KIRJALLINEN KYSYMYS 750/2010 vp Varusmiespalveluskelpoisuusluokkien määrittämisen epäyhtenäinen menettely Eduskunnan puhemiehelle Perinteisesti suurin osa varusmiespalvelun keskeyttämisistä tapahtuu palveluksen alussa, kun kutsunnoissa palveluskelpoisuusluokkaan A luokitellut varusmiehet eivät lopulta olekaan palvelukseen kykeneviä. Keskeytysten syynä ovat useimmiten ennen palvelusta syntyneet esimerkiksi synnynnäiset vammat tai erilaiset sairaudet, jotka estävät palveluksen. Esimerkiksi sairauden takia palveluksesta vapautettavat tulisi seuloa palvelukseen kutsuttavien joukosta nykyistä paremmin jo kutsuntavaiheessa. Nykytilanteessa valitettavasti on käynyt joidenkin henkilöiden kohdalla niin, että kutsuntojen yhteydessä tutkiva lääkäri ei pidä jotain sairautta (esim. Crohnin tautia) sellaisena, joka tekisi ko. henkilöstä sopimattoman varusmiespalveluun, mutta heti palveluksen alussa suoritettavan lääkärintarkastuksen yhteydessä varuskunnan lääkäri kuitenkin vapauttaa rauhanajan palveluksesta samaisen sairauden vuoksi ilman, että henkilön terveydentilassa olisi tapahtunut muutoksia. Sellainen tilanne olisi voitava estää, jossa nuori henkilö järjestää elämänsä (esim. irtisanoutuu työstään, luopuu asunnostaan) sen mukaisesti, että hänet on kutsunnoissa katsottu sopivaksi varusmiespalvelukseen ja palvelus varuskunnassa aloitetaan, mutta sitten hänet lähetetäänkin parin päivän palveluksen jälkeen kotiin syystä, joka oli tiedossa jo kutsuntavaiheessa. On selvää, että tällaisesta epävarmuudesta ja muuttuvasta tilanteesta aiheutuu palvelukseen kutsutulle ylimääräistä harmia ja mahdollisesti taloudellisiakin menetyksiä ja vaikeuksia. Näin ollen hallituksen tulisi ohjeistaa puolustusvoimia siten, että lääkärit, jotka kutsunnoissa ja myöhemmin varuskuntien "tulotarkastuksissa" arvioivat henkilöiden varusmiespalveluskelpoisuutta, tekevät sen samojen periaatteiden mukaisesti. Puolustusvoimissa on käytössä terveystarkastusohjeet, joissa on myös mm. luokiteltu erilaiset sairaudet ja niiden vaikutukset palveluskelpoisuusluokkaa määritettäessä. Ohjeissa myös todetaan seuraavaa: "Asevelvollinen on mieluummin sijoitettava E-luokkaan tarkempaa selvitystä varten kuin lähetettävä kokeilemaan etukäteen epävarmaa varusmiespalvelusta." Aiemmin esiin tuotu esimerkki Crohnin taudista on luokiteltu näissä ohjeissa sellaiseksi sairaudeksi, jonka perusteella kaikki pääsääntöisesti vapautetaan rauhanajan palveluksesta eli määritetään palvelusluokkaan C. Saamieni tietojen mukaan näiden ohjeiden mukaisesti ei kuitenkaan aina menetellä, joten lisäohjeistusta kutsunnoissa lääkärintarkastuksen suorittaville sekä varuskuntien terveydenhuoltohenkilöstölle olisi näiltä osin annettava. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että puolustusvoimien terveystarkastusohjeita ja niiden käytännön noudattamista voidaan nykyisestä parantaa siten, että kutsunnoissa ja varuskuntien "tulotar- Versio 2.0
kastuksissa" noudatetaan samoja, yhtenäisiä periaatteita palveluskelpoisuusluokkia määritettäessä, ettei pääse muodostumaan sellaisia tilanteita, joissa esimerkiksi sairauden perusteella kutsunnoissa henkilö todetaan palveluskelpoiseksi, mutta palveluksen alkaessa saman syyn perusteella hänet vapautetaankin rauhanajan palveluksesta? Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2010 Raimo Vistbacka /ps 2
Ministerin vastaus KK 750/2010 vp Raimo Vistbacka /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 750/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että puolustusvoimien terveystarkastusohjeita ja niiden käytännön noudattamista voidaan nykyisestä parantaa siten, että kutsunnoissa ja varuskuntien "tulotarkastuksissa" noudatetaan samoja, yhtenäisiä periaatteita palveluskelpoisuusluokkia määritettäessä, ettei pääse muodostumaan sellaisia tilanteita, joissa esimerkiksi sairauden perusteella kutsunnoissa henkilö todetaan palveluskelpoiseksi, mutta palveluksen alkaessa saman syyn perusteella hänet vapautetaankin rauhanajan palveluksesta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Varusmiespalveluksen alkuvaiheessa tapahtuvien keskeytysten vähentämiseksi asevelvollisen palveluskelpoisuus pyritään määrittämään todellista terveydentilaa mahdollisimman hyvin vastaavaksi jo ennen palveluksen aloittamista. Keskeisessä asemassa ovat asevelvollisen omasta terveydentilastaan antamat tiedot, terveyskeskuksessa toimitettu lääkärintarkastus sekä kutsunnassa toimitettu tarkastus. Palveluskelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että asevelvollinen suoriutuu asevelvollisuuslaissa tarkoitetusta palveluksesta eikä vaaranna omaa tai muiden palvelusturvallisuutta. Palveluskelpoisuutta määritettäessä apuna käytetään Sotilaslääketieteen keskuksen ja pääesikunnan laatimaa yksityiskohtaista terveystarkastusohjetta. Samaa ohjetta sovelletaan terveyskeskuksissa, kutsunnoissa ja palveluksen aikana. Palveluskelpoisuuden määrityksen tehostamiseksi ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi Sotilaslääketieteen keskus ja puolustusvoimien aluetoimistot järjestävät asevelvollisia tarkastaville terveyskeskuslääkäreille ja terveydenhoitajille koulutus- ja luentotilaisuuksia. Kolmen viime vuoden aikana 30 koulutustilaisuuteen on osallistunut noin 1 500 terveydenhuollon ammattihenkilöä. Sotilaslääketiedettä sekä puolustusvoimien terveystarkastusjärjestelmää tukevaa tietoutta välitetään myös valtakunnallisilla lääkäripäivillä. Puolustusvoimissa selvitetään parhaillaan alan koulutuksen tarjoamista myös alueellisille lääkäripäiville. Vuoden 2010 alusta koulutusaineistoa asevelvollisia tarkastaville terveyskeskuslääkäreille on ollut myös Internetissä. Asevelvollisia siviilissä tarkastaville terveydenhuollon ammattihenkilöille on järjestetty myös mahdollisuus saada neuvoja puhelimitse puolustusvoimien erikoislääkäreiltä. Ennakkoterveystarkastuksesta ja kutsunnasta palveluksen aloittamiseen saattaa kulua useitakin vuosia. Sinä aikana asevelvollisen terveydentila voi muuttua. Vaikka lääkärintarkastuksissa sovelletaankin samoja arviointiperusteita, palveluskelpoisuutta koskeva määritys voi olla erilainen asevelvollisen terveydentilan muuttumisen takia. Lopputulokseen voi rajatapauksessa vaikuttaa myös asevelvollisen oma käsitys terveydentilastaan ja kyvystään selviytyä palveluksesta. Todellista terveydentilaa vastaava palveluskelpoisuusluokitus on kaikkien osapuolten edun mukainen. Tätä pyritään entisestään tehostamaan lain sallimalla tietojen vaihdolla ja asianomaisille terveydenhuollon ammattihenkilöille 3
Ministerin vastaus suunnatulla ohjeistuksella ja koulutuksella. Palveluksen keskeyttämisiä pyritään jatkuvasti vähentämään. Viimeisimpien tilastotietojen mukaan tässä on myös onnistuttu. Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2010 Puolustusministeri Jyri Häkämies 4
Ministerns svar KK 750/2010 vp Raimo Vistbacka /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 750/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att försvarsmaktens anvisningar om hälsoundersökningar och iakttagandet av dem i praktiken ska kunna förbättras från nuvarande så att samma enhetliga principer som vid fastställandet av tjänsteduglighetsklass följs vid uppbåd och garnisonernas "ankomstkontroller", så att det inte uppkommer sådana situationer där en person t.ex. på grund av sjukdom vid uppbådet konstateras vara tjänsteduglig men när tjänstgöringen inleds av samma skäl befrias från tjänstgöring under fredstid? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: För att minska de fall där beväringstjänsten avbryts i det inledande skedet strävar man efter att fastställa en värnpliktigs tjänsteduglighet så att den så väl som möjligt motsvarar det verkliga hälsotillståndet redan innan tjänstgöringen inleds. En central ställning intar den information som den värnpliktige ger om sitt hälsotillstånd, den läkarundersökning som utförts vid en hälsocentral samt den besiktning som görs vid uppbåden. Med tjänsteduglighet avses att den värnpliktige klarar av den tjänstgöring som avses i värnpliktslagen och inte äventyrar sin egen eller andras säkerhet vid tjänstgöringen. När tjänstedugligheten fastställs används en detaljerad anvisning om hälsoundersökning som Centret för militärmedicin och huvudstaben har gjort upp. Samma anvisning tillämpas vid hälsocentralerna, uppbåden och under tjänstgöringstiden. För att effektivera fastställandet av tjänstedugligheten och förenhetliga praxis ordnar Centret för militärmedicin och försvarsmaktens regionalbyråer utbildning och föreläsningar för de hälsocentralsläkare och hälsovårdare som undersöker de värnpliktiga. Under de tre senaste åren har cirka 1 500 yrkesutbildade personer inom hälsovården deltagit i de 30 utbildningsevenemang som ordnats. Kunskap om militärmedicin samt information som stöder försvarsmaktens system för hälsoundersökning förmedlas också vid de riksomfattande läkardagarna. Vid försvarsmakten utreds som bäst möjligheten att erbjuda utbildning inom branschen också vid de regionala läkardagarna. Från ingången av år 2010 har det också funnits utbildningsmaterial på Internet för de hälsocentralläkare som undersöker värnpliktiga. För de yrkesutbildade personer inom hälsovården som undersöker värnpliktiga i det civila har också ordnats en möjlighet att få råd per telefon av försvarsmaktens specialläkare. Tiden från hälsoundersökningen på förhand och uppbådet tills tjänstgöring inleds kan vara t.o.m. flera år. Under denna tid kan det ske förändringar i den värnpliktiges hälsotillstånd. Även om samma bedömningsgrunder tillämpas vid läkarundersökningarna, kan det hända att olika tjänsteduglighetsklasser fastställs till följd av en förändring i den värnpliktiges hälsotillstånd. Slutresultatet kan i ett gränsfall också påverkas av den värnpliktiges egen uppfattning om sitt hälsotillstånd och sin förmåga att klara av tjänstgöringen. Det står i alla parters intresse att tjänsteduglighetsklassen motsvarar det verkliga hälsotillstån- 5
Ministerns svar det. Detta försöker man effektivera genom sådant informationsutbyte som lagen tillåter och genom anvisningar och utbildning som riktas till yrkesutbildade personer inom hälsovården. Man eftersträvar hela tiden att få ner antalet som avbryter tjänstgöringen. Enligt de senaste statistikuppgifterna har man också lyckats i detta. Helsingfors den 8 oktober 2010 Försvarsminister Jyri Häkämies 6