6 2015 Asumisen numero 9,00 Hyvällä ammattitaidolla ja huolellisella työllä terveellisiä koteja Testissä: pölynimurit, mattotampparit, siivousrobotit ja keittiöliinat
Syksy on suunnittelun aikaa Kun pimeät syksyn illat koittavat ja on aika käpertyä kotikoloon, on myös entistä enemmän aikaa tehdä kodin kunnostuksen suunnittelutöitä. Oman vuosikelloni mukaan alan syksyllä automaattisesti tarkastella kotiamme kriittisesti ja mietin, miten voisin tehdä pientä stailausta tai jopa pientä pintaremonttia. Omat suunnitelmani eivät läheskään aina johda mihinkään toimenpiteisiin, mutta kuinka mukavaa onkaan suunnitella! On hienoa, jos suunnitteluun on aikaa, mutta joskus eteen tulee tilanne, että on pakko toimia nopeasti: kodista löytyy homeongelma tai vesivahinko tai jokin muu kohta vaatii kiireellistä korjausta. Silloin on hyvä turvautua asiantuntijan apuun sekä suunnittelussa että itse toteutuksessakin. Suomesta löytyy paljon tietoa erilaisista teknisistä ratkaisuista. Ja myös sisustuksessa vaihtoehtoja on riittämiin. Vähemmälle huomiolle saattaa ratkaisuissa jäädä itse ihminen, käyttäjä ja käyttäjän toiminnot. On tärkeää, että koti on toimiva: se sujuvoittaa arkea ja edistää myös turvallisuutta. Työtehoseura on ainut taho Suomessa, joka tutkii asumista eli sitä, miten ihminen toimii asunnossaan, mitä hän toimintoihin tarvitsee ja mitkä ratkaisut toimivat parhaiten. Tutkimuksessa asioita tarkastellaan toimivuuden, käytettävyyden, energiatehokkuuden ja turvallisuuden näkökulmista. Nämäkin asiat on syytä ottaa huomioon kodin kunnostustöissä. Lämpöistä joulunodotusta TUTKIMUS- JA VIESTINTÄJOHTAJA ANNA-MAIJA KIRKKARI, TTS, anna-maija.kirkkari@tts.fi KUVA: KAIJA LAAKSONEN
6 2015 Asumisen numero Sisältö 2 Pääkirjoitus: Syksy on suunnittelun aikaa 4 Korjausrakentamisen koulutuksella terveellisempää asumista 6 Kylppärit kuntoon 10 Kesämökki kotipihalla 12 Urbaani puuvaja haastaa pressun alla säilyttämisen 15 Sami Helenius vaihtoi mailan sirkkeliin 16 Kiinteistö- ja kotityöpalveluyritysten työnkuva ja yhteistyö 18 Työtehoseura testasi 11 pölynimuria 23 Siivousrobotit kotiapulaisina 26 Mattotamppari viimeistelee siivouksen 28 Hyvin pyyhkii keittiöliinat testissä 32 Kieltä kokaten kielen oppimista keittiössä 34 Kokkikoulussa tutustutaan kodinkoneiden uusiin ominaisuuksiin 38 Habitare 2015 41 Kuluttajien kysymyksiä pyykinpesusta KANNEN KUVA: MINNA KUUSELA TEHO www.teho-lehti.fi PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki Asiakaspalvelu: (09) 2904 1200, Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tts.fi JULKAISIJA Työtehoseura, www.tts.fi Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Puh. 040 7304 667 TOIMITUS Toimituspäällikkö/taitto: Kaija Laaksonen Puh. 044 7143 687 Sähköposti: TEHO@tts.fi PAINO SP-Paino, Nurmijärvi TILAUKSET Tilaushinnat 2016: Koko vuosikerta 51 Kestotilauksena 50 asiakaspalvelu@tts.fi Puh. (09) 2904 1200 www.ttskauppa.fi MEDIAMYYNTI Tmi Jorma Viitanen Puh. 045 1225 305 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 www.teho-lehti.fi TTS TYÖTEHOSEURA RY www.tts.fi on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus ja kehittämisorganisaatio, jonka palveluksessa on 230 työntekijää ja liikevaihto on noin 28 miljoonaa euroa. Toimintaajatuksenamme on parantaa asiakkaiden osaamista, tuottavuutta ja hyvinvointia. Toimitusjohtaja: Juha Ojala Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tts.fi PL 5 (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki
Korjausrakentamisen koulutuksella terveellisempää asumista Rakentamiseen liittyvien keskustelujen aiheet ovat painottuneet viime vuosina rakennusterveyteen, hyvään sisäilmaan ja energiatehokkuuteen. Nopein tapa päästä vaikuttamaan kansallisen energiatehokkuuden parantamiseen ja terveelliseen rakentamiseen on koulutus. Avainasemassa on korjausrakentamisen osaaminen. TUTKIMUSVASTAAVA MINNA KUUSELA, TTS, minna.kuusela@tts.fi KUVAT: MINNA KUUSELA Korjausrakentaminen on jo volyymiltaan ohittanut uudisrakentamisen Suomessa. Tällä hetkellä peruskorjattavat rakennukset ovat käyttöikänsä ja elinkaarensa sellaisessa vaiheessa, jossa sisäilmaan liittyviä ongelmia esiintyy yleisesti. 1960- ja 70-luvuilla käytettiin runsaasti rakenneratkaisuja, joita nykypäivänä pidetään riskirakenteina, ja tämä näyttää johtavan vääjäämättä mm. sisäilmaongelmiin. Korjausrakentajien koulutuksen sisältöön kuuluvatkin muun muassa eri aikakausien raken- neratkaisut, niihin liittyvät tyypilliset ongelmat ja yleiset korjausratkaisut. Suomessa tarvitaan nopeasti lisää päteviä korjausrakentamisen erikoisosaajia. Korjausrakentajat ja työkohteiden työnjohtajat ovat usein tekemisissä työn tilaajan tai asukkaan kanssa, ja he joutuvat vastaamaan mitä haastavimpiin työn kulkuun liittyviin kysymyksiin. Myös TTS:n talonrakentamisen koulutustarjonnan painopiste on nykyään korjausrakentamisessa, jossa varsinkin home- ja kosteusvauriorakennusten korjaamisessa tarvitaan erityisosaamista. Keskeisiä asioita ovat rakennusfysiikan, kuntotutkimusmenetelmien ja sisäympäristöön liittyvien terveysvaikutuksien tunteminen sekä juridiikka. Ilmanvaihdon ja ilmastointitekniikan osalta käsitellään muun muassa ilmastointijärjestelmän roolia kosteusvaurioiden syntymisessä. HOMER-HANKE JALKAUTTAA UUDET TUTKINNON PERUSTEET Uudistetussa maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään kelpoisuusvaatimukset muun muassa korjausrakentamisen työnjohtajille. Rakennustuotannon ammattitutkinnon perusteissa on huomioitu nämä uudet kelpoisuusvaatimukset ja samalla todettu, että tutkinnon taso voidaan muuttaa erikoisammattitutkinnoksi. Tutkinnon tasoon liittyvä uudistusprosessi varmistuu vuoden 2016 alussa, kertoo uudistustyötä vetävä TTS:n rakentamisen yksikönpääl- 4
HOMER-hankkeen työryhmä kävi tutustumassa lokakuussa Ruissalon telakan kosteusvauriokorjauksiin. Kuvat: Minna Kuusela likkö Kalle Laine. TTS käynnistää uudistetun tutkinnon mukaiset työnjohtokoulutukset ensi vuoden alkupuolella. Työnjohtotasolle suunnatun koulutuksen lisäksi on tietysti oleellisen tärkeää varmistaa rakennusalan työntekijöiden osaamisen taso, Laine sanoo. Koulutuksen laadun kehittämistä tukee Opetushallituksen rahoittama ja TTS:n koordinoima HOMER- eli Kosteus- ja homevauriokorjausten koulutuksen kehittämishanke, jonka jäseniä ovat myös Tampereen ja Turun aikuiskoulutuskeskukset. Projektissa jalkautetaan ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -projektin tuloksia, kootaan kokonaisuuteen soveltuvaa opetusmateriaalia sekä luodaan koulutusohjelmat tuleville pilottikoulutuksille. Hankkeen tuloksena on kattava koulutuspaketti homeen synnyn estämisestä ja homevaurioiden torjumisesta. Paketti voi toimia rakennustuotannon ammattitutkinnon lisäksi osana myös muita rakennusalan koulutuksia. 5
Kylppärit kuntoon Asuntoremontin suunnittelu ja tekeminen on aina haastavaa, ja usein erityisen monimutkaiselta erilaisine määräyksineen ja teknisine vaatimuksineen vaikuttaa märkätilojen kunnostus. Kylpyhuonetta remontoivan on otettava huomioon monta tilan käyttöön sekä tekniseen ja esteettiseen puoleen liittyvää asiaa. Kylpyhuoneenkin suunnittelu lähtee aina liikkeelle tilan käyttäjistä. Käyttäjien tarve sanelee esimerkiksi sen, tarvitaanko useampi kuin yksi suihku. Remontoinnissa moni asia on jo käytännössä paikalleen lukittu, esimerkiksi viemärien ja vesipisteiden paikat ovat hankalia muuttaa. Tärkeätä on tietää myös, mistä löytyy apua ja ohjeita kylpyhuoneremonttiin ja -rakentamiseen liittyvien sääntöjen sekä määräysten viidakossa. Tutkimusvastaava Minna Kuusela, TTS, minna.kuusela@tts.fi Kylpyhuoneen tärkeimmät teknisen puolen asiat liittyvät vedeneristykseen ja ilmanvaihtoon. Vesi ja vesihöyry rasittavat märkien tilojen rakenteita. Kosteana pysyvä ilma aiheuttaa tilaan tunkkaisuutta, ja ennen pitkää myös kosteusvaurioiden riski kasvaa. Useimmiten vauriot johtuvat puutteellisista tai vaurioituneista veden- ja kosteudeneristyksistä tai joskus jopa niiden puuttumisesta kokonaan. Remontoidessa on kiinnitettävä myös suurta huomiota oikeisiin ja turvallisiin sähköasennuksiin. Suihkussa käydään nykyään paljon useammin kuin muutama kymmenen vuotta sitten. Pesutilojen lattiaan ja seiniin tulee aina asentaa vedeneristys, ellei märkätilojen pintamateriaali toimi myös vedeneristyksenä. Tällaiseksi riittää esimerkiksi kunnollinen muovimatto. Lattian vedeneristyksen tulee ulottua seinien alaosaan asti, ja kaikki vedeneristystä läpäisevät läpiviennit tulee tiivistää erityisen huolellisesti. Tämä on muistettava jatkossakin: märkätilan seinää ei pidä lähteä rikkomaan ylimääräisillä ruuveilla ja nauloilla. Kosteiden tilojen täytyy päästä kuivumaan mahdollisimman nopeasti, joten niissä on oltava riittävä ilmanvaihto. Ilmanvaihdon puutteellisuuden huomaa helposti siitä, jos kylpyhuoneen peili on aina huurussa. Se näkyy myös yleensä pintojen ja etenkin saumojen tummumisena. Tiloihin tulee myös päästä riittävästi korvausilmaa, esimerkiksi kynnysraon kautta. Uusissa rakennuksissa ei yleensä ole tällaisia ongelmia, sillä nykyisin lähes poikkeuksetta märkätiloissa on koneellinen ilmanpoisto. Märkätiloihin suositellaan lattialämmitystä, sillä se kuivattaa lattialle roiskuneen veden ja ehkäisee kosteusvaurioiden syntymistä. Kosteissa tiloissa sähkölaitteiden käyttäminen on vaarallisempaa kuin tavallisissa asuinhuoneissa. Märän ihon sähkövastus on pienentynyt, ja sähköiskun vaara on suuri, jos tilassa on omia asennusvirityksiä. Sähkötyöt tulee aina teettää rekisteröidyillä ja osaavilla ammattiurakoitsijoilla, jotka osaavat myös neuvoa vaihtoehtojen valinnassa ja antaa tietoa aiheutuvista kustannuksista. Huolellinen ammattilainen takaa myös asennusten turvallisuuden. Lisätietoa määräyksistä ja asennusetäisyyksistä saa muun muassa Tukesin sivuilta osoitteesta www.tukes.fi. VASTUIDEN JA PÄTEVYYKSIEN VIIDAKOSSA Kun kerrostaloasukas ryhtyy suunnittelemaan märkätilojen kunnostamista, hänen 6
Mikä menee useimmiten pieleen varo näitä! Vedeneristys on puutteellinen tai vaurioitunut. Läpivientien tiivistykset ovat puutteelliset tai puuttuvat kokonaan, jolloin vesi pääsee rakenteisiin. Lattiakaadot ovat liian pienet, ja vesi jää seisomaan lattialle. Vesieristeen ja lattiakaivon liitos on tehty huonosti, mistä seuraa vuotoa rakenteisiin. Keraamiset saumat on tehty huonosti, jolloin vesi pääsee laattojen alle. Elastiset nurkkasaumat eivät ole tiiviit, jolloin vesi pääsee rakenteisiin. Laatoitus tehdään liian nopeasti tai ammattitaidottomasti esimerkiksi märän betonin tai tasoitteen päälle, tai laatat saumataan liian aikaisin, jolloin laattojen alle jää kosteutta. Vedeneristysmassat, tasoitteet ja muut materiaalit eivät sovi toisiinsa. Turvallisinta on valita saman valmistajan yhteensopivat aineet. Tummat, isot laatat tuovat persoonallista henkeä suihkutilaan. Soiro lattian reunassa on lattiakaivo, ns. linjalattiakaivo. Kuva: Minna Kuusela Tässä suihkutilassa on tukeva, vakituiseen käyttöön suunniteltu suihkuistuin. Usein riittää irrallinenkin istuin, kunhan se on niin tukeva, ettei se kaadu tai liukastele lattialla. Suihkutanko taipuu seinälle tukikahvaksi ja ripustustelineeksi. Kuva: Minna Kuusela on syytä ottaa yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään. Taloyhtiön vastuulle kuuluvat pääsääntöisesti vesijohtoihin, sekoittimiin, viemäreihin, wc-istuimeen, lämmitysputkiin ja rakenteisiin sekä vedeneristykseen liittyvät työt ja valvonta. Sen sijaan taloyhtiön vastuulle eivät yleensä kuulu märkätilassa olevat altaat, ammeet, suihkut, suihkuletkut, pesukonehanat ja kalusteet, vaan asukas vastaa niistä itse. Vastuunjakokysymyksistä löytyy tietoa myös esimerkiksi osoitteesta www.taloyhtio.net, mutta ne kannattaa aina tarkistaa vielä erikseen omasta taloyhtiöstä. Omakotitaloasukas on kylpyhuoneremontissa enemmän omillaan, mutta kuntien rakennusvalvonnasta pitäisi aina löytyä hänelle apua ja tietoa tarvittavista määräyksistä. Märkätilalaajennuksia, kokonaan uusia märkätiloja, viemärien- ja vesijohtojen muutoksia sekä kantaviin rakenteisiin kohdistuvia muutoksia varten pitää olla asiantuntijoiden laatimat suunnitelmat sekä viranomaislupa kunnan rakennusvalvonnasta. Rakennusvalvonnasta ja päteviltä suunnittelijoilta saa myös lisätietoa mitoituksesta ja esteettömyysseikoista. Työhön valitun urakoitsijan on oltava riittävän kokenut ja pätevä märkätilaremonttien tekijä. Projektiin nimetään vesi- ja viemäritöistä sekä usein myös ilmanvaihtotöistä vastaava työnjohtaja. Vedeneristyksen tekee aina vedeneristäjän sertifikaatin suorittanut henkilö. Työtä valvomaan kannattaa palkata märkätilojen rakentamiseen perehtynyt henkilö. Työn valmistuttua kunnan rakennustarkastaja suorittaa lopputarkastuksen. Kerrostaloasukkaan kannattaa varmistaa, että taloyhtiö valvoo työtä, sillä muussa tapauksessa riski ja vastuu rakenteista sekä huolimattomasta rakentamisesta voi siirtyä asukkaalle. Isännöitsijä tarvitaan paikan päälle tarkastamaan muun muassa vedeneristykset ja antamaan niistä kirjallinen lausunto. TOIMIVA JA VIIHTYISÄ PESUTILA Toimiva pesutila on suunniteltu käyttäjän tarpeiden mukaan sopivaksi sekä kooltaan että varusteiltaan. Kylpyhuoneen kalusteita valittaessa on hyvä ottaa huomioon muun muassa puhdistettavuus ja käyttöikä. Huonolaatuisia kertakäyttökalusteita ei ole järkevää ostaa milloinkaan. Kalusteiden kosteudensieto on tietenkin itsestään selvä vaatimus, jos tilassa on suihku tai amme. Kosteutta parhaiten kestäviä materiaaleja kalusteissa ovat muun muassa massiivipuu ja korkeapainelaminoidut ovet. 7
