Millä työkaluilla maan kasvukuntoa hoitamaan 2016? Tuomas Mattila,

Samankaltaiset tiedostot
Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon. Tuomas Mattila , Siilinjärvi

Kolme askelta parempaan maan kasvukuntoon. TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Miten luodaan hyvät edellytykset maan biologialle? Tuomas Mattila Tutkija-viljelijä-kokeilija Pälkäne

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

RaHa-hankeen kokemuksia

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

OSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Kasvutekijät ja maanhoidon vaikutuskohteet

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kasvuohjelmaseminaari

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Esityksen sisältö Rajala: Kasvukunnon hoito ilmastoviisautta

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

MegaLab tuloksia 2017

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

OSMO-hankkeen onnistumisia kasvukunnon hoidossa

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maan kasvukunto ja orgaaninen lannoitus

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Transkriptio:

Millä työkaluilla maan kasvukuntoa hoitamaan 2016? Tuomas Mattila, 4.2.2016

Kannattaako kasvukunnon hoito? Budjetointi: Tulot (80 000 ) Yritysvoitto 50% (40 000 ) Budjetti 50% (40 000 ) Kehittävät menot Pakolliset menot Ylläpitomenot Väärät menot

Kannattaako kasvukunnon hoito? Budjetointi: Tulot (80 000 ) Yritysvoitto 50% (40 000 ) Budjetti 50% (40 000 ) Kehittävät menot Pakolliset menot Ylläpitomenot Väärät menot 14 000 14 000 13 000 41 000

Esimerkkejä Muokkauksen keventäminen/kylvöäes: investointi 2000, säästö 1200 /vuosi (60 %) Reunaojien avaus: Investointi 700, tuotto 1500 /vuosi (214 %) Ongelmalohkojen tuhkalannoitus Investointi 800, tuotto 1700 /vuosi (212 %) Puimurin lisävarustelu Investointi 1500, säästö 500 /vuosi (33%)

Miten tulee tehtyä? 1. Ongelmien havainnointi 2. Ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus 3. Ratkaisujen valinta 4. Toteutuksen seuranta 3-5 asiaa kuntoon vuodessa (40 asiaa vuodesta 2006)

