastaus työmarkkinoiden saatavuusongelmiin ja vastaa siten työelämän tarpeita. Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2008 Työministeri Tarja Cronberg 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 246/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Ilkka Kantola /sd: Hur ämnar regeringen ändra villkoren för beviljande av förhöjd lönesubvention, så att de bättre ska motsvara arbetslivets behov? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om offentlig arbetskraftsservice främjas genom offentlig arbetskraftsservice i första hand sysselsättning på den öppna arbetsmarknaden, antingen direkt eller genom utbildning. I andra hand kan sysselsättning stödjas med hjälp av sysselsättningsanslag, om den arbetslösa arbetssökande inte blir anställd eller placerad i utbildning. Med sysselsättningsanslag försöker man i synnerhet stödja sysselsättningen bland unga, långtidsarbetslösa och funktionshindrade samt svårsysselsatta personer. Villkoren för beviljande av lönesubvention föreskrivs i lag. Lönesubvention består av en grunddel och en tilläggsdel. Stödets grunddel är såväl kompensation för nedsatt produktivitet till följd av arbetslöshet och funktionshinder som ersättning för att arbetsgivaren måste satsa mer än i vanliga fall på inskolningen och handledningen av den anställda. Förutom lönesubventionens grunddel kan arbetsgivaren också beviljas tilläggsdelen. De särskilda villkoren för beviljande av tilläggsdelen föreskrivs i lag. Med högsta förhöjda lönesubvention avses subvention som beviljas för sysselsättande av en svårsysselsatt person. Den består av lönesubvention förhöjd med tilläggsdelen, vars belopp är högst 90 procent av sysselsättningsstödets grunddel. Enligt lagen kan högsta förhöjda lönesubvention, som betalas utöver stödets grunddel, beviljas i första hand för sysselsättande av en svårsysselsatt person. En svårsysselsatt person är en arbetslös arbetssökande som fått arbetsmarknadsstöd på grund av arbetslöshet för minst 500 dagar eller arbetslöshetsdagpenning för minst 500 dagar, och som vid beviljandet av stödet är berättigad till arbetsmarknadsstöd. Sociala företag kan beviljas högsta förhöjda lönesubvention också för sysselsättande av en funktionshindrad arbetslös person. Den maximala längden på perioden med lönesubvention fastställs i lag. Lönesubvention för sysselsättande av en svårsysselsatt eller funktionshindrad person kan per person beviljas för högst 24 månader i sänder. Högsta förhöjda lönesubvention kan beviljas för högst 12 månader. Efter denna tidsperiod beviljas lönesubvention upp till grunddelens belopp. Lagen om arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte trädde i kraft år 2001. Lagen tillämpas i fråga om utarbetande av aktiveringsplaner och anordnande av arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte. Lagens tillämpningsområde innefattar sådana mottagare av arbetsmarknadsstöd för vilka man har utarbetat en jobbsökarplan enligt 5 kap. 1 i lagen om offentlig arbetskraftsservice och 1. som inte har fyllt 25 år och som på grund av arbetslöshet har fått arbetsmarknadsstöd för minst 180 dagar under de senaste 12 kalendermånaderna 2. som inte har fyllt 25 år och som har fått arbetslöshetsdagpenning under den maximala tiden 3. som har fyllt 25 år och som har fått arbetsmarknadsstöd för minst 500 arbetslöshetsdagar 4. som har fyllt 25 år och som efter den maximala tiden med arbetslöshetsdagpenning har fått 4
Ministerns svar KK 246/2008 vp Ilkka Kantola /sd arbetsmarknadsstöd för minst 180 arbetslöshetsdagar. I arbetskraftsbyråns kundservicesystem (URA) är de som deltar i arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte arbetssökande som inte hör till arbetskraften, vilket innebär att kundförhållandet mellan dem och arbetskraftsbyrån fortsätter. Om personens utkomst under arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte tryggas med arbetsmarknadsstöd, inräknar Folkpensionsanstalten, som betalar förmånen, dagarna med arbetsmarknadsstöd i de s.k. aktiva dagarna. Arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte räknas inte till godo när man beräknar de dagar för vilken förmån betalas på grund av arbetslöshet. Ändringen gjordes den 1 januari 2006 som en del av reformen av systemet med arbetsmarknadsstöd. Eftersom de dagar med arbetslöshetsförmåner som betalas på grund av arbetslöshet har betydelse vid beviljandet av förhöjd lönesubvention, har inte arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte betydelse med tanke på möjligheterna att få lönesubvention beträffande kunder som har fyllt 25 år. De flesta av dem som deltar i arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte har redan när de påbörjar arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte blivit berättigade till högsta förhöjda lönesubvention, eftersom de fått utkomstskydd för arbetslösa på grund av arbetslöshet för minst 500 dagar. De är fortfarande berättigade till det efter att de avslutat arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte. Deltagandet i arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte raderar (nollställer) inte de tidigare passiva dagarna med utkomstskydd för arbetslösa som räknas till godo. Under 2007 inledde 13 753 personer som fyllt 25 år arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte. Det blir svårare att få högsta förhöjda lönesubvention endast för sådana av dem som är berättigade till arbetsmarknadsstöd som vill delta i arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte innan de förelagda tiderna har gått ut. Sådant frivilligt deltagande i arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte är dock inte vanligt. Att arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte blir en aktiv åtgärd (=FPA inräknar inte tiden i de passiva dagarna) fördröjer möjligheterna för de under målgrupp 1 nämnda personer som inte fyllt 25 år och som får arbetsmarknadsstöd att få en sådan arbetsplats med lönesubvention, där arbetsgivaren har siktet inställt på högsta förhöjda lönesubvention. Under 2007 fanns det 634 personer som inte fyllt 25 år som hade påbörjat arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte. Främjandet av sysselsättningen av unga personer säkerställs på andra sätt i lagen om offentlig arbetskraftsservice samt i arbets- och näringsministeriets riktlinjer såväl som i statsbudgeten. Om en arbetslös ung person som är berättigad till arbetsmarknadsstöd har fått arbetsmarknadsstöd utan avbrott för 65 dagar, kan man för att främja hans eller hennes sysselsättning använda arbetsmarknadsstöd som lönesubventionens grunddel redan efter tre arbetslöshetsmånader. Inom samhällsgarantin för unga utarbetas en specificerad jobbsökarplan tillsammans med en ung person som inte fyllt 25 år innan arbetslösheten varat i tre månader och garanteras en aktiv åtgärd inom offentlig arbetskraftsservice, om den unga personen inte blir sysselsatt på annat sätt eller påbörjar utbildning. I statsbudgeten har tillläggsanslag för lönesubventionerad sysselsättning av unga personer reserverats för 2008. Villkoren för beviljande av högsta förhöjda lönesubvention har senast ändrats år 2007 i fråga om sysselsättande i sociala företag. I regeringsprogrammet ingår en riktlinje som gäller allokering av sysselsättningsanslag för lönesubventionerad sysselsättning i företag, vilket är ett svar på tillgångsproblemen på arbetsmarknaden, och svarar således mot arbetslivets behov. Helsingfors den 20 april 2008 Arbetsminister Tarja Cronberg 5