2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019
Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B 00240 Helsinki Finland +358 9 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi uudenmaanliitto.fi
Aiesopimus Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014 2019 1. SOPIJAPUOLET Tämä sopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Uudenmaan liitto Hangon kaupunki Karkkilan kaupunki Lohjan kaupunki Raaseporin kaupunki Inkoon kunta Kirkkonummen kunta Siuntion kunta Vihdin kunta Liikennevirasto Uudenmaan ELY-keskus 2. SISÄLTÖ Osapuolet sopivat tällä sopimuksella Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisen liikennepolitiikan edistämisestä. Sopijapuolet varautuvat toimivaltansa ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa edistämään alueen liikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita, kehittämislinjauksia ja -toimenpiteitä. Samalla sopimuksen tavoitteena on edistää alueellista koordinaatiota liikenne-järjestelmäsuunnitelman toteuttamiseksi. Aiesopimus Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014 2019 3
3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisen ydinkohdat on kiteytetty visioon vuodelle 2035: Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmä tukee kestävällä tavalla kilpailukykyistä Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakennetta. Asukkaiden matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset ovat turvallisia ja sujuvia. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa korostuu uuden liikennepolitiikan mukainen palvelutasolähtöinen suunnittelu. Merkittävimmät kehittämistarpeet kohdistuvat niille yhteysväleille, joille tavoitteellinen palvelutaso on asetettu useilla kulkumuodoilla nykytilaa korkeammalle. Kestävään ja viisaaseen liikkumiseen kannustetaan monipuolisesti. Alueen liikennejärjestelmän kehittäminen on tiivistetty neljään kehittämisalueeseen: Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne Logistiikka Liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtana Länsi-Uudellamaalla on liikenteen ja maankäytön kehityksen yhteensovittaminen. Alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevaksi tavoitteeksi on määritelty maankäytön kasvun toteuttaminen nykyistä taajama- ja kylärakennetta tiivistäen, täydentäen sekä kehitysvyöhykkeitä vahvistaen siten, että vähennetään liikennetarvetta. Tavoitteen toteutuminen edellyttää aluerakenteen kehittymistä siten, että nykyisillä keskuksilla ja olevalla yhdyskuntarakenteella on keskeinen merkitys alueiden kehittämisessä. Kestävän liikkumisen tavoitteita tukee maankäytön keskittäminen asemien ja joukkoliikennekäytävien, etenkin ratojen, tuntumaan. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi tarvitaan monipuolinen toimenpidejoukko. Kävelyn ja pyöräilyn arvostusta ja motivointia on lisättävä, mikä edellyttää asenteisiin vaikuttamista ja markkinointia. Kävelyä ja pyöräilyä on käsiteltävä tasavertaisesti muiden liikennemuotojen rinnalla eri tilanteissa. Infrastruktuurissa siirretään kehittämisen painopistettä määrästä laatuun. Joukkoliikenteestä pyritään tulevaisuudessa luomaan toimiva, viisas ja käyttökelpoinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Tämä edellyttää nopeita ja tarpeiden mukaan aikataulutettuja linja-auto- ja raideliikenteen vuoroja sekä kysyntään sovitettua tarjontaa. Joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa autoon parannetaan joukkoliikenteen pääreiteillä, etenkin pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa liikenteessä, mikä edellyttää lisäkapasiteettia raideliikenteeseen. Alueen sisällä palvelutasoa parannetaan maankäytön kehittämisen, palveluiden sekä työ- ja