Kasvukunnon hoitosuunnitelma Toimenpiteet Tila Vuosi Kemiallinen tila Kemiallinen tila Kalkki ja maanparannus Hivenet Pelto KVK ph Ca/Mg P K B, S Zn, Cu Mn Pelto Aine Ala t/ha /t Seos /ha Aalto 10-1 -1 1 1 1 Aalto Puun tuhka 2 8 20 320 0 Koivuniemi 9,5 1 1 1 1 1 Koivuniemi 9 0 0 Kotipelto, ylä 13 1 1 1 1 1 1 Kotipelto, ylä 12 0 K, S 46 552 Kotipelto, rinne 16 1 1 Kotipelto, rinne 6 0 B,S,K,Zn 80 480 Kotipelto, ala 21 1 1 1 1 Kotipelto, ala 8 0 B,S,K 40 320 Kotipelto 3 16 1 Kotipelto 3 0 0 0 Takamaa 23 1 1 1 Takamaa Puun tuhka 3 5 20 300 0 Kulmala 20 1 1 1 1 1 1 Kulmala 12 0 K, Mg, B, S, Zn, C 120 1440 Lammensivu 13 1 1 1 Lammensivu 5 0 B, S, Zn, Cu 60 300 Kotipelto, omena 10 1 1 1 1 Kotipelto, omena 1 0 Mg,B,S,Zn,Cu,Mn 100 100 KP, suoja 23 1 KP, suoja 0 0 0 K, luonnonhoito 5 1 1 1 K, luonnonhoito 0 0 0 Takapelto 9-1 1 1 1 Takapelto Puun tuhka 3 8 20 480 0 Fyysinen tila Fyysinen tila Ojitus, jankkurointi Kaluston uusiminen Pelto Maalaji Reunaoj at Salaojat Tiivisty mä Pinnan muoto Muokkausta pa Muokkaustapa Pelto Toimenpide Ala /ha Hankinta Aalto Kevyt 1 1 Kultiv. Aalto 0 - Tine drill kylvökone 2000 Koivuniemi Kevyt 1 1 1 2 Koivuniemi Reunaojat auki 1 100 100 Etuparipyörät 1500 Kotipelto, ylä Keskiraskas 1 3 Kotipelto, ylä 0 - Kotipelto, rinne Keskiraskas 1 4 Kotipelto, rinne 0 - Kotipelto, ala Keskiraskas 1 1 Tiivistyskertoimet Kotipelto, areunaojat auki 1 100 100 Kotipelto 3 Keskiraskas 1 1 kpa 35 cm Kotipelto 3 Reunaojat auki 1 100 100 Takamaa Keskiraskas 1 1 1 Traktori 45 Takamaa Muotoilu 1 200 200 Kulmala Keskiraskas 1 1 1 Traktori 60 Kulmala Reunaojat auki 1 100 100 Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 LammensivReunaojat auki 1 100 100 Kotipelto, omena Kevyt 1 Vaunu 100 Kotipelto, omena 0 - KP, suoja Keskiraskas 1 1 1 Vaunu 120 KP, suoja Reunaojat auki 1 100 100 K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, luonnonhoito 0 - Takapelto Kevyt 1 1 1 Takapelto Reunaojat auki 1 100 100 Biologinen tila Biologinen tila Pelto Multavuus%Juuret Madot Muruk estävy ys Haju Kierto ha Viljelykierron muutokset Aalto 4 1 1 1 1 Nurmi 25 0 Koivuniemi 4 Vilja 50 0 Kotipelto, ylä 2 Juurekset 0 Kotipelto, rinne 3,8 Palkoviljat 0 Kokonaiskustannus /ha Kotipelto, ala 4 1 Kerääjäkasvit 50 0 Kaikki 8 692 116 Kotipelto 3 4 333 kg C/ha 0 Top 5 4 050 32 Takamaa 4 1 Multavuus 24 vuotta Top 5 toimenpiteet Kulmala 4 1 muutos 1% Toimenpide Oletettu vaikutus Seuranta Lammensivu 4 Koko tilan hiilensidonta 1 Tuhka 1100 Parempi kasvu Puutosoireet Kotipelto, omena 4 92 t CO2/vuosi 2 Reunaojat auki 700 Vesitalous Lapioanalyysi, tasaisuus KP, suoja 4 Vastaa suomalaisia kotitalouksia 3 Boori 750 K, luonnonhoito 4 7 kotitaloutta 4 Paripyörät 1500 Takapelto 4 1 1 1 1 5 Form: Tuomas Mattila http://www.luonnonkoneisto.fi Creative Commons Attribution 4.0 licence Form: Tuomas Mattila http://www.luonnonkoneisto.fi Creative Commons Attribution 4.0 licence

Toimenpiteiden valinta Fiilis? Paukut Suunta (Katetuotto) (Vertailu) Heikko lenkki Perimmäinen syy

Mistä aloittaa? Perimmäiset syyt? Alhainen liukoisen fosforin pitoisuus Miksi? Biologinen aktiivisuus heikkoa Miksi? Maa tiivistynyt Miksi? Pelto kuivuu liian myöhään kevätkylvöille» Miksi? Reunaojat eivät vedä Miksi? Ei säännöllistä huoltosuunnitelmaa.

Mistä aloittaa? Perimmäiset syyt? Alhainen liukoisen fosforin pitoisuus Miksi? Biologinen aktiivisuus heikkoa Miksi? Maa tiivistynyt Miksi? Pelto kuivuu liian myöhään kevätkylvöille» Miksi? Reunaojat eivät vedä Miksi? Ei säännöllistä huoltosuunnitelmaa. FOSFORI- LANNOITUS FOSFORI- MIKROBIT JANKKURI SYYSVILJAT PERKAUS JOHTAMINEN