Huolellinen työ kylpyhuoneremontissa on välttämätöntä, jotta vältytään kosteusvaurioilta. Kuva: Tanja Holmberg Lattian vedeneristys voidaan tehdä kuidulla vahvistetulla vedeneristysmassalla tai vedeneristysmatolla. Kuvassa eristys on vielä kesken, mutta se on jo ulotettu oikeaoppisesti seinälle. Kuva: Tanja Holmberg Kalusteet tulee aina asentaa irti lattiasta, ettei kosteus pääse vaurioittamaan niitä alapuolelta. Asennuskorkeus säädetään käyttäjien mukaan ja esteettömyysseikat huomioiden. Esteettömyysremonttien yhteydessä puututaan melkein aina myös kylpyhuoneisiin, jolloin niihin muun muassa asennetaan tukikahvoja, madalletaan tai poistetaan kynnyksiä, vaihdetaan vesikalusteita invamallisiksi ja muutetaan niiden asennuskorkeutta. Huonojalkaisia ihmisiä sekä lapsia varten suihkuun on hyvä tarvittaessa mahtua suihkuistuin. Käden ulottuvilla on oltava hylly tai vastaava säilytystila sampoolle ja pesuaineille, joita ei ole mukava kurotella kaukaa kesken peseytymisen. Lattiakaivon ei tarvitse aina olla perinteinen pyöreä aukko keskellä lattiaa, vaan joskus oiva ratkaisu on suihkutilan reunalle sijoitettu linjalattiakaivo. Suurikokoisten laattojen käyttäminen on tällöin helpompaa ja vaadittavat lattiakaadot (lattian kaltevuus kohti viemäriä) on helpompi tehdä. Remontissa on lattiakaivon paikan vaihtaminen tosin usein mahdotonta. Kylpyhuoneen pintamateriaaleiksi sopivat keraamiset laatat, kivipinnat, puupaneelit, lasitiilet ja lasipinnat, koska ne kestävät kosteutta. Nämä eivät kuitenkaan riittävästi eristä vettä, joten niiden alle tulee aina tehdä vesieristys. Muovimatto ja seinän muovipinnoitteet soveltuvat myös edelleen kylpyhuonekäyttöön edullisina ja helposti huollettavina vaihtoehtoina, ja muovimateriaalit ovat myös viime vuosina kehittyneet. Keraamiset laatat ovat usein paras valinta erityisesti kylpyhuoneen lattioihin. Laatta on helppo pitää puhtaana ja saumat voi käsitellä suojausaineella, jolloin ne pysyvät hyvänä. Kosteiden tilojen lattiamateriaali on valittava myös niin, että pinta ei ole kosteanakaan liukas. Lattialaattojen on oltava tarpeeksi karheat. Hyvin pieniä 8
Mikrosementtipinta on nyt muodissa. Kuva: Minna Kuusela Tiivistä tadelakt-savipintaa märkätilassa. Kuva: Minna Kuusela laattoja käytettäessä myös saumat toimivat liukuesteenä. Laatoille on olemassa myös vaihtoehtoja. Kosteiden tilojen sisustuslaastit, tällä hetkellä kovin muodikas mikrosementti, tai vaikkapa persoonallinen mutta kallis tadelakt-tekniikalla tehty savirappaus ovat mahdollisia vaihtoehtoja seiniin. Työ kannattaa kuitenkin antaa ammattilaisen tehtäväksi, jotta lopputulos on mahdollisimman tasainen. Kylpyhuoneessa on oltava myös riittävä valaistus. Jos seiniin ja kalusteisiin valitaan mustat tai muuten tummat värit, tarvitaan valaistukseen enemmän tehoja. Kylpyhuoneessakin kannattaa valaisimet sijoittaa oikein ja suosia osittain epäsuoraa valaistusta. Kotikylpylätunnelmaa voidaan luoda vaikka kuituvaloilla tehdyllä tähtitaivaalla. Siivousta varten on normaalisti tunnelmallisemminkin valaistu kylpyhuonetila voitava valaista tehokkaasti. Ledvalaisimet ovat nykyään paras vaihtoehto muualla kuin saunan kuumissa tiloissa. Miten tahansa ja millaisia tahansa valaisimia ei voi kylpyhuoneeseen kuitenkaan laittaa: jos valaisin on lähempänä kuin 120 cm suihkusta tai 60 cm ammeesta, on sen sijaittava vähintään 170 cm:n korkeudella ja sillä on oltava hyväksytty IP-kotelointiluokka. Kylpyhuoneremontissa tai -rakentamisessa esteettisiäkään seikkoja ei kannata väheksyä, sillä kylpyhuonetta käytetään paljon. Kaunis tila virkistää. Vaihtoehtoja on valtavasti muun muassa pintamateriaalien väreissä kylpyhuoneen ei tarvitse aina olla varovaisen valkoinen. Myös peilin, altaiden ja hanojen valinnalla voi saada uudenlaista twistiä tilaan, jota kuitenkin käytetään joka päivä. Nappimosaiikkilaatta sopii tässä kylpyhuoneessa sekä seinään että lattiaan. Istuin on kiinteä penkki ja tuo laatoitettuna jopa ripauksen kylpylätunnelmaa. Kuva: Heli Mäntylä 9
Kesämökki kotipihalla Aapo Tölli tuli tänä vuonna mukaan äitinsä yritykseen. Nurmijärven Perttulassa toimitusjohtaja Eila Tölli toteuttaa kiireisen nykyihmisen unelmia. Hänen yrityksensä Huone1 on yhdistänyt ajatuksen entisaikojen pihasaunasta moderniin arkkitehtuuriin. Yrityksen valmistamat tuotteet on tehty kiireisille ihmisille helpoiksi: hinnoittelu on selkeää ja rakennukset toimitetaan pääosin avaimet käteen -periaatteella. YRITYSNEUVOJA RIITTA BACKMAN, KESKI-UUDENMAAN KEHITTÄMISKESKUS, riitta.backman@keuke.fi KUVAT: RIITTA BACKMAN Ihanteellisin tilanne on silloin, kun pihahuone otetaan suunnitelmiin mukaan heti rakentamisen alkuvaiheessa, Eila Tölli sanoo. Yhteistyö arkkitehtien ja suunnittelijoiden kanssa onkin ensiarvoisen tärkeää. Piharakennukset soveltuvat hyvin myös kesämökkitonteille rantasaunaksi tai nukkuma-aitaksi. Moderni tyyli ja laajat lasipinnat soveltuvat järvenranta- ja saaristomaisemaan. Yrityksen tuotteet ovat lasitettuja piharakennuksia, jotka toimivat asiakkaan tarpeen mukaan kesähuoneena, saunana, grillikatoksena, nukkuma-aittana tai varastona. Kantavana ajatuksena on, että rakennukset voidaan sijoittaa esimerkiksi omako- titalon tontille, jolloin kesäasunto löytyy omasta pihasta, kertoo Eila Tölli. Rakennukset ovat selkeälinjaisia ja moderneja. Laajojen lasipintojen ansiosta ne ovat myös hyvin avaria ja tilat jatkuvat luontevasti pihaterassille. TOIMIVA VERKOSTOYRITTÄJYYS Nurmijärveläisen Huone1:n liiketoiminta perustuu toimivaan yritysverkostoon. Opiskelin verkostoyrittäjyyttä joitakin vuosia sitten ja totesin, että sille pohjalle haluan omankin liiketoimintani perustaa, kertoo Eila Tölli. 10
