Metodien maailmat Mikrohistoria Reija Satokangas 26.3.2014
Mikrohistoria Paikka historiatieteessä Käsite Klassikoita Tutkimuskohteet Lähteet Miten tutkitaan? Kirjallisuutta
Paikka historiatieteessä Mikrohistoria on ns. uutta historiaa Ranskassa annalistinen historiankirjoitus Mikrohistorian juuret Italiassa (Microstoria) Saksassa arkipäivän historia Alltagsgeschichte Yhdysvalloissa psykohistoria Englannissa uusi sosiaalihistoria Lisäksi muistitietohistoria ja naistutkimus kuuluvat tähän ryhmään ja ovat mikrohistoriassa usein läsnä.
Käsite Yleispätevää määritelmää ei ole. Mikrohistoria liittyy 1) tutkimuksen lähtökohtiin, 2) strategisiin ratkaisuihin ja 3) koko työhön vaikuttaviin valintoihin.
Käsite Ominaispiirteitä ovat mikro- eli paikallistasoon keskittyvä tutkimus lähteiden lähiluku tavallisten ihmisten tutkimus
Klassikoita Italia: - Carlo Ginzburg: The Cheese and the Worms (1976, suom. 2007) - Giovanni Levi: Aineeton perintö (1985, suom. 1992) Ranska: - Emmanuel Le Roy Ladurie Annales-suuntauksen vanha mentaliteettien historian perinne elvytettiin 1970-luvulla - Montaillou, pieni ranskalainen kylä Yhdysvallat: - Natalie Zemon Davis: Martin Guerren paluu (1983) - Kulttuuria painottava ote
Carlo Ginzburg Il formaggio e i vermi: Il cosmo di un mugnaio del 1500 Tekstianalyysi läheltä näkee kauas Johtolankaparadigma
Giovanni Levi Normaali poikkeus -käsite Luokkansa edustaja - vai erilainen, toinen, jonka kautta ymmärrämme yleisen?
Kontekstualisointia eri tavoin Kulttuurinen kontekstualisointi Carlo Ginzburg prosessi, miten toimijat itse tulkitsevat omaa toimintaansa ja ympäröivää maailmaa Menocchion maailmanselityksen ymmärtäminen eikä kontekstin selitys Sosiaalinen lähestymistapa: Giovanni Levi sosiaalisten suhteiden ja rakenteiden merkitys henkilöt oman ryhmänsä edustajina
Natalie Zemon Davis
Martin Guerren paluu Betrande de Rols Martin Guerre (Betranden mies, lähtee sotaan) Huijari-Martin (Arnaud du Tilh) Pierre Guerre (Martinin veli)
Antero Heikkinen Matti Peltonen Anne Ollila Anna Kortelainen Kustaa H. J. Vilkuna Suomalaisia mikrohistoriasta kirjoittaneita HISSO-projekti
Tutkimuskohteet Yhteiskunnallisista rakenteista ja suurista kehityslinjoista elävään ihmiseen ja pieneen yhteisöön Arjen historia Mentaliteettien historia Marginaalien (pohdittava mitä ne ovat) historia Yksilöiden historia? Sosiaalihistorian apuvälineenä
Giovanni Levi ja Matilda : Keskeinen mikrohistorian periaate on se, että siinä uskotaan mikroskooppisen tarkastelun paljastavan ennen havaitsemattomia ilmiöitä.
Lähteet Myös narratiivisia (kertovia) ja fiktiivisiäkin (sepitteellisiä) tekstejä Esim. käräjäpöytäkirjat Marginaaliryhmien jättämät jäljet Kvalitatiiviset lähteet KAIKKI mahdollinen: olennaista on, miten niitä luetaan
Esimerkki lähiluvusta Vuonna 1883 tulivat voimaan uudet irtolaisasetukset, jotka systematisoivat entisen, tulkinnanvaraisen säännöstön. Sen perusteella kuka tahansa työttömänä, elatusta vailla omassa tai vieraassa seurakunnassa kiertelevä ja pahantapaista elämää viettävä henkilö voitiin toimittaa kuvernöörin, myöhemmin maaherran käsittelyyn ja sen kautta kolmesta kuukaudesta vuoteen, uusinnoista aina kolmeen vuoteen asti yleiseen työhön.
Kemin poliisilaitos Rikososasto Ad 14: Rikosilmoituspäiväkirja 1929 2.7.1929 klo 20.30 Its. Martta P. Oulujoen pitäjästä. viettää täällä työtöntä, kuleksivaa ja huonoa elämää ollen nytkin Paviljongin puistossa mukanaan kolme miestä ja epäillään MP:n sairastavan sukupuolitautia. Syntynyt xx.xx.1909 MP tullut tänne muutamia viikkoja sitten työn etsintään mutta ei ole työtä saanut. Elänyt entisillä rahoillaan ja saanut avustusta eräältä Hugo K:ltä jonka luona Väinö M:n talossa asunut kuten vaimo ja ollut aikomus mennä K:n kanssa naimisiin, mutta ei vielä totta ole tullut. Sukupuoliyhteydessä ollut ainoastaan K:n kanssa. Luulee olevansa terve. Lääkäri Lindberg MP:n tarkastettuaan ilmoitti P:n sairastavan sukupuolitautia. Vapautettu irtolaisuudesta ja passitettu Tornion sairaalaan.