Seuranta Tammi-maalis Suunnittele Huhti-kesä Valmistele Heinä-Syys Sadonkorjuu Loka-Joulu Viimeistele Tilan kehittäminen Ojien korjaus Tilan pyörittäminen Siemen & lannoitetilaus, veroilmoitus, huollot Kevätkylvöt, nurmien täydennys + niitto Nurmien niitto, kesannointi, syysviljojen kylvö, puinti Muokkaukset, kirjanpito, huolto Sivuelinkeinot Taloremontti Oma ja perheaika Puoliväli- ja loppuloma Puoliväli- ja loppuloma Puoliväli- ja loppuloma Puoliväli- ja loppuloma

Mitä näistä teette jo? Miten toimii? 1. Ongelmien havainnointi 2. Ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus 3. Ratkaisujen valinta 4. Toteutuksen seuranta 3-5 asiaa kuntoon vuodessa (40 asiaa vuodesta 2006)

Kemiallinen tila Kemiallinen viljavuus: kalkitus, maanparannus ja hivenet Kasvukunnon hoitosuunnitelma Tila Vuosi Kem Pelto KVK ph Ca/Mg P K B, S Zn, Cu Mn Pelto Aalto 10-1 -1 1 1 1 Aalto Koivuniemi 9,5 1 1 1 1 1 Koivu Kotipelto, ylä 13 1 1 1 1 1 1 Kotip Kotipelto, rinne 16 1 1 Kotip Kotipelto, ala 21 1 1 1 1 Kotip Kotipelto 3 16 1 Kotip Takamaa 23 1 1 1 Takam Kulmala 20 1 1 1 1 1 1 Kulm Lammensivu 13 1 1 1 Lamm Kotipelto, omena 10 1 1 1 1 Kotip KP, suoja 23 1 KP, s K, luonnonhoito 5 1 1 1 K, luo Takapelto 9-1 1 1 1 Takap Fyysinen tila Reunaoj Tiivisty Pinnan Muokkausta Fyy

Laiha, lihava vai laihava maa Maan kyky pidättää ravinteita: kationinvaihtokapasiteetti KVK > 25 KVK < 10

Savi ja multavuus määräävät KVKn

Ca:Mg suhteet

Ca:Mg ja maan rakenne Paljon Ca: aggregointi Paljon Mg: dispersio Dontsova ja Norton, 2001.

Ca:Mg ja eroosio Liian korkea Mg suhde lähes tuplaa eroosionopeuden (sadetuskokeessa) Dontsova ja Norton, 2001.

Ylikalkitus Kalkituksen jälkeen Yläosa: - Pölisevä - Löyhä Ca > 80% Alaosa: - Tahmea - Heikosti muokkautuva Ca < 60%

Kationitasapainolaskuri Versio 1.00 CC Attribution-ShareAlike 4.0 lisenssi Tuomas Mattila, Osuuskunta Luonnonkoneisto luonnonkoneisto.fi Analyysitulokset mg/l % saturaatio Näyte ph Ca Mg K Na KVK Ca Mg K Na Esimerkki1 6 2600 600 260 60 rmhss 24 55% 21% 3% 1% Esimerkki2 7,5 2600 150 80 60 rmhht 15 86% 8% 1% 2% Esimerkki3 6,6 1800 800 300 60 mhss 19 48% 36% 4% 1% Esimerkki 4 6,5 1800 210 200 60 13 69% 13% 4% 2% Kotipelto, ylä 7,2 1950 51 82 18 11 90% 4% 2% 1% Takapelto 6,4 3000 840 270 60 27 56% 26% 3% 1% Kotipelto, ylä, uusi 7,1 2224 81 107 60 13 87% 5% 2% 2% Mg; 4% K; 2% Na; 1% Muut ; 3% K; 3% Na; 1% Muut ; 14% Ca; 90% Mg; 26% Ca; 56%

Mitä tälle pellolle pitäisi tehdä? Kationinvaihtokyky 26 cmol/l rmhts Na K Mg Ca -1500-1000 -500 0 500 1000 1500 Lisäys/poisto (kg/ha) Kalkitus kalsiitilla: 3,6 t/ha ph 6,6-6,7. Kalkitus luomukipsillä : 6 t/ha.

