POM1YSU Suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikka Syksy 2015 Perusopinnot tehneet Neljäs demo: kieli Mari Hankala
Tänään ohjelmassa Lopullinen ryhmäytyminen ryhmätyötä varten Kielihistorioiden tarkastelua Kielestä kielihistorioittenne kautta kiinni kieleen kielen rakenteiden opettamisesta (kielen variaatioista (murteet, puhekieli jne.) ) (kielenhuollosta eli kielen normeista)
Ryhmät Draamakasvatus: Honkanen Miiamari, Lämsä Kaisa, Valtari Jenna & Ketonen Veera Vuorovaikutus: Hietala Salli, Turja Jenna, Reinikainen Anna & Roininen Anni, Romppanen Ida-Maria Lapsen kielellisen identiteetin rakentuminen lukemisen kautta äidinkielessä: Maczulskij Kaisamari, Kontoniemi Karoliina, Leppänen Minna & Njie Annamari Mediakasvatus: Metsälä Saara, Huostila Kimmo, Eriksson Iida & Hautamäki Piia Ottakaa yhteyttä heti kun olette tavanneet ja saaneet työnne alkuun tapaan ryhmän / osan ryhmäläisistä erikseen tai neuvon sähköpostilla
Kotitehtävä seuraavalle kerralle KIELI- JA VIESTINTÄHISTORIASI Matkalla kieli- ja viestintäasiantuntijuuteen Kieli ja viestintä ovat opettajaopinnoissa, kuten koulussakin, sekä oppimisen kohteina että välineinä! Opintojen aikana on tarkoituksena kasvaa osalliseksi akateemiseen kieli- ja viestintäyhteisöön opettajan rooliin (opettaja kieli- ja vuorovaikutusasiantuntijana). Käsitys omasta kieli- ja viestintäasiantuntijuudesta ja vuorovaikutusosaamisesta juontuu pitkälti aikaisemmista, henkilöhistoriallisesti merkittävistä tapahtumista ja kielenkäyttötilanteista. Ymmärrys asiantuntijuuden kehittymisestä vaatii syntyäkseen ymmärrystä myös menneisyydestä, sinun omista kokemuksistasi kielenkäyttäjänä ja viestijänä.
Laatimisohjeita 1: Laadi kartta, tie tai jokin muu kuvio urastasi kielenkäyttäjänä, viestijänä, vuorovaikuttajana. Tee työsi sähköisesti (esim. Wordtiedostona, PP- tai Prezi-esityksenä, videona, käsin piirrettynä & skannattuna). Tee esimerkiksi aikajana, ideakartta, puukaavio tms. Liitä mukaan mahdollisimman paljon esimerkkejä! Visuaalisen muodon lisäksi kirjaa ylös ajatuksiasi niin, että ymmärrät ja muistat ajattelusi vielä muutaman vuoden jälkeenkin. Tallenna tuotoksesi viimeistään 25.11. pidettävää demoa edeltävänä päivänä klo 12 mennessä Peda.netin Omaan tilaasi. Ota työsi mukaan seuraavaan tapaamiseen (sähköisenä tai muuten). Merkitse kuvioon tärkeiltä tai merkityksellisiltä tuntuneita kielenkäyttö-, viestintä-, vuorovaikutus-, esiintymis-, yms. -tilanteita ja -tapahtumia. Joudut tekemään valintoja, mutta valintoja tehdessäsi arvioi, mikä merkitys valikoituneilla kokemuksilla on ollut sinulle.
Laatimisohjeita 2 Pohdi itseäsi kielenkäyttäjänä lapsuudesta aikuisuuteen: Millaisia erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja kieliä (suomea ja sen eri variaatioita, muita kieliä) käytät tai olet käyttänyt aiemmin? Muistele myös syystä tai toisesta mieleenpainuneita kielenkäyttötilanteita (kirjallisia, suullisia ) elämäsi varrelta: Kielileikkejä ja lasten rallatuksia? Ikean käyttöohjeita? Eri tavoin vaikuttavaa kirjallisuutta? Uutisia, mainoksia, tekstiviestejä ja muita mediatekstejä? Jokin oma laatimasi puhuttu tai kirjoitettu teksti, joka on tehnyt tavalla tai toisella vaikutuksen? Ystävän kommentteja? Julkisia esiintymisiä? Mikä on perheesi, omien viiteryhmiesi (esim. kaveri- ja harrastusryhmät), opiskelujesi, kesätöittesi kieli? Millaisia kohtaamisia sinulla on ollut erilaisten kieltenpuhujien (murteet, eri kielet ja kulttuurit, ei-äidinkieliset jne.) kanssa? Mitä elämäsi kielet kertovat sinusta? Kuka olet ja minne kuulut?
Kielihistorioiden tarkastelua Tarkastelkaa ryhmissä kielihistorioitanne oheisten diojen valossa: Mitä ne kertovat kielen ja identiteetin suhteesta? Ks. Dia Kieli ja identiteetti Miten erilaiset puhutut ja kirjoitetut kielimuodot tulevat kielihistorioissa esiin? Mitkä niistä painottuvat? Ks. Dia Kielen vaihtelun nimityksiä. Millaisia kielellisiä repertuaareja teillä on? Kielellinen repertuaari = moniulotteinen kielellinen kompetenssisi, joka muodostuu osaamistasi kielistä, kielivarannostasi, ja johon voit esim. tukeutua erilaisissa ja erikielisissä viestintätilanteissa (Aalto 2011).
Kieli ja identiteetti (muokattu Tarnaselta 2012) identiteetti & minän rakentuminen: vaikuttavia tekijöitä mm. ikä, sukupuoli, etninen tausta, kansallisuus, sosiaalinen asema, asuinpaikka identiteetti ei ole sisäsyntyistä vaan rakentuu ja muokkautuu jatkuvasti identiteetti on toisaalta vakaa, toisaalta läpi elämän muuttuva identiteetti määritellään puheessa: kuka olen suhteessa muihin? kieli on siis keskeinen identiteetin rakentumisessa! ihmisellä voi olla useita kieli-identiteettejä, joiden käyttö on tarkoituksenmukaista ja tarkoitushakuista (esim. valintoja: puhunko murteella vai yleiskielisemmin, millaisen kuvan haluan antaa itsestäni) Ajatusleikkejä: Miten oma nimesi on osa identiteettiäsi? Millainen olisi sellainen kielellinen identiteetti, joka poikkeaa mahdollisimman paljon omastani? Koulumaailmasta: Millaisista asioista ja tekemisestä lapsen identiteetti rakentuu koulussa? Miten lapsen identiteetin rakentumista ja siitä tiedostumista voi tukea?
Kielen vaihtelun nimityksiä Kauppinen & Alho 2008. Käyttökielioppi. Helsinki: SKS. Kirjoitettu kieli Kirjoitetun tekstin kielimuodot Puhuttu kieli Kirjakieli Yleiskieli Puhekieli Puhutun tekstin kielimuodot Normisuositusten mukainen kirjoitettu kieli ja lukupuhunta Kirjakielen normeja mukaileva kielimuoto Normittamaton, tilanteen mukaan vaihteleva kielimuoto Verkkokieli Nopeatempoinen, lyhyt verkkovuoro-vaikutuksen kielimuoto (kirjaimet + tunneikonit) Murre Paikallinen, vanhastaan käytetty kielimuoto Aluepuhekieli Slangi Kielen tilanteinen vaihtelu Rekisteri, koodi Idiolekti Multietnolekti Kaupunkimaisen alueen puhuttu kielimuoto, jossa on paikallinen leima, usein myös joitain murrepiirteitä 1) Kaupungeissa syntynyt paikallinen, tietyn yhteisön tai ikäryhmän kielimuoto 2) tietyn ammattikunnan puhekieli, jargon Eri tilanteisiin ja tekstilajeihin sopivien kielimuotojen käyttö Kielimuoto, tyyli Kunkin puhujan oma tapa puhua Monietniseen kaupunkikulttuuriin kuuluva, eri kieliä sekoittava ja valtakieltä yksinkertaistava kielimuoto
Alho, I. & Korhonen, R. 2014. Ei kielioppia kieliopin vuoksi kuusi toivetta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta toukokuu 2014. http://www.kieliverkosto.fi/article/ei-kielioppia-kieliopin-vuoksi-kuusi-toivetta/ Ennen artikkelin lukemista miettikää, mikä on teidän oma käsityksenne kieliopin opettamisesta, ja artikkelin luettuanne pohtikaa, miten artikkeli mahdollisesti vahvisti tai muutti käsityksiänne.
Kotitehtävät perjantaiksi 27.11. Lue Peda.netista Minna-Riitta Luukan artikkeli Tekstejä, luovuutta ja prosesseja (Kohdassa Demomateriaaleja / Luukan artikkeli & oppilaiden tekstejä). Mieti lukiessasi, millaista kirjoittamisen opetus on ollut omana kouluaikanasi (suhteessa Luukan jaotteluihin). Samalla sivulla on neljä oppilaiden tekstiä (Autiosaari, Dr Who ja känni slitheen, Korvatunturi ja Kumma). Lue niistä Korvatunturi. Voit jo miettiä (vaikka emme ole vielä tutustuneet kirjoittamisen arviointiin), millaisen kirjoitustaitoja kehittävän palautteen kirjoittaisit oppilaalle ja millaisen numeroarvosanan antaisit (vaikka oikeassa elämässä et arvioisikaan tekstiä numeerisesti). Palauta mieleen Alhon ja Korhosen artikkeli Ei kielioppia kieliopin vuoksi. Tutustu myös seuraaviin kielen rakenteiden opettamista käsitteleviin dioihin. Pohdi niiden valossa, Millainen on Välkky-kirjan näkemys kielen rakenteiden opettamisesta & millaiseen oppimiseen se ohjaa? Miten hyödyntäisit Välkky-kirjan jälkeisiä dioja sanaluokkien opetuksessa? Valmistaudu myös lasten- tai nuortenkirjan lukemiseen (luettuna 9.12.) (ks. viimeinen dia)
KIELEN RAKENTEIDEN OPETTAMISESTA
Kielenopetus: formalistinen ja funktionaalinen lähestymistapa (Kainulainen mm. Luukkaa 2004 mukaillen) Mikä kieli on? Perinteinen (formalistinen) opetustapa Rakenneosien järjestelmä, autonominen säännöstö Funktionaalinen kielenopetus Sosiaalinen ja kognitiivinen ilmiö, keino ilmaista merkityksiä Miten kieltä opitaan? Mitä kehitetään? Sisäistämällä sääntöjärjestelmä; harjoittelun, toiston ja korjauksen kautta Normien ja sääntöjen hallintaa, kykyä nimetä ja luokitella kieltä Oppimalla tarkkailemaan ja muuntelemaan kielenkäyttöä aidoissa tilanteissa Tiedostumista kielestä, sen muodoista ja merkityksistä; taitoa käyttää kieltä Tarkastelun yksikkö? Irralliset sanat, lauseet ja virkkeet Tekstit konteksteissaan Mikä on tekstien asema? Tekstit ovat poiminnan paikkoja, esimerkkejä kieliopillisista seikoista Tekstit ovat vuorovaikutuksen yksikköjä, opetuksen jäsentäviä voimia
Perinteisen kielenopetuksen perisyntejä Korhonen & Alho 2006; Kauppinen 2010; Aalto & Kauppinen 2011; Aalto 11 Keskitytään pieniin yksiköihin: äänteet, sanat, maks. lauseet Kielen ilmiöt irrotetaan tekstistä ja tilanteesta Jäännöksetön kuvaus ja luokittelu Systeemin luonne: loogisuus sopimuksenvaraisuus Kieltenväliset yhteydet: vertailu puuttuu Taitokäsitys: mitä on kieliopin osaaminen muistettavia sääntöjä ja luokituksia vai kielellistä päättelykykyä? Pedagoginen lähtökohta: annetun tiedon soveltaminen
Miten kieliopista kiinnostavaa? (A. Kauppinen) kieliopin käsitteet kielestä puhumisen kieleen eli metakieleen muodon ja merkityksen yhteys tekstilajin (ks. tokan tapaamisen diat), tyylin ja rakenteiden yhteys rakenteiden kontrastiivinen tarkastelu (esim. eri kielten vertailu)
Rakenteiden erottamaton kolmikko: merkitys muoto käyttö (E. Aalto) MERKITYS Mitä erilaisia merkityksiä rakenteella ilmaistaan? Millä muilla kielen keinoilla ilmaistaan samoja merkityksiä? MUOTO Millainen muoto rakenteella on? Miten muoto muuttuu esimerkiksi sanoja taivuttaessa? Mistä rakenteen tunnistaa? Miten sitä nimetään? KÄYTTÖ Miten rakennetta käytetään? Millaisissa tilanteissa ja teksteissä? Millaisissa lauseissa? Millaisten sanojen ja muiden rakenteiden kanssa? Missä tehtävissä se on lauseessa? Missä sitä ei käytetä Kuka sitä käyttää/ei käytä? Kielen rakenteen käsittely sanatasolla, lausetasolla ja tekstin tasolla
Välkky 3 SanomaPro
Välkky 3 San
Into Kiemura, taikuri Taikureiden ässä seisoo juuri tässä esittelemässä taikatemppujaan. Taion luusta lihan, lahkeesta teen hihan, maailma on ihan ylösalaisin. Temppujani toistan, jalkasilsan poistan, taikurina loistan niin kuin valaisin. Helttapäiseen kanaan tulirokon manaan usko minun sanaan; kana kypsentyy. Taikaa, oivallusta; valkoinen on musta, syy on seurausta seuraus on syy. Taion ruokaa mahaan, lämmön kylmään rahaan, sahallani sahaan naisen kahtia. Hatun hiellä täytän, taikasauvaa käytän yleisölle näytän taian mahtia. Joku hyppii taskussani. Mikä lienee kani? Kuka sen nyt sinne pani? En pysy aloillani, vaan kiitos, hyvää yötä, pompin pois. Jukka Itkonen: Taikuri Into Kiemura. Otava.
Rosa Liksom: Maa
Kirjatehtävä jo viritteille Lue 9.12. mennessä lasten- tai nuortenkirja sellaisesta genrestä, johon et ole aiemmin tutustunut tai jota tunnet vähiten. Vinkkejä kirjojen valintaan saa kirjastosta tai esim. näistä: http://www.sivupiiri.fi/ http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/ http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/netlibris/ http://www.nuorisokirjailijat.fi/ http://www.lastenkirjainstituutti.fi/