Niinpä Huone1 aloitti toimintansa alusta saakka yhdessä muutaman muun yrityksen kanssa. Huone1:n yritysverkostoon kuuluvat esimerkiksi sopimusvalmistajat Hollolassa ja Loimaalla, suunnittelijat sekä ikkuna- ja tulisijatoimittajat. Verkosto on toiminut hyvin ja laajentunut koko ajan. Verkoston ansiosta jokainen mukana oleva pienyritys pystyy keskittymään ydintoimintaansa, Eila toteaa. Pyrimme myös pitämään toimintamme hyvin läpinäkyvänä. Jos asiakas haluaa, hän pääsee jo tehtaalle katsomaan oman rakennuksensa valmistumista. MYYNTIÄ TEHDÄÄN USEAMMAN MYYJÄN VOIMIN Aluksi Eila vastasi myynnistä yksin. Nyt töitä riittää jo kolmelle myyjälle. Hyvän myyjän löytäminen ei ole itsestään selvää, mutta nyt Eilasta tuntuu, että hänellä on hyvä tiimi ympärillään. Myynti on erittäin herkkää työtä ja vaatii kykyä kuunnella asiakasta, pohtii Eila. Yksi myyjistä on Eilan oma poika Aapo. Hän aloitti perheyrityksessä muutamia kuukausia sitten. Hankin kokemusta myyntityöstä aluksi muualla toisen yrityksen palveluksessa, ja nyt tuntuu hyvältä päästä kehittämään oman perheyrityksen toimintaa, Aapo Tölli kertoo. Aapolla on myös paljon ideoita yrityksen tuotteiden ja markkinoinnin kehittämiseen. Pienessä perheyrityksessä jokaisen ajatuksille on tilaa. Terassilasitukset keventävät rakennuksen ilmettä ja tuovat luonnon lähemmäksi. Palautteen saaminen asiakkailta on ensiarvoisen tärkeää. Huone1:n tuotteet on suunniteltu erityisesti palvelua haluaville kiireisille ihmisille, joten yritys kerää huolellisesti asiakaspalautetta kehittääkseen tuotteita ja palvelua edelleen. VISIONA VIENTIMARKKINAT Tällä hetkellä Huone1:n markkinat ovat vielä pääosin kotimaassa. Joitakin rakennuksia on mennyt myös ulkomaille, mutta vientimarkkinoille laajentumisen aika on vielä edessä. Kyselyjä ulkomailta tulee tasaisesti kaiken aikaa, mutta niiden suhteen ollaan vielä varovaisia. Haluamme ensin rakentaa vankan perustan kotimarkkinoille, sen jälkeen viennin laajamittaisempi aloittaminen on paljon helpompaa, Eila toteaa. 11
VAIN KUIVA PUU PALAA TEHOKKAASTI Urbaani puuvaja haastaa pressun alla säilyttämisen 12 Puuta poltetaan usein liian kosteana, koska varastoja kuivatustilat ovat olemattomat tai käyttöön sopimattomat. Syksyllä käynnistyneessä Urbaani puuvaja -hankkeessa kehitetään uudenlaisia puun kuivumista edistäviä polttopuun varastointi- ja palveluratkaisuja kaupunkien pientaloalueille. Uudet puuvajamallit luodaan suunnittelukilpailun ja yritysyhteistyön avulla. Hankkeessa myös tiedotetaan oikeista polttopuun säilyttämisen ja polttamisen käytännöistä. TUTKIMUSVASTAAVA MINNA KUUSELA, TTS, minna.kuusela@tts.fi Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Suomessa edistetään uusiutuvien energianlähteiden kuten puun käyttöä, ja puun polttaminen onkin lisääntynyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voimakkaasti. Suurimmassa osassa pääkaupunkiseudun omakotitaloista on tulisija, yleisimmin varaava takka tai puukiuas. Puun säilyttämisessä on sen sijaan parannettavaa: vain kolmasosassa pientaloista on puuvaja ja moni säilyttää polttopuunsa räystäiden tai pressujen alla, liian umpinaisissa vajoissa tai jopa ilman mitään suojaa. Hyvät säilytysratkaisut pitävät puut kuivina, mikä vähentää pienhiukkaspäästöjä ja negatiivisia ilmastovaikutuksia sekä pa-
ei vastannut 17 % muu ratkaisu 10 % autotallissa 7 % Urbaani puuvaja -hankkeessa kehitetään puuvajakonsepti, joka tuotteistetaan yhteistyössä alan yritysten kanssa. Omakotiasukkaan on mahdollista rakentaa urbaapuuvajassa 36 % Työtehoseura selvitti vuonna 2014, miten pääkaupunkiseudulla käytetään tulisijoja ja säilytetään polttopuita. Kyselyn mukaan polttopuita säilytetään seuraavasti: ilman suojaa 5 % peitetyssä pinossa 25 % rantaa puunpolton energiatehokkuutta. Hyvässä puuvajassa puu kuivuu ja säilyy kuivana. Kostean puun polttamisesta saadaan jopa 30 prosenttia vähemmän energiaa kuin kuivan puun, joten se on myös melko energiatehotonta ja luonnonvarojen tuhlausta. Lisäksi kostean puun polttamisesta tulevat päästöt ovat moninkertaisia kuivaan puuhun verrattuna, mikä heikentää hengitysilman laatua. HSY:n ilmanlaatumittauksissa on havaittu, että hiukkaspitoisuudet kohoavat ajoittain haitallisen korkeiksi etenkin tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Markkinoilta puuttuu urbaaniin kaupunkiympäristöön luontuvia puuvajamalleja, jotka sopivat moderneille, tiiviille pientaloalueille. Kaupungin pienillä tonteilla on lisäksi tarve kehittää esimerkiksi yhteiskäyttöä naapurin kanssa tai rivitalon yhteisiä puuvajoja. Näihin haasteisiin nyt vastaavan Urbaani puuvaja -hankkeen toteuttavat TTS Työtehoseura, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Aalto-yliopisto. Mukana asiantuntijoina on myös runsaasti alan yrityksiä ja organisaatioita, kuten Bioenergia ry ja Motiva, sekä pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelun edustajia. ni puuvaja kokonaan itse rakennuspiirustusten avulla tai ostaa tee se itse -paketti, johon sisältyvät piirustukset ja kaikki tarvittava materiaali. Puuvajan voi hankkia myös avaimet käteen -toimituksena. Uudella puuvajamallilla halutaan myös helpottaa asukkaiden arkea kehittämällä ratkaisuja, joissa esimerkiksi polttopuun toimitus ja puuvajan vuokraus voisivat olla yksi ostettava palvelukokonaisuus, kuvailee hankkeen ideoita projektipäällikkö Minna Kuusela TTS:sta. Asukkaiden tietoa varastoinnista ja puun kosteuden vaikutuksesta energiatehokkuuteen ja ilmanlaatuun lisätään uusien oppaiden, videoiden ja kurssien avulla. Myös viestinnällä voidaan vaikuttaa hen- 13
gitysilman laatuun ja ihmisten terveyteen huomattavasti, muistuttaa ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen HSY:stä. HSY:n päävastuulla on hankkeen uuden tiedotusmateriaalin tekeminen. Aalto-yliopistossa hankkeesta vastaava arkkitehti ja tutkija Kristjana Adalgeirsdottir kuvailee uusien urbaanien puuvajamallien kehittämistä: Uusien ratkaisujen kehittämiseksi Aalto-yliopistossa järjestetään arkkitehtiopiskelijoille tarkoitettu suunnittelukilpailu keväällä 2016. Kilpailun lähtökohtana ovat puiden kuivaamisen periaatteet, puutäydennysten helppous, paloturvallisuus ja pääkaupunkiseudun kuntien rakennusjärjestykset. Tavoitteena on löytää sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti parhaat mahdolliset ratkaisut. Hankkeelle on avattu oma sivusto, www. urbaanipuuvaja.fi, jossa kerrotaan oikeaoppisesta puun säilytyksestä ja polttamisesta ja julkaistaan hankkeessa syntyvät koulutusmateriaalit ja ohjeet. Sivut toimivat myös tiedotuspaikkana puuvajan suunnittelukilpailulle ja muulle hankkeen toiminnalle. Tällä hetkellä sivuilta löytyy mm. Ilmianna toimiva puuvaja -kuvakilpailu, jossa kerätään kuvia hyvistä puunsäilytysratkaisuista. Kilpailu on käynnissä joulukuun 15. päivään, ja palkintona on kolme irtokuutiota kuivaa koivuklapia tai vastaavalla arvolla Metsäpirtin multaa. Tervetuloa osallistumaan! Kuva: Timo Rinkinen Urbaani puuvaja -hanke toteutetaan ajalla 1.9.2015 31.8.2017. Rahoittajana on Euroopan aluekehitysrahasto. Hankkeen toteuttajat: TTS Työtehoseuralla on laaja kokemus asumisen ja rakentamisen ratkaisuista, tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä uusiutuvista energiamuodoista. TTS koordinoi hanketta ja vastaa puuvajakonseptin tuotteistamisesta. HSY on tutkinut alueellisen pienpuunpolton vaikutuksia ja on merkittävä vaikuttaja ilmastoasioissa, ilmanlaadun seurannassa ja viestinnässä. HSY vastaa hankkeen viestinnästä ja uudesta tiedotusmateriaalista. Aalto-yliopisto on vahva osaaja kestävän kehityksen mukaisessa rakentamisessa. Aalto vastaa hankkeessa uusien puuvajamallien kehittämisestä arkkitehtiopiskelijoille suunnatun kilpailun kautta. Lisätietoja: Tutkimusvastaava Minna Kuusela, minna.kuusela@tts.fi, puh. 044 7143 695 PIHAKIVET MUURIKIVET BETONILAATAT VESIKOURUT REUNAKIVET MUKULAKIVET KAIVONRENKAAT GRANIITTITUOTTEET UUTUUS! Kotimainen innovaatio, ekologinen Destaclean PUUKIVI on uutuustuote pihakivimarkkinoilla ja ensimmäinen laatuaan Euroopassa! Destaclean -ympäristötuotteissa, kuten mm. pihakivissä, -laatoissa ja terassikivissä käytetään kierrätyspuumursketta. Tämä tuo näihin betonikomposiittituotteisiin ekologisuuden lisäksi sitkeyttä ja keveyttä. Katso lisätietoja nettisivuiltamme: www.destamatic.fi Voit ostaa Destaclean -ympäristötuotteita kätevästi suoraan tehtaanmyymälästämme Hyvinkäältä. Tervetuloa myös tehtaanmyymälän yhteydessä olevaan näyttelyyn tutustumaan uutuustuotteisiimme! 14 www.destamatic.fi Destamatic Oy Hyvinkään tehdas Kalliokierto 9 05460 Hyvinkää puh. 019 4600 400 Avoinna arkisin 8-18, la 9-13
Sami Helenius vaihtoi mailan sirkkeliin KOULUTTAJA ANNE KUMPULAINEN, TTS, anne.kumpulainen@tts.fi KUVA: KAIJA LAAKSONEN Moni ammattiurheilija jää tyhjän päälle uran päättyessä. Näin ei käynyt puualaa Työtehoseurassa opiskelevalle Sami Heleniukselle, joka on entinen NHL-jääkiekkoilija. Amerikan vuosien 1994 2003 jälkeen Helenius jatkoi jääkiekkoilijana SM-tasolla vielä kevääseen 2010. Sen jälkeen jääkiekkoilu-ura on jatkunut junioreiden valmennuksessa. Heti lopettamisen jälkeen en oikein tiennyt, mitä seuraavaksi leipätyökseni rupeaisin tekemään, mutta tarkoituksella buukkasin allakan täyteen eli arki alkoi heti, kertoo Sami Helenius jääkiekkouran jälkeisestä tilanteesta. Ensimmäiset kolme vuotta vierähtivät koulunkäyntiavustajana. Koulumaailmasta löytyi myös seuraava tehtävä, kun avautui mahdollisuus aloittaa teknisen työn opettajana. Tässä tehtävässä onkin jo kolmas vuosi menossa. Tiedän pari entistä pelikaveria, joilla siirtyminen ns. rehellisiin töihin ei ole sujunut niin mutkattomasti kuin minulla. Olen sen tyyppinen, että pelkkä joutenolo ei sovi minulle, Helenius huomauttaa. Luova työ sopii minulle eli käsillä tekeminen toimii, tunnustaa Helenius. TTS:n kouluttaja Anne Kumpulainen on samoilla linjoilla: En osaisi kuvitella Samia istumatyöhön, toimistopöydän ja tietokoneen äärelle, mutta teknisen työn opettajan työhön Sami soveltuu varmasti vallan mainiosti. Puuala ei ole Sami Heleniukselle aivan vierasta. Peruskoulun jälkeen hän kävi vuoden ammattikoulussa puuseppälinjaa. Jääkiekko vei kuitenkin mennessään, ja nyt oli aika palata alalle. Netistä tutkiessani huomasin opiskelumahdollisuuden TTS:ssä mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi, kertoo Helenius. Hyvin räätälöity opetus ja opiskeluajat ovat mahdollistaneet opiskeluni. Opiskelun ohessa teen teknisen työn opettajan työtä Sotungin yläkoulussa. Voin siis suorittaa koulutukseen liittyvää työssäoppimista teknisen työn opettajan töitä tekemällä, iloitsee Helenius. Helenius suorittaa vaihe vaiheelta puualan perustutkintoa. Koulutus perustuu suurelta osalta työharjoituksiin, työssä oppimiseen ja etätehtäviin. Kun kutakin osa-aluetta on treenattu tarpeeksi, suoritetaan tutkinnon osa työnäyttönä, jonka arvioijat arvioivat. Teorian osuus on pienempi kuin käytännön työn, ja se on pitkälti itseopiskelua verkon kautta, kuvailee Helenius. Koulutuksen jälkeen Heleniuksella on tavoitteena pätevöityä teknisen työn opettajaksi ja sitä kautta vakinaistaa vakanssi. 15
Kiinteistö- ja kotityöpalveluyritysten työnkuva ja yhteistyö Kiinteistöpalvelualalla on paljon työpaikkoja jo tällä hetkellä. Kiinteistötyönantajat-järjestön mukaan kiinteistöpalveluala työllistää noin 90 000 100 000 henkilöä, sekä miehiä että naisia. Jopa puolet alan työvoimasta jää vuoteen 2020 mennessä eläkkeelle, joten alalle tarvitaan pian runsaasti uusia työntekijöitä. Myös Ely:n mukaan kiinteistöhuoltajien ja siivoojien työmarkkinanäkymät ovat hyvät vuosille 2012 2016. Kynnys tulla kiinteistö- ja kotityöpalvelutehtäviin on matala, ja alalle on muodostunut paljon esimerkiksi pieniä alueellisesti toimivia yrityksiä. TUTKIJA ARJA RYTKÖNEN, TTS, arja.rytkonen@tts.fi KUVA: KAIJA LAAKSONEN Pienyrittäjä ei voi aina yksin tarjota kaikkia kiinteistönhoitopalveluja, vaan kokonaispalvelua varten tarvitaan useamman yrittäjän yhteistoimintaa. Yhteistyön nykytilannetta selvittääkseen Ely ja Työtehoseura järjestivät hankkeen Kiinteistönhoito- ja kotityöpalveluyrittäjästä kiinteistöalan moniosaajaksi (2014 2015), jossa tarkasteltiin pienten ja keskisuurten kiinteistö- ja kotityöpalveluyrittäjien palvelutarjontaa, yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa sekä yrittäjien omaa työssä jaksamista. Hankkeen pohjaksi tehtiin sähköinen kysely, johon vastasi 33 yrittäjää Uudelta- 16
maalta ja Hämeestä. Kyselyyn vastasi 16 omistaja-työntekijää, 9 omistaja-esimiestä, 5 esimiestä, 2 toimitusjohtajaa ja 1 toimistovastaava. Yritykset olivat henkilöstömäärältään suhteellisen pieniä. Työntekijöitä oli 1 50; keskiarvo oli 11 työntekijää. Yritysten vuotuinen liikevaihto oli keskimäärin 773 800 euroa ja vaihteli 20 000 eurosta 3,5 miljoonaan euroon. YRITYSTEN VERKOSTOITUMINEN Kiinteistö- ja kotityöpalveluyrittäjät tarjoavat monenlaisia palveluja. Yleisimmät palvelut ovat kiinteistönhoitopalvelut (21 yritystä), rappusiivous (13), remontointi (11) ja kotisiivous (10). Monella kokonaispalveluun liittyy myös viherrakennuspalvelua, toimistosiivousta, pintojen maalausta ja kalusteasennusta. (Kuvio 1.) Kyselyn mukaan 18 yrityksessä oltiin kiinnostuneita verkostoitumaan vastaavanlaisten yrittäjien kanssa. Kahdeksassa yrityksessä asiaan ei osattu ottaa vielä kantaa, ja seitsemässä siihen suhtauduttiin kielteisesti. Kymmenellä yrityksellä oli jo nyt kokonaispalvelun tuottamisessa yhteistyökumppaneita ja yhdessätoista yhteistyötä tehtiin satunnaisesti. Kahdessatoista yrityksessä ei käytetty lainkaan muiden yritysten palveluja. Kiinteistöhoitopalveluja Rappusiivousta Remon palvelua Ko siivouspalveluja Viherrakennuspalveluja Toimistosiivousta Pintojen maalausta Kalusteasennusta Asioin palveluja Muita ko taloustöitä Putkitöitä Teollisuussiivousta Mökkitalkkaritoimintaa Maanrakennusta Isännöin palvelua Hotellisiivousta Jotain muuta Kevyenä Melko kevyenä Ei kevyenä eikä raskaana Melko raskaana Raskaana 5 5 4 3 2 2 1 0 5 3 8 8 8 7 13 11 10 7 9 21 0 5 10 15 20 25 14 0 5 10 15 Kuvio 1. Kiinteistönhoito- ja kotityöpalveluyrittäjien palvelutarjonta (kpl). Kuvio 2. Kiinteistönhoito- ja kotityöpalveluyrittäjien kokema henkinen kuormitus (kpl). Useimmiten yhteistyö muiden yrittäjien kanssa koski sähkö-, putki- ja siivoustöitä (3 4 yrityksessä). Muita usein käytettäviä palveluja olivat koneurakointi ja erilaiset korjaukset. Satunnaisesti yhteistyötä tehtiin remontti- ja korjauspalveluissa, siivous- ja puhtaanapitopalveluissa ja lumitöissä. Lisäksi joskus tarvittiin muutto-, sähkö- ja putkipalveluita. Siivouksessa saatettiin käyttää satunnaisesti apua esimerkiksi korkeiden ikkunoiden pesussa. Kevyenä Melko kevyenä Ei kevyenä eikä raskaana Melko raskaana Raskaana 2 4 8 9 10 0 5 10 15 Kuvio 3. Kiinteistönhoito- ja kotityöpalveluyrittäjien kokema fyysinen kuormitus (kpl). KUORMITUSTA SEKÄ HENKISELLÄ ETTÄ RUUMIILLISELLA PUOLELLA Hankkeessa ja siihen kuuluvassa kyselyssä selvitettiin myös kiinteistö- ja kotityöpalvelutyön fyysistä että ruumiillista kuormitusta. Merkille pantavaa oli, ettei kukaan vastaajista pitänyt työtään henkisesti kevyenä. Aika monet pitivät sitä henkisesti joko raskaana tai melko raskaana (12 vastausta). Suurin osa kuitenkin vastasi, ettei työn henkistä kuormitusta voinut eritellä raskaaksi tai kevyeksi. (Kuvio 2.) Kyselyssä tuli esille myös kiinteistö- ja kotityöpalvelun fyysisyys. Yrityksistä 14 piti työtään raskaana tai melko raskaana, mut- ta yhdeksässä yrityksessä vastaaja ei pitänyt työtään erityisen raskaana tai kevyenä. (Kuvio 3.) VERKOSTOITUMISTA JA KOULUTUSTA Hankkeeseen sisältyy myös verkostoitumis- ja koulutusosuus, jossa yrittäjien kanssa pohditaan yrittäjyyteen liittyviä asioita: verkostoitumista, asiakashankintaa, lakiasioita sekä työhyvinvointia. Yrittäjillä on mahdollisuus teettää pieniä selvityksiä TTS:n kiinteistönhoidon opiskelijoilla. Hankkeessa tarkastellaan myös sähköisten työkalujen ja ohjelmien hyödyntämistä töiden suunnittelussa ja tekemisessä. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kaksi hyvinvointiranneketta. Voittajat olivat Kaija Niemi ja Tuomas Helläkoski. 17
Työtehoseura testasi 11 pölynimuria KÄYTTÖMUKAVUUS LISÄÄ SIIVOUSTYÖN IMUA. PÖLYPUSSITON EDELLEEN HAASTAJANA. Energiamerkki kertoo pölynimurin suorituskyvyn, kuten imurointituloksen, poistoilman puhtauden ja energiatehokkuuden. TTS:n testissä keskityttiin käyttöominaisuuksiin, jotka vaikuttavat merkittävästi imuroinnin sujuvuuteen ja myös imurin suorituskykyyn. Testitulokset olivat hyviä, mutta pölypussittomilla imureilla on vielä parannettavaa etenkin pölysäiliöön liittyvissä asioissa. Kodinkonehuollon mukaan suurin osa pölynimureiden vioista johtuu käyttövirheistä. TUTKIJA TARJA MARJOMAA, TTS, tarja.marjomaa@tts.fi Pölynimureiden energiamerkissä ilmoitetaan laitteen vuotuinen energiankulutus ja energialuokka asteikolla A G. Poistoilman puhtaus ja puhdistuskyky lattialta ja matolta ilmoitetaan myös asteikolla A G. Lisäksi merkissä ilmoitetaan laitteen ääni. Energiamerkki helpottaa imureiden vertailua, ja sen on oltava selvästi esillä myymälässä olevissa pölynimureissa. Kuva: Tarja Marjomaa Imuritestin arvosanoissa painotettiin suorituskykyä 30 prosentilla ja käyttöominaisuuksia 70 prosentilla. Käyttöominaisuusarviointiin sisältyivät imurin toimintasäde, paino, liikuteltavuus erilaisilla pinnoilla ja kynnyksen ylityksissä, suuttimien ja valitsimien käytettävyys, suodattimien ja pölypussien vaihtaminen sekä käyttöohje. Pölypussittomissa imureissa tarkasteltiin erityisesti pölysäiliön toimivuutta ja puhdistamista. PÖLYPUSSILLA VAI ILMAN? Pölypussillisten imureiden poistoilman puhtaus ja imurointitulokset matoilla olivat keskimäärin parempia kuin pölypussittomilla imureilla. Poikkeuksen teki pölypussiton Electrolux UltraFlex, joka oli lähes pölypussillisten veroinen. Energiatehokkuudeltaan kaikki imurit olivat var- sin hyviä, kuten tämänhintaisilta imureilta voidaan odottaa. Pölyallergikolle pölypussiton imuri ei sovi, sillä tyhjennyksessä pölyä leviää ympäristöön ja käsille. Pölysäiliön tyhjentäminen ja puhdistaminen on epämiellyttävää, vaikka säiliö on helppo irrottaa ja laittaa paikoilleen. Pölypussittomuus pienentää imurin käyttökustannuksia ja jätteen määrää. MATTOJEN IMUROINTITULOKSISSA JA POISTOILMAN PUHTAUDESSA EROJA Suorituskykyarvosanat perustuivat imurien energiamerkinnän tietoihin ja TTS:n imurointikokeisiin. Energiatehokkuudeltaan imurit olivat A-luokkaa, paitsi pölypussittomat Philipsin Power Pro Compact- ja Power Pro Active -imurit, joiden energiatehokkuusluokka oli B. Kovan lattian puhdistuskyky oli imureissa A-luokkaa, lukuun ottamatta pölypussitonta Philips Power Pro Active -imuria. Maton puhdistuskyky oli pölypussillisilla imureilla B- tai C-luokkaa ja pölypussittomilla imureilla C-, D- tai E-luokkaa. Pölypussillisten imureiden sekä pölypussittoman Electrolux UltraFlex ZUFGREEN -imurin poistoilman puhtaustulos oli A-luokkaa, muut sijoittuivat B- tai C-luokkaan. Äänitasot olivat pölypussillisilla imureilla 61 78 db. Hiljaisimpia olivat Electroluxin UltraSilencer ZUSGREEN- ja UltraSilencer ZUSANIMAL -imurit ja kovaäänisimpiä Miele- sekä Philips Performer Expert -imu- 18
Testissä oli yhteensä 11 Philipsin, Mielen ja Electroluxin ilmuria. Kuva: Kaija Laaksonen Huollon laiminlyönnin takia imuriin voi pahimmassa tapauksessa tulla moottorivaurio. Kuvan imuri tuotiin huoltoon viiden kuukauden käytön jälkeen. Laitteen hankintahinta oli 150 euroa, ja korjauskustannukset noin 100 euroa, joista uuden moottorin hinta oli hieman alle 60 euroa. Korjauskustannukset jäivät koneen omistajalle. Imurista kannattaa huolehtia. Kuvat: Mikko Ranta rit. Pölypussittomien imureiden äänitehotasot olivat 75 79 db. Käytännössä korva pystyy erottamaan kolmen desibelin eron melutasossa. Kymmenen desibelin ero merkitsee melun kaksinkertaistumista. PAINO, TOIMINTASÄDE, LIIKUTELTAVUUS JA TEHONSÄÄTÖ TÄRKEITÄ OMINAISUUKSIA Käyttövalmiit imurit painoivat 5,8 7,8 kiloa. Testin kevyin imuri oli pölypussiton Philips Power Pro Compact ja painavin pölypussillinen Electrolux UltraSilencer ZUSANIMAL. Imurin painolla on merkitystä, jos sitä joudutaan nostelemaan tai kantamaan kerroksesta toiseen. Isokokoinen imuri vie tilaa siivouskomerosta. Liitosjohtojen pituudet olivat 4,9 8,8 metriä ja toimintasäteet 8,1 12,0 metriä. Imurit ylittivät sujuvasti kynnykset ja liikkuivat hyvin erilaisilla lattiapinnoilla. Toimintasäde ja johdon pituus ovat tärkeitä valintaperusteita isossa asunnossa tai jos pistorasioita on vähän. Imureissa oli teleskooppijatkoputki, jonka pituutta säädetään tarpeen ja imuroijan pituuden mukaan. Imuputki voidaan kiinnittää imurin rungossa olevaan taukotelineeseen. Jatkoputkien ja taukotelineiden käytössä oli imurikohtaisia eroja. Miele-pölynimureiden poistoilma-aukko on rungon päällä, joten imurin voi laittaa lattialle pystyasentoon esimerkiksi portaikkoa imuroitaessa. Käytännössä on tärkeää, että imutehoa voidaan säätää imuroitavan alueen mukaan. Säätäminen tapahtuu imurin rungossa olevalla moottorin ottotehon säätimellä tai kädensijassa olevalla ilmamäärän säätimellä tai molemmilla. Imutehon säätämiseen ja valitsimiin liittyvien symbolien ja merkintöjen selkeydessä oli imurikohtaisia eroja. Neljän imurin rungossa oli pienille suuttimille tarkoitettu suutinkotelo. Muissa imureissa suuttimet kiinnitettiin jatkoputkessa olevaan pidikkeeseen, joka voi hankaloittaa imurointia, kun imuputki tuodaan lähelle vartaloa. KÄYTÄ ALKUPERÄISPUSSEJA Alkuperäispölypussien käyttö on turvallinen valinta. Usein pölynimurin käyttöohjeessa neuvotaan käyttämään alkuperäispusseja, sillä merkittömien pölypussien käyttö voi aiheuttaa imurille vaurioita, joita tuotetakuu ei korvaa. Jos pölypussimerkkiä tai -mallia on hankala muistaa, 19
Pölypussilliset imurit Merkki Electrolux UltraOne ZUOGREEN+ Electrolux UltraOne ZUO- DELUXE+ Electrolux UltraSilencer ZUSGREEN+ Electrolux UltraSilencer ZUSANIMAL+ Miele Complete C 3 Celebration Parquett EcoLine Plus Valmistusmaa ja suositushinta Unkari, 299 Unkari, 359 Unkari, 249 Unkari, 269 Saksa, 329 Liitäntäteho (arvokilvessä), 800 800 700 700 800 W ENERGIAMERKIN TIEDOT energiatehokkuusluokka, A A A A A A G energiankulutus, kwh/a 28 28 26 26 25,6 puhdistuskyky matolta / B / A B / A C / A C / A C / A kovalta lattialta äänitehotaso, db 66 66 61 61 75 poistoilman pölyjäämä, A G / poistoilman suodatin A / Allergy Plus (pestävä) A / Allergy Plus (pestävä) A / Hygienia-suodatin E 12 (pestävä) A / Allergy Plus (pestävä) A / Air Clean Plus -PureAir (vaihdettava) Paino käyttövalmiudessa, 7,5 7,7 7,7 7,8 7,5 kg Liitosjohdon pituus / työskentelyulottuvuus 8,8 / 12,0 8,7 / 11,8 8,7 / 11,8 8,7 / 11,8 7,3 / 10,6 (käden- sija 80 cm:n korkeudella lattiasta), m Vakiosuuttimet lattia-/mattosuutin, kovan lattiapinnan suutin, 3 in 1 piensuutin lattia-/mattosuutin, kovan lattiapinnan suutin, 3 in 1 piensuutin lattia/mattosuutin, kovan lattiapinnan suutin, 3 in 1 piensuutin lattia-/mattosuutin, turboharjasuutin, kovan lattiapinnan suutin, 3 in 1 piensuutin lattia-/mattosuutin, tekstiilisuutin, rakosuutin, pölysuutin, kovan lattiapinnan suutin, parkettisuutin Suodattimien vaihdon ilmaisimet Huomioita pölypussin täyttymisen ilmaisin tukeva kantokahva, laaja toimintasäde, selkeät tehonsäädön symbolit, suutin mahtuu alle 8 cm korkuiseen tilaan, melko hyvä käyttöohje, pölypussin vaihto helppoa pölypussin ja suodattimien täyttymisen elektroninen ilmaisin tukeva kantokahva, laaja toimintasäde, selkeät tehonsäädön symbolit, suutin mahtuu alle 8 cm korkuiseen tilaan, melko hyvä käyttöohje, virtakytkin myös kahvassa, pölypussin vaihto helppoa pölypussin täyttymisen ilmaisin laaja toimintasäde, tehonsäädön merkinnät erottuvat hyvin, suutin mahtuu alle 8 cm korkuiseen tilaan, melko hyvä käyttöohje, kömpelö kantokahva, pölypussin ja suodattimien vaihto erittäin helppoa pölypussin ja suodattimien täyttymisen elektroninen ilmaisin laaja toimintasäde, tehonsäädön merkinnät erottuvat hyvin, suutin mahtuu alle 8 cm korkuiseen tilaan, melko hyvä käyttöohje, kömpelö kantokahva, pölypussin ja suodattimien vaihto erittäin helppoa pölypussin täyttymisen ilmaisin tukeva kantokahva, imuria voi käyttää myös pystyasennossa esim. portaissa (poistoilma tulee rungon päältä), melko laaja toimintasäde, selkeät tehonsäädön symbolit, hyvä käyttöohje, pölypussin ja suodattimien vaihto helppoa SUORITUSKYKY- JA KÄYTTÖOMINAISUUSARVOSANAT Arvosteluasteikko: 1 = huono, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä Suorituskyky 4,7 4,7 4,6 4,6 4,3 Käyttöominaisuudet 4,5 4,6 4,2 4,3 4,6 PAINOTETTU KOKO- NAISARVOSANA 1) 4,5 4,6 4,3 4,4 4,5 1) Painotetussa kokonaisarvosanassa on laitteiden suorituskykyä painotettu 30 % ja käyttöominaisuuksia 70 % 20
Pölypussitomat imurit Miele Complete C 3 Celebration EcoLine Plus Philips Performer Expert FC8721 Electrolux UltraFlex ZUFGREEN Philips PowerPro Compact FC 9323 Philips PowerPro ActiveFC 9521 Philips PowerPro Expert FC 9721 Saksa, 279 Turkki, 229 Unkari, 279 Kiina, 139 Kiina, 169 Kiina, 239 800 650 800 750 750 650 A A A B B A 26,7 27,8 28 33,8 33,6 27,9 C / A C / A C / A E / A D / E D / A 75 78 75 79 78 76 A / Air Clean Plus PureAir A / Hepa 13 (vaihdettava) (vaihdettava) A / Hygienia-suodatin E 12 (pestävä), moottorinsuojasuodatin pestävä kestosuodatin C / Vaahtomuovisuodatin (vaihdettava sienisuodatin), moottorinsuojasuodatin EPA 10 (pestävä) C / Kuitukangasuodatin (vaihdettava mikrosuodatin), moottorinsuojasuodatin EPA 10 (pestävä) 7,3 7,2 7,2 5,8 6,5 7,2 7,3 / 10,6 7,6 / 10,9 8,8 / 11,9 4,9 / 8,1 5,9 / 9,1 7,0 / 10,2 B / EPA 10 (vaihdettava), moottorinsuojasuodatin pestävä kestosuodatin lattia-/mattosuutin, tekstiilisuutin, rakosuutin, pölysuutin, kovan lattiapinnan suutin pölypussin täyttymisen ilmaisin TriActiveMax lattia-/mattosuutin, rakosuutin, 2 in 1 harjasuutin/pieni suutin pölypussin täyttymisen ilmaisin lattia-/mattosuutin, kovan lattian suutin, 3 in 1 piensuutin TriActive -lattia-/mattosuutin, rakosuutin, pieni suutin TriActive -lattia-/mattosuutin, rakosuutin, pieni suutin TriActiveMax- lattia-/mattosuutin, rakosuutin, 2 in 1 harjasuutin/pieni suutin tukeva kantokahva, imuria voi käyttää myös pystyasennossa esim. portaissa (poistoilma tulee rungon päältä), melko laaja toimintasäde, selkeät tehonsäädön symbolit, hyvä käyttöohje, pölypussin ja suodattimien vaihto helppoa tukeva mutta hieman kulmikas kantokahva, melko laaja toimintasäde, tehonsäädön valintaan opastavat symbolit, suppea käyttöohje, pölypussin ja suodattimien vaihto helppoa useampi tukeva kantokahva, laaja toimintasäde, tehonsäätimen merkinnät erottuvat hyvin, suutin mahtuu alle 8 cm korkuiseen tilaan, melko hyvä käyttöohje, suodattimien vaihto helppoa, polysäiliössä täyttörajamerkintä, säiliön tyhjentäminen helppoa mutta saattaa sotkea ja pöllytä tukeva kantokahva, kevyt, lyhyt toimintasäde, rungossa ei tehonsäätöä, melko hyvä käyttöohje, ei moottorintehon säätömahdollisuutta, suppea käyttöohje, suodattimien vaihto helppoa, polysäiliössä täyttörajamerkintä, säiliön tyhjentäminen helppoa mutta saattaa sotkea ja pöllytä tukevat kantokahvat, kevyt, lyhyt toimintasäde, selkeät tehonsäädön symbolit, ei moottorintehon säätömahdollisuutta, suppea käyttöohje, suodattimien vaihto helppoa, polysäiliössä täyttörajamerkintä, säiliön tyhjentäminen helppoa mutta saattaa sotkea ja pöllytä tukevat kantokahvat, melko laaja toimintasäde, selkeät tehonsäädön symbolit, suppea käyttöohje, suodattimien vaihto helppoa, polysäiliössä täyttörajamerkintä, säiliön tyhjentäminen helppoa mutta saattaa sotkea ja pöllytä 4,3 4,1 4,0 3,3 2,9 3,5 4,4 3,9 4,1 3,2 3,4 3,8 4,3 4 4,0 3,2 3,2 3,7 Maahantuojat: Oy Electrolux Ab www.electrolux.fi, 030 600 5120 Miele Oy www.miele.fi, (09) 875 970 Philips Oy, www.philips.fi, (09) 23113415 21
Pölypussittomat imurit ovat varteenotettava vaihtoehto, jos esimerkiksi pölypussien hankkiminen on hankalaa. Pölypussiton imuri vaatii säännöllisiä hoitotoimenpiteitä kuten esimerkiksi pölysäiliön puhdistamisen tyhjennyksen yhteydessä,suodattimien pesuun ja vaihtoon liittyviä toimenpiteitä sekä putkistojen tarkistusta. Pölypussi on helppo kiinnittää pölysäiliössä olevaan telineeseen. Maahantuojat suosittelevat käyttämään merkkipölypusseja. Tarvikepölypussien käyttäminen saattaa aiheuttaa ongelmia, joita imurin takuu ei kata. Kuva: Kaija Laaksonen Pölynimureiden vakiovarustukseen kuuluu monenlaisia suuttimia. Niiden toiminnallisuutta kannattaa miettiä jo ostotilanteessa. Kaikissa imureissa on yhdistelmäsuutin, joka sopii sekä lattian että mattojen imuroimiseen. Electroluxin ja Mielen imureiden vakiovarustukseen kuuluu myös kovan lattiapinnan suutin. Testatut imurit liikkuivat hyvin kynnysten yli ja kovalla lattialla. Mielen imureissa on pienet takapyörät, mutta ne liikkuvat akselinsa ympäri, joka tekee imurin liikuttelusta kovalla lattialla sujuvaa. Sensijaan pehmeällä matolla imuri liikkui hieman raskaasti. Kuva: Kaija Laaksonen OMAT KÄYTTÖTARPEET LÄHTÖKOHTANA TULOSTEN TARKASTELUUN Täydellinen imuri on energiatehokas, puhdistaa hyvin ja on helppokäyttöinen. Energiamerkinnän tiedot antavat hyvän pohhyvä konsti on ottaa imurin tunnistetiedoista kuva puhelimen kameraan. Pölypussiton imuri on varteenotettava vaihtoehto, jos pölypussien hankkiminen tuottaa alituista päänvaivaa. PÖLYNIMUREIDEN VIAT USEIN SEURAUSTA KÄYTTÖVIRHEISTÄ Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:n puheenjohtaja Mikko Ranta toteaa, että suuri osa pölynimureiden vioista johtuu käyttäjien toiminnasta. Käyttöohjeita ei lueta, ja huoltotoimet laiminlyödään. Huoltoon tuodaan melko uusiakin imureita, joiden rikkoutumisen syy on likaisesta suodattimesta aiheutunut huono imuteho tai jopa moottorivaurio. Jos kyseessä on käyttövirhe, kustannuksista vastaa laitteen omistaja. Pölypussittomia imureita ostetaan, kun kuvitellaan, että niitä ei tarvitse huoltaa. Pölypussiton imuri vaatii kuitenkin säännöllisiä hoitotoimia, kuten pölysäiliön puhdistamisen tyhjennyksen yhteydessä, suodattimien pesun ja vaihtamisen sekä putkistojen tarkistusta, Mikko Ranta neuvoo. Huoltoon tulevissa imureissa on usein vaurioita myös imuputken mekanismeissa. Imuputkea ja -letkua käsitellään voimalla. Taukoteline imurin rungossa rikkoutuu helposti, kun imuputki runnotaan siihen täydessä pituudessaan. Käyttäjän pitäisi muistaa, ettei imurin varsi ole astalo, Mikko Ranta opastaa. jan valinnalle, mutta imuria on oltava myös miellyttävä käyttää. Testin tulokset auttavat imurivalinnassa, mutta niitä kannattaa tarkastella omien käyttötarpeiden kautta. Testin pölypussilliset imurit olivat keskenään melko tasaväkisiä. Niiden kokonaisarvosanat olivat 4,0 4,6 pistettä maksimipistemäärästä 5. Pölypussittomat imurit ovat edelleen pölypussillisten mallien haastajia. Niiden kokonaisarvosanat olivat hieman heikompia, 3,2 4,0 pistettä. Testin tulokset esitellään TTS:n tiedotesarjassa: Pölynimurien vertailutesti, TTS:n tiedote, Asuminen, teknologia ja palvelut, 4/2015 (691). 22
Teollisuusrobotit ovat tuttu juttu. Nyt maailmaa valloittavat ammattikäyttöön suunnitellut palvelurobotit. Kuluttajapuolella robottisovelluksia kehitellään helpottamaan arkiaskareita ja tukemaan ikäihmisten kotona selviytymistä. TTS:n testaamissa ikkunanpesu- ja lattianmoppausroboteissa on potentiaalia kodin pesueksperteiksi, mutta ne vaativat vielä tuotekehittelyä. TUTKIJA TARJA MARJOMAA, TTS, tarja.marjomaa@tts.fi KUVAT: TARJA MARJOMAA TTS:n testissä oli mukana Hobot 168 -ikkunanpesurobotti ja irobot Braava 380 -lattianmoppausrobotti. Siivousrobotit kotiapulaisina IKKUNANPESUROBOTIN ESIVALMISTELUISSA PUUHAA Ennen Hobot 168 -ikkunanpesurobotin käyttöönottoa sen akku ladataan. Merkkivalo ilmoittaa, kun lataus on valmis. Laitteen pohjaan kiinnitettävien, halkaisijaltaan 15 senttimetristen kiekkojen päälle laitetaan pyöreät mikrokuituliinat, joiden reunaresorit pitävät ne paikoillaan. Käyttöohjeiden mukaan kevyesti likaantuneet ikkunat puhdistetaan kuivilla mikrokuituliinoilla. Tarvittaessa liinat sumutetaan kevyesti pesuaineliuoksella. PESUTAPAHTUMA ON AUTOMAATTINEN TAI MANUAALINEN Robotti asetetaan käyttöohjeiden mukaan ikkunalasin yläkulmaan, 10 cm:n päähän puitteesta, ja kytketään päälle. Robotti tarrautuu puhdistettavaan pintaan puhaltimen avulla, joka muodostaa puhdistuskiekkojen alle alipaineen. Valmistajan mukaan laitteessa on paristolla toimiva lisäakku, joka pitää alipainetta yllä ja laitteen kiinni ikkunalasissa noin 30 minuutin ajan esimerkiksi sähkökatkoksen aikana. Virransyötön keskeytyessä robotti piippaa ja punainen merkkivalo vilkkuu. Robottia ohjataan kaukosäätimellä, josta valitaan automaattitoiminto tai manuaalinen ohjaus. Laite etenee lasipinnalla askel Ikkunanpesurobotin turvaköysi kiinnitetään pestävän ikkunan läheisyyteen siten, ettei laite putoa lattialle tai esimerkiksi kadulle, jos robotti jostain syystä irtoaa lasista. Laite on käyttövalmis, kun muuntaja liitetään pistorasiaan ja liitosjohto robottiin. 23