Mitä tälle pellolle pitäisi tehdä? Ylikalkittu lohko ph 7,2. Kationinvaihtokyky 10,8 cmol/l. mhht Mg; 4% K; 2% Na; 1% Muut ; 3% Ca; 90%

Mitä tälle pellolle pitäisi tehdä? ph 7,2. Kationinvaihtokyky 10,8 cmol/l. mhht Ylikalkittu lohko Na K Mg Ca -1500-1000 -500 0 500 Lisäys tai poisto (kg/ha) Hyvä ph taso 6,6. Noin 500 kg/ha rikkiä = 260 /ha. Toistuva patenttikali (Mg, K) + hivenlannoitus Rikin sijoituslannoitus 200 kg/ha = 100 /ha

Kationinvaihtokyvyn lisäys Hyvän viljavuuden raja 40 t orgaanista ainesta/ha Nykyviljelykierrolla menee noin 40-50 vuotta tähän.

8 t/ha biohiiltä + vuosi VLN + 200 kg/ha patenttikalia ph 7,2. Kationinvaihtokyky 10,8 cmol/l. mhht ph 7,1. Kationinvaihtokyky 12,72 cmol/l. mhht Mg; 4% K; 2% Na; 1% Muut ; 3% Mg; 5% K; 2% Na; 2% Muut ; 3% Ca; 90% Ca; 87% Kananlantakompostia, pintamuokkaus pinnassa ph 6,5

Korjaavat toimenpiteet 1) Jos ph liian alhainen, kalkitaan Kalkitusaine valitaan siten, että: Jos Mg on yli 20% ei enempää Mg Jos kaliumista on pulaa, harkitaan biotiittia/tuhkaa Jos Mg on alhainen, dolomiittia Jos kationinvaihtokyky on alhainen, lisätään biohiiltä, biotiittiä tai kuituja 2) Jos ph on jo korkea, mutta Mg liikaa tai kalsiumia liian vähän, käytetään kipsiä 3) Kaliumin, magnesiumin ja rikin hienosäätö vuotuislannoituksella 4) Hivenlannoitus

Käytännön kysymyksiä Millaisia ongelmia on omalla tilallasi? Millä lohkoilla? Voisiko kalkituksesta tai ravinteidenpidätyksen lisäämisestä olla hyötyä?

Täydennyslannoituksen keinoja 1 mg/l = 2 kg/ha Boori: Rakeinen boraatti n. 15 kg/ha Kupari / sinkki: rakeinen sinkki tai kupari, nestemäinen lannoitus sulfaateilla Mangaani: siemenpeittaus Magnesium ja kalium: patenttikali, lehtilannoitus

Hivenlannoitus onnistuu siemenpinnoituksella Kauran pintaan: - mangaanisulfaattia 800 g/ha - sinkkisulfaattia 1000 g/ha - merilevää 1:300 laimennoksella 6,5 /ha Mikrobilimaa Poistuma sadossa: 220 g Mn/ha, 140 g Zn/ha

Kotipelto, ylä 13 1 1 1 1 1 1 Kotipe Kotipelto, rinne Fysikaalinen 16 viljavuus 1 1 Kotipe Kotipelto, ala 21 1 1 1 1 Kotipe Kotipelto 3 16 1 Kotipe Takamaa 23 1 1 1 Takam Koneketjut: muokkauksen minimointi Kulmala 20 1 1 1 1 1 1 Kulma Lammensivu 13 1 1 1 Lamm Kotipelto, Tiivistymisen omena 10 välttäminen 1 1 1 1 Kotipe KP, suoja 23 1 KP, s K, luonnonhoito Pinnanmuotoilu 5 1 1 1 K, luo Takapelto 9-1 1 1 1 Takap Vesitalous Fyysinen tila Fyy Pelto Maalaji Reunaoj at Salaojat Tiivisty mä Pinnan muoto Muokkausta pa Muokkaustapa Pelto Aalto Kevyt 1 1 Kultiv. Aalto Koivuniemi Kevyt 1 1 1 2 Koivun Kotipelto, ylä Keskiraskas 1 3 Kotipe Kotipelto, rinne Keskiraskas 1 4 Kotipe Kotipelto, ala Keskiraskas 1 1 Tiivistyskertoimet Kotipe Kotipelto 3 Keskiraskas 1 1 kpa 35 cm Kotipe Takamaa Keskiraskas 1 1 1 Traktori 45 Takam Kulmala Keskiraskas 1 1 1 Traktori 60 Kulma Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 Lamm Kotipelto, omena Kevyt 1 Vaunu 100 Kotipe KP, suoja Keskiraskas 1 1 1 Vaunu 120 KP, s K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, luo Takapelto Kevyt 1 1 1 Takap

Syväkuohkeutus on hyväksi

Pintatiivistymiä varottava 2013 2014 2015 Tiivistymä, ei matoja Hyvä? Tiivistymä

Paripyörät ehkäisevät tiivistymistä tehokkaasti Ristikudos, paripyörä Vyörengas Mammuttirengas Paripyörät

Tiivistymisriski Tiivistymisriski Tiivistymisriski Alhainen tiivistymisriski Riski kostealla maalla ajettaessa Rajoita ajo ainoastaan kuiviin oloihin Ohjaa ajo urille, pysy peltoteillä Puimuri Muokkaustraktori Kylvötraktori

Tiivistymisriski Tiivistymisriski Tiivistymisriski Onko tarvetta lisärengastukselle?

Miksi maata muokataan? Sopivasti ilmaa maahan Sopivasti vesitilaa ja veden imeytymistä Don Schriefer: From the soil up, 1984 Sopiva ravinteiden vapautuminen ja sijainti maassa + Rikkakasvien torjunta

13 min/ha 24 min/ha Kilpiän tilan päämuokkausketju, osa 1. Rukiin aluskasviin + Kalusto: 24 000 Vetotehon tarve: 100 hv Konetyö: 1,2 h/ha 12 min/ha 23 min/ha +

Päämuokkausketju, osa 2. + Kalusto: 24 000 Vetotehon tarve: 100 hv Konetyö: 1,5 h/ha

Savimaat: luontaisen rakenteen käyttö Kyntö - Kyntö mahdollisimman matalaan, välttää kokkareita - Tiivistä pinta: kokkareet rikki ja lisää pinta-alaa, tasaisempi kosteus - Varo pinnan kuivumista

Savimaat: luontaisen rakenteen käyttö Kevytmuokkaus - Muokkaus murustuvassa kerroksessa - Vähittäinen muokkauksen syventäminen (top-down) - Kyntöanturat pois ensimmäisessä muokkauksessa vähemmän kokkareita - Tiivistä muokkauksen jälkeen - Muokkaa mahd. pian puinnin jälkeen, säästää kosteutta

Kevyet maat: rakenteen vakiinnuttaminen Kyntö - Kyntö mahdollisimman matalaan, mutta pintatiivistymät poistaen - Kynnä lähellä kylvöä, tiivistä heti - Varo kuorettumista, älä ylimuokkaa

Kevyet maat: rakenteen vakiinnuttaminen Kevytmuokkaus - Käytä juuria ja kasvijätettä rakenteen säilyttämiseksi - Muokkaa matalaan ja juuri ennen kylvöä - Älä muokkaa tai tiivistä liikaa - Jos jankkuroit, tee se juuri ennen kylvöä

Muokkausketju Kyntö syksyllä Tasaus keväällä 3 x joustopiikkiäestys Kylvö Jyräys Mitä tekee savimaalla? Mitä tekee hiesumaalla?

Muokkausketjun arviointi Kirjoita nykyinen muokkausketjusi Mitä se tekee vesitilalle, ilmatilalle, ravinteiden vapautumiselle ja rikkakasveille? Miten se sopii peltosi maalajeille? Mitä pitäisi korjata?

Kulmala Keskiraskas 1 1 1 Traktori 60 Kulm Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 Lam Kotipelto, omena Kevyt Biologinen viljavuus 1 Vaunu 100 Kotip KP, suoja Keskiraskas 1 1 1 Vaunu 120 KP, K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, lu Takapelto Kevyt 1 1 1 Taka Biologinen tila Viherpeite Hiilensidonta Pelto Multavuus%Juuret Madot Bio Muruk estävy ys Haju Kierto ha Vilje Aalto 4 1 1 1 1 Nurmi 25 Koivuniemi 4 Vilja 50 Kotipelto, ylä 2 Juurekset Kotipelto, rinne 3,8 Palkoviljat Kotipelto, ala 4 1 Kerääjäkasvit 50 Kotipelto 3 4 333 kg C/ha Takamaa 4 1 Multavuus 24 vuotta Kulmala 4 1 muutos 1% Lammensivu 4 Koko tilan hiilensidonta Kotipelto, omena 4 92 t CO2/vuosi KP, suoja 4 Vastaa suomalaisia kotitalouksia K, luonnonhoito 4 7 kotitaloutta Takapelto 4 1 1 1 1

Biologisen tuottavuuden lisäys Aika x Lehtiala x Peittävyys = Yhteytys Kerääjäkasvit Syyskasvit Monivuotiset Laji Lajike Seokset Seokset Tiheys Hajakylvö

Typensidonta Rapautuminen Huuhtoutumisen esto Mururakenne Tautikierteen katkaisu Biologia Rikkakasvit

OHRA KAURA OHRA KAURA OHRA VLN VLN RUIS PAPU KAURA VLN RUIS KAURA Tehtävä: miltä oma kiertosi näyttää?

Lierot 1, 3 L. rubellus A. caliginosa 2. L. terrestris

Lierojen vaikutus Hyvä lieropopulaatio tuottaa 20-80 m3 /ha lantaa Lisää ph, N, P, K, Ca, hivenravinteet Murukestävyys ja mikrobiaktiivisuus paranee 200 lieroa/ m2 = 20 mm salaojaputki =

Matojen lisääminen Aldo Leopold: Joka laji tarvitsee kodin: ruokaa, vettä ja suojan. Ruokaa: Kasvijätteet maan pinnalla (noin 300 kg/ha/kk rehuntarve) Suojaa: Muokkaus rikkoo käytävät ja tappaa lieroja Muokkaa vain kun maa on kuivaa tai jäässä, tai madot eivät vielä aktiivisia keväällä

Sukupolviaika 90 päivää = 2 sukupolvea/kesä 8420 kpl 150 päivää = 1 sukupolvi 420 kpl 500 päivää = 0,5 sukupolvea 20 kpl Isojen lierojen kasvatus vie aikaa. Muokkaus joka 5 vuosi pitää populaation alhaisena.

Montako lajia seokseen? Menoken farm / NRCS Ray Archuleta

Kehityskohteita? Onko viljelykierrossa muutettavaa? Kasvilajeja, seoksia Millä saa lisää kasvipeitteisyyttä?

Yhteenveto Kasvukunnon hoitosuunnitelma Toimenpiteet Tila Vuosi Kemiallinen tila Kemiallinen tila Kalkki ja maanparannus Hivenet Pelto KVK ph Ca/Mg P K B, S Zn, Cu Mn Pelto Aine Ala t/ha /t Seos /ha Aalto 10-1 -1 1 1 1 Aalto Puun tuhka 2 8 20 320 0 Koivuniemi 9,5 1 1 1 1 1 Koivuniemi 9 0 0 Kotipelto, ylä 13 1 1 1 1 1 1 Kotipelto, ylä 12 0 K, S 46 552 Kotipelto, rinne 16 1 1 Kotipelto, rinne 6 0 B,S,K,Zn 80 480 Kotipelto, ala 21 1 1 1 1 Kotipelto, ala 8 0 B,S,K 40 320 Kotipelto 3 16 1 Kotipelto 3 0 0 0 Takamaa 23 1 1 1 Takamaa Puun tuhka 3 5 20 300 0 Kulmala 20 1 1 1 1 1 1 Kulmala 12 0 K, Mg, B, S, Zn, C 120 1440 Lammensivu 13 1 1 1 Lammensivu 5 0 B, S, Zn, Cu 60 300 Kotipelto, omena 10 1 1 1 1 Kotipelto, omena 1 0 Mg,B,S,Zn,Cu,Mn 100 100 KP, suoja 23 1 KP, suoja 0 0 0 K, luonnonhoito 5 1 1 1 K, luonnonhoito 0 0 0 Takapelto 9-1 1 1 1 Takapelto Puun tuhka 3 8 20 480 0 Fyysinen tila Fyysinen tila Ojitus, jankkurointi Kaluston uusiminen Reunaoj Tiivisty Pinnan Muokkausta Pelto Maalaji at Salaojat mä muoto pa Muokkaustapa Pelto Toimenpide Ala /ha Hankinta Aalto Kevyt 1 1 Kultiv. Aalto 0 - Tine drill kylvökone 2000 Koivuniemi Kevyt 1 1 1 2 Koivuniemi Reunaojat auki 1 100 100 Etuparipyörät 1500 Kotipelto, ylä Keskiraskas 1 3 Kotipelto, ylä 0 - Kotipelto, rinne Keskiraskas 1 4 Kotipelto, rinne 0 - Kotipelto, ala Keskiraskas 1 1 Tiivistyskertoimet Kotipelto, areunaojat auki 1 100 100 Kotipelto 3 Keskiraskas 1 1 kpa 35 cm Kotipelto 3 Reunaojat auki 1 100 100 Takamaa Keskiraskas 1 1 1 Traktori 45 Takamaa Muotoilu 1 200 200 Kulmala Keskiraskas 1 1 1 Traktori 60 Kulmala Reunaojat auki 1 100 100 Lammensivu Keskiraskas 1 1 Puimuri 75 LammensivReunaojat auki 1 100 100 Kotipelto, omena Kevyt 1 Vaunu 100 Kotipelto, omena 0 - KP, suoja Keskiraskas 1 1 1 Vaunu 120 KP, suoja Reunaojat auki 1 100 100 K, luonnonhoito Kevyt 1 Kylvökone 40 K, luonnonhoito 0 - Takapelto Kevyt 1 1 1 Takapelto Reunaojat auki 1 100 100 Biologinen tila Pelto Multavuus%Juuret Madot Biologinen tila Muruk estävy ys Haju Kierto ha Viljelykierron muutokset Aalto 4 1 1 1 1 Nurmi 25 0 Koivuniemi 4 Vilja 50 0 Kotipelto, ylä 2 Juurekset 0 Kotipelto, rinne 3,8 Palkoviljat 0 Kokonaiskustannus /ha Kotipelto, ala 4 1 Kerääjäkasvit 50 0 Kaikki 8 692 116 Kotipelto 3 4 333 kg C/ha 0 Top 5 4 050 32 Takamaa 4 1 Multavuus 24 vuotta Top 5 toimenpiteet Kulmala 4 1 muutos 1% Toimenpide Oletettu vaikutus Seuranta Lammensivu 4 Koko tilan hiilensidonta 1 Tuhka 1100 Parempi kasvu Puutosoireet Kotipelto, omena 4 92 t CO2/vuosi 2 Reunaojat auki 700 Vesitalous Lapioanalyysi, tasaisuus KP, suoja 4 Vastaa suomalaisia kotitalouksia 3 Boori 750 K, luonnonhoito 4 7 kotitaloutta 4 Paripyörät 1500 Takapelto 4 1 1 1 1 5 Form: Tuomas Mattila http://www.luonnonkoneisto.fi Creative Commons Attribution 4.0 licence Form: Tuomas Mattila http://www.luonnonkoneisto.fi Creative Commons Attribution 4.0 licence

Millä keinoilla eteenpäin? Listaa mahdolliset keinot, tarkastele viereen eri näkökulmat Valitse 3-5 parasta, keskustele, varaa resurssit, seuraa toteutusta. Fiilis? Paukut Suunta (Katetuotto) (Vertailu) Heikko lenkki Perimmäinen syy

Kiitos! Mitä opitte, mitä voitte soveltaa heti?