opiskelumatkaliikkumisen kannalta keskeisillä suunnilla sekä myös erityisryhmät huomioiden. Joukkoliikenteen käyttäjien palveluja parannetaan kehittämällä myös laadullisia palvelutasotekijöitä sekä parantamalla joukkoliikenteen imagoa esimerkiksi lisäämällä informaatiota ja yhtenäistämällä lippujärjestelmiä. On tärkeää, että ELY-keskus, HSL ja alueen kunnat suunnittelevat yhdessä liikennöitsijöiden kanssa joukkoliikenteen järjestämistä ja sen tasoa. Logistiikan kehittämisen toimintalinjaukset korostavat sekä yritysalueiden kuljetusyhteyksien toimivuutta että eri kuljetusmuotojen liikenneverkkojen sujuvuutta ja turvallisuutta. 4
4. TOIMENPIDEOHJELMA Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman loppuraportin luvussa 5.1 on määritetty toimenpiteet kiireellisyysluokittain. Toimenpidekokonaisuudet ovat kehittämisalueittain seuraavat: 1. Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus Palvelutason ja liikenneturvallisuuden parantaminen tieliikenteen keskeisillä yhteysväleillä Liikenteen ja maankäytön suunnittelu Liikenneturvallisuuden parantaminen 2. Kävely ja pyöräily Asenteisiin vaikuttaminen Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri Kävely- ja pyöräilymyönteinen liikennepolitiikka 3. Joukkoliikenne Palvelutason ja tarjonnan parantaminen Matkaketjujen kehittäminen Raideliikenteen kehittäminen Yhteistyön tehostaminen Joukkoliikenteen infrastruktuurin ja ympäristön kehittäminen 4. Logistiikka Teollisuus- ja logistiikka-alueiden logistinen toimivuus Kuljetusten sujuvat tie- ja ratayhteydet Kuljetusten turvalliset yhteydet 5
Toimenpideohjelmassa on nimetty kunkin toimenpiteen edistämisestä ensisijaisesti vastaava taho tai tahot. Yksittäisen toimenpiteen rahoitusjaosta sovitaan erikseen sen toteutuksen yhteydessä. Hankkeiden toteuttaminen vaatii yleensä yksityiskohtaista jatkosuunnittelua. Alueen kunnat ja muut sopijaosapuolet toteavat, että Länsi-Uudenmaan alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät pitkän aikavälin strategiset kehityskohteet muodostavat kolme kehityskäytävää, jotka ovat: Hanko-Hyvinkää-radan ja valtatien 25 kehityskäytävä - Hanko Hyvinkää-radan kehittäminen ja valtatien 25 palvelutason parantaminen. Rantaradan ja kantateiden 50 ja 51 kehityskäytävä - Rantaradan ja sen asemien kehittäminen sekä kantateiden 50 ja 51 palvelutason parantaminen. Länsiradan ja valtateiden 1 ja 2 kehityskäytävä - Länsiradan toteuttaminen Espoon ja Lohjan välille sekä valtateiden 1 ja 2 palvelutason parantaminen. Näihin kehittämiskäytäviin liittyen on muodostettu Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta vuosien 2014 2019 kärkitehtävät, joista osa sijaitsee alueen ulkopuolella. Merkittävimmät palvelutason kehittämistarpeet kohdistuvat Hanko Hyvinkää-radan ja valtatien 25 muodostamaan käytävään. Osapuolet edistävät kärkitehtävien toteutumista käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa. Kärkitehtävät keskeisine etenemisvaiheineen ja perusteluineen ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: 1. Hanko Hyvinkää-radan sähköistys Alueen elinkeinoelämä pystyy siirtämään kuljetuksia raiteille, kun kuljetukset nopeutuvat ja kustannukset alenevat veturinvaihtotarpeen jäädessä pois. Investointi mahdollistaa uusien raideyhteyttä tarvitsevien toimijoiden sijoittumisen alueelle. 2. Valtatien 25 parantamisen kiireellisimpien hankkeiden toteuttaminen (Tynninharjun eritasoliittymä ja Karjaa Virkkala-välin parantaminen) sekä seuraavan kiireellisyysluokan kohteiden suunnittelu Valtatie 25 on keskeinen osa raskaalle liikenteelle tärkeää kehä V yhteyttä, jonka nykyinen palvelutaso ei mahdollista riittävän kustannustehokkaita, täsmällisiä ja turvallisia elinkeinoelämän kuljetuksia. 3. Nykyisten rantaradan ja tulevien länsiradan asemanseutujen maankäytön vahvistaminen Asemanseutuja kehittämällä luodaan kestävää yhdyskuntarakennetta, joka mahdollistaa liikennejärjestelmän tavoitteiden mukaisen liikkumisen. 4. Espoon kaupunkiradan toteuttaminen Espoon kaupunkirata parantaa joukkoliikenteen toimivuutta rantaradalla ja mahdollistaa junatarjonnan lisäämisen. Espoon kaupunkirata on ensimmäinen vaihe länsiradan toteuttamisessa. 5. Rantaradan häiriöherkkyyden vähentäminen kehittämällä aikataulurakennetta ja varmistamalla riittävät kohtaamismahdollisuudet Rantaradalla junaliikenteen luotettavuuden parantuminen lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja mahdollistaa asemanseutujen kehittämisen. 6. Valtatie 1 parantaminen Espoossa (bussikaistat välillä Nihtisilta Tuomarila) Turunväylän sujuvuuden puutteet heikentävät joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Toimiva joukkoliikenne Nummelasta ja Lohjalta pääkaupunkiseudulle mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja varautumisen raideliikenneyhteyteen pitkällä aikavälillä. Lisäksi sopijaosapuolet toteavat, että perusväylänpidon ja joukkoliikenteen rahoitusta on lisättävä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelman toteutumisen varmistamiseksi. 6 Aiesopimus Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014 2019
5. JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ JA SEURANTA Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman edistämistä ja sopimuksen toteutusta koordinoi maakunnallinen virkamiestason liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelusta ja työryhmän vetämisestä vastaa Uudenmaan liitto ja kaikki sopimusosapuolet nimeävät siihen edustajansa. Jatkuvalla liikennejärjestelmäyhteistyöllä varmistetaan mm. tämän sopimuksen edistäminen ja seuranta sekä liikenteeseen liittyvän strategisen kehittämisen linkittäminen alueen muuhun kehittämiseen. Työryhmän tehtävänä on: Koordinoida ja seurata liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja tässä sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista Koordinoida alueen liikenteeseen liittyvää vuoropuhelua valtakunnan tasolle sekä työryhmän ulkopuolisiin tahoihin Toimia alueellisena liikennesuunnittelun asiantuntijana ja koordinoijana sekä varmistaa ja vahvistaa osaltaan maankäytön, asumisen, palveluverkon, elinkeinoelämän sekä liikennejärjestelmän suunnittelun ja kehittämisen yhteen kytkentää Seurata liikennejärjestelmän ja sen palvelutason sekä toimintaympäristön kehittymistä. Varmistaa liikennejärjestelmän palvelutasossa tapahtuvien muutosten sekä toimintaympäristön muutosten edellyttämät toimenpiteet Sopimuksen toteutumisesta ja hankkeiden edistymisestä laaditaan vuosittain seurantaraportti. Seurantaraportissa käydään läpi toimenpiteiden edistymisen tilanne, tarkennetaan seuraavan vuoden keskeiset toimenpiteet sekä arvioidaan liikennejärjestelmän tilan kehityssuuntaa ja toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia suhteessa liikennejärjestelmän kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. 6. SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Sopimukseen tehtävistä muutoksista on sovittava sopijaosapuolten kesken. Hyvissä ajoin ennen sopimuskauden päättymistä sovitaan uuden sopimuksen valmistelusta. Aiesopimus Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014 2019 7
7. ALLEKIRJOITUKSET Lohjalla 18. päivänä kesäkuuta 2014 Hangon kaupunki Inkoon kunta Karkkilan kaupunki Kirkkonummen kunta Lohjan kaupunki Raaseporin kaupunki Siuntion kunta Vihdin kunta Uudenmaan liitto Liikennevirasto Uudenmaan ELY-keskus 8 Aiesopimus Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014 2019