Miten tutkitaan? Kvalitatiivinen tutkimus Tehtävä valintoja Abduktio yksityisestä yleiseen Esiymmärrys tutkittavasta asiasta Mikron ja makron yhdistäminen Vertailu metodina!
Vertailu metodina Charles C. Ragin: Vertailemalla saadaan esiin selityksiä, jotka koskevat tutkittavaa ilmiötä laajaalaisesti ja vertailu pakottaa ottamaan huomioon useita tekijöitä, jotka ilmiön erilaisuuteen (tai samankaltaisuuteen) vaikuttivat. Metodiksi vertailu nousee silloin kun se vaikuttaa tutkimuksellisiin valintoihin. Kun vertailu on systemaattista, kun sen avulla saadaan tulkintoihin argumentteja.
Miten tutkitaan Mikrohistorian valitsija tekee jo lähtökohtaisen oletuksen, että löytyy aina useampia näkökohtia kuin vain yksi totuus. Mikrohistoria voi olla esitystavallinen kikka, tutkimuksen juoni epäilyksen kylväminen; keskeisten teorioiden oletusten koetteleminen tai uusien, selittämättömien ilmiöiden määritteleminen ( löytäminen ) uuden teorian tai mallin kehittelyn aloittaminen TAI NÄITÄ KAIKKIA.
Metodista Usein tutkimuskohteen laaja-alaisuus vaatii paitsi monipuolista lähdeaineistoa myös erilaisia metodeja, välineitä ja näkökulmia menneen ajan tapahtumien ja niiden syiden selvittämiseksi. Tutkimuksen edetessä joutuu valitsemaan, mikä strategia on kulloinkin tehokkain tutkittavan ilmiön hahmottamisessa. Ei ole kyse vain mikro- tai makrohistoriallisen tason valinnasta tai vain joko kvalitatiivisiin tai vain kvantitatiivisiin lähdeaineistoihin paneutumisesta, tai siitä, käyttääkö vai ei vertailua apuna analyysin tekemisessä. Kyse on tarkoituksenmukaisten keinojen valitsemisesta ja käyttämisestä tutkittavan ilmiön ja sen syiden ja seurausten todentamiseksi.
Teemaan liittyvää kirjallisuutta Alapuro Risto, Suomen synty paikallisena ilmiönä 1890 1933. Porvoo 1995. Burke Peter, Popular Culture between History and Ethnology. Ethnologia Europaea, XIV (1984) : 1. Between Sociology and History. Essays on microhistory, collective actrion and nation-building. Edited by Anna-Maija Castrén, Markku Lonkila and Matti Peltonen.Studia Historica 70. Hakapaino, Helsinki 2004 Englund Peter, Hiljaisuuden historia. Bookwell, Juva 2005. Geerz Clifford, The Interpretation of Cultures. Selected Essays. London: Fontana Press 1993. Ginzburg, Carlo, Johtolankoja: kirjoituksia mikrohistoriasta ja historiallisesta metodista. Gaudeamus, Helsinki, 1996. Heikkinen Antero, Kirveskansan elämää. Ihmiskohtaloita Kuhmon erämaissa 1800-luvun alussa. Juva 1988. Hinkkanen Merja-Liisa, Onko historian henkilöillä intimiteettisuojaa? Historiallinen Aikakauskirja, 93 (1995): 2. Kalela Jorma, Historiantutkimus ja historia. Tampere 2000. Katajala Kimmo, Historian ja antropologian välimaastossa. Historian näkökulma. Teoksessa Manaajista maalaisaateliin. Tulkintoja toisesta historian, antropologian ja maantieteen välimaastossa. Toim. Kimmo Katajala. Tietolipas 140. Jyväskylä 1995. Levi, Giovanni, Aineeton perintö. Manaajpappi ja talonpoikaisyhteisö 1600-luvun Italiassa. Like, Helsinki 1992. Le Roy Ladurie, Emmanuel, Montallou - ranskalainen kylä 1294-1324. Otava, Helsinki, 1984. Lääkäri, lukkari, talonpoika, duunari. Lukuja suomalaisten historiaan. Toimittanut Vuokko Aromaa.Otava, Keuruu 1996. Mikkeli, Heikki, "Mentaliteettien historiaa: oliko 1500-luvun lopun ihminen ahne ateisti. HArk 82, s. 127-139. Ollila Anne, Mitä mikrohistoria on? Teoksessa Rakkautta, ihanteita ja todellisuutta. Retkiä suomalaiseen mikrohistoriaan. Toimittajat Katriina Mäkinen ja Leena Rossi. Täydennyskoulutuskeskus, Turun yliopisto 1995. Peltonen Matti, Mikrohistoriasta. Tampere 1999. Peltonen, Matti, Matala katse: kirjoituksia mentaliteettien historiasta. Hanki&jää, Tampere, 1992. Rahikainen Marjatta, Kasvot väkijoukossa. Teoksessa Matkoja moderniin. Lähikuvia suomalaisten elämästä. Historiallinen Arkisto 107. Toim. Marjatta Rahikainen. Helsinki 1996. Zemon Davis Natalie, Sosiaalihistorian haasteet. Teoksessa Matkoja moderniin. Lähikuvia suomalaisten elämästä. Historiallinen Arkisto 107. Toim. Marjatta Rahikainen. Helsinki 1996. Zemon Davis, Natalie, Martin Guerren paluu, Gaudeamus, Helsinki